YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 5/09/2 Dnro Psy-2008-y-12 Annettu julkipanon jälkeen 13.1.2009 1 ASIA HAKIJA Puntarisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pyhäjärvi Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne... 4 Toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 5 Pöly, melu ja liikenne... 6 Varastointi ja jätteet... 7 Toiminta-alueen ympäristö ja toiminnan vaikutukset siihen... 8 Tuotantoalueen nykytila... 8 Asutus ja ympäristön maankäyttö... 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 8 Vesistö ja vedenlaatu... 9 Vaikutukset vedenlaatuun ja veden käyttökelpoisuuteen... 10 Kalasto ja kalastus... 11 Ympäristöriskit... 11 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 12 Vahinkoja estävät toimenpiteet ja korvaukset... 12 Perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta... 12 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 14 Hakemuksen täydennykset... 14 Hakemuksesta tiedottaminen... 14 Lausunnot... 14 Muistutus... 17 Hakijan vastine... 17 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 19 Käsittelyratkaisu... 19 Ympäristöluparatkaisu... 19 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta... 19 Lupamääräykset... 20 Päästöt vesiin... 20 Päästöt ilmaan ja melu... 21 Varastointi ja jätteet... 21 Häiriö- ja poikkeustilanteet... 21 Tarkkailut... 22 Kunnossapitovelvoite... 22 Kalatalousmaksu... 22 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito... 23 Korvaukset... 23 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 23 Luvan voimassaolo... 23 Lupamääräysten tarkistaminen... 23 RATKAISUN PERUSTELUT... 24 Käsittelyratkaisun perustelut... 24 Luvan myöntämisen edellytykset... 24 Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta... 24 Lupamääräysten perustelut... 25 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 26 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 26 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 26 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 26 KÄSITTELYMAKSU... U 27 Ratkaisu... 27 Perustelut... 27 Oikeusohje... 27
MUUTOKSENHAKU... 28 3
4 HAKEMUS Vapo Oy on 24.1.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Puntarisuon 67,1 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Pyhäjärven kaupungissa. Suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee noin 12 km Pyhäjärven keskustasta koilliseen. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi turvetuotantoalue, jolla ei ole aikaisempia toimintaa koskevia lupia. Tuotantoalue on kokonaisuudessaan Vapo Oy:n omistuksessa. Puntarisuon alue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen. Puntarisuon alueella ei ole kaavamerkintöjä. Puntarisuota sivuaa itäpuolella moottorikelkkareitti. Suon eteläpuolella noin 2,5 km:n etäisyydellä sijaitsee Lohvanjärven linnustonsuojelualue (SL) ja pohjoispuolella noin 3,5 km:n etäisyydellä Haudannevan Natura 2000 -alue (SL). Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Puntarisuon turvetuotantoalue muodostuu kolmesta lohkosta, joiden tuotantoala on 61,6 ha, sekä kahdesta auma-alueesta, joiden yhteisala on 5,5 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 ja tuotantovaihe 15 25 vuotta. Turvetuotanto päättyy suunnilleen vuonna 2035. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Kuntoonpanovaihe aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 metrin välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään,
asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan sarkaojat ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Puntarisuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla keskimäärin noin 35 000 m 3 vuodessa. Alueella olevan turpeen energiasisältö on noin 650 000 MWh. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Energiaturpeen käyttöpaikkana on lähinnä Haapaveden voimalaitos. Pieniä määriä ympäristöturvetta menee lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Jälkihoitovaiheessa turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Puntarisuon puhdistetut vedet johdetaan laskuojan kautta alapuoliseen vesistöön reittiä Haapapuro Lohvanjärvi Lohvanjoki Pyhäjoki. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietesyvennykset, sarkaojapidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla ympärivuotisesti. Laskeutusaltaiden 1 ja 2 valuma-alue on 35 ha, mitoitusvirtaama 105 l/s, leveys 14,2 m ja pituus 46 m. Pintavalutuskentän pinta-ala on 4,9 ha ja valuma-alue 70 ha. Kentän pintaala on 7,0 % valuma-alueestaan. Kenttä on osittain metsäojitettua suoaluetta, jolla suoritetaan tarpeelliset ojien tukkimiset ja muut toimenpiteet kentän toimintakyvyn varmistamiseksi. Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Puntarisuon alue on kokonaisuudessaan metsäojitettu. Nykytilanteessa hankealueen päästöjä vesistöön voidaan arvioida metsäojitettujen suoalueiden vedenlaatutietojen perusteella. Etelä-Suomessa metsätalouskäytössä olevien valuma-alueiden vedenlaatu (mediaanipitoisuudet) on Saukkosen ja Kortelaisen (1995) tutkimuksen mukaan seuraava: kiintoaine 3,9
mg/l, COD Mn 27 mg/l, typpi 680 µg/l ja fosfori 27 µg/l (Metsäntutkimuslaitos 2002). Mainitun vedenlaadun perusteella keskimääräisen valunnan 1 mm/vrk (valuma noin 12 l/s km 2 ) mukaan laskien Puntarisuon hankealueelta (67,1 ha) huuhtoutuu nykytilanteessa noin 955 kg/v kiintoainetta, 6,6 kg/v fosforia ja 167 kg/v typpeä. Puntarisuon kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästöjä vesistöön on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen soiden vuosien 2000 2006 tarkkailuaineiston perusteella. Puntarisuon (67,1 ha) kuntoonpanovaiheen bruttopäästöt ovat noin 1 120 kg/v kiintoainetta, 17 kg/v fosforia ja 700 kg/v typpeä sekä nettopäästöt noin 755 kg/v kiintoainetta, 12 kg/v fosforia ja 600 kg/v typpeä. Tuotantovaiheen bruttopäästöt ovat noin 1 150 kg/v kiintoainetta, 9 kg/v fosforia ja 290 kg/v typpeä sekä nettopäästöt noin 650 kg/v kiintoainetta, 5 kg/v fosforia ja 150 kg/v typpeä. Lohvanjoen alueella ei muita turvetuotantoalueita. Alueen vesistökuormitus on maa- ja metsätalouden sekä asutuksen hajakuormitusta. 6 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Siihen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ovat erilaisia. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa ja turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja koska käsiteltävä turve on kosteaa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli 1 000 metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei
enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulen suunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100 200 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja 300 400 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydellä). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus (35 000 m 3 ) vastaa noin 250 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä ja olemassa olevaa metsäautotietä pitkin Liittoperä Murronperä -maantielle ja edelleen Pyhäjärvelle ja Haapavedelle. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. 7 Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000 5 000 litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 31 000 litraa. Samanaikai-
sesti tuotantoalueella säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 210 litraa sekä muita voiteluaineita noin 45 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 1 700 kg. Toiminnasta syntyy vuosittain jäteöljyjä 210 litraa, kiinteää öljyjätettä 35 kg, akkuja 10 kg, aumamuovia 1 700 kg, rautaromua 140 kg ja sekajätettä noin 1 m 3. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana ja pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena. 8 Toiminta-alueen ympäristö ja toiminnan vaikutukset siihen Tuotantoalueen nykytila Nykytilassa hankealue on kokonaan metsäojitettua neva- ja rämemuuttumaa. Suunnitelmaan sisältyy metsäojitettua suota 64,1 ha ja ojittamatonta aluetta 3 ha. Puntarisuon alueella on tehty kasvillisuus-, maisema- ja linnustoselvitys. Puntarisuon lounaisosan Pyöreäsuohon rajautuva luhtaneva on alueen monimuotoisinta osaa, siellä pesi muun muassa liro ja valkoviklo. Asutus ja ympäristön maankäyttö Hankealueen lähiympäristössä (500 metrin säteellä) ei ole asutusta tai viljelysmaita, vaan ympäristö on metsätalouskäytössä ja on kauttaaltaan metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä. Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 1,2 1,5 kilometrin etäisyydellä alueen kaakkois lounaispuolella. Pellot sijoittuvat etäälle talouskeskusten lähiympäristöön. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Puntarisuon lähiympäristössä ei ole Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita. Puntarisuon pohjoispuolella noin 3,5 km:n etäisyydellä sijaitsee 289 ha:n suuruinen Haudannevan Natura 2000 -alue (FI1002004). Lisäksi noin 2,6 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva Lohvanjärvi.
Puntarisuon läheisyydessä ei sijaitse luonnontilaisia lähteitä, puroja tai alle hehtaarin suuruisia lampia. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei myöskään sijaitse vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. 9 Vesistö ja vedenlaatu Valtakunnallisessa vesistöaluejaotuksessa Puntarisuo sijaitsee Pyhäjoen vesistöalueen (54) Pyhäjoen yläosan alueen (54.04) Lohvanjoen valumaalueella (54.046). Hankealueen vedet johdetaan purkuojaan, joka yhtyy 1,5 km:n päässä Haapapuroon. Haapapuro laskee 2,6 km:n päässä hankealueesta 115 ha:n suuruiseen ja noin 1,4 km:n pituiseen Lohvanjärveen, josta vesistöreitti jatkuu Lohvanjoen kautta 10,6 km:n päässä hankealueesta sijaitsevaan Pyhäjokeen. Pyhäjoen yläosan alueen ja sen yläpuolisen Pyhäjärven vesistöalueen yhteenlaskettu pinta-ala on 984 km 2 ja järvisyys 14,9 %. Lohvanjoen valumaalueen pinta-ala on 40,48 km 2 ja järvisyys 2,9 %. Hankealueen osuus Haapapuron valuma-alueesta (4,2 km 2 ) on 16 % ja Lohvanjärven valumaalueesta (16,1 km 2 ) 4 % ja sekä Lohvanjoen valuma-alueesta 1,7 %. Haapapuron vuotuiseksi keskivirtaamaksi on arvioitu 34 l/s, Lohvanjoen keskivirtaamaksi 0,40 m 3 /s ja Pyhäjoen yläosan keskivirtaamaksi laskussa Kärsämäenjokeen 8,35 m 3 /s. Kesällä Haapapuron keskivirtaamaksi on arvioitu 17 l/s, Lohvanjoen 0,32 m 3 /s ja Pyhäjoen yläosan 6,27 m 3 /s. Talvella Haapapuron keskivirtaamaksi on arvioitu 9 l/s, Lohvanjoen 0,11 m 3 /s ja Pyhäjoen yläosan 8,80 m 3 /s. Vuotuiseksi keskialivirtaamaksi on arvioitu Haapapurossa 4 l/s, Lohvanjoessa 0,03 m 3 /s ja Pyhäjoen yläosassa 2,76 m 3 /s. Pyhäjoen yläosan valuma-alueella ja Lohvanjoen valuma-alueella maankäyttö on metsätalouspainotteista. Lohvanjoen valuma-alueella ei ole turvetuotantoa. Vesistökuormitus on pääosin maa- ja metsätalouden hajakuormitusta. Puntarisuon purkureitin vedenlaatua on tarkkailtu Haapapurosta kesällä 2007 ja lisäksi Lohvanjärven ja Lohvanjoen sekä Pyhäjoen näytteiden perusteella. Ympäristöhallinnon vesien käyttökelpoisuusluokituksessa Pyhäjoen yläosa kuuluu luokkaan hyvä. Lohvanjärveä ja Lohvanjokea ei ole luokiteltu. Haapapuron vesi on varsin humus- ja rautapitoista ja sen korkeat ravinnepitoisuudet johtuvat pääosin maatalouden kuormituksesta. Lohvanjärvi on matala, rehevä ja rannoiltaan osittain umpeen kasvanut lintujärvi. Happivajetta on esiintynyt talvisin pintavedessäkin. Lohvanjoen vesi on pääpiirteittäin samanlaista kuin Lohvanjärven. Fosforia on ollut 1970- luvulla selvästi enemmän ja typpiyhdisteitä vähemmän kuin nykyisin Lohvanjärvessä. Pyhäjoen vedenlaatu on hyvä, vesi on kirkasta ja siinä on vähän humusta. Ravinnepitoisuudet kuvaavat lievää rehevöitymistä. Pyhäjoen yläosan vedenlaadussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosina 1980 2007.
