KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EUROOPAN UNIONIN TALOUSARVION SUOJAAMINEN VUODEN 2012 LOPPUUN. {SWD(2013) 404 final}

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2013 COM(2013) 682 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EUROOPAN UNIONIN TALOUSARVION SUOJAAMINEN VUODEN 2012 LOPPUUN {SWD(2013) 404 final} FI FI

Sisällys 1. TAVOITE, SOVELTAMISALA JA PÄÄTELMÄT...3 2. EU:N TALOUSARVION SUOJAAMISTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ...4 3. EU:N TALOUSARVION TOTEUTUS- JA VALVONTAMENETELMÄT...6 3.1. Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa...6 3.2. Talousarvion toteuttamisen muut menetelmät...8 4. RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINTÄ, TOTEUTETTU VUONNA 2012...9 5. KUMULATIIVISET RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINTÄ VUODEN 2012 LOPPUUN MENNESSÄ...10 6. RAHOITUSOIKAISUJEN JA TAKAISINPERINTÖJEN VAIKUTUS TALOUSARVIOON EU:SSA JA JÄSENVALTIOISSA...12 6.1. Vaikutukset EU:n talousarvioon...12 6.2. Vaikutukset jäsenvaltioiden talousarvioihin...13 6.3. Rahoitusoikaisujen muut seuraukset...19 7. RAHOITUSOIKAISUJEN JA TAKAISINPERINNÄN ROOLI, JOS VIRHETASO ON JATKUVASTI KORKEA...22 8. JÄSENVALTIOIDEN OMASTA ALOITTEESTAAN TEKEMÄT KOHEESIOPOLITIIKKAA KOSKEVAT KORJAAVAT TOIMENPITEET...23 9. MUU TAKAISINPERINTÄ...25 9.1. Ennakkomaksujen takaisinperintä...25 9.2. Omista varoista saatuihin tuottoihin liittyvä takaisinperintä...25 2

1. TAVOITE, SOVELTAMISALA JA PÄÄTELMÄT Euroopan parlamentti pyysi vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn 1 yhteydessä tiedonantoa Euroopan unionin talousarvion suojaamisesta, joten tämä tiedonanto on osoitettu sille, mutta myös neuvostolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle. Tiedonantoa olisi tarkasteltava yhdessä EU:n vuoden 2012 tilinpäätöksen liitetiedon 6 lukujen kanssa. Tämän tiedonannon tarkoituksena on antaa (1) yleiskuva mekanismeista, joista säädetään lainsäädännössä, jossa määritetään prosessi EU:n elinten ja jäsenvaltioiden havaitsemien hallinnollisten virheiden, väärinkäytösten tai petosepäilyjen 2 yksilöimiseksi ja käsittelemiseksi, ja (2) paras arvio asiaan liittyvistä kokonaismääristä 3 vuoden 2012 osalta ja kumulatiivisesti, jotta voidaan kuvata reaalisesti, a. kuinka EU:n talousarviota suojataan lain rikkomisen seurauksena syntyneiltä menoilta, ja b. kuinka jäsenvaltiot osallistuvat ja millaisia vaikutuksia niihin kohdistuu. Lisäksi annetaan tietoja myös takaisinperityistä määristä, jotka liittyvät maksettuihin ennakkoihin (ennakkomaksut), joita tuensaaja ei ole käyttänyt. Tietoa annetaan myös ilmoitetuista lisäoikaisuista, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet koheesiopolitiikan alalla ja oman valvonta- ja tarkastustyönsä perusteella ohjelmakaudella 2007 2013. Yksityiskohtaisempia tietoja ehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden vaiheista ja muodoista sekä rahoitusvaikutuksista EU:n ja/tai jäsenvaltioiden talousarvioon eri politiikanaloilla ja eri täytäntöönpanomenetelmien yhteydessä esitetään tähän tiedonantoon liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, jäljempänä valmisteluasiakirja. Rahoitusoikaisujen ja takaisinperinnän merkitys korostuu erityisesti silloin, kun tarkastellaan monivuotisia jäännösvirheitä. Tämä johtuu siitä, että kyseisissä luvuissa huomioidaan sekä havaitut virhetasot ja rahoitusoikaisut että takaisinperinnät ohjelmien ja hankkeiden koko keston ajalta. Näin ollen ne tuovat esiin sääntöjenvastaisten menojen reaalivaikutuksen ja toimivat keskeisinä indikaattoreina arvioitaessa, kuinka valvonta- ja tarkastusjärjestelmien avulla voidaan hallita EU:n talousarviosta rahoitettavien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyviä riskejä. Tässä tiedonannossa esitetyt luvut osoittavat, että komission toteuttamien monivuotisten ehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden tuloksena EU:n talousarviota suojataan asianmukaisesti sovellettavan lainsäädännön rikkomisen seurauksena syntyneiltä menoilta. 1 Euroopan parlamentin 17. huhtikuuta 2013 antama päätöslauselma, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2011, pääluokka III Komissio ja toimeenpanovirastot (COM(2012)0436 C7-0224/2012 2012/2167(DEC)) ensisijainen toimi 1. 2 Ks. myös 24. heinäkuuta 2013 hyväksytty vuotta 2012 koskeva vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen Petostentorjunta. 3 Luvut pyöristetään miljooniin euroihin, joten saattaa vaikuttaa siltä, että joidenkin taulukkojen summat eivät täsmää. 3

2. EU:N TALOUSARVION SUOJAAMISTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Komission ja jäsenvaltioiden velvollisuudesta hallita asianmukaisesti EU:n talousarviosta rahoitettavien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyviä riskejä määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa 45, jäljempänä SEUT-sopimus, jossa todetaan seuraavaa: 317 artikla Komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa 322 artiklan nojalla annettujen asetusten säännöksiä noudattaen ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Jäsenvaltiot ovat yhteistyössä komission kanssa varmistaakseen, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Asetuksessa vahvistetaan jäsenvaltioiden valvonta- ja tilintarkastusvelvoitteet talousarvion toteuttamisessa sekä niistä johtuvat tehtävät. Siinä vahvistetaan myös kunkin toimielimen tehtävät sekä erityissäännöt, joiden mukaisesti ne osallistuvat omien menojensa toteuttamiseen.... Varainhoitoasetuksen 6, sen soveltamissääntöjen 7 ja useiden alakohtaisten asetusten mukaan komissio suojaa EU:n talousarviota eli EU:n menoja aiheettomilta tai sääntöjenvastaisilta menoilta pääasiassa seuraavilla kahdella tavalla: (1) ehkäisytoimenpiteet ja (2) korjausmenettelyt (lähinnä jäsenvaltioille määrätyt rahoitusoikaisut, ja vähemmässä määrin takaisinperinnät EU-maksujen saajilta). Erityisesti korostetaan, että rahoitusoikaisujen ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa, että EU:n varoja käytetään asianmukaisesti siihen tarkoitukseen, johon ne on myönnetty. Tästä syystä esimerkiksi koheesiopolitiikkaa koskevan voimassa olevan lainsäädännön mukaan havaitut sääntöjenvastaiset menot on aina suljettava unionin rahoituksen ulkopuolelle, usein korvaamalla ne sääntöjenmukaisilla menoilla jäsenvaltiotasolla. Takaisinperinnät (ja yhteiseen maatalouspolitiikkaan, jäljempänä YMP liittyvät rahoitusoikaisut) johtavat kuitenkin aiemmin maksettujen sääntöjenvastaisten summien korvaamiseen EU:n talousarvioon. Varainhoitoasetuksen 32 artiklan (Talousarvion toteuttamisen sisäinen valvonta) mukaan komission, ja yhteistyössä hallinnoitavien varojen osalta jäsenvaltioiden (ks. jakso 3.1), on noudatettava seuraavia periaatteita: 4 Ks. EUVL C 115, 9.5.2008. 5 Ks. myös SEUT-sopimuksen 325 artikla, jossa määrätään seuraavaa: 1. Unioni ja jäsenvaltiot suojaavat unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä ja muulta laittomalta toiminnalta tämän artiklan mukaisesti toteutettavilla toimenpiteillä, joilla on ennaltaehkäisevä vaikutus ja jotka tarjoavat tehokkaan suojan jäsenvaltioissa sekä unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa. 2. Jäsenvaltiot toteuttavat samat toimenpiteet suojatakseen unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä kuin ne toteuttavat suojatakseen omia taloudellisia etujaan petolliselta menettelyltä.... 5. Komissio yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa antaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle selvityksen tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä. 6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, EUVL L 298, 26.10.2012. 7 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, EUVL L 362, 31.12.2012. 4

