Lapaset perheverkosto -hanke 2005 2008 Loppuraportti

Lapaset perheverkosto -hanke 2005 2008 Loppuraportti Tämä raportti on omistettu perhepalvelujohtaja Raili Metsälälle. Hän toimi hankkeen ohjausryhmässä koko hankekauden ajan. Raili sanoi, että kukaan meistä ei saa täällä tuloksia yksin aikaan. Raili Metsälä menehtyi vaikeaan sairauteen 7.2.2009. Inga Klen Ulla Lindqvist Saana Manninen Anni Mäkinen

Tekijä(t) - Författare - Author(s) Klen Inga, Lindqvist, Ulla, Manninen, Saana ja Mäkinen, Anni Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Lapaset Perheverkosto -hanke 2005-2008. Loppuraportti KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkaisija - Utgivare - Publisher Helsingin kaupungin terveyskeskus Sarja - Serie - Series Terveyskeskuksen raportteja Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2009 Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendices 19 s,8 s. Osanumero - Del nummer Part number ISSN ISBN paperi papper paper ISBN pdf Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä Referat Abstract Tämä raportti on kaksiosainen. Tässä kirjallisessa osassa kuvataan tiivistetysti Lapaset Perheverkosto (2005 2007) ja Yhdessä toimien, vanhemmuutta vahvistaen voimavaroja arkeen (2007 2008) -hankkeiden keskeisimmät toiminnot ja tulokset. Lapaset uutisia - DVD on 30 minuutin tiivistelmä hankkeen toteuttamisesta ja arjesta. Lapaset perheverkosto -hankkeen tavoitteena oli tukea perheitä mahdollisimman varhain, alkaen jo lapsen odotusajasta. Hankkeen tarkoituksena oli uudistaa Helsingin peruspalveluissa tehtävää yhteistyötä kehittämällä pysyvä perhepalveluverkosto, joka perustuu terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston sekä kolmannen sektorin eri toimijoiden aikaisempaa tiiviimpään kumppanuuteen sekä perheiden omien vahvuuksien ja keskinäisen vertaistuen hyödyntämiseen. Tavoitteena oli lapsiperheiden hyvinvointia edistävän työn sekä erityisesti varhaisen tuen tuominen osaksi lapsiperheiden kanssa tehtävää työtä. Työtä kehitettiin yhdessä terveyskeskuksen,sosiaaliviraston, synnytyssairaaloiden, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja muiden toimijoiden mm. Mannerheimin lastensuojeluliiton, Pienperheyhdistyksen, Väestöliiton, Lastensuojelun keskusliiton, seurakuntien sekä asukkaiden kanssa. Kehittäminen aloitettiin pohjoiselta perhekeskusalueelta ja pilottialueena olivat Malmi-Pukinmäki ja Pihlajamäki- Viikki. Pilottialueella koottiin toimijoiden verkosto, joka koordinoi mm. monitoimijaista perhevalmennusta ja muita varhaisen tuen työmuotoja. Hankkeessa luotiin malli uudelle monitoimijaiselle perhevalmennukselle, kartoitettiin perheiden palveluja ja varhaisen tuen työmuotoja sekä kehitettiin sähköistä asiointia. Tuloksia levitettiin ja juurrutettiin perustyöhön hankkeen aikana. Hankkeen rahoitus saatiin Sosiaali- ja terveysministeriön perhepalvelujen kumppanuusohjelmasta, PERHE hankkeesta. Perhepalvelujen kumppanuusohjelman yleisenä tavoitteena oli vahvistaa vanhemmuutta ja lisätä perheiden hyvinvointia. Perhepalveluiden rakenteita ja toimintamuotoja pyrittiin kehittämään yhteistyössä eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden kanssa. Päämääränä oli paikallisella tasolla toimiva perhepalveluverkosto. Jatkohankkeen tavoitteina olivat vauvaperheiden kanssa tehtävän ryhmämuotoisen