Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt Päiväys 28..2008 Sivu 1 (9) Kuva: Linnan kantatilan Kuivikon hoidettua ja perinteikästä pihapiiriä Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Linnan kaava-alueen rakennuskulttuuriselvitys -/2008
2 Alueen yleiskuvaus Linnan kylä sijaitsee n. 8 km päässä Saarijärven keskustasta. Rahkolan ja Linnan kylän rajana on Kuhnonlampi. Linnan kylän asutus keskittyy nauhamaisesti Linnantien varteen, Pyhäjärven ja Summasjärven rannoille, ja Jyväskyläntien (valtatie 13) tuntumaan. Linnankylän vanhin, 1600-luvulta periytyvä asutus rajautuu suunnittelualueen ulkopuolelle itään, lähelle Linnalahden rantaa. Linnan kylän nimi juontuu Linnan saareen 16 perustetusta Linna-kantatilasta, josta halottiin 1766 Kuorelahden tila. Linnan tila siirrettiin saaresta mantereelle 1780-luvulla, jolloin se nimettiin Västingiksi. Kantatilan omistajan veljet perustivat Linnan ja Kuivikon torpat 1790, ja itsenäisiksi tiloikseen ne halottiin 1800-luvun lopulla. Isojaossa -13 Västingin kantatila jaettiin viiteen osuuteen: Västinkiin, Linnaan, Kuivikkoon, Kuorelahteen ja Iisulaan. Näistä kaavaalueelle sijoittuvat Kuivikko ja Iisula. Kummankaan tilan vanha päärakennus ei ole säilynyt, mutta jotkut piharakennuksista ovat 1900-luvun alusta. Linnantien tuntumassa Otralahdentieltä Kuorepurolle on jonkin verran pientaloja 1930-50-luvuilta, tienvarteen sijoittuvat myös Linnan alakoulu (19) ja entinen osuusliikkeen myymälä (19/19/1980-l). Kuorelahden pohjukasta Kuhnonlammelle ulottuvalla osuudella on ollut viljelyksiä, maatiloja ja torppia 1800-1900-lukujen taitteesta saakka. Näiden tilojen nykyinen rakennuskanta on kuitenkin pääsääntöisesti 1940- luvun jälkeistä. Suurimmaksi osaksi kaava-alueen keski- ja itälaidan rakennukset ovat yksittäisiä omakotitaloja, joiden rakentamisvuodet vaihtelevat välillä 1940-2000. Kaava-alueen koillisosassa eli Kuorelahden itäpuolella rakennuskanta koostuu enimmäkseen uudehkoista omakotitaloista (1980 2000 l). Kuorelahden rannalla on perinteisesti ollut kylän yhteislaidun. Laidunmaille on rakentunut 1970-80-luvuilla omakotitaloalue. Linnan kaava-alueella ei juuri ole säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Oheisessa kuvassa siniset pisteet osoittavat vuosina 1919-39 perustetut itsenäiset tilat, mutta läheskään kaikilla tiloilla ei ole alkuperäisiä rakennuksia jäljellä. Punaiset pisteet kartalla ovat Iisula eli nykyinen Päivärinta, sekä Kuivikko. Kaava-alueen itäosassa, karttakuvan oikeassa laidassa kulkeva sinisten pisteiden jono edustaa Maksalantien varressa sijainneita lohkotiloja, jotka eivät kuitenkaan ole säilyneet. Myös useimpien muiden tilojen rakennuskanta on uusiutunut 1950 70-luvuilla. Kuva: Junnila 1995; Saarijärven historia 1865-1985.