32 artikla Talousarvion toteuttamisen sisäinen valvonta 1. Talousarvion toteuttamisessa noudatetaan kulloisenkin toteuttamistavan tarpeisiin soveltuvaa, vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa asiaa koskevien alakohtaisten sääntöjen mukaisesti. 2. Talousarvion toteuttamisen yhteydessä sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan prosessia, jota sovelletaan hallinnon kaikilla tasoilla ja jonka avulla on tarkoitus saada riittävä varmuus siitä, että seuraavat tavoitteet saavutetaan: a) toimien tehokkuus, vaikuttavuus ja taloudellisuus; b) raportoinnin luotettavuus; c) varojen ja tietojen turvaaminen; d) petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta; e) tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja suoritettavien maksujen luonne.... Saman asetuksen 80 artiklassa todetaan seuraavaa: 80 artikla Perintää koskevat säännöt... 3. Jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa valvonnasta ja tarkastusten suorittamisesta sekä aiheettomasti maksettujen määrien perinnästä alakohtaisten sääntöjen mukaisesti. Jos jäsenvaltiot havaitsevat ja korjaavat sääntöjenvastaisuuksia omaan lukuunsa, niille myönnetään poikkeus näitä sääntöjenvastaisuuksia koskevista komission rahoitusoikaisuista. 4. Komissio tekee jäsenvaltioita koskevia rahoitusoikaisuja, jotta sovellettavan oikeuden vastaiset menot voidaan sulkea unionin rahoituksen ulkopuolelle. Komissio tekee rahoitusoikaisunsa aiheettomasti maksettujen määrien ja niistä talousarvioon kohdistuvien vaikutusten perusteella. Jos tällaisia määriä ei voida määrittää tarkasti, komissio voi soveltaa ekstrapoloituja tai kiinteämääräisiä oikaisuja alakohtaisten sääntöjen mukaisesti. Komissio ottaa rahoitusoikaisun määrää päättäessään huomioon sovellettavan oikeuden rikkomisen ja talousarvioon kohdistuvien vaikutusten luonteen ja merkittävyyden, myös silloin kun on kyse hallinnointi- ja valvontajärjestelmien puutteista. Rahoitusoikaisujen tekemistä ja sovellettavaa menettelyä koskevat perusteet voidaan vahvistaa alakohtaisissa säännöissä. 5. Ekstrapoloituja tai kiinteämääräisiä oikaisuja koskevat menettelytavat vahvistetaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti siten, että komissio voi suojata unionin taloudellisia etuja. On myös tärkeää painottaa, että merkittävässä osassa EU:n menoista, esimerkiksi koheesio- ja tutkimuspolitiikoissa, ohjelmat ovat luonteeltaan monivuotisia, ja kuten edellä varainhoitoasetuksen 32 artiklan 2 kohdan e alakohdassa korostetaan, tämä on otettava huomioon ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa sekä niiden tuloksia arvioitaessa. EU:n rahoittaman hankkeen/ohjelman elinkaari voidaan kuvata seuraavasti: Rahoitusoikaisuja ja takaisinperintöjä voidaan tehdä missä vaiheessa tahansa sen jälkeen, kun meno on aiheutunut ja/tai maksu on suoritettu. Valtaosa oikaisuista näyttää kuitenkin ajoittuvan hankkeen/ohjelman päättämisen yhteyteen, joten ensimmäisen menon aiheutumisesta tai ensimmäisen maksun suorittamisesta on saattanut kulua vuosia. 5

3. EU:N TALOUSARVION TOTEUTUS- JA VALVONTAMENETELMÄT Ehkäisytoimenpiteet ja vastuut riippuvat siitä, millä menetelmällä EU:n talousarviota toteutetaan. 8 Tämä vaikuttaa myös siihen, miten ja milloin korjaavia toimenpiteitä toteutetaan. Lisäksi komission on tällaisia menettelyjä ja valvontatoimia suunnitellessaan otettava varainhoitoasetuksen 32 artiklan 4 kohdan g alakohdan nojalla huomioon tehokkuus ja erityisesti valvonnan kustannustehokkuuden parantaminen. Lyhyesti sanottuna EU:n vuoden 2012 talousarvion toteuttamisessa käytettiin seuraavia menetelmiä 9 : 3.1. Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Yhteistyössä hallinnoitavat varat (eli maatalouteen ja koheesiopolitiikkaan liittyvät menot) muodostavat noin 80 prosenttia EU:n vuotuisesta talousarviosta. Komissio siirtää näiden varojen osalta EU:n ohjelmien toteuttamisen jäsenvaltioiden vastuulle. Tällöin EU:n rahoitusosuus maksetaan vastaanotettujen maksuhakemusten perusteella kansallisille todentamis- ja hallintoviranomaisille tai maksajavirastoille, jotka puolestaan vastaavat maksujen suorittamisesta lopullisille tuensaajille. Tässä järjestelyssä jäsenvaltiot ovat viime kädessä vastuussa tuensaajien tekemien virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisystä, havaitsemisesta ja korjaamisesta. Euroopan komissiolla puolestaan on yleinen valvontarooli, jonka puitteissa se varmistaa jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkaan toiminnan ja tekee tarvittaessa rahoitusoikaisuja. Ks. varainhoitoasetuksen 59 artikla ohessa: 10 59 artikla Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 1. Kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, talousarvion toteuttamistehtäviä siirretään jäsenvaltioille. Komission ja jäsenvaltioiden on unionin varoja hallinnoidessaan noudatettava moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita sekä varmistettava unionin toiminnan näkyvyys. Komission ja jäsenvaltioiden on 8 Huomattakoon, että kesäkuussa 2011 hyväksytty komission petostentorjuntastrategia, jonka toteuttamiseen OLAF osallistui ja jota se tuki, johti merkittävään edistykseen petosten ehkäisyssä ja havaitsemisessa. 9 EU:n talousarvion toteutusmenetelmiä on mukautettu uuden varainhoitoasetuksen hyväksymisen myötä, ja uusia menetelmiä aletaan soveltaa vuonna 2014. 10 Jäsenvaltioiden selkeästä vastuusta toteuttaa valvontaa ja periä varoja takaisin säädetään myös varainhoitoasetuksen 80 artiklassa, josta oli ote edellä. 6