ja perhekohtaisen työn kehittäminen neuvolan, synnytyssairaaloiden, leikkipuistojen ja perhekeskusten muiden toimijoiden, päivähoidon, perheiden ja järjestöjen kanssa sekä yhteistyön koordinoiminen ja johtaminen alueellisen mallin pohjalta sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa. Lisäksi sähköisen asioinnin kehittämistä jatkettiin terveyskeskuksen sähköinen asiointi -hankkeen toimesta. Käytännössä jatkettiin Lapaset perheverkoston visiomaan tietä laajentamalla toimintaa koko kaupunkiin ja juurruttamalla toiminta rakenteisiin. Merkityksellistä jatkohankkeessa oli käytännön kehittämistoiminnan lisäksi, systemaattisen arviointitiedon kerääminen perhevalmennusmallin vaikutuksista toimija - ja asiakastasoilla sekä varhaisen tuen työmuodoista tehty arviointitutkimus. Te-050.doc 1.9.2008 Avainsanat - Nyckelord - Key words Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: 310 43772 Telekopio: 310 43151 Sähköposti: sosv.kirjasto@hel.fi Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, 00099 HELSINGFORS STAD Telefon: 310 43772 Telefax: 310 43151 E-post: sosv.kirjasto@hel.fi Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, 00099 Helsingin kaupunki Telephone: +358-9-310 43772 Telefax: +358-9-310 43151 E-mail: sosv.kirjasto@hel.fi

SISÄLLYS 1 LAPASET PERHEVERKOSTO-HANKKEEN TAUSTA 1 2 PERHEVERKOSTO-VISION TOTEUTTAMINEN 2 3 MONITOIMIJAISEN PERHEVALMENNUKSEN KEHITTÄMINEN 4 4 VARHAISEN TUEN TYÖN VAHVISTAMINEN 7 5 VARHAISEN TUEN TYÖMUOTOJEN JÄSENNYSTÄ JA ARVIOINTI 7 6 SÄHKÖINEN ASIOINTI 9 7 KOULUTTAMINEN 9 8 TOIMIJAT JA YHTEISTYÖKUMPPANUUDET 11 9 TIEDOTTAMINEN 12 10 PROJEKTINHALLINTO 12 11 ARVIOINTI JA TULOKSET 12 12 JATKOSUUNNITELMAT 14 LÄHTEET 16 LIITTEET 19

1 Tämä raportti on kaksiosainen. Tässä kirjallisessa osassa kuvataan tiivistetysti Lapaset Perheverkosto (2005 2007) ja Yhdessä toimien, vanhemmuutta vahvistaen voimavaroja arkeen (2007 2008) -hankkeiden keskeisimmät toiminnot ja tulokset. Lapaset uutisia - DVD on 30 minuutin tiivistelmä hankkeen toteuttamisesta ja arjesta. 1 LAPASET PERHEVERKOSTO-HANKKEEN TAUSTA Helsingissä on usean vuoden ajan kehitetty alueellisesti lapsiperheiden peruspalveluita sekä perustyössä että kehittämishankkeissa. Koko kaupunkia koskeva sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen Lapaset perheverkosto -hanke keskittyi vuosina 2005 2008 kehittämään erityisesti pikkulapsiperheiden palveluita. Helsingissä asuu 54 787 lapsiperhettä (Tilastokeskus, 2007). Alle kouluikäisten perheitä on 26 564. Helsinkiläisten lapsiperheiden monenlainen tuen tarve on noussut esiin useissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Lapaset perheverkosto -hankkeen tavoitteena oli tukea perheitä mahdollisimman varhain, alkaen jo lapsen odotusajasta. Hankkeen tarkoituksena oli uudistaa Helsingin peruspalveluissa tehtävää yhteistyötä kehittämällä pysyvä perhepalveluverkosto, joka perustuu sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen sekä kolmannen sektorin eri toimijoiden aikaisempaa tiiviimpään kumppanuuteen sekä perheiden omien vahvuuksien ja keskinäisen vertaistuen hyödyntämiseen. Tavoitteena oli lapsiperheiden hyvinvointia edistävän työn sekä erityisesti varhaisen tuen tuominen osaksi lapsiperheiden kanssa tehtävää työtä. Työtä kehitettiin yhdessä sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, synnytyssairaaloiden, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja muiden toimijoiden mm. Mannerheimin lastensuojeluliiton, Pienperheyhdistyksen, Väestöliiton, Lastensuojelun keskusliiton, seurakuntien sekä asukkaiden kanssa. Kehittäminen aloitettiin pohjoiselta perhekeskusalueelta ja pilottialueena olivat Malmi-Pukinmäki ja Pihlajamäki-Viikki. Alueella asuu 16 500 (2006) lapsiperhettä. Pilottialueella koottiin toimijoiden verkosto, joka koordinoi mm. monitoimijaista perhevalmennusta ja muita varhaisen tuen työmuotoja. Hankkeessa luotiin malli uudelle monitoimijaiselle perhevalmennukselle, kartoitettiin perheiden palveluja ja varhaisen tuen työmuotoja sekä kehitettiin sähköistä asiointia. Tuloksia levitettiin ja juurrutettiin perustyöhön hankkeen aikana. Hankkeen rahoitus saatiin Sosiaali- ja terveysministeriön perhepalvelujen kumppanuusohjelmasta, PERHE hankkeesta. Perhepalvelujen kumppanuusohjelman yleisenä tavoitteena oli vahvistaa vanhemmuutta ja lisätä perheiden hyvinvointia. Perhepalveluiden rakenteita ja toimintamuotoja pyrittiin kehittämään yhteistyössä eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden kanssa. Päämääränä oli paikallisella tasolla toimiva perhepalveluverkosto. Helsingissä on tuhansia lapsiperhetoimijoita, joten monitoimijaisen verkoston vieminen pysyviin rakenteisiin vaati useamman vuoden pitkäjänteisen työn. Kehittämistyötä jatkettiin vuoden 2008 loppuun Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella. Jatkohankkeen tavoitteina olivat vauvaperheiden kanssa tehtävän ryhmämuotoisen ja perhekohtaisen työn kehittäminen neuvolan, synnytyssairaaloiden, leikkipuistojen ja perhekeskusten muiden toimijoiden, päivähoidon, perheiden ja

2 järjestöjen kanssa sekä yhteistyön koordinoiminen ja johtaminen alueellisen mallin pohjalta sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa. Lisäksi sähköisen asioinnin kehittämistä jatkettiin terveyskeskuksen sähköinen asiointi -hankkeen toimesta. Käytännössä jatkettiin Lapaset perheverkoston visiomaan tietä laajentamalla toimintaa koko kaupunkiin ja juurruttamalla toiminta rakenteisiin. Merkityksellistä jatkohankkeessa oli käytännön kehittämistoiminnan lisäksi, systemaattisen arviointitiedon kerääminen perhevalmennusmallin vaikutuksista toimija - ja asiakastasoilla sekä varhaisen tuen työmuodoista tehty arviointitutkimus. Varhaisen tuen työmuodoista tehdyn arviointitutkimuksen pohjalta toteutettiin varhaisen tuen opas, joka painettiin vuoden 2008 lopussa. Oppaan tarkoituksena on kuvata toimivat ja vaikuttavat toimintamallit niin, että niitä voidaan ottaa käyttöön pysyviksi työtavoiksi koko kaupungin alueella. 2 PERHEVERKOSTO-VISION TOTEUTTAMINEN Lapaset perheverkosto hankkeen toimintaa ohjasi perheverkostovisio yhdessä toimien, vanhemmuutta vahvistaen voimavaroja arkeen. Lapaset Perheverkoston -visio on kuvattu kuviossa 1. PERHE VERKOSTO PALVELUT Prosessi PERHEET terveyskeskus ja sosiaalivirasto MONITOIMIJAINEN PERHEVALMENNUS VARHAISEN TUEN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN VARHAISTA TUKEA PERHEILLE osallistuminen lapsiperhe toimijat aluety ö ja yhteis ötyö vertaistuki aluetyö ja yhteis ötyö verkostoty ö vaikuttaminen laadukkaat ja asiakasl ä ht ö iset perhe palvelut: Yhdessä toimien, vanhemmuutta vahvistaen voimavaroja arkeen. KUVIO 