Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL
Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä 25 000 245 000 Ulkomaan kansalaisia 26 000 183 000 Runsaan vuosikymmenen kuluttua arviolta joka kymmenennellä suomalaisella on ulkomainen tausta
Suomeen muuttaneista niukalti tietoa Siirtolaisuustutkimus suuntautunut enimmäkseen Suomesta ulkomaille muuttaneisiin Muista maista runsaammin tietoa maahanmuuttajien hyvin- ja pahoinvoinnista Suomestakin joitakin tietoja, mm. Pohjanpää ym. Maahanmuuttajien elinolot. Venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elämää Suomessa 2002. Tilastokeskus 2003 Gissler ym. Maahanmuuttajat ja julkiset palvelut. Stakes 2006 Väänänen ym. Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa-alueilla. TTL, Kuntoutussäätiö, THL 2009
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Maamu Maamu-tutkimus on THL:n koordinoima, laajan yhteistyöverkoston valmistelema väestötutkimus, jonka tavoitteena on tuottaa laaja-alaista tietoa maahanmuuttajien terveydentilasta, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä näihin vaikuttavista tekijöistä kehittää seurantajärjestelmää, jonka avulla voidaan seurata ja sitä kautta edistää maahanmuuttajien hyvinvointia
Maamu-hankekokonaisuus Maahanmuuttajien terveys, palvelut, etuudet ja kotoutuminen KELA Maahanmuuttajien terveys ja työkyky - seurantajärjestelmä kunnille STM/ESR Maahanmuuttajan onnistuminen työssä TTL/TSR Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (Maamu)
Mihin Maamu-tutkimusta tarvitaan? Yhteiskuntapolitiikan suunnittelu ja arviointi edellyttävät luotettavaa tietoa, jotta voimavarat voidaan suunnata viisaasti Koko väestön terveyttä ja hyvinvointia tutkitaan ja seurataan säännöllisesti (esim. AVTK, ATH, HYPA, Terveys 2000/2011) Koko väestöön suunnatut suomen-/ruotsinkieliset tutkimukset eivät tavoita ulkomaalaistaustaista väestöä eivätkä mittaa kaikkia heidän kannaltaan tärkeitä asioita Mitkä ovat terveyden, työ- ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin voimavarat ulkomaalaistaustaisissa väestöryhmissä? - Niiden tukeminen ja edistäminen Mitkä ovat terveyden, työ- ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin heikot kohdat ulkomaalaistaustaisissa väestöryhmissä? - Niiden tunnistaminen, hoidon ja palveluiden kehittäminen, ennalta ehkäisy
Kohderyhmien valinta Kolme isoa ryhmää: venäläis-, somalialais- ja kurditaustaiset Otoskoko: 3 000 (1 000 henkilöä kustakin kieliryhmästä) Ikärajaus: 18 64-vuotiaat Asuinkunnat: Helsinki (otos 931), Espoo (516), Vantaa (513), Turku (480), Tampere (360) ja Vaasa (200) Otantakriteerit: Syntymämaa (Venäjä/Neuvostoliitto, Somalia, Irak/Iran) Äidinkieli (venäjä/suomi, kurdi) Vähintään 1 vuosi asumista Suomessa Vertailu: Terveys 2011 -tutkimusaineisto (samoilta paikkakunnilta)
Maamu-tutkimuksen eteneminen 2008: suunnittelun aloitus, asiantuntijaverkoston kokoaminen, yhteistyö mm-ryhmien kanssa 2009: rahoituksen hankkiminen sisältöä ja toteutusta koskevat perusratkaisut 2010: sisällön ja toteutuksen yksityiskohtien suunnittelu, kenttätutkijoiden rekrytointi ja koulutus esitutkimus, jonka perusteella sisällön ja toteutuksen viimeistely tiedonkeruu aloitettiin Helsingissä 2011: tiedonkeruu Espoossa, Vantaalla ja Turussa 2012: tiedonkeruu Tampereella ja Vaasassa aineiston tarkistus, korjaus, analysointi ja raportointi
Tutkimuksen sisältö Haastattelu (n. 60 90 minuuttia) Mm. taustatietoja, terveydentila, syrjintäkokemukset, terveyspalvelut, elintavat, sosiaalinen hyvinvointi, työelämä Terveystarkastus (n. 45 60 minuuttia) Mm. pituus, paino, verenpaine, toimintakyky, oirekyselyjä, verinäytteitä, suun tarkastus Lyhythaastattelu kieltäytyville (n. 15 20 minuuttia)
Hankkeen toteutus Aineistonkeruun toteuttivat kaksikieliset tutkimuskoordinaattorit (3), haastattelijat (13) ja tutkimushoitajat (6), jotka koulutettiin näihin tehtäviin. Lisäksi hankkeessa mukana harjoittelijoita (15). Hankkeen valmisteluun, toteutukseen ja raportointiin on osallistunut kymmeniä asiantuntijoita THL:n lisäksi useista muista organisaatioista ja tutkimuskunnista. THL:llä keskushenkilöstö projektipäällikkö, projektikoordinaattori ja tutkijalääkäri.