tätä varten täytettävä tässä asetuksessa säädetyt valvonta- ja tarkastusvelvollisuutensa ja otettava hoitaakseen niistä johtuvat tässä asetuksessa säädetyt tehtävät. Täydentäviä säännöksiä annetaan alakohtaisissa säännöissä. 2. Jäsenvaltioiden on talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan annettava kaikki tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset sekä toteutettava muut tarvittavat toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, erityisesti a) varmistamalla, että talousarviosta rahoitettavat toimet toteutetaan moitteettomasti ja tehokkaasti sovellettavien alakohtaisten sääntöjen mukaisesti, sekä nimeämällä 3 kohdan mukaisesti tätä tarkoitusta varten unionin varojen hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavat elimet ja valvomalla niitä; b) ehkäisemällä, toteamalla ja korjaamalla sääntöjenvastaisuudet ja petokset. Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi jäsenvaltioiden on suhteellisuusperiaatetta noudattaen sekä tämän artiklan ja alakohtaisten sääntöjen mukaisesti suoritettava ennakkoja jälkikäteisvalvontaa, johon tarvittaessa kuuluvat myös paikan päällä edustavien ja/tai riskiperusteisten otosten perusteella suoritettavat toimien tarkastukset. Niiden on myös perittävä takaisin aiheettomasti maksetut varat sekä saatettava tarvittaessa asia tuomioistuinten käsiteltäväksi.... Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin yhteydessä sovellettavat ehkäisytoimenpiteet vaihtelevat, kuten valmisteluasiakirjassa selitetään. Jäsenvaltioilla on esimerkiksi oikeudellinen velvoite perustaa hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä. Toinen esimerkki on se, että komissio voi koheesiovarojen käytössä ja tulevaisuudessa myös YMP:n yhteydessä lykätä maksuja tai keskeyttää ne, jos hallinto- ja valvontajärjestelmien vakavat puutteet ovat johtaneet tai saattavat johtaa yksittäisiin tai järjestelmällisiin sääntöjenvastaisuuksiin. Muita toimenpiteitä ovat esimerkiksi jäsenvaltioita tukeva ohjaus ja koulutus. Korjaavista toimenpiteistä mainittakoon, että komissio itse puuttuu järjestelmän heikkouksiin, virheisiin, sääntöjenvastaisuuksiin ja petoksiin käyttämällä lähes yksinomaan ns. rahoitusoikaisumenettelyä sekä rajoitetusti takaisinperintöjä. Näiden komission korjaavien toimenpiteiden tulokset esitetään lyhyesti jäljempänä (ks. jaksot 4, 5 ja 6) ja yksityiskohtaisemmin valmisteluasiakirjassa. On syytä korostaa, että komission ensisijaisena vastuuna EU:n talousarvion toteuttamisessa on suojata unionin taloudellisia etuja eli suojella EU:n talousarviota sääntöjenvastaisilta menoilta. Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin tapauksessa tällä on seuraavat kaksi tärkeää seurausta: (1) Vaikka komissio soveltaakin rahoitusoikaisuja (sekä lykkäyksiä ja keskeytyksiä), jotka liittyvät jäsenvaltioiden järjestelmien heikkouksiin, jäsenvaltioiden vastuulla on reagoida näihin toimenpiteisiin ja parantaa järjestelmiään. (2) Kansallisten talousarvioiden suojelu etenkin perimällä varoja takaisin lopullisilta tuensaajilta pysyy jäsenvaltioiden vastuulla. On kuitenkin korostettava, että rahoitusoikaisut eivät vapauta jäsenvaltioita näiden velvoitteesta periä aiheettomasti suoritetut maksut takaisin tuensaajilta silloin, kun tämä on mahdollista ja kustannustehokasta. Vaikka jäsenvaltiot eivät perisikään sääntöjenvastaisia menoja takaisin lopullisilta tuensaajilta, joko jäsenvaltioiden tai komission toteuttamilla, sääntöjenvastaisiin menoihin kohdistuvilla tehokkailla vähennyksillä varmistetaan EU:n talousarvion suojaaminen. Näin ollen lain rikkomisen seurauksena syntyneitä menoja ei enää rahoiteta EU:n talousarviosta. 7

3.2. Talousarvion toteuttamisen muut menetelmät Kuten edellä olevasta käy ilmi, Euroopan komissio toteuttaa politiikkoja myös muiden hallinnointimenettelyjen kautta. Näillä aloilla, jotka muodostavat noin 20 prosenttia EU:n vuotuisesta talousarviosta, toteutetaan erityisesti seuraavia keskeisiä ehkäisytoimenpiteitä: komission sisäistä valvontaa koskeva järjestelmä, tuensaajille tarkoitettu tuki ja ohjaus, henkilöstökoulutus ja arvioinnit tukikelpoisuudesta. Prosessit selitetään tarkemmin valmisteluasiakirjassa. Korjaavat toimenpiteet toteutetaan perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin. Tämä tehdään perintämääräyksillä tai kuittaamalla summa seuraavasta tuensaajalle maksettavasta suorituksesta ks. varainhoitoasetuksen 78 ja 80 artikla sekä valmisteluasiakirja. 78 artikla Saamisen vahvistaminen 1. Saamisen vahvistaminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä: a) varmistaa, että velka on olemassa; b) määrittää tai tarkastaa velan aiheellisuuden ja sen määrän; c) tarkastaa, että velka on riidaton. 2.... 3. Aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin.... 80 artikla Perintää koskevat säännöt 1. Tilinpitäjä on vastuussa toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän asianmukaisesti laatimista saamisten perintää koskevista määräyksistä. Tilinpitäjä huolehtii siitä, että unionin tulot maksetaan unionin kassaan asianmukaisesti ja että unionin oikeudet turvataan. Periessään saamisia tilinpitäjä ottaa huomioon velallisen omat saamiset unionilta. Tällaisten saamisten on oltava selviä, rahassa määriteltyjä ja erääntyneitä.... 8

4. RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINTÄ, TOTEUTETTU 11 VUONNA 2012 Rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät ovat ensisijaisesti riippuvaisia edellisten vuosien sääntöjenvastaisuuksien tasosta. Näin ollen jos havaittujen heikkouksien/puutteiden määrä kasvaa, on komission velvollisuus varmistaa, että vastaavat rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät tehdään. Valvontakehyksen monivuotisen luonteen ja oikaisumekanismien ja -menettelyjen monimutkaisuuden vuoksi näin voi kuitenkin tapahtua vain ajan mittaan. Jaksoissa 6.2.3 ja 6.2.4 luodaan katsaus oikaisutoimenpiteiden vaikutukseen pidemmällä aikavälillä maatalouden (maataloustukirahasto) (1,5 prosenttia kaikista vuosina 1999 2012 suoritetuista maksuista, kattaa kaikki tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevat päätökset) ja EAKR:n ja ESR:n (4 prosenttia kaikista maksuista ohjelmakaudella 2000 2006, joka on päättämisvaiheessa) osalta. Jos kuitenkin tarkastellaan ainoastaan vuotta 2012 ja jotta saadaan käsitys vuonna 2012 toteutettujen rahoitusoikaisujen ja takaisinperintöjen määrästä, huomattakoon, että summat, jotka liittyvät enimmäkseen menneiden vuosien sääntöjenvastaisuuksiin, muodostavat rahoituksen kannalta 3,2 prosenttia vuoden 2012 talousarviosta tehdyistä maksuista. Taulukko 4: Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä, toteutettu vuonna 2012 Maatalous: Maksut EU:n vuoden 2012 talousarviosta Rahoitusoikaisut Takaisinperinnät 2012 yht. miljoonaa euroa % EU:n talousarviosta tehtävistä maksuista maataloustukirahasto 12 44 551 610 161 771 1,7 % Maaseudun kehittäminen 13 123 59 166 225 1,7 % Koheesiopolitiikka*: EAKR 27 457 2 416 2 416 8,8 % Koheesiorahasto 9 626 207 207 2,2 % ESR 11 295 430 430 3,8 % KOR/EKTR** 481 1 1 0,2 % EMOTR:n tukiosasto** 138 17 3 20 14,5 % Muut 106 11 11 10,4 % Välisumma 106 777 3 741 341 4 081 3,8 % Sisäpolitiikan alat 16 278 1 229 230 1,4 % Ulkopolitiikan alat 7 064 99 99 1,4 % Hallinto 8 564 9 9 0,1 % Yhteensä 138 683 3 742 678 4 419 3,2 % * Koheesiopolitiikan piiriin kuuluvat toteutetut rahoitusoikaisut kattavat myös komission antamat perintämääräykset. ** KOR/EKTR ja EMOTR:n tukiosasto kuuluvat koheesiopolitiikan piiriin ainoastaan ohjelmakauden 2000 2006 ja sitä aiempien ohjelmakausien osalta. 11 Kuten valmisteluasiakirjassa selitetään, toteuttaminen on rahoitusoikaisujen tai takaisinperintäprosessin viimeinen vaihe. Toteuttaminen tarkoittaa sitä, että aiheettomiin menoihin liittyvä tilanne korjataan lopullisesti sellaisen rahoitusoikaisun tai takaisinperinnän osalta, jonka tarve on ensin havaittu ja josta on sitten päätetty tai sovittu. 12 Maataloustukirahastosta on maksettu yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin puitteissa kaikkiaan 44 495 miljoonaa euroa. 9