1. Lapaset Perheverkosto -visio Monitoimijaisen perhevalmennusmallin kehittäminen oli hankkeen kannatteleva prosessi, joka vei konkreettisesti kohti Perheverkosto -visiota. Perhevalmennusryhmien kautta syntyy perheiden kesken vertaistukea ja alueellista yhteisöllisyyttä sekä perheiden että toimijoiden kesken. Perheverkostotoiminnan keskeinen ja työtä ohjaava ajatus oli, että perhe on keskiössä aktiivisena toimijana. Perhe on eri virastojen työntekijöille yhteinen asiakas, joten yhteistyö toimijoiden välillä on perusedellytys perheiden hyvinvoinnin edistämisessä. Lapaset perheverkosto -hankkeessa luotiin uusia ja

3 vahvistettiin entisiä hyväksi havaittuja yhteistyö- ja toimintamalleja lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Hankkeessa haluttiin saada toimijoiden välinen yhteistyö pysyväksi toimintamalliksi rakenteisiin. Sen vuoksi myös uudenlaisen moniammatillisen ja monitoimijaisen johtajuuden eli kumppanuusjohtamisen kehittäminen oli hankkeessa keskeistä. Lapaset Perheverkosto hanke kehitti pikkulapsiperheiden palveluita kohti perheverkostovisiota. Tavoitteena oli luoda ja juurruttaa sellaiset toimivat ja rakenteelliset yhteistyömuodot ja konsultointikanavat, jotka edistävät lapsiperheiden hyvinvointia. Hankkeessa kehitettiin alueellisen yhteistyön koordinoinnin malli, joka otettiin käyttöön kaikkialla Helsingissä ja on kuvattu kuviossa 2. Alueelliset yhteistyön koordinoinnin johtoryhmät kokoontuvat perhekeskus- ja neuvola-alueittain (etelä/keskusta, itä, länsi ja pohjoinen), ja niiden tavoitteena on varmistaa pitkäjänteisen verkostomaisen työskentelyn jatkuminen ja kehittäminen. Johtoryhmän puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain kiertäen kaikki toimialat (perhekeskus, perheneuvola, neuvola, päivähoito). Työntekijöiden ja esimiesten tapaamisissa (Alueelliset perheverkosto -tapaamiset) tarkastellaan alueen lapsiperheiden hyvinvointia, suunnitellaan ja arvioidaan sekä perustyön (esim. monitoimijainen perhevalmennus) että kehittämishankkeiden varhaisen tuen työtä. Tapaamiset on tarkoitettu kaikille varhaisen tuen toimijoille. Vuonna 2008 ryhmiä oli 25, ja ne kattoivat kunkin terveysaseman ja sitä ympäröivän sosiaaliviraston sekä muut pikkulapsiperhetoimijat. Tapaamisia varten on laaditalueellisen yhteistyön koordinoinnin malli johtoryhmä kokoontuu vähintään 2 krt vuodessa koordinoi yhteistyötä arvioi toimintaa toimijat kokoontuvat vähintään 2 krt vuodessa toimijat toteuttavat monitomijaisesti perustyötä ja hankkeita arviointi ja kehittäminen LINJAORGANISAATION PAIKALLINEN JOHTAMISRAKENNE: Perhekeskus, Neuvolatyön ja terveydenedistämisen yksikkö, Perheneuvola, Päivähoito ALUEELLISEN YHTEISTYÖN JOHTORYHMÄ: Jäsenet: Perhekeskuksen esimiehet Päivähoidon aluepäälliköt, Neuvolatyön ja terveydenedistämisen päällikkö, Neuvolatyön ja terveydenedistämisen ylilääkäri, Ylihoitaja(t) Perheneuvolan aluepäällikkö ALUEELLISET ESIMIES- JA TOIMIJATAPAAMISET (PERHEVERKOSTO TAPAAMISET) - terveydenhoitajat, leikkipuiston ohjaajat, varhaisen tuen tiimin jäsenet sekä ylihoitaja, johtava leikkipuisto-ohjaaja, vastaava ohjaaja, päiväkodinjohtajat, johtava sosiaalityöntekijä yms. kehittämishankkeet (esim. päivähoidon perhetyö) yhteiset koulutukset monitoimijainen perhevalmennus Asukkaat ja asiakkaat KUVIO 2. Yhteistyön koordinoinnin malli.