3 Maisemarakenne Maisemarakenteessa kaava-alueen itälaita on länsiosaa korkeammalle sijoittuvaa harvahkon nuoren havumetsän ja hiekkakankaiden aluetta, jossa väljä omakotiasutus sijoittuu kapeiden hiekkateiden varsille. Länsiosa kaava-alueesta, eli Kuorelahden pohjukan ja Kuhnonlammen välinen alue on puolestaan perinteikästä, peltojen ja vesistön leimaamaa avointa maaseudun viljelymaisemaa, jossa Linnantieltä avautuu paikoin pitkiä näkemiä Pyhäjärvelle. Asutus on keskittynyt nauhamaisesti Linnantien varteen ja paikoin myös keskemmälle peltoaukeita. Ranta on lähes täysin rakentamatonta. Maasto on tasaista, alueella erottuvat korkeammat kohdat ovat matala mutta jyrkähkösti nouseva Neuvarinmäki Kuhnonlahden kohdalla, sekä loivarinteinen ja matalahko Niemelänkangas Laajanlahden kohdalla. Linnantie kulkee Neuvarinmäen poikki ja Niemelänkankaan rinteenjuuresta sen eteläpuolitse. Maasto nousee kaava-alueen itälaitaa kohti ja esimerkiksi koulu on rinteessä muuta maastoa erottuvammalla paikalla. Rannat ovat alavia ja paikoin pellot laskevat suoraan järveen mm. Kuorelahden lounais- ja eteläpohjukassa. Linnankylän inventoinnit Linnan kaava-alueelta oli Keski-Suomen museon toimesta 1987-88 inventoitu viisi kohdetta. Kyläyleiskaavahankkeen yhteydessä nämä kohteet tarkistettiin ja inventointeja päivitettiin tarpeen mukaan. Lisäksi alueella laadittiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja, sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Täydennysinventoinnin laati FM, rakennustutkija Anu Taskinen Pöyry Environment Oy:ltä loka-marraskuussa 2008. Uusia kohteita kaava-alueelta paikannettiin viisi. Inventointikriteereinä olivat rakennushistoriallinen merkittävyys kuten aikakaudelleen tyypillinen, lähellä alkuperäisasuaan säilynyt kohde, tai harvinainen rakennustyyppi/tyyli; historiallinen merkittävyys kuten kohteen kytkeytyminen alueen kehitykseen ja historiaan; sekä maisemakuvallinen merkitys eli keskeinen asema alueen maisemallisen ilmeen rakentajana esimerkiksi siten, että rakennuksen tai rakennusryhmän häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys.
4 Kuva: Inventoitujen kohteiden sijainti kaava-alueella. Oheisessa taulukossa on esitetty kaava-alueen inventoidut kohteet kuvauksineen. Luettelointiperusteet: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä ja M = maisemakuvallista merkitystä LINNANKYLÄ, INVENTOIDUT 1987-88 (5 kpl) Linnan kaava-alue on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristöjen kehittämisen kohdealueeksi. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista.. H, R Kuivikko Kuivikko on kuulunut 1700-luvulla Linnankylän ensimmäisen tilan, Linnan eli Västingin tilaan, ja on ollut saman suvun hallussa vuodesta 17. Linnan tila jaettiin 1790-luvulla kolmelle veljekselle, joista yksi sai Kuivikon torpan. Itsenäinen tila Kuivikko on ollut 1800- luvun lopulta. Pihapiirissä on nykyään nukkuma-aitta (n. 1900), entinen navetta (1899/1950-l/1980-l) ja heinälato (ent. riihi, olkilato). Nukkuma-aitta on II-kerroksinen parviluhti, jonka molemmissa kerroksissa on ristikkokaiteet. Tilan asuinrakennus (1982) on I-kerroksinen pitkärunkoinen pientalo, alkuperäinen päärakennus purettu. Pihapiiristä on siirretty pois riviaitta ja kaksiosainen aitta-liiteri 1980-luvulla. Pihapiiri on hoidettu ja tiivis, istutukset täydentävät perinteikkään maatilakeskuksen ilmeen. Naapurina Linnaharjun 1950-lukuinen pihapiiri, joka on rakennettu Kuivikon maalle.
5 6. R, H MAAKUNTAKAAVA: maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Linnan ala-aste Linnan koulu on 19 valmistunut, arkkitehti Valter Jungin suunnittelema jugendtyylinen aumakattoinen vuorattu hirsirakennus, jossa on pieniruutuiset ikkunat ja erikoinen koristekuvio toisen päädyn ikkunoiden päällä. Koulun tontti on ostettu Kuorelahden tilalta, ennen oman rakennuksen valmistumista kansakoulu toimi Kuivikolla vuokratiloissa vuodesta 1907. Alun perin hirsipintainen punamullattu rakennus lautavuorattiin 1929, pärekatto muutettiin tiilikatoksi 1956. Koulurakennus peruskorjattiin 1984-85, jolloin ulkorakennuksen paikalle rakennettiin Hannu Peuran suunnittelema, vanhaan koulurakennukseen muotokielensä ja värityksensä osalta sopeutuva uudisrakennus (tekniset työtilat, liikuntatilat pukuhuoneineen sekä lämpökeskus). Pihassa on lisäksi saunarakennus (19), joka on tyhjillään. Koulu on vilkkaassa käytössä sekä koulu- että kylätupatarkoituksissa. Jugendkoulun katto on uusittu 1990-2000-lukujen taitteessa saumapeltikatoksi (alun perin katteena päre, sitten betonitiili). 7. Linnan entinen osuuskauppa Linnan kylälle perustettiin Saarijärven osuusliikkeen (perustettu 1916) etämyymälä 19.