5. KUMULATIIVISET RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINTÄ VUODEN 2012 LOPPUUN MENNESSÄ Kumulatiiviset numerotiedot, joissa otetaan huomioon ohjelmien ja hankkeiden monivuotinen luonne, antavat tietoa komission käyttämien oikaisumekanismien merkityksestä ja todellisesta vaikutuksesta. Seuraavassa kuviossa esitetään viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana toteutettujen rahoitusoikaisujen ja takaisinperintöjen kehitys: Kuvio 5: Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä vuosina 2009 2012 10

Komission kaudella 2009 2012 toteuttamien vuotuisten rahoitusoikaisujen ja takaisinperintöjen määrä oli keskimäärin 2,6 miljardia euroa eli 2 prosenttia EU:n talousarviosta keskimäärin suoritettavista maksuista, joiden määrä on 127,3 miljardia euroa (yhteistyössä hallinnoitavat varat: 2,3 miljardia euroa eli 2,3 prosenttia keskimääräisistä maksuista (97,2 miljardia euroa)). Vuoden 2012 määrät olivat huomattavasti suurempia johtuen kauden 2000 2006 ohjelmien päättämisestä yhden jäsenvaltion, Espanjan, osalta sekä nykyisiä ohjelmia koskevien rahoitusoikaisujen aiempaa nopeammasta toteuttamisesta. Oheisessa taulukossa esitetään vuoden 2012 loppuun mennessä toteutetut kumulatiiviset rahoitusoikaisut: Taulukko 5.1: Kumulatiiviset rahoitusoikaisut, toteutettu vuoden 2012 loppuun mennessä miljoonaa euroa Kausi 1994 1999 Toteutettu vuoden 2012 loppuun mennessä Ohjelmakausi Kausi 2000 2006 Kausi 2007 2013 Kumuloituneet vuosittaiset määrät Yht. Yhteensä, päätös tehty vuoden 2012 lopussa Toteutusprosentti Maatalous: 93 81 7 728 7 902 8 525 92,7 % maataloustukirahasto 7 728 7 728 8 286 93,3 % Maaseudun 239 72,8 % 93 81 174 kehittäminen Koheesiopolitiikka: 2 535 6 359 779 9 673 10 787 89,7 % EAKR 1 764 4 626 154 6 544 7 305 89,6 % Koheesiorahasto 264 464 87 815 984 82,8 % ESR 407 1 206 538 2 150 2 224 96,7 % KOR/EKTR 100 5 0 105 201 52,2 % EMOTR:n tukiosasto 0 58 58 72 80,6 % Muut 2 2 2 100 % Yhteensä 2 535 6 452 861 7 730 17 577 19 313 91,0 % Koheesiopolitiikan eri ohjelmakaudet osoittavat selvästi EU:n talousarviosyklin monivuotisen luonteen. Vuosien 2000 2006 ohjelmakauden päättämisprosessi on lopuillaan, joten rahoitusoikaisujen määrä on huomattavasti kautta 2007 2013 suurempi. Kuluvan kauden rahoitusoikaisujen määrä kasvaa tietysti tulevina vuosina, kun sen ohjelmia aletaan päättää. Kumulatiivisten rahoitusoikaisujen jäsenvaltiokohtainen tilanne maataloudessa (maataloustukirahasto) kaikkien vuoteen 2012 mennessä tehtyjen päätösten osalta ja koheesiopolitiikassa ohjelmakauden 2000 2006 osalta esitetään jaksossa 6.2. Oheisessa taulukossa esitetään takaisinperintöjen vuosittainen jakautuminen kaudella 2009 2012: Taulukko 5.2: Vuosina 2009 2012 toteutetut takaisinperinnät Takaisinperinnät Vuodet 2009 2010 2011 2012 11 Yhteensä vuoden 2012 lopussa miljoonaa euroa Perimättä olevat määrät Maatalous: Maataloustukirahasto 148 172 178 161 659 50 Maaseudun kehittäminen 25 114 161 166 466 0 Koheesiopolitiikka 102 25 48 14 189 9 Sisäpolitiikan alat 100 162 268 229 759 50 Ulkopolitiikan alat 81 136 77 99 393 38 Hallinto 9 5 2 9 25 4 Yhteensä 464 614 734 678 2 491 151

6. RAHOITUSOIKAISUJEN JA TAKAISINPERINTÖJEN VAIKUTUS TALOUSARVIOON EU:SSA JA JÄSENVALTIOISSA 6.1. Vaikutukset EU:n talousarvioon Talousarvion toteutustapa ja politiikanala vaikuttava siihen, miten erilaiset oikaisumekanismit vaikuttavat EU:n talousarvioon, mutta oikaisumekanismeilla varmistetaan joka tapauksessa, että EU:n talousarviosta rahoitetaan ainoastaan sääntöjenmukaisia ja tukikelpoisia menoja. Joissakin tapauksissa, erityisesti YMP:n yhteydessä, oikaisutoimenpiteet johtavat siihen, että aiemmin maksettuja määriä korvataan EU:n talousarvioon. Toisilla politiikanaloilla monet rahoitusoikaisut eivät kuitenkaan johda korvaamisiin EU:n talousarvioon, koska oikaistut määrät voidaan lainsäädännön mukaisesti käyttää uudestaan tukikelpoisten hankkeiden rahoittamiseen. 13 Taulukko 6.1: Rahoitusoikaisujen ja takaisinperintöjen vaikutus EU:n talousarvioon Politiikanala Maatalous: Maataloustukirahastoa koskevat rahoitusoikaisut Maataloustukirahaston takaisinperinnät Maaseudun kehittämistä koskevat rahoitusoikaisut Maaseudun kehittämistä koskevat takaisinperinnät Vuonna 2012 toteutetut määrät yhteensä (miljoonina euroina) Lain rikkomisen seurauksena syntyneiden menojen sulkeminen EU:n rahoituksen ulkopuolelle (Kyllä/Ei) Korvaaminen EU:n talousarvioon (Kyllä/Ei) 610 Kyllä Kyllä 161 Kyllä Kyllä 59 Kyllä Kyllä 166 Kyllä Ei* Koheesiopolitiikka Peruutuksina toteutetut rahoitusoikaisut 738 Kyllä Ei Takaisinperintänä toteutetut rahoitusoikaisut 49 Kyllä Kyllä Rahoitusoikaisut, jotka on toteutettu purkamalla sitoumus / tekemällä vähennys 2 284 Kyllä Ei* ohjelman päättyessä Takaisinperinnät 14 Kyllä Kyllä Muut politiikanalat Rahoitusoikaisut, jotka on toteutettu purkamalla sitoumus / tekemällä vähennys ohjelman päättyessä 1 Kyllä Ei* Takaisinperintänä toteutetut rahoitusoikaisut 0 Kyllä Kyllä Takaisinperinnät 337 Kyllä Kyllä YHTEENSÄ 4 419 *Nykyisessä lainsäädäntökehyksessä rahoitusoikaisut voivat johtaa menojen/määrärahojen vähenemiseen ainoastaan jos jäsenvaltiot eivät pysty esittämään riittävästi tukikelpoisia menoja; ohjelmien päättämisen jälkeen, kun menojen korvaaminen toisilla menoilla ei ole enää mahdollista; jos komission kanssa ei päästä yhteisymmärrykseen. 13 Esimerkiksi koheesiopolitiikassa tehtävien rahoitusoikaisujen toteutusmekanismia selitetään tarkemmin tähän tiedonantoon liitetyn valmisteluasiakirjan jaksossa 4.2.1. 12