4 tu valmis asialista helpottamaan asioiden käsittelyä (liite 1). Tapaamisten onnistuminen edellyttää huolellista suunnittelua ja kaikkien siihen osallistuvien valmistautumista. Yhteistyössä on keskeistä yhteiset asiakkaat, joiden hyvinvointia yhdessä tavoitellaan. Pysyvä yhteistyörakenne tukee asiakaslähtöistä varhaisen tuen toimintaa ja sen kehittämistä. Alueellisen yhteistyön tavoitteena on myös vahvistaa perheiden sosiaalisia verkostoja ja alueiden yhteisöllisyyttä. Perheiden keskinäinen vertaistuki on tärkeä voimavara varhaisen tuen työssä. Lapaset perheverkosto-toimintamalli perustui kumppanuuteen. Se kokosi alueella olevat perheiden palvelut toimijaverkostoksi. Yhteistyölle luotiin toimivat käytännöt ja rakenteet. Lähtökohta oli, että toiminta alkaa jo neuvolassa ensimmäistä lasta odotettaessa ja jatkuu lapsen kasvaessa muissa peruspalveluissa. Työ oli terveyttä ja hyvinvointia edistävää, ennalta ehkäisevää, varhaista tukea tarjoavaa ja perhelähtöistä. Vanhempainryhmä- ja vertaistoiminta auttoivat kasvamaan vanhemmuudessa ja mahdollistivat yhteisöllisyyden kehittymistä. Asuinalueelta löytyi myös tiloja perheiden keskinäiseen kohtaamiseen. Keskeistä oli hyvinvointia ja terveyttä edistävien sekä ennalta ehkäisevien rakenteiden luominen peruspalveluihin. 3 MONITOIMIJAISEN PERHEVALMENNUKSEN KEHITTÄMINEN Hankkeen alussa koottiin terveysasemilta tietoa perhevalmennuksen tilasta sekä kehittämistoiveista. Kartoitus osoitti, että ensisynnyttäjäperheitä valmennettiin sen mukaan, miten kukin terveysasema tai yksittäinen terveydenhoitaja näki tärkeäksi. Perhevalmennuskerrat vaihtelivat nollasta viiteen. Perhevalmennuksen teemoista synnytys ja vauvan hoito olivat tärkeimpiä, mutta myös parisuhdetta, seksuaalisuutta ja vanhemmuutta oli käsitelty. Perhevalmennuksella ei ollut selkeää johdon tukea takanaan. Äitiys- ja perheneuvonnan kehittämisryhmä sekä terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston johto määrittelivät resurssin, jolla perhevalmennus voitaisiin toteuttaa. Käsiteltävistä uusista teemoista raskausaikaisten mielikuvien käsittely annettiin myös työstettäväksi malliin. Uutta tulisi olemaan myös sosiaaliviraston työntekijöiden ohjaamat vauvan syntymän jälkeiset ryhmäkerrat. Muiden kokemuksista oli suuri apu perhevalmennusmallin suunnitteluvaiheessa: ruotsalainen Leksandin malli tutkittiin tarkasti, samoin Espoossa juuri pilotoitu perhevalmennusmalli. Vastasynnyttäneiden äitien ja isien näkemyksiä ja tarpeita perhevalmennuksen suhteen kartoitettiin. Viimeisin tutkimustieto äitiydestä, isyydestä, vanhemmuudesta, raskaudesta, syntymästä, imetyksestä, kiintymyssuhteen synnystä ja vertaisuuden kokemuksista ohjasi suunnittelua. Perhevalmennuksesta käytiin yhteisiä neuvotteluita synnytyssairaaloiden sekä kaupungin fysioterapeuttien kanssa. Samaan aikaan suunnittelun kanssa alettiin kirjoittaa ja työstää perhevalmennusmateriaalia: Perhevalmennuksen käsikirjaa (tuntiluonnoksia ja artikkeleita), Vanhemmaksi työkirjaa, keskustelukortteja, ajankäyttöharjoitusta, kalvoja ja power point esitystä. Valmennusta varten hankittiin teemoja vahvistavia videoita.