6 H, M Tontti ostettiin Luotolan tilalta silloisen Äänekosken maantien varrelta. Kaupan yhteydessä toimi posti vuoteen 1978 asti. Liikehuoneisto rakennettiin SOK:n tyyppipiirustusten mukaan. Samoilla piirustuksilla rakennettiin tiettävästi myös Kolkanlahden osuuskauppa. Rakennuksessa oli alun perin liiketilan lisäksi asunto, kellari ja varasto. Asuntoa laajennettiin 19 ja 1980-luvulla tehtiin rakennuksen taakse ulkoneva kylmähuone. Osuuskauppa toimi tiloissa vuoteen 1987, jonka jälkeen ollut yksityisasuntona ja varastona. Rakennusta on remontoitu melko paljon, hyväkuntoinen. Rakennus toimii myös Linnantien ja Maksalantien maamerkkinä sijaitessaan risteyksen itäpuolen kainalossa. 2. H Päivärinta, ent. Iisula Kuorelahti (ent. Uusi-Linna) on perustettu 1760-luvulla, jolloin Linnan tilan isäntä jätti talon pojalleen ja perusti uuden tilan, Kuorelahden. Iisulan tila on halottu 1807 Kuorelahdesta ja se nimettiin Päivärinnaksi 1930, päärakennus on vuodelta 19 ja sitä on peruskorjattu sittemmin, mm. ikkunat vaihdettu v. 1987 jälkeen. Tontille on rakennettu 1985 omakotitalo ja viereiselle Lehmusahon entiselle yhteislaitumelle on rakennettu omakotitaloa 1978-88. Pihapiirissä on lisäksi entinen navetta (19) ja liiteri (1923).. R, H, M Suojalinna, pienviljelijäyhdistyksen talo Linnankylän pienviljelijäyhdistys (perustettu 1929) rakensi toimitalon yhdessä Suojeluskunnan Linnan osaston kanssa 1940. Kun Suojeluskuntatoiminta lopetettiin sotien jälkeen, siirtyi rakennus yksin pienviljelijäyhdistykselle. Tontti on erotettu Kuivikon tilasta, urheilukentän verran lisämaata ostettiin Koivulalta 1950-luvulla. Rakennuksessa oli alun perin näyttämösalin lisäksi ravintolatila ja keittiö, huone, eteinen ja vaatesäilö sekä yläkerrassa pieni asunto. Rakennus oli lautavuorattu mutta maalattiin vasta 1955, keltaiseksi. Rakennusta on korjattu 1970-luvulla ja se maalattiin punaiseksi 1982. Suojalinna on tyypillinen aikakautensa yhdistystalo. Rakennus on peruskorjattu pitkälti talkootyönä 1997, jolloin rakennettiin puuttuneet wc-tilat, keittiötilat uusittiin täysin, ulkoverhous ja vesikatto uusittiin, yläkertaan rakennettiin uusi kerhotila ja vanha asuinhuone saneerattiin toimistotilaksi. Rakennus on vilkkaassa käytössä ja hyvässä kunnossa. Rakennus on vilkkaassa käytössä ja hyvässä kunnossa. Vasemmalla Suojalinna v. 2008, oikealla v. 1945 (O. Tuimala, Erämaasta eläväksi kyläksi)
7 LINNANKYLÄ, INVENTOIDUT UUDET KOHTEET 2008 (5 kpl) 001. R, M Mäkeläntie Mäkeläntie on hienosti säilynyt asuinalue Linnankylällä, näköetäisyydellä Kuorelahden rannasta. Mäkeläntien rakennukset ovat I - I½ -kerroksisia puurakenteisia pientaloja 1930-50-luvuilta. Pihapiireissä on asuinrakennuksen lisäksi piharakennus/liiteri/varasto. Saman aikakauden rakennuksia on muutamia myös Linnantien varressa ja koulun ympäristössä, Mäkeläntie on kuitenkin kokonaisuudessaan säilynyt ikärakenteeltaan yhtenäisimpänä. Mäkeläntien pihapiirit ovat tiiviitä ja yhtenäisiä, aikakaudelle tyypillisesti pihoissa viljellään hyötykasveja kuten marjapensaita ja omenapuita. Rakennuksia on remontoitu vain vähän (esim. vesikatto uusittu) ja ulkoasut ovat säilyneet varsin alkuperäisinä. Mäkeläntien neljä pihapiiriä edustavat alueena 1930-50-lukujen asuintapaa. 