Yhteistyökumppanit ja rahoittajat Yhteistyökumppaneita ovat mm. Sosiaali- ja terveysministeriö Osallistuvat kunnat Työterveyslaitos Väestöliitto Kidutettujen kuntoutuskeskus Tilastokeskus Tutkimusta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) / sosiaali- ja terveysministeriö Kansaneläkelaitos (KELA) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Osallistuvat kunnat Työsuojelurahasto (TSR)
Osallistumisaktiivisuus VENÄJÄ SOMALI KURDI N % N % N % Osallistunut vähintään yhteen osioon 702 70,2 512 51,2 632 63,2 Osallistunut terveystarkastus + haastattelu 466 46,6 317 31,7 480 48,0 Osallistunut terveystarkastus + lyhythaastattelu 1 0,1 42 4,2 26 2,6 Osallistunut vain haastattelu 79 7,9 34 3,4 28 2,8 Osallistunut vain terveystarkastus 1 0,1 19 1,9 14 1,4 Osallistunut vain lyhythaastattelu 155 15,5 101 10,1 81 8,1 Kieltäytynyt / ei saavu / aikaa ei sovittu 201 20,1 299 29,9 226 22,6 Ei tavoitettu 84 8,4 144 14,4 134 13,4 Osoite väärä 22 2,2 38 3,8 54 5,4 Kotiovikäynti tehty 5krt 62 6,2 106 10,6 80 8,0 Muuttanut/ulkomailla 13 1,3 45 4,5 8 0,8 Yhteensä 1000 100 1000 100 1000 100
Haasteita ja kokemuksia Tutkittavien tavoittaminen ja rekrytointi on paljon resursseja vaativaa Tiedottamiseen tarvitaan riittävästi resursseja Tärkeää selvittää tutkimusten merkitystä ja tiedon käyttötarkoituksia tutkittaville Tutkittavien äidinkielen käytöstä on hyötyä, mutta myös hankaluuksia Tutkimushenkilöstö tarvitsee paljon koulutusta ja tukea hallitakseen tiedonkeruun menetelmät Kaikki tutkittavat eivät halua identifioitua tiettyyn maahanmuuttajaryhmään Tutkimushenkilöstön organisoituminen kieli- ja kulttuuriryhmittäin ei ollut välttämättä paras ratkaisu Osallistumisaktiivisuus on mahdollista saada riittävälle tasolle
Maamu-aineiston hyödyntäminen Tämä raportti Seminaarit kunnissa ja tutkittujen ryhmien kanssa Jatkoanalyysit Tieteelliset artikkelit yms. THL Yhteistyökumppanit Kuntien hyvinvointityö Suomeen muuttaneiden hyvinvointiseurannan jatkaminen ja kehittäminen Maamu-kokemusten pohjalta