5 Malmin, Pihlajamäen ja Pukinmäen terveysasemilla sekä niiden läheisyydessä sijaitsevissa leikkipuistoissa Filpuksessa, Tervapääskyssä, Unikossa, Viikkarissa ja Salpausselässä tavattiin terveydenhoitajia ja leikkipuisto-ohjaajia yhdessä ja erikseen. Toimijoiden ryhmänohjaajakoulutus ostettiin Diak ammattikorkeakoulusta. Pilottimateriaalin valmistuttua pilotointi alkoi näillä edellä mainituilla lapsirikkailla alueilla. Jokaisen perhevalmennuskerran jälkeen pyydettiin palaute toimijoilta suoraan sähköpostikyselynä. Ryhmiin osallistuneilta vanhemmilta pyydettiin palaute kirjallisesti 5. ja 8. valmennuskerran jälkeen. Pilotoinnin lopussa malli arvioitiin itsearvioinnin, ulkopuolisen arvioijan sekä perheiden ja toimijoiden palautteen pohjalta. Arvioinnin perusteella sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen johtoryhmille esitettiin pilotoitua mallia koko kaupunkiin levitettäväksi ainoastaan sillä muutoksella, että perheet varaavat itse tutustumisajan synnytyssairaalaan, kun sen pilotin alussa teki terveydenhoitaja. Perhevalmennusmalli on monitoimijainen ja toiminnallinen. Ennen vauvan syntymää olevien perhevalmennuskertojen teemat ovat sovitussa järjestyksessä sovittuina kokoontumiskertoina. Näin siksi, että parisuhteen ja vanhemmuuden tukeminen suuren muutoksen vaiheessa on tärkeää sekä siksi, että vauva halutaan nostaa keskiöön vanhempien mielissä jo raskauden puolessa välissä ja jaettua vanhemmuutta halutaan tukea niissä perheissä, joissa on kaksi vanhempaa. Ensimmäisellä perhevalmennuskerralla osallistujilta kysytään valmennuksen teemojen painotustoiveita, niitä asioita, joita perheet erityisesti toivovat käsiteltävän. Kaikkia teemoja käsitellään, mutta niitä painotetaan perheiden toiveiden mukaan. Perhevalmennus rakentuu lyhyiden tietoiskujen, pari- ja ryhmäkeskusteluiden ja käytännöllisten harjoitteiden vaihtelun varaan. Ohjaajien parityöskentely lisää ryhmien keskustelevuutta ja mahdollistaa sen, että äidit ja isät jaetaan jokaisella kerralla omiin ryhmiin keskustelemaan valitusta teemasta. Keskustelut ja yhteinen jakaminen avaavat ryhmäläisille alustavasti vertaisuuden kokemusta jo ennen vauvan syntymää kokoontuvilla ryhmäkerroilla. Taulukossa 1 on kuvattu monitoimijainen perhevalmennusmalli. 1. kerta rkv 18 24 2. kerta rkv 30 34 3. kerta rkv 33 35 4. kerta rkv 36 37 5. kerta vauva 2-3kk 6. 8. kerta 3-4 vkon välein Tutustuminen Parisuhde Synnytys: Synnytyssairaalassa Vauvaperheen Teema sopimuksen arki mukaan: Raskausajan Seksuaalisuus sairaalaan muutokset Vanhemmuus lähtö, Vauvan Synnytys- ja Vauvan erilaiset Mielikuvat, Vauvan hoito vaiheet, syntymä imetyskokemukset Vauvan uni, Imetys itkut muistot lapsuudesta ja kuvi- poikkeavat käynti Parisuhde Vauvatus kivunlievitys, tutuksi telmat vauvasta Vauvaperhe synnytykset, Arjessa jaksaminen Imetys vierailee ryhmässä syntymä ja suunnittelu Vauvan motorinen VAUVAN Jälkikertojen ja voimavarat ensikohtaaminen Puheenkehitys kehitys ja lapsivuodeaika Vuorovaikutus Mielialat Puheenkehitys 8. kerralla arvio koko perhevalmennuksesta Terveysasema Terveysasema Terveysasema Kos/ NKL Leikkipuisto Leikkipuisto terveydenhoitaja terveydenhoitaja terveydenhoitaja terveydenhoitaja terveydenhoitaja terveydenhoitaja kätilöt terveydenhoitaja perhekeskuksen työntekijä TAULUKKO 1. Monitoimijainen perhevalmennusmalli Helsingissä. 2 perhekeskuksen työntekijää / alueen muu toimija parina