10 Vaikutukset vedenlaatuun ja veden käyttökelpoisuuteen Puntarisuon päästöjen pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistössä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Puntarisuon turvetuotantoalueen kuormituksella on vaikutusta Haapapuron vedenlaatuun. Vaikutukset Lohvanjärveen jäävät vähäisiksi, sillä Puntarisuon pinta-ala on vain noin 4 % Lohvanjärven valuma-alueesta. Lohvanjokeen kohdistuvat vaikutukset ovat vähäiset ja Pyhäjokeen kohdistuvat vaikutukset erittäin vähäiset. Vuositasolla pitoisuuslisäykset Haapapurossa kuntoonpanovaiheessa ovat 0,7 mg/l kiintoainetta, 11 µg/l fosforia ja noin 570 µg/l typpeä. Tuotantovaiheessa pitoisuuslisäykset ovat 0,6 mg/l kiintoainetta, 4,5 µg/l fosforia ja noin 140 µg/l typpeä. Laskennallisten arvioiden perusteella Puntarisuon kuivatusvedet lisäävät Lohvanjärven typpiyhdisteiden pitoisuuksia kuntoonpanovaiheessa kohtalaisesti, mutta tuotantovaiheessa pitoisuuslisäys on melko vähäinen. Fosforin osalta pitoisuuslisäykset ovat melko vähäisiä. Kiintoaineen pitoisuuslisäykset ovat alhaisia sekä kuntoonpano- että tuotantovaiheessa. Puntarisuon kuivatusvesien vaikutus Lohvanjärveen on arvioitu seuraavaksi: Brutto Netto Pitoisuuslisäykset virtaama Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l Lohvanjärvi, luusua ( F = 14,8 km 2 ) Kuntoonpanovaihe 0,12 0,30 4,6 187 0,20 3,2 162 Tuotantovaihe 0,12 0,31 2,5 78 0,17 1,3 40 Veden ravinnepitoisuuksien perusteella Lohvanjärvi on rehevä. Rehevyyttä kuvaa myös veden suuri talvinen happivaje. Happivajeista johtuen pohjasedimentistä on liuennut runsaasti rautaa ja typpiyhdisteitä veteen. Avovesiaikana Lohvanjärven veteen sekoittuu happea ilmasta ja sitä muodostuu myös levien yhteyttämisen tuloksena, joten silloin happitilanne on ollut hyvä. Lohvanjärven vesi on hapanta, mutta veden puskurikyky (alkaliniteetti) on ollut yleensä hyvä. Varsinaisia happamoitumisongelmia ei ole ollut. Matalan ja rehevän Lohvanjärven vedenlaatuun vaikuttavat hajakuormituksen lisäksi sääolosuhteet enemmän kuin turvetuotannon vedet. Epäedulliset sääolosuhteet voivat ylläpitää sedimentistä vapautuvien ravinteiden lähes jatkuvaa kiertoa edistäen rehevöitymistä. Kesäaikana Lohvanjärven kaltaisissa matalissa järvissä tuulet vapauttavat pohjaan sedimentoituneita aineita veteen. Myös aikainen jääkannen muodostuminen syksyllä voi vapauttaa keväällä happikadon seurauksena sedimentistä runsaasti ravinteita ja rautaa veteen. Matalassa ja rehevässä Lohvanjärvessä Puntarisuon kuivatusvesien vaikutuksia ei pystytä erittelemään luonnon omista prosesseista ja valumaalueelta tulevasta hajakuormituksesta. Puntarisuon tuotantoalueen osuus Lohvanjärven valuma-alueesta on vain 4,5 %, joten hajakuormituksen osuus Lohvanjärven kuormituksesta on varsin merkittävä. Hajakuormituk-
sen seurauksena Lohvanjärvi on rehevöitynyt ja Puntarisuon vesien vaikutukset jäävät vähäisiksi. Pitoisuuslisäykset Lohvanjoen laskussa Pyhäjokeen kuntoonpanovaiheessa ovat 0,06 mg/l kiintoainetta, 0,9 µg/l fosforia ja noin 48 µg/l typpeä. Tuotantovaiheessa pitoisuuslisäykset ovat 0,05 mg/l kiintoainetta, 0,4 µg/l fosforia ja 12 µg/l typpeä. Pitoisuuslisäykset Pyhäjoen yläosalla laskussa Kärsämäenjokeen kuntoonpanovaiheessa ovat 0,003 mg/l kiintoainetta, 0,05 µg/l fosforia ja noin 2 µg/l typpeä. Tuotantovaiheessa pitoisuuslisäykset ovat 0,002 mg/l kiintoainetta, 0,02 µg/l fosforia ja 0,6 µg/l typpeä. Haapapuron, Lohvanjärven ja Lohvanjoen vettä ei käytetä talousvetenä, joten toiminnalla ei ole vaikutusta kiinteistöjen talousvesikäyttöön. Haapapuroon ja Lohvanjokeen ei niiden vähäisen koon vuoksi liity rantakiinteistöjen vesistösidonnaista virkistyskäyttöä. Lohvanjärven rannoilla ei ole ranta-asutusta, joten rantakiinteistöjen käytölle ei ole arvioitu aiheutuvan korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa. 11 Kalasto ja kalastus Puntarisuon kalatalousvaikutusarviot kohdistuvat lähinnä Pyhäjokeen, sillä Lohvanjärven ja Lohvanjoen kalataloudellinen merkitys on hyvin vähäinen. Puntarisuon ravinne- ja kiintoainekuormitus alapuolisissa vesistöissä on vähäinen, eikä sen vaikutuksia voida erottaa tai eritellä muista tekijöistä kuten maa- ja metsätaloudesta, muista turvesoista ja asutuksesta. Pyhäjoen kalataloudellinen merkitys on suuri ja sen kunnostushankkeet ovat merkittäviä, ja Puntarisuon ja Pyhäjoen vesistöalueen muiden kuormittajien yhteisvaikutus ylittää kompensaatiokynnyksen. Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus.