002. R, H Koivula Iisulan kantatilan torpan Harjun sekä mäkitupa Hännilän maat yhdistettiin Koivulan tilaksi 1934. Koivulan tilan pihapiirissä on hirsinen päärakennus (1939/2000-l), II-kerroksinen aitta ristikkokaiteilla (1939), I-kerroksinen yksinkertainen hirsinen riviaitta nurkkakivillä (1939), hirsinavetta (1928/34) sekä liiteri, varasto ja sauna (1945). Pihapiiristä on näkymä pellon yli Pyhäjärven rantaan. Piha on tyypillinen entinen maatalon piha talousrakennuksineen. Päärakennusta on remontoitu runsaasti, viimeisimmäksi 2000-luvun alussa, ulkoasussa ei alkuperäistä jäljellä muotoa lukuun ottamatta. Sisätilat hirsiseinäiset. Yksi- ja kaksikerroksiset aitat ovat alkuperäisessä asussaan. Pihapiiri on avoimen neliömäinen ja edustaa perinteistä maatilan pihapiiriä talous- ja piharakennuksineen. Koivula on isojaon aikaisten tilojen torpista kaava-alueella ainoa, jonka pihapiirissä on näin paljon alkuperäistä rakennuskantaa. Koivula 1930-luvulla (Erämaasta eläväksi kyläksi) Talon vieressä näkyvä hirsiaitta nurkkakivillä on edelleen olemassa, tosin siirretty muutama metri kauemmas talosta.
8 003. R, M Nurmela Nurmela on erotettu nähtävästi Kolsan tilasta vuosien 1919-39 välillä, samoin kuin viereinen Jynkkäläkin. Nurmelassa on rapattu tiilirakenteinen I½ -kerroksinen asuinrakennus (19-20-l) Linnantiestä erkanevan yksityistien varressa. Pihassa asuinrakennuksen lisäksi puinen lato/aitta/liiteri-rakennus ja puusauna. Asuinrakennuksessa on betoniperustus, puupuitteiset T-ikkunat (eivät välttämättä alkuperäiset tai ainakin kunnostetut), jyrkähkö tiilikatettu satulakatto, umpinainen kaksikerroksinen lautakuisti ja puurakenteinen, vaakalaudoitettu yksikerroksinen lisäsiipi (1960-l). Pihapiiri näkyy Linnantielle, hyvin säilynyt aikakautensa edustaja. 004. R, M Veikkola Veikkola on lohkottu Niemelän tilasta 1956, Niemelä puolestaan oli lohkottu kantatila Kuorelahdesta 1925. Veikkola on alkuperäisessä asussaan säilynyt maatilan pihapiiri 1950- luvulta. Avoimen neliömäisen pihan ympärillä on I½ -kerroksinen asuinrakennus, navetta/lato sekä II-kerroksinen aitta. Pihapiiri muodostaa maisemallisen saarekkeen pellon reunaan loivalle mäenkumpareelle, metsänraja taustoittaa näkymää. Pihapiiristä ja pihatieltä avautuu näkemä pellon yli rantaan. Päärakennus on betoniperustalla, puurakenteinen ja vaakalaudoitettu, ja siinä on alkuperäinen umpinainen lautakuisti. Rakennuksiin ei ole tehty ulkoasuun vaikuttavia remontteja vesikaton uusimista lukuun ottamatta, eikä pihapiirissä ole uutta rakennuskantaa. Aitta puurakenteinen ja pystyrimalaudoitettu, navetta sementtitiilestä ja laudasta, kaikissa rakennuksissa on alkuperäiset ikkunat. Edustaa hyvin säilynyttä aikakautensa maatilapihapiiriä rakennuksineen, lisäksi maisemallisesti arvokas.