6.2. Vaikutukset jäsenvaltioiden talousarvioihin 6.2.1 Johdanto Yhteistyössä hallinnoitavien varojen osalta kaikki rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät toteuttamistavasta riippumatta vaikuttavat jäsenvaltioiden talousarvioihin. On syytä korostaa, että vaikka korvaamisia EU:n talousarvioon ei tehtäisikään, rahoitusoikaisujen vaikutus on aina negatiivinen jäsenvaltiotasolla. Jotta EU:n rahoitusta ei hukattaisi, jäsenvaltion on korvattava sääntöjenvastaiset menot tukikelpoisilla toimilla. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltio kustantaa omista varoistaan (kansallisesta talousarviosta) sääntöjenvastaiseksi katsotun menon osalta menetetyn EU:n osarahoituksen, ellei se peri kyseisiä määriä takaisin yksittäisiltä tuensaajilta. Tämä ei ohjelmaa hallinnoivan kansallisen hallinnon heikkouksien takia aina ole mahdollista esimerkiksi ohjelmatasolla tehtävissä kiinteämääräisissä oikaisuissa, jotka eivät liity hanketason yksittäisiin sääntöjenvastaisuuksiin. Tällaiset kiinteämääräiset oikaisut kuitenkin suojaavat EU:n talousarviota asianmukaisesti. Näiden rahoitusoikaisujen vaikutus kuluvaan vuoteen (2012) ja kumulatiivisesti (jäsenvaltioittain maatalouden osalta sekä ohjelmakaudella 2000 2006 EAKR:n ja ESR:n osalta) esitetään jäljempänä. 13

6.2.2 Vuonna 2012 toteutetut rahoitusoikaisut jäsenvaltioittain Toteutetut rahoitusoikaisut jaoteltuna jäsenvaltioittain kunkin yhteistyössä hallinnoidun alan osalta esitetään oheisessa taulukossa: Taulukko 6.2.2: Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin aloilla vuonna 2012 toteutetut rahoitusoikaisut jäsenvaltioittain Jäsenvaltio EU:n talousarviosta saadut maksut EAKR 14 Maataloustukirahasto Maaseudun kehittäminen Koheesiorahasto Rahoitusoikaisut ESR Muut Yht. v. 2012 % suhteessa EU:n talousarviosta saatuihin maksuihin miljoonaa euroa % suhteessa rahoitusoikaisujen kokonaismäärään Belgia 1 114 0 3 0 11 0 14 1,3 % 0,4 % Bulgaria 1 590 15 7 0 6 1 30 1,9 % 0,8 % Tšekki 4 433 0 116 8 0 125 2,8 % 3,3 % Tanska 1 101 22 0 22 2,0 % 0,6 % Saksa 10 358 (16) 3 23 0 0 10 0,1 % 0,3 % Viro 915 0 1 0 0 0 1 0,1 % 0,0 % Irlanti 1 750 (1) 10 9 0,5 % 0,2 % Kreikka 6 022 85 5 0 13 159 0 262 4,4 % 7,0 % Espanja 12 967 47 2 1 952 81 84 7 2 172 16,8 % 58,0 % Ranska 10 868 64 1 20 37 2 123 1,1 % 3,3 % Italia 8 835 209 0 57 3 7 275 3,1 % 7,3 % Kypros 111 8 0 0 8 7,2 % 0,2 % Latvia 1 128 1 1 9 0 12 1,1 % 0,3 % Liettua 1 644 3 4 3 1 0 0 10 0,6 % 0,3 % Luxemburg 52 0 0 0 0,0 % 0,0 % Unkari 3 973 6 0 0 0 6 0,2 % 0,2 % Malta 101 0 0 0,0 % 0,0 % Alankomaat 1 247 17 2 0 0 20 1,6 % 0,5 % Itävalta 1 513 1 0 1 0,1 % 0,0 % Puola 15 417 12 2 45 79 23 0 162 1,1 % 4,3 % Portugali 6 526 15 1 117 0 0 134 2,1 % 3,6 % Romania 3 290 24 12 22 81 139 4,2 % 3,7 % Slovenia 836 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Slovakia 2 190 0 29 17 11 57 2,6 % 1,5 % Suomi 1 107 1 0 0 0 1 0,1 % 0,0 % Ruotsi 1 166 72 2 0 0 74 6,3 % 2,0 % Yhdistynyt 5 384 27 4 4 12 2 50 kuningaskunta 0,9 % 1,3 % Jakamaton 1 140 24 24 osuus YHTEENSÄ 106 777 610 59 2 416 207 430 19 3 742 3,5 % 100 % Oheisessa kuviossa otetaan huomioon sekä kunkin jäsenvaltion absoluuttinen panos rahoitusoikaisuihin yhteensä että rahoitusoikaisujen suhteellinen painoarvo kunkin jäsenvaltion kannalta EU:n talousarviosta saatuihin maksuihin verrattuna. Vuonna 2012 jäsenvaltioista 11:n kokonaisprosenttiosuus oli alle 1 prosentin ja toisten 11:n osuus sijoittui 1 prosentin ja 3,5 prosentin (keskiarvo) väliin. Yhdessä näiden 22 jäsenvaltion panos muodostaa 29 prosenttia oikaisujen kokonaismäärästä.

Loppujen viiden jäsenvaltion prosenttiosuudet ovat keskiarvoa korkeampia, kaikissa tapauksissa yli 4,2 prosenttia, ja ne muodostavat 71 prosenttia vuonna 2012 toteutettujen rahoitusoikaisujen kokonaismäärästä. Espanjan osuus, 16,8 prosenttia, on selkeästi merkittävin. Tämä johtuu erityisistä ja monimutkaisista oikaisuista, jotka toteutettiin vuonna 2012 ohjelmakauden 2000 2006 päättämisen yhteydessä. Kuvio 6.2.2: Jäsenvaltioiden osuus toteutetuista rahoitusoikaisuista verrattuna EU:n talousarviosta vuonna 2012 saatuihin maksuihin* *Pallon koko kuvastaa saadun EU-rahoituksen määrää. Edellä olevat tiedot koskevat ainoastaan vuotta 2012. Sekä oikaisujen kokonaismäärä että jakautuminen jäsenvaltioittain voi vaihdella merkittävästi vuodesta toiseen. Näin ollen valvontajärjestelmien oikaisukapasiteetin mielekäs arviointi edellyttää monivuotista lähestymistapaa (ks. myös 5 jakso edellä). Tästä syystä seuraavassa annetaan tietoa kumulatiivisista rahoitusoikaisuista jäsenvaltioittain maatalouden osalta (vuonna 1999 tehdystä ensimmäisestä tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähtien) ja EAKR:n ja ESR:n päätösvaiheessa olevien ohjelmakauden 2000 2006 ohjelmien osalta. 6.2.3 Maatalous (maataloustukirahasto): rahoitusoikaisut tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä Komissio on vuonna 1999 tehdystä ensimmäisestä tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähtien määrännyt maatalouteen (maataloustukirahasto) liittyviä rahoitusoikaisuja 8 286 miljoonan euron edestä. Määriä sovelletaan automaattisesti sen jälkeen, kun komissio on päättänyt niistä. On huomattava, että joissakin tapauksissa toteutuspäivää on lykätty 18 kuukaudella, ja joihinkin päätöksiin liittyvät määrät on jaettu kolmeen myöhemmin vuosittain 15