12 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailu tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (muun muassa ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset toimintaan kohdistuneet huomautukset, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä (esim. pinta- ja pohjavedet sekä kalatalous). Hakemukseen on liitetty esitys Puntarisuon turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaksi. Sen mukaan Puntarisuon olosuhteissa erilliselle kalataloudelliselle vaikutustarkkailulle ei ole tarvetta, vaan suon lähialueen vesistötarkkailussa noudatetaan voimassa olevaa Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaa vuosille 2006 2011, johon Puntarisuo liitetään. Hakemuksen mukaan myöskään pöly- ja melutarkkailulle ei ole tarvetta. Vahinkoja estävät toimenpiteet ja korvaukset Puntarisuon kuivatusvesillä ei yksinään ole vaikutusta Pyhäjoen vedenlaatuun ja kalojen elinympäristöön, mutta ottaen huomioon valuma-alueen kokonaiskuormitus ja Pyhäjoen yläosan kalataloudellinen arvo, perusteet kompensaatiotoimille ovat olemassa. Puntarisuon kalatalousmaksun suuruutta voidaan arvioida lähialueiden turvetuotantoalueiden lupapäätöksien avulla. Lohvanjoen alueella ei ole turvetuotantoalueita, mutta läheisellä Kärsämäenjoen valuma-alueella on Porkannevan turvetuotantoalue ja Kärsämäenjoki laskee Pyhäjokeen kuten Lohvanjoki. Ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 39/07/2 määrännyt Porkannevan 40,2 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen vesistöpäästöistä Kärsämäenjoen kalastolle aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi maksettavaksi 70 euron suuruisen vuotuisen kalatalousmaksun (1,75 euroa/ha). Puntarisuon vesien käsittely toteutetaan ympärivuotisesti toimivalla pintavalutuskentällä, kun taas Porkannevalla on käytössä sulan maan aikana toimiva pintavalutuskenttä. Puntarisuon parempi vesiensuojelutaso huomioon ottaen hakija on arvioinut vuotuiseksi kalatalousmaksuksi 67,1 ha:n suuruisen tuotantoalan perusteella 100 euroa (1,5 euroa/ha). Hakemuksen mukaan hankkeesta ei tule aiheutumaan muuta korvattavaa tai kompensoitavaa vahinkoa. Perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Toiminnanaloittamislupa voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n ja sen perustelujen mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Hankkeen tekee kiireelliseksi turpeen lisääntyvä käyttötarve Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksessa ja se, että nykyiset 1970- ja 1980-luvuilla käyttöönotetut tuotantoalueet ovat turvevaroiltaan ehtyneet. Vuotuisten nostomäärien on oltava aikaisempia suurempia. Nostomäärät ovat suoraan riippuvaisia käytössä olevan suoalan laajuudesta (kokonais-
pinta-alasta), koska vuosittain suon pinnasta kuoritaan enintään 15 cm:n turvekerros. Poistumien myötä vuosittaiset tuotantomäärät pienentyvät. Suon pohjaa kohti mentäessä tuotanto vaikeutuu ja samalla hidastuu, koska pohjamaanrajassa on nostoa haittaavia kiviä ja koska kenttien kuivatustilanne laskusuhteiden alentuessa useimmiten heikkenee. Lyhyesti sanottuna tuotantoalueiden kulumisen vuoksi tuotantoala pienentyy ja tuotannon tehokkuus heikentyy. Lisääntyvää kysyntää ja tuotantoalan pienentymistä sekä tuotannon tehokkuuden alentumista vastaan on tarpeen saada uutta tuotantoalaa, jotta kysyntää ja käyttöä varten tarpeellinen määrä turvetta saadaan tuotettua ja toimitettua käyttökohteisiin sekä käytettyä talousalueen moninaisiin käyttötarkoituksiin ja -tarpeisiin. Pelkästään vuodelle 2007 tuo tarve on tarkoittanut ympäristöluvan hakemista noin 2 300 ha:n tuotantoalalle ja sen tuotantokäyttöön saamista vuosikymmenen taitteessa. Tuohon joukkoon kuuluu myös Puntarisuon hakemus. Ottaen huomioon kuntoonpanoon menevä aika kaikki edellä tarkoitetut hankkeet ovat ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetulla tavalla kiireellisiä. Mikäli luvan myöhemmän epäämisen johdosta olisi tarpeen toimenpitein saattaa ympäristöä ennalleen, kysymys on ojituksen ja mahdollisesti käynnistyneen turvetuotannon kuormitusvaikutuksen hallinnasta. Eräissä vesioikeuksien päätöksissä (muun muassa Isosuo, Utajärvi, Pohjois-Suomen vesioikeuden ja vesiylioikeuden riita-asiassa antama ratkaisu) tuotantoalueen kuormituksen on todettu alentuvan noin kolmessa vuodessa alle korvausvelvollisuuden perustavan kuormitustason. Sama arvio likimäärin toistuu hankkeissa, joissa annetaan määräyksiä toiminnan lopettamiseksi. Esitetty 5 000 euron vakuus on riittävä kattamaan mainitun ajan vesien ympärivuotisen pumppauksen kustannukset pintavalutuksen osalta sekä kunnossapidon kustannukset. Ennen kuin alueella voidaan aloittaa ojitukset ja muut päästöjä aiheuttavat toimenpiteet, tulee pintavalutuskentän ja laskeutusaltaiden olla käytössä. Pintavalutuskentän koko ylittää selvästi mitoitussuositukset. Hakijan näkemyksen mukaan hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaisia ympäristönsuojelulaissa tarkoitetuista päästöistä aiheutuvia peruuttamattomia haitallisia muutoksia ympäristössä tai muutoin merkityksellisiä haitallisia muutoksia ympäristössä, että aloittamislupaa ei voitaisi myöntää. Muutoksenhaku ei siten tule tarpeettomaksi ja jo tapahtuneen kuormituksen aiheuttamat mahdolliset haitat voidaan poistaa tai ne päättyvät, jos lupapäätös kumotaan. Muutama vuosi sitten turpeen kysyntä väheni voimakkaasti päästökaupan alkaessa. Turpeen nykyinen voimakas kysyntä ei tällöin ollut ennakoitavissa eikä lupia voitu hakea epävarmassa tilanteessa ikään kuin varmuuden vuoksi. Hakija on katsonut, että toiminnan aloittamisluvalle on olemassa sekä liiketaloudelliset että ympäristönsuojelulliset perusteet. Esitetty 5 000 euron vakuus voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. 13