9 005. M Luotola Luotola on Kuorelahden tilan torppa vuodelta 1850. Itsenäiseksi tilakseen se lohkottiin 1925, jolloin pihaan rakennettiin hirsinen pärekattoinen mökki nurkkakiville. Nyky - Luotola on tiivis ja eheä maatilan pihapiiri, jonka ulkoasu on 1950-luvulta. Pihassa on I½ - kerroksinen puurakenteinen ja pystylaudoitettu asuinrakennus ja II-kerroksinen perinteinen luhtiaitta. Päärakennusta on remontoitu, mm. kuisti ja vesikatto uusittu, kuitenkin alkuperäinen muotokieli ja ilme säilynyt. Pihapiiri sijaitsee Linnantien varressa näkyvällä paikalla, pihasta avautuu näkemä Pyhäjärven rantaan. Pihaa reunustavat suuret havupuut (männyt ja kuuset). Luotola on edustava esimerkki aikakauden pihapiiristä, vaikka rakennukset eivät olekaan aivan alkuperäiskunnossa. Oikealla Luotola 1920-luvulla (O. Tuimala, Erämaasta eläväksi kyläksi) lähteet: Erämaasta eläväksi kyläksi. Saarijärven Linnan kylän kyläkirja (2000) Keski-Suomen museon inventointikortit Saarijärven kunnasta 1987-88 Saarijärven historia 1865-1985 (Junnila 1995) Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma (Silén ym. 2007) Saarijärven rakennusperinnettä (Lahnala 1990) Vanhan Saarijärven historia (Kallio 1987)
Kivik.asuinp. Kivik.asuinpaikka Kivik.asuinpaikka 16848 16847 16847 13 13 1.9.1 1.3 5.9 334 59 16843 @(5.80-8.40) 71 9 16845 7.5 9.4 1.5 SAARIJÄRVI.7 @(5.76-8.) 7.4 9.1 Mustalampi Sammakkolahti Maksalanlahti Kortelahti Helvetinportinneva Ajorata Linnankangas Vuorelanvuori Helvetinportti Otralahti S.talo Välikorpi Ristiniemi Maksalanvuori Takkerinmäki Ls.alue Tiiliniemi Sammakkoniemi Selkäsaari Sikasaari Kalliosaari Pirunvalkama Maksala Ls.alue Pahkamäki Niininiemi Saunalahti Kallio Hietaniemi Pyhäjärvi Saunaluoto Kiihkelesaari Ykspuinen Jokiranta Saunalampi Saunalahti Heinola Sulkala Ahola Koskenlahti Lähteenmäki Kankaanpää Kuoreniemi Laajanniemi Otralahti Vuorela Linna Pieni-Kovala Kuivikko Linnaharju Ainola Mustalampi Herneniemi Kuoresuo Käräämäki Koulu Kotiranta Pakola Iisula Markkula Kuusela Nurmela 16848 16847 13 Niemelänkangas Kuorepuro Jynkkälä Kuorelahti Multapakanniemi Kuorelahti Niemelä Hämälä Pajulahti Voudinniemi Voudinlahti Rantala Lohikangas Vesala Koskenniemi Korpiniemi Pokelaisenniemi Jänissaari Kalliosaari Koskenlahti Raiskangas Pyhäkoski Kuoppala Katiskalahti Rantalanniemi Kallioniemi Peltoniemi Vihilahti Paskolahti Pyhäkoski Kettukorpi Hiekka Härkävalkama Savola Rahkomäki Räkämäki Myllyniemi Notkola Sievälänlahti Niemelä Ukonniemi Mustjoki Huippula Vanha-Heikkilä Heikkilä Riihivuori Järvenpää Pykälikkö Heikkilänmutka Kestola Hollola Ahola Mattilansaari Savolansaari Pieni-Lumperoinen Niemelänsalmi Savolansalmi Mattila Luhdanmäki Leppämäki Husuaho Heikkilänmäki Kotaniemi Kuhnonlahti Laajanlahti Kotalahti Vihilahti Rintala Kotalahti Veikkola Luotola Hakala Pyhäkoski Kuikkaniemi Lamminaho 16847 13 Neuvarinmäki Kuhnonlampi eli Polvilampi H.as. Pekkala Kaakonmäki Jatkola Koivuharju Varpula Kuhno Likopelto Iso-Lumperoinen Honkaniemi Talvitaipale Eerolanlahti Lahdentaus Eerola Nyrölä Kivenpelto Konttila Kaakonlampi Rahkolankylä Paavola Kotimäki Lammintaus Kangasaho 334 59 16843 Vedenottamo Mäkelänlampi Rajala Piikaniitty 9 16845 71 Pannuniemi Hiekkaniemi Pajuniemi Peltolampi Paskolampi Kehälampi As. Kukonhiekka Lava Hiihtokeskus Pajulampi Sara-aho Hietalahti Kusiaismäki Kunniavuori Hietalahti Huoltoas. Einola 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 1 2 3 4 5 9 6 7 8 Muinaisjäännökset rakennuskulttuurikohteet Muinaisjäännös Muinaisjäännös, inv. 2008 Muinaisjäännösalue Paikallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas Valtakunnallisesti arvokas Rky 1993 -rajaus Rakennettu ympäristö, 1960-1980 luku Rakennettu ympäristö, 1930-1950 luku Rakennettu ympäristö, 1800-1930 luku Kaava-alueen raja Saarijärven kaupunki Viiden kylän kyläyleiskaava RAKENNUSKULTTUURISELVITYS Kolkanlahti 1 km 0,5 0