maksettavaan erään. Tämä koskee etenkin jäsenvaltioita, joille on myönnetty rahoitustukea 7. kesäkuuta 2010 allekirjoitetun Euroopan rahoitusvakausvälinettä koskevan sopimuksen määräysten mukaisesti. Oheisessa taulukossa esitetään jäsenvaltioiden EU:n talousarvioon korvaamat rahoitusoikaisut jäsenvaltioittain. Vuositasolla rahoitusoikaisujen kokonaismäärä on pysynyt suhteellisen vakaana, ja se on ajan mittaan jopa kehittynyt myönteisesti sekä absoluuttisina määrinä että osuutena menoista. Taulukko 6.2.3: Kumulatiiviset rahoitusoikaisut, joista on päätetty maataloustukirahaston tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn yhteydessä vuonna 1999 tehdystä ensimmäisestä päätöksestä lähtien vuoden 2012 loppuun: jakautuminen jäsenvaltioittain Jäsenvaltio EU:n talousarviosta saadut maksut Kumulatiiviset rahoitusoikaisut vuoden 2012 lopussa % suhteessa EU:n talousarviosta saatuihin maksuihin miljoonaa euroa % suhteessa rahoitusoikaisujen kokonaismäärään Belgia 11 018 34 0,3 % 0,4 % Bulgaria 1 441 37 2,6 % 0,4 % Tšekki 3 904 1 0,0 % 0,0 % Tanska 15 414 173 1,1 % 2,1 % Saksa 76 997 178 0,2 % 2,1 % Viro 428 0 0,0 % 0,0 % Irlanti 18 225 42 0,2 % 0,5 % Kreikka 35 793 2 102 5,9 % 25,4 % Espanja 79 733 1 366 1,7 % 16,5 % Ranska 124 663 1 115 0,9 % 13,5 % Italia 64 791 1 672 2,6 % 20,2 % Kypros 287 10 3,5 % 0,1 % Latvia 601 0 0,0 % 0,0 % Liettua 1 732 7 0,4 % 0,1 % Luxemburg 399 5 1,3 % 0,1 % Unkari 6 007 31 0,5 % 0,4 % Malta 22 0 0,0 % 0,0 % Alankomaat 15 549 179 1,2 % 2,2 % Itävalta 9 731 9 0,1 % 0,1 % Puola 13 569 67 0,5 % 0,8 % Portugali 9 511 193 2,0 % 2,3 % Romania 3 573 97 2,7 % 1,2 % Slovenia 568 5 0,9 % 0,1 % Slovakia 1 714 0 0,0 % 0,0 % Suomi 7 376 21 0,3 % 0,3 % Ruotsi 9 847 116 1,2 % 1,4 % Yhdistynyt kuningaskunta 51 953 826 1,6 % 10,0 % Yhteensä 564 847 8 286 1,5 % 100 % Oheisessa kuviossa otetaan huomioon sekä kunkin jäsenvaltion absoluuttinen panos rahoitusoikaisuihin yhteensä että rahoitusoikaisujen suhteellinen painoarvo kunkin jäsenvaltion kannalta EU:n talousarviosta saatuihin maksuihin verrattuna. Jäsenvaltioista 15:ssä oikaisujen kokonaistaso oli alle 1 prosentin. Näiden 15 jäsenvaltion oikaisut muodostavat 18 prosenttia oikaisujen kokonaismäärästä. Neljällä jäsenvaltiolla oikaisujen taso sijoittui 1 prosentin ja 1,5 prosentin (keskiarvo) väliin, ja niiden osuus oikaisujen kokonaismäärästä on 6 prosenttia. Loppujen kahdeksan jäsenvaltion oikaisujen taso on 1,5 prosentin keskiarvoa korkeampi, ja ne muodostavat 76 prosenttia oikaisujen kokonaismäärästä. 16

Kuvio 6.2.3: Kumulatiiviset rahoitusoikaisut, joista on päätetty maataloustukirahaston tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn yhteydessä vuonna 1999 tehdystä ensimmäisestä päätöksestä lähtien vuoden 2012 loppuun jäsenvaltioiden osuus verrattuna EU:n talousarviosta saatuihin maksuihin* *Pallon koko kuvastaa saadun EU-rahoituksen määrää. 6.2.4 Koheesiopolitiikka: ohjelmakauden 2000 2006 päättäminen Koheesiopolitiikan ohjelmakauden 2000 2006 päättäminen on lopuillaan, joten korjaavien toimenpiteiden kokonaistuloksia ja käytettyjen varojen kokonaismäärää voidaan verrata ja oikaisumekanismin vaikutuksesta voidaan saada kattavampi käsitys, kuten komission yksiköiden hiljattain antamassa raportissa 14 todetaan. EAKR:n ja ESR:n varojen osalta pelkästään komission valvontaan perustuvien rahoitusoikaisujen yhdistetty osuus vuoden 2012 lopussa oli neljä prosenttia määrärahoista (196,9 miljardia euroa). Tämä tarkoittaa lähes 8 miljardin euron rahoitusoikaisuja vuoden 2012 lopussa. Päättämisprosessilla on ollut olennainen rooli varmistettaessa, että jäännösriskit katetaan asianmukaisesti molempien rahastojen osalta, sillä rahoitusoikaisut, jotka komissio on määrännyt ohjelmien päättämisvaiheessa, muodostavat suurin piirtein kolmasosan kaikista sen määräämistä rahoitusoikaisuista. Tämä sisältää vuoden 2012 lopussa tekeillä olevat rahoitusoikaisut, jotka vastaavat 0,9:ää prosenttia määrärahoista (1,7 miljardia euroa) ja jotka sisältyvät 14 Report on financial corrections carried out for ERDF and ESF on 2000-2006 programmes, viitemuistio Ares(2013)689652, 12.4.2013, on lähetetty talousarvion valvontavaliokunnalle, ja muistio Ares(2013)1041808, 14.5.2013, tilintarkastustuomioistuimelle. 17

päättämiskirjeisiin, jotka on virallisesti lähetetty jäsenvaltioiden viranomaisille mutta 15 16 joita jäsenvaltiot eivät vielä ole hyväksyneet. Taulukko 6.2.4: EAKR ja ESR ohjelmakausi 2000 2006: Päätetyt, vahvistetut ja tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2012 jaoteltuina jäsenvaltioittain Jäsenvaltio EAKR:n ja ESR:n maksuosuuden yhteissumma Rahoitusoikaisut, joista on tehty päätös / jotka on vahvistettu Tekeillä olevat rahoitusoikaisut (päättämiskirjeet lähetetty) Kaudelle 2000 2006 määrätyt rahoitusoikaisut yhteensä Rahoitusoikaisujen prosenttiosuus suhteessa EAKR:n ja ESR:n maksuosuuteen miljoonaa euroa Määrättyjen rahoitusoikaisujen osuus kaikista rahoitusoikaisuista Belgia 1 945 12 2 14 0,7 % 0,2 % Tšekki 1 456 5 10 15 1,0 % 0,2 % Tanska 570 0 0 0,1 % 0,0 % Saksa 26 960 36 88 124 0,5 % 1,6 % Viro 305 1 1 0,4 % 0,0 % Irlanti 3 067 21 160 181 5,9 % 2,3 % Kreikka 20 211 1 154 81 1 235 6,1 % 15,5 % Espanja 40 686 2 921 368 3 289 8,1 % 41,3 % Ranska 14 825 309 33 342 2,3 % 4,3 % Italia 27 501 1 011 740 1 751 6,4 % 22,0 % Kypros 53 0 0,0 % 0,0 % Latvia 518 4 4 0,8 % 0,1 % Liettua 773 3 3 0,3 % 0,0 % Luxemburg 71 2 2 2,6 % 0,0 % Unkari 1 695 12 12 0,7 % 0,2 % Malta 57 0,0 % 0,0 % Alankomaat 2 702 0 0 0,0 % 0,0 % Itävalta 1 647 0 0 0,0 % 0,0 % Puola 7 032 180 180 2,6 % 2,3 % Portugali 18 178 181 3 184 1,0 % 2,3 % Slovenia 215 2 2 0,9 % 0,0 % Slovakia 1 245 43 43 3,4 % 0,5 % Suomi 1 789 0 0 0,0 % 0,0 % Ruotsi 1 634 12 0 12 0,7 % 0,1 % Yhdistynyt kuningaskunta 16 129 293 40 333 2,1 % 4,2 % Interreg 5 645 25 202 227 4,0 % 2,9 % Yhteensä 196 911 6 229 1 726 7 955 4,0 % 100 % Oheisessa kuviossa otetaan huomioon sekä kunkin jäsenvaltion absoluuttinen panos rahoitusoikaisuihin yhteensä että rahoitusoikaisujen suhteellinen painoarvo kunkin jäsenvaltion kannalta EU:n talousarviosta saatuihin maksuihin verrattuna. 15 Näihin rahoitusoikaisujen tasoa koskeviin arvioihin ei sisälly EAKR:n keskeneräisiin hankkeisiin liittyviä mahdollisia lisäoikaisuja eikä lisäoikaisuja, jotka saattavat aiheutua päättämisprosessin loppuun saattamisesta. ESR:n osalta vuoden 2012 lopussa oli päättämättä vielä 61 ohjelmaa, joiden yhteydessä saatetaan tarvita rahoitusoikaisuja. 16 Komission yksiköiden varovaisen arvion mukaan jäsenvaltiot olivat toteuttaneet itse ja ilmoittaneet komissiolle maaliskuuhun 2010 mennessä lisäoikaisuja 0,96 miljardin euron edestä (vähintään 0,7 prosenttia määrärahoista) EAKR:n osalta ja 0,32 miljardin euron edestä (vähintään 0,5 prosenttia määrärahoista) ESR:n osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2012 loppuun mennessä oikaisujen kokonaisosuus kaudella 2000 2006 on vähintään 5,6 prosenttia EAKR:n määrärahoista, joista on päätetty, ja 2,9 prosenttia ESR:n osalta (yksityiskohtaisempia tietoja annetaan raportissa Report on financial corrections carried out for ERDF and ESF on 2000-2006 programmes, joka lähetettiin Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle 12.4.2013, Ares(2013)689652, s. 12 18). 18