14 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on 14.5.2008 täydentänyt hakemusta Puntarisuon turvetuotannon vesistä Lohvanjärveen aiheutuvia vaikutuksia koskevalla selvityksellä sekä toiminnan aloittamislupaa koskevilla lisäperusteluilla. Hakija on 11.7.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pyhäjärven kaupungissa 6.3. 7.4.2008 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 5.3.2008 Pyhäjokiseutu-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Pyhäjärven kaupungilta sekä Pyhäjärven kaupungin ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Vesienkäsittelystä ympäristökeskus on todennut, että pintavalutuskenttä on reilun kokoinen ja kentän turvepaksuus suositusten mukainen. Tarpeellisia ojien tukkimisia ja muita toimia kentän toimintakyvyn varmistamiseksi ei ole hakemuksessa tarkemmin kuvattu. Laskeutusaltaat on mitoitettu oikein mutta suunniteltu rinnakkaisiksi, mikä ei ole paras ratkaisu veden jakamiseksi tasaisesti. Suunnitellulta tuotantoalueelta tehtyjä luontotyyppi- ja kasvillisuuskartoitusta, maisemaselvitystä ja linnustoselvitystä voidaan pitää turpeennoston vaikutusten arvioinnin kannalta riittävinä. Linnustollisesti Puntarisuo on varsin tavanomainen Pohjois-Pohjanmaan aapasuo, jonka linnustollinen arvo on vähäinen lukuun ottamatta suon lounaista nurkkaa yhdessä Pyöreäsuon kanssa. Natura 2000 -verkostoon sisältyvä Haudanneva sijaitsee noin 3,5 km:n etäisyydellä hankealueesta. Suon kuntoonpanolla ja turpeen ottotoiminnalla ei ole Haudannevan valintaperusteena oleville luontoarvoille sellaista heikentävää vaikutusta, että erillinen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi olisi tarpeen. Runsaan kahden kilometrin etäisyydellä Puntarisuon eteläpuolella sijaitsee valtioneuvoston vahvistamaan lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva Lohvanjärvi. Mikäli tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään riittävällä tehokkuudella, ei Lohvanjärven linnustollinen arvo tule heikkenemään toiminnan seurauksena. Hankkeen merkittävimmät kielteiset vaikutukset kohdistuvat alueen maisemakuvaan. Merkittävimmillään muutos on Kulhunvuoren alueelta katsottaessa kaukomaiseman muuttuessa avoimeksi turvetuotantokentäksi. Muualta näkymiä rajoittaa peitteinen metsäympäristö.
Alapuolista vesistöä olisi pitänyt kuvata hakemuksessa tarkemmin. Lohvanjärven tämänhetkisestä tilasta on hakemuksessa niukanlaisesti tietoa eikä Puntarisuon ravinne- ja kiintoainekuormituksen vaikutuksia järven tilaan ole arvioitu riittävästi. Lohvanjärvi on hyvin matala ja tyypiltään se kuuluu mataliin runsashumuksisiin järviin. Talvisin järvessä esiintyy hapettomuutta ja rautapitoisuudet ovat korkeita. Kasvukauden vedenlaatutietoja on Lohvanjärvestä niukasti käytettävissä. Vesistövaikutusarviota varten olisi pitänyt täydentää vedenlaatutietoja myös Lohvanjoesta, koska tiedot vedenlaadusta ovat 30 vuotta vanhoja. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 -ohjelman mukaisesti turvetuotantoa on suunnattava jo ojitetulle alueelle. Puntarisuon alue on ojitettu, joten hanke täyttää siltä osin mainittujen ohjelmien vaatimukset. Hakemusasiakirjoista ei ilmene, onko alueella Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan merkitty moottorikelkkareitti olemassa oleva tai onko siitä olemassa suunnitelma. Turvetuotannon vaikutuksia olemassa olevaan reittiin tai mahdolliseen reittisuunnitelmaan ei ole hakemuksessa selvitetty. Hankkeen vaikutuksia Lohvanjärveen ei ole arvioitu riittävästi. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan lupa voidaan myöntää, mikäli vaikutukset järveen eivät ole luvan myöntämisen esteenä. Suunniteltu pintavalutuskenttä on osittain ojitettu, mistä syystä kentän toiminnasta ei etukäteen ole varmuutta. Sen vuoksi vesien puhdistustavoite on kirjattava lupamääräyksiin. Mikäli tavoitteeseen ei päästä, on esitettävä tehostamissuunnitelma. Luonnon monimuotoisuuden kannalta Puntarisuon arvokkain lounaisnurkka ja siihen liittyvä Pyöreäsuo tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Pintavalutuskenttä ja kuivatusvedet johtava valtaoja tulee toteuttaa siten, että alueen hydrologia muuttuu mahdollisimman vähän. Laskeutusaltaisiin on asennettava virtaamaa säätelevät patolaitteet ja pintavalutuskentän alapuolelle mittapato. Koska Puntarisuon pintavalutuskentän toimiminen on epävarmaa ja alapuolisen vesistön tiedot ovat puutteellisia, ei tässä vaiheessa voida sanoa, onko hakemuksessa esitetty vesistötarkkailu riittävää. Siksi Puntarisuon vesistötarkkailu on määrättävä tehtäväksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla osana Pyhäjoen yhteistarkkailusuunnitelmaa. Kuntoonpanoon, tuotantoon tai vesienjohtamiseen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Päiväkirjamerkinnöistä on vuosittain tehtävä koosteet, jotka on liitettävä seuraavaan lupamääräysten tarkistamishakemukseen, joka tulee tehdä vuoden 2018 loppuun mennessä. Ympäristökeskuksen mielestä ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista toiminnanaloittamislupaa ei voida myöntää, koska tehtävät toimenpiteet (ojitus, pintaturpeen poisto, sarkojen muotoilu ja tuotanto) aiheuttavat alapuoliseen vesistöön peruuttamattomia päästöjä. Aluetta olisi lisäksi hankala ennallistaa ennen toimintaa olevaan tilaansa, mikäli osoittautuisi, ettei hankkeelle saadakaan lupaa. 15