Jäsenvaltioista 15:ssä oikaisujen kokonaistaso oli enintään 1 prosentin. Näiden 15 jäsenvaltion oikaisut muodostavat vain 2 prosenttia oikaisujen kokonaismäärästä. Viidellä jäsenvaltiolla, sekä Interreg-ohjelmalla, oikaisujen taso sijoittui 1 prosentin ja 4 prosentin (keskiarvo) väliin, ja niiden osuus oikaisujen kokonaismäärästä on 14 prosenttia. Viiden jäsenvaltion oikaisujen taso on 4 prosentin keskiarvoa korkeampi, ja ne muodostavat 84 prosenttia oikaisujen kokonaismäärästä. Kuvio 6.2.4: Jäsenvaltioiden osuus (31.12.2012) päätetyistä/vahvistetuista ja tekeillä olevista kumulatiivisista rahoitusoikaisuista EAKR:n ja ESR:n ohjelmakauden 2000 2006 osalta* *Pallon koko kuvastaa saadun EU-rahoituksen määrää. 6.3. Rahoitusoikaisujen muut seuraukset Huomattakoon, että edeltävissä jaksoissa esitetyt määrät eivät heijasta niiden rahoitusoikaisujen kokonaismäärää, jotka jäsenvaltiot ovat hyväksyneet komission valvontaroolin tuloksena. Korjaavia toimenpiteitä koskevilla suunnitelmilla voi olla ehkäisevä vaikutus menoihin, jotka ovat jo aiheutuneet tuensaajille ja jotka on kirjattu kansallisella tasolla todentamisviranomaisen tileihin mutta joita ei ole vielä ilmoitettu komissiolle. Tällaisten menojen osalta (koheesiopolitiikan) todentamisviranomainen soveltaa komission pyytämää rahoitusoikaisua ennen menon ilmoittamista. Määrät voivat olla merkittäviä etenkin ekstrapoloitujen tai kiinteämääräisten oikaisujen tapauksessa, jos lukuisia hankkeita kattavissa hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä on puutteita. 19

Koheesiopolitiikassa tehtävien rahoitusoikaisujen ehkäisevä vaikutus Komission toimintasuunnitelman sekä maksujen lykkäysten ansiosta Tšekin tasavalta hyväksyi vuoden 2012 lopussa komission noin 450 miljoonan euron suuruisen oikaisupyynnön, joka kattaa kaksi EAKR:n ohjelmaa. Komissio pystyi raportoimaan virallisesti ainoastaan 108 miljoonaa euroa peruutuksina aiemmin todennetuista menoista. Loput oikaisut eivät näy komission virallisessa kertomuksessa, sillä lokakuussa 2012 tehty todentaminen ei sisältänyt 151,4 miljoonan euron määrää, ja lisäksi todentamisviranomainen vähentää noin 189 miljoonaa euroa ennen komissiolta vuonna 2013 vaadittavien saatavien todentamista. Samankaltainen ehkäisevä vaikutus, joka ei näy rahoitusoikaisujen raportoinnissa, koskee Slovakiassa toteutettavaa EAKR:n/koheesiorahaston ohjelmaa, jossa komissio katsoi, että EU:n talousarvion asianmukainen suojaaminen edellytti 7,3 prosentin vähennystä kaikista todennetuista ja tulevaisuudessa todennettavista menoista satojen sopimusten osalta. Slovakia toteuttaa vähennystä parhaillaan. Toinen tapaus liittyy ESR:n kiinteämääräiseen oikaisuun Romaniassa: Komissio havaitsi vakavia ongelmia Romanian toimenpideohjelmassa vuoden 2012 aikana. Komissio ja Romanian viranomaiset sopivat 25 prosentin kiinteämääräisestä oikaisusta, joka kattaa kaikki vuoden 2012 loppuun mennessä aiheutuneet menot sekä lisävaateet, jotka liittyvät samaisiin komission havaitsemiin sääntöjenvastaisuuksiin. Tämän seurauksena Romania teki uuden menoilmoituksen (joka on kaikkia aiemmin ilmoitettuja menoja koskevaa 25 prosentin oikaisua suurempi), jonka perusteella komissio maksoi Romanialle joulukuussa 2012 hyvin pienen summan kuitattuaan sovitun rahoitusoikaisun. Rahoitusoikaisu vaikuttaa siten, että lainrikkomisen seurauksena syntynyttä menoa ei sisällytetä unionin menoihin. Tämä komission valvontaroolin ehkäisevä vaikutus ei näy virallisessa kertomuksessa vaikka se parantaakin EU:n talousarvion suojaa. Esimerkiksi varoituskirjeillä, joita pääosastot lähettävät, jos järjestelmissä havaitaan puutteita ennen maksupyynnön esittämistä komissiolle, voi olla sama ehkäisevä vaikutus EU:n talousarvion suojaamisen kannalta, mutta tässä tapauksessa Euroopan komissio / jäsenvaltiot eivät raportoi rahoitusoikaisua. Takaisinperintä tuensaajilta voi olla seurausta myös komission yksiköiden toteuttamista tarkastuksista ja rahoitusoikaisuista. Jos jäsenvaltio perii sääntöjenvastaiset määrät takaisin viljelijöiltä ennen kuin komissio päättää rahoitusoikaisusta, nämä määrät korvataan EU:n talousarvioon ja vähennetään rahoitusoikaisusta. Rahoitusoikaisun toteuttamisen jälkeen tuensaajilta takaisinperittyjä määriä ei korvata EU:n talousarvioon. Järjestelmä kannustaa jäsenvaltioita näiden toimissa sääntöjenvastaisten maksujen takaisinperimiseksi. Maatalouteen liittyviä rahoitusoikaisuja koskeva takaisinperintä Viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän heikkouksista johtuva EU:n talousarvioon kohdistuva laskettu riski oli varainhoitovuonna 2008 Italian osalta 29,6 miljoonaa euroa. Italian viranomaiset perivät viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän päivittämisen jälkeen takaisin 23 miljoonaa euroa, joten rahoitusoikaisun lopullinen määrä oli 6,6 miljoonaa euroa. Irlannissa maksatusvuosina 2005 2007 viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän heikkouksien aiheuttama laskettu riski oli 5 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon viljelijöiltä takaisin perityt määrät, rahoitusoikaisun lopullinen määrä oli 0,02 miljoonaa euroa. Vastaava tilanne oli myös Itävallassa, jossa maksatusvuosina 2006, 2007 ja 2008 laskettu kokonaisriski oli 6,9 miljoonaa euroa. Myös tässä tapauksessa viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän päivityksen ja jälkikäteen suoritettujen ristiintarkastusten jälkeen Itävallan viranomaiset perivät viljelijöiltä takaisin 3,3 miljoonaa euroa. Lopullisen rahoitusoikaisun määrä oli 3,6 miljoonaa euroa. Lisäksi, jos komissio katsoo, että määrien periminen takaisin lopullisilta tuensaajilta kestää jäsenvaltiolta liian kauan, se voi käynnistää kyseistä jäsenvaltiota vastaan 20