16 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että suunnitellun turvetuotannon kuormitus ja vesistövaikutukset ovat Haapapuroa lukuun ottamatta laskennallisesti keskimäärin vähäisiä. Vesistössä aiheutuvat pitoisuusmuutokset on kuitenkin hakemuksessa esitetty ainoastaan keskimääräisinä vuosiarvoina, jolloin virtaamavaihteluihin liittyvät kuormituspiikit jäävät huomioon ottamatta. Kalataloudellinen kompensaatio on tarpeen ja se voidaan toteuttaa kalatalousmaksulla (100 /v) tehtävin toimin. Maksua on voitava käyttää Pyhäjoessa saakka, koska sen käyttömahdollisuudet ainakin Lohvanjärvessä ovat vähäiset. Hakijan arvion mukaan kalataloustarkkailu ei ole tarpeen. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan Pyhäjoen vesistössä kynnys niin kompensaation kuin tarkkailunkin määräämiseksi on eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi ylittynyt. Hakemus on myös kalastotietojensa osalta puutteellinen, koska kuivatusvesien purkureitin kalastoa ei Lohvanjärveä lukuun ottamatta ole selvitetty lainkaan. Koskikalaston koostumus purkureitillä on selvitettävä ennen kunnostuksen aloittamista esimerkiksi koekalastuksin. Tarkkailun sisältö vuodesta 2012 alkaen voidaan ratkaista Pyhäjoen yhteistarkkailuohjelman uusimisen yhteydessä. Hakija on pyytänyt ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Työvoimaja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan markkinatilanteesta johtuva kiire ei ole mainitussa pykälässä tarkoitettu perusteltu syy aloittamisluvan myöntämiseen. Puntarisuo on metsäojitettu, mutta sitä ei ole valmisteltu turvetuotantokuntoon. Toiminnan aloittaminen lisäisi kuormitusta oleellisesti usean vuoden ajaksi, mikä tekisi muutoksenhaun mainitussa pykälässä tarkoitetulla tavalla hyödyttömäksi. Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että edellytyksiä toiminnanaloittamisluvan myöntämiseen ei edellä mainituista syistä ole. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2018 loppuun mennessä. 3. Reisjärven kunnan ympäristöpalvelut Lausunnonantaja on Pyhäjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että hakemuksessa ei ole otettu kantaa turpeennoston vaikutuksiin hiilidioksidi- ja muihin kasvihuonekaasupäästöihin. Hakemukseen tulisi liittää kasvihuonekaasutaselaskelmat, joissa olisi arvioitu myös turvetuotantoalueen jälkikäytön merkitys hiilen sidonnassa. Pintavalutuskentän tehoa tulee tarkkailla ja sen toimintaa vesiensuojeluratkaisuna muuttuvissa olosuhteissa selvittää tarkkailun ajoittamisella myös talvisiin virtaamahuippuihin. Tarkkailut ja vesiensuojeluratkaisujen tehon valvonta tulisi ajoittaa painotetusti suurien valumien ja virtaamien aikaan. Ilmastonmuutoksen äärevöittäessä sääilmiöitä ja lisätessä muun muassa rankkasateiden määrää tulisi soiden vesien varastointikapasiteettia tulvien ehkäisyssä ja veden johtamista suoalueiden läpi hyödyntää suunniteltua enemmän. Virtaamatietoja pitäisi pystyä luotettavasti ja riittävän usein hankkimaan tuotantoalueelta myös talvikautena puhdistustehojen laskemiseksi. Hakemuksesta eivät käy ilmi polttoainehuollon eivätkä jätehuollon alueet eikä niiden tarkempi toteutus. Suunnitelmassa viitataan näiltä osin pelastussuunnitelmaan. Lupamääräyksissä tulisi määrätä, että säiliöt ja tank-
kausalueet sijoitetaan siten, että säiliöiden ylitäyttöjen ja rikkoutumisten aikana öljyjä ei pääse vesistöön. Vahinkojen ja ilkivallan varalta on perustettava erillinen, maaperäsuojattu alue. Jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteistä on luvassa annettava yksityiskohtaiset määräykset. Suunnitelmassa ei ole huomioitu kasvillisuus- ja lintukartoituksissa mainittua luhta-aluetta tuotantoalueen lounaisosassa. Luhta-alue näyttäisi jäävän pintavalutuskentäksi. Suunnitelmassa tulisi ottaa kantaa siihen, mitä vaikutuksia turvetuotannolla on luhta-alueen luontoarvoihin ja Pyöreäsuon linnustoon ja onko näiden arvojen säilymistä mahdollista ottaa huomioon tuotantoalueella. Hakemussuunnitelman ojituskartan perusteella Pyöreäsuon kuivuminen näyttää todennäköiseltä. Hakijan tulee selvittää, onko pintavalutuskentän alapuolista keräilyojaa mahdollista sijoittaa esimerkiksi Pyöreäsuon alapuolelle ja onko tästä hyötyä Pyöreäsuon luontoarvojen säästämiseksi. Hanke tulee toteuttaa siten, että luonnolle aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. 4. Pyhäjärven kaupungin kaavoitusviranomainen 5. Pyhäjärven kaupunki Pyhäjärven kaupungin tekninen lautakunta on kaavoitusviranomaisena ilmoittanut, että Puntarisuon alueella ja sen läheisyydessä ei ole kaavoja eikä sinne ole suunniteltu kaavoitusta kaupungin toimesta. Kaupunki on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksesta. 17 Muistutus 6. Pyhäjärvenkylän osakaskunta Osakaskunta on todennut, että hetkelliset suuret päästöt kuntoonpanovaiheessa sekä rankkasateiden ja talvisateiden aikana vaikuttavat huomattavasti laajemmin ja peruuttamattomammin purkuvesien ekologiaan ja kalatalouteen kuin tavanomainen suolta johdettava kuivatusvesi. Muistuttajan käsityksen mukaan Puntarisuon turvetuotanto tulee huonontamaan merkittävästi Lohvanjoen vedenlaatua ja kalastoa ja vaikeuttamaan kalastusta. Osakaskunta on vaatinut, että Puntarisuon turvetuotannon haitat Lohvanjoen kala- ja rapukannoille sekä kalastukselle ja ravustukselle on hakijan selvitettävä ja korvattava täysimääräisinä. Lisäksi osakaskunta on vaatinut, että kalatalousmaksu ja korvaukset on määrättävä maksettavaksi oikeassa hintatasossa. Hakijan vastine Hakija on ympäristölupavirastoon 14.5.2008 toimittamassaan vastineessa esittänyt lausunnoista ja muistutuksesta seuraavaa. 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Veden jakaminen tasaisesti rinnakkaisille laskeutusaltaille on nykyisillä jakokaivoilla mahdollista, kun kyseessä on parialtaat eli vain kaksi allasta on rinnakkain.
Kuormitus on arvioitu pintavalutuskentällisten soiden tarkkailusta saatujen ominaiskuormitusten avulla. Kaikki tarkkailussa olleet pintavalutuskentät eivät ole olleet luonnontilaisia, vaan joukossa on ollut myös metsäojitetuille alueille rakennettuja kenttiä. Kuormitusarvion ei siten voida katsoa aliarvioivan kuormitusta, kun otetaan huomioon Puntarisuon pintavalutuskentän suuri koko. Karttatarkastelun perusteella moottorikelkkareitti sijoittunee Puntarisuon ulkopuolelle, jolloin turvetuotantoalueella ei ole vaikutusta reittiin. Pohjois- Pohjanmaan liitosta saadun tiedon mukaan reitti on suunnitteilla oleva. Kelkkareitin perustaminen turvetuotantoalueellekin on periaatteessa mahdollista, mutta reitit on tähän saakka sopimuksin perustettu siten, että kelkkailusta ja muodostuvista polanteista ei ole haittaa turvetuotannolle ja työmaaliikenteelle. Myös Puntarisuolla reitti voidaan toteuttaa turvetuotanto huomioon ottaen. Se tullee huomioitavaksi viimeistään reittitoimituksessa tai sopimuksessa. Hakijan mielestä turvetuotanto elinkeinotoimintana on hupiluontoiseen moottorikelkkailuun nähden etusijalla. Vaatimus vesiensuojelun teholle asetettavista tavoitearvoista tulee hylätä. Metsäojitetuille alueille perustettujen pintavalutuskenttien toimivuudesta on jo olemassa tietoa. Vesiensuojelumenetelmän tehon luotettava todentaminen vaatii varsin mittavat järjestelyt tarkkailun osalta. Hakija on katsonut laajan tarkkailun olevan melko pienellä turvetuotantoalueella kohtuuton vaatimus. Huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella pintavalutuskentän toiminta pystytään varmistamaan. Puntarisuolle suunniteltu pintavalutuskenttä on kooltaan selvästi mitoitusohjeet ylittävä (yli 7 % valumaalueesta), mikä osaltaan varmistaa kentän toimivuutta. Tavoitearvoilla ja niiden seurannan vaatimilla tarkkailuilla ei saavuteta parannusta Puntarisuon vesienkäsittelyyn. Pintavalutuskentälle johdettavasta vedestä on perusvesienkäsittelymenetelmillä (sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat) poistettu jo osa kiintoaineesta ja siihen sitoutuneista ravinteista. Siten esimerkiksi pintavalutuskentän reduktioprosentit eivät kokonaisuudessaan kerro turvetuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmien tehoa. Hakemuksessa esitetyllä tarkkailuohjelmalla pintavalutuskentän ja kaikkien hankealueen vesienkäsittelyrakenteiden toiminta voidaan todentaa riittävällä varmuudella. Alapuolisen vesistön kannalta tavoitearvoilla ei ole merkitystä. Merkittävää on ainoastaan alueelta lähtevät päästöt ja niistä aiheutuva kuormitus. Esitetty tarkkailuohjelma on laadittu siten, että vesienkäsittelyrakenteiden mahdollinen arvioitua heikompi toiminta havaitaan ja tarvittaessa voidaan ryhtyä muutos- tai tehostamistoimiin. Tätä varten ei tarvita hankalasti tulkittavia ja tarkkailtavia tavoitearvoja yksittäiselle rakenteelle. 18 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Lohvanjoen kalaston selvittäminen ei hakijan näkemyksen mukaan ole tarpeen, koska vaikutukset päättyvät jo Lohvanjärveen. Toiminnanaloittamisluvan osalta hakija on viitannut esittämiinsä lisäperusteluihin, jotka ilmenevät tämän päätöksen kertoelman kohdasta "Perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta". 3. Reisjärven ympäristöpalvelut Ympärivuotinen pintavalutuskenttä vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatetta. Päästötarkkailuohjelma on esitetty vakiintuneen käytännön mukaisesti. Kuntoonpanovaiheessa valumat ovat suurimmat, ja tällöin
tarkkailua on ohjelman mukaisesti ympäri vuoden. Hankkeen vaikutukset jäävät kaiken kaikkiaan vähäisiksi, joten lausunnossa esitetyt selvitykset eivät ole tarpeen. Tarkkailuohjelmaan ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Polttoaineiden ja jätteiden varastoinnin osalta riittävät tavanomaiset lupamääräykset. Puntarisuolla ei ole erityistä luonnonsuojeluarvoa. Luvan myöntämiselle ei ole olemassa luonnonsuojelulaista johtuvia esteitä. Lausunnossa esitetty ehdotus keräilyojan paikan muuttamiseksi tarkoittaisi pintavalutuskentän laajentamista hakijan hallussa olevan alueen ulkopuolelle, mikä ei maanomistusolosuhteiden puolesta ole mahdollista. Toiminnanaloittamisluvan osalta hakija on viitannut esittämiinsä lisäperusteluihin, jotka ilmenevät tämän päätöksen kertoelman kohdasta "Perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta". 19 6. Pyhäjärven osakaskunta Puntarisuon turvetuotantoalueen vaikutuksia seurataan hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Kalatalousmaksun suuruus, jonka myös kalatalousviranomainen on katsonut oikeaksi, on suhteessa aiheutettuun haittaan. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Käsittelyratkaisu Reisjärven kunnan ympäristöpalvelut -nimisen ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimus kasvihuonekaasujen taselaskelmien liittämisestä hakemussuunnitelmaan jätetään tutkimatta. Ympäristöluparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Puntarisuon turvetuotantoon Pyhäjärven kaupungissa Pyhäjoen vesistöalueeseen kuuluvalla Lohvanjoen valuma-alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalue ilmenee päätöksen karttaliitteestä (liite 2). Tuotantoalueen pinta-ala on auma-alueet mukaan lukien 67,1 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
20 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava lupamääräyksessä 2 mainitun piirustuksen mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Haapapuroon ja edelleen Lohvanjärven ja Lohvanjoen kautta Pyhäjokeen. 2. Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemussuunnitelman liitteenä olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma" MK 1:10 000 ja sarkaojarakenteiden, kahden rinnakkaisen laskeutusaltaan, pumppausaltaan ja ympärivuotisesti käytössä olevan, pinta-alaltaan vähintään 4,9 ha:n suuruisen pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskenttä ja sen keräilyoja sekä laskuojana toimiva valtaoja on toteutettava siten, että alueeseen rajautuvan Pyöreäsuon vesitalous ja muut luonnonolosuhteet säilyvät mahdollisimman luonnontilaisina. Pintavalutuskentän alapuolelle laskuojaan on asennettava mittapato. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja virtaamaa säätelevät patolaitteet. 3. Pintavalutuskentän rakentaminen on toteutettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa vahingoittaa alueen luontaista kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Pintavalutuskentällä olevat ojat on täytettävä tai tukittava vähintään 10 metrin välein tehtävillä padoilla. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle on huolehdittava jakoojilla tai -putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava sekä tehtävä virtausohjaimia. 4. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 5. Laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä on otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava ennakolta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pyhäjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Vesiensuojelurakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Laskeutus-/pumppausaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden
päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on läjitettävä siten, ettei se pääse vesistöön. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesiin. 21 Päästöt ilmaan ja melu 7. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Varastointi ja jätteet 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Pyhäjärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemuksen täydennyksenä 11.7.2008 toimitettua kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pyhäjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.