rikkomusmenettelyn ja myös tekee niin. Tämä on tietysti vain lisänä siihen, että EU:n talousarviota on saatettu jo suojata alkuperäisellä rahoitusoikaisulla. YMP:n alalla on olemassa myös erityismekanismi, jonka mukaan 50 prosenttia aiheettomasti suoritetuista maksuista, joita jäsenvaltiot eivät ole perineet takaisin tuensaajilta neljän vuoden (oikeudenkäynnin tapauksessa kahdeksan vuoden) kuluessa, veloitetaan automaattisesti kansallisesta talousarviosta. Tämä antaa kansallisille viranomaisille vahvan kannusteen saattaa takaisinperintämenettelyt ajoissa päätökseen. Komissio voi myös veloittaa koko perimättä olevan summan (eikä vain 50:tä prosenttia), jos se katsoo, että jäsenvaltion viranomaiset ovat syyllistyneet laiminlyönteihin tiettyihin yksittäistapauksiin liittyvän takaisinperintämenettelyn hallinnoinnissa. Rahoitusoikaisuihin liittyvä rikkomusmenettely Euroopan komissio kehotti vuonna 2013 virallisella ilmoituksella Italiaa ryhtymään toimiin niiden puutteiden korjaamiseksi, jotka on havaittu maidosta ja muista maitotuotteista perittävän ylijäämämaksun määräämisestä kansallisen kiintiön ylittäville maidontuottajille annetun EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa, ja erityisesti perimään erääntyneen maksun kyseisiltä tuottajilta. Tehokkaan takaisinperinnän puuttuminen heikentää järjestelmän mahdollisuuksia saavuttaa markkinoiden vakauttamistavoitteensa ja vääristää kilpailua sellaisten italialaisten ja eurooppalaisten tuottajien kanssa, jotka ovat noudattaneet tuotannon rajoittamista koskevaa järjestelmää tai maksaneet säännöllisesti kiintiön ylittämisestä aiheutuneet ylijäämämaksut. Perimättä olevien maksujen kokonaismäärä on ainakin 1,4 miljardia euroa, ja se veloitetaan Italian talousarviosta. Komissio on jo määrännyt tähän ongelmaan liittyvän 750 miljoonan euron suuruisen rahoitusoikaisun. Lisäksi se on ottanut Italian viranomaisten kanssa käymässään kirjeenvaihdossa useasti esiin Italian kyvyttömyyden noudattaa velvoitettaan ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kyseiset tuottajat maksavat ylijäämämaksunsa ajallaan. Italia ei komission toistuvista pyynnöstä huolimatta ole selvästikään ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin erääntyneen maksun perimiseksi kyseisiltä tuottajilta. Näin ollen komissio on päättänyt käynnistää SEUT-sopimuksen 258 artiklan mukaisen rikkomusmenettelyn. 21

7. RAHOITUSOIKAISUJEN JA TAKAISINPERINNÄN ROOLI, JOS VIRHETASO ON JATKUVASTI KORKEA Yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksestä 3. heinäkuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa 17 kehotettiin komissiota noudattamaan tarkasti varainhoitoasetuksen 32 artiklan 5 kohtaa, joka kuuluu seuraavasti: 32 artikla Talousarvion toteuttamisen sisäinen valvonta... 5. Jos virhetaso on toteutusvaiheessa jatkuvasti korkea, komissio selvittää valvontajärjestelmien heikkoudet ja mahdollisten korjaavien toimenpiteiden kustannustehokkuuden sekä toteuttaa tai ehdottaa asianmukaisia toimenpiteitä, kuten sovellettavien säännösten yksinkertaistaminen, valvontajärjestelmien tehostaminen ja ohjelman tai sen täytäntöönpanon uudelleensuunnittelu. Komission on pantava tämä varainhoitoasetuksen säännös täytäntöön mahdollisimman taloudellisella tavalla ottaen huomioon käytettävissä olevat resurssit etenkin aikana, jona vähennetään henkilöstöä. Vuosia 2014 2020 koskevassa lainsäädäntömenettelyssä on kuitenkin ilmennyt ongelmia, jotka saattavat vaikuttaa ehdotettuun yksinkertaistamiseen. Jäljellä olevat, ylettömän monimutkaisten sääntöjen aiheuttamat riskit hankaloittavat virheiden ehkäisyä ja kasvattavat siksi valvontakuluja. Tästä syystä komissio katsoo, erityisesti yhteistyössä hallinnoitavien varojen osalta, että tämän uuden, 32 artiklan 5 kohdan mukaisen vaatimuksen täytäntöönpanoa ei voida rajata vain niihin toimenpiteisiin, joiden keskiössä on virheiden havaitseminen ja korjaaminen lopullisten tuensaajien tasolla. Jäsenvaltioiden tasolla monivuotisten ohjelmien ohjelmakauden aikana toteutetut rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät samoin kuin jatkuvat pyrkimykset sääntöjen yksinkertaistamiseksi ja järjestelmien uudistamiseksi ja vahvistamiseksi ovat aina tärkeitä tekijöitä, jotka on otettava huomioon. 17 Viite: P7_TA(2013)0319. 22

8. JÄSENVALTIOIDEN OMASTA ALOITTEESTAAN TEKEMÄT KOHEESIOPOLITIIKKAA KOSKEVAT KORJAAVAT TOIMENPITEET Yhteistyössä hallinnoitavissa asioissa jäsenvaltioilla on ensisijainen velvollisuus ehkäistä ja havaita sääntöjenvastaisuudet ja näin ollen tehdä rahoitusoikaisuja ja periä aiheettomat määrät takaisin tuensaajilta. Niinpä ne toteuttavat ensisijaisesti hallinnoinnin tarkastuksia, valvontaa ja tilintarkastuksia edellä kuvattujen komission toimenpiteiden lisänä. Nykyistä ohjelmakautta koskevien asetusten nojalla jäsenvaltioiden on raportoitava vuosittain oikaisuista, jotka perustuvat toteutettuun valvontaan. Tämä vaatimus otettiin käyttöön vasta ohjelmakaudella 2007 2013, ja komissio toteuttaa parhaillaan riskiperusteisia tarkastuksia testatakseen näiden numerotietojen luotettavuutta omaa varmistusprosessiaan silmällä pitäen. Vuoden 2012 lopussa toteutetut kumulatiiviset oikaisut, jotka ovat seurausta jäsenvaltioiden koheesiopolitiikan ohjelmakauden 2007 2013 osalta toteuttamista valvontatoimista, esitetään ohessa. Nämä määrät ovat vähennysten jälkeen lisänä niihin oikaisuihin, joista komissio raportoi edellä kumulatiivisesti. Taulukko 8: Kumulatiiviset rahoitusoikaisut vuoden 2012 lopussa, jäsenvaltioiden ilmoitus koheesiopolitiikan kauden 2007 2013 osalta miljoonaa euroa Jäsenvaltio EAKR/Koheesiorahasto ESR EKTR 23 Yhteensä vuonna 2012 Belgia 3 11 14 Bulgaria 13 2 0 15 Tšekki 191 37 228 Tanska 0 0 0 0 Saksa 290 49 1 340 Viro 4 0 0 4 Irlanti 0 5 0 5 Kreikka 63 0 63 Espanja 204 39 9 252 Ranska 42 37 0 79 Italia 141 27 0 168 Kypros 0 0 0 1 Latvia 10 0 10 Liettua 6 0 0 6 Luxemburg 0 0 Unkari 26 0 26 Malta 1 0 1 Alankomaat 1 2 0 3 Itävalta 4 1 0 5 Puola 204 0 204 Portugali 46 28 1 75 Romania 43 0 43 Slovenia 5 5 10 Slovakia 33 4 0 37 Suomi 1 0 0 1 Ruotsi 2 1 1 4 Yhdistynyt kuningaskunta 38 13 1 52 Rajat ylittävät hankkeet 8 8 TOTEUTETUT YHTEENSÄ 1 377 261 14 1 652