22 Tarkkailut 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna osana Pyhäjoen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaa. Vesistötarkkailu on aloitettava olemassa olevan tilanteen kartoituksella ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. Kalasto- ja kalastustarkkailun osalta suunnitelmassa tulee ottaa huomioon se, että tarkkailulla voidaan selvittää kuormituksen mahdolliset vaikutukset Haapapuron, Lohvanjärven ja Lohvanjoen kalastoon. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Pyhäjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Pyhäjärven kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoite 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Kalatalousmaksu 15. Luvan saajan on maksettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuosittain kalatalousmaksua 100 euroa käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Sen jälkeen kalatalousmaksu on maksettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä.
23 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 30.6.2019 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja virkistyskäyttöön. Hakemukseen on sisällytettävä vesien käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma kustannusarvioineen, mikäli tarkkailun perusteella tehdyissä tarkkailuraporteissa puhdistusteho on todettu riittä-
mättömäksi. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio muista toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. 24 RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Kasvihuonekaasujen päästöluvasta säädetään päästökauppalaissa (683/2004). Luvan myöntää päästökauppaviranomainen, joka ei ole ympäristölupavirasto. Muutoinkaan turvetuotannon vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin ei ole ympäristölupapäätöksessä huomioon otettava asia. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto jättää kasvihuonekaasujen taselaskelmien esittämistä koskevan vaatimuksen toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta. Luvan myöntämisen edellytykset Puntarisuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta suurin osa (95,5 %) on ojitettu. Tuotantoalueen lounaisosaan suunniteltuun pintavalutuskenttään rajoittuu paikallisesti linnustoltaan arvokas Pyöreäsuo. Kun pintavalutuskenttä ja sen keräilyoja sekä laskuojana toimiva valtaoja toteutetaan lupamääräyksessä 2 määrätyllä tavalla, vaikutukset Pyöreäsuon luonnontilaan jäävät vähäisiksi. Muutoin tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Kaikki turvetuotantoalueen vedet käsitellään ympärivuotisesti osin metsäojitetulle suolle suunnitellulla pintavalutuksella. Kun otetaan huomioon pintavalutuskentän rakentamista koskeva lupamääräys 3 ja muut vesienkäsittelyä koskevat lupamääräykset, tuotantoalueen vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Puntarisuon olosuhteissa. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvalle Haudannevan alueelle, joka sijaitsee noin 3,5 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Kun otetaan huomioon Puntarisuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ja turvetuotannosta aiheutuvat päästöt vesistöön ovat peruuttamattomia, mikä tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi. Luvan saaja ei ole myöskään esittänyt sellaista perusteltua syytä päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta, että toiminnanaloittamislupa olisi myönnettävissä. Tämän vuoksi ympäristönsuojelu-
lain 101 :n mukaiset edellytykset toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista puuttuvat. 25 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 6. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Koska tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, riittää pöly- ja meluhaittojen rajoittamiseksi yleisluonteinen määräys 7. Määräykset 8 ja 9 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 12 ja 13 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava ympärivuotisesti kuntoonpanovaiheen ajan ja tuotantovaiheessa vähintään neljän vuoden ajan niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, onko ryhdyttävä toimenpiteisiin vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Vaikutustarkkailuohjelmien hyväksyntä on delegoitu asianomaisille viranomaisille. Ohjelmien sisältö voidaan tällöin sovittaa Pyhäjoen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaan. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 15 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus, Lohvanjärven nykytila ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.
26 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vaatimus pintavalutukselle asetettavasta puhdistustehosta hylätään, mutta puhdistuksen tehokkuutta on tarkkailtava ja tarkkailutulosten perusteella valvontaviranomaisen on mahdollista ryhtyä tarvittaviin toimiin mahdollisten epäkohtien tai ennakoitua huonomman toimivuuden takia. Muutoin ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. 3. Reisjärven kunnan ympäristöpalvelut -nimisen ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimukset, jotka koskevat turvetuotantoalueen päästötarkkailua, polttoaine- ja jätehuoltoa ja Pyöreäsuon luontoarvojen säilyttämistä, on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista sekä päätöksen liitteenä 3 olevasta tarkkailuohjelmasta ilmenevästi. 6. Pyhäjärven osakaskunnan vaatimus turvetuotannon kala- ja rapukannoille aiheutuvien haittojen selvittämisestä on otettu huomioon siten, että luvan saaja on velvoitettu lupamääräyksestä 13 ilmenevästi tarkkailemaan hankkeen kalatalousvaikutuksia turvetuotantoalueen ja Pyhäjoen välisellä alueella ja lisäksi lupamääräyksestä 15 ilmenevästi velvoitettu maksamaan kalatalousmaksua. Kalatalousmaksun suuruutta koskevan vaatimuksen osalta viitataan edellä kalatalousmaksun perusteluihin. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1 ja 4 momentti, 55 2 momentti, 90, 101 1 momentti ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15
27 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 4 600 euroa. Perustelut 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 600 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
28 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Antti Ylitalo Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta (esittelijä) ja Antti Ylitalo. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. PL/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Kartta Tarkkailuohjelma
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 12.2.2009, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182; telekopio 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2