6 Synnytyssairaalan järjestämä Vauvan syntymä tutuksi - käynti vahvistaa vanhempien luottamusta ja turvallisuuden tunnetta synnytykseen ja vauvan ensikohtaamiseen. Vauvan syntymän jälkeisten perhevalmennuskertojen toteutuminen leikkipuistoissa iltaisin on tärkeää isien mukana olon mahdollistamiseksi. Jälkikertojen teemat päätetään ensimmäisessä vauvan syntymän jälkeisessä tapaamisessa yhdessä perheiden kanssa. Vauvojen syntymän jälkeen tärkeimpänä asiana perheiden näkökulmasta on asioiden ja kokemusten jakaminen. Suuri osa ryhmiin osallistujista jatkaa ohjattujen ryhmäkertojen jälkeen tapaamisia joko ryhmänä tai toisiinsa tutustuneina perheinä. Perhevalmennukseen kuuluvat fysioterapian järjestämät ryhmäkäynnit puolessa välissä raskautta ja pari kuukautta vauvan syntymän jälkeen. Ennen vauvan syntymää oleva ryhmä on tarkoitettu vain äideille lantiopohjanlihasten vahvistamiseksi. Vauvan syntymän jälkeen ryhmäkäynti jakaantuu kahteen osaan: aluksi äideille ohjataan lantiopohjalihasten vahvistamista ja lopuksi äideille ja isille ohjataan vauvan sensomotorisen kehityksen tukemista sekä koko perheen liikuntaa. Perhevalmennuksen viimeiselle kerralle kutsutaan päivähoidon edustaja kertomaan kotihoidon eduista lapselle, päivähoidon mahdollisuuksista sekä kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta. Perheneuvolan, Seurakunnan, Mannerheimin lastensuojeluliiton, Pienperheyhdistyksen ja alueen muiden toimijoiden kanssa neuvotellaan ryhmiin osallistumisesta ja muusta yhteistyöstä alueellisissa toimijatapaamisissa eli alueellisissa perheverkostotapaamisissa. Monitoimijainen perhevalmennus on osa helsinkiläistä varhaisen tuen toimintaa. Vuosittain ryhmiä käynnistyy noin 240 250 (liite 2). Sen säilyminen perustyönä varmistuu alueellisen yhteistyön johtoryhmien ja ylimmän johdon tuella sekä kaksi kertaa vuodessa toteutettavien alueellisten perheverkoston esimies- ja toimijatapaamisten avulla. Lapaset perheverkosto hankkeen loppusuoralla saatiin varmistettua perhevalmennukseen liittyen isätoiminnan käynnistäminen jokaisella neljällä perhekeskus- ja neuvola-alueella. Ruotsinkieliset perhevalmennukset toteutetaan saman mallin mukaan Familjecenterin tiloissa terveydenhoitajan ja sosiaaliviraston työntekijän ohjaamina. Fysioterapeutit järjestävät perheille ryhmäohjausta suomenkielisen mallin mukaan ennen vauvan syntymää ja syntymän jälkeen. Perheet käyvät synnytyssairaaloissa ruotsinkielisillä Vauvan syntymä tutuksi käynneillä. Tyttöjen talon Nuoret äidit projektin kanssa on tehty yhteistyötä nuorten äitien perhevalmennuksessa. Ihmissuhdetyö ry mallintaa yksinodottavan perhevalmennusta. Monikulttuuriyhdistys Familia club ry:n Duo-projekti järjestää kahden kulttuurin perheille vertaisryhmiä jo nyt sekä perhevalmennusta ja toimijoille koulutusta keväällä 2009 kaksikulttuurisesta parisuhteesta. Suojatie ry:n ja Kalliolan Setlementin Perhe elämään -hankkeen kanssa on käynnistynyt syksyllä 2008 päihteistä toipujien lasten, vanhemmuuden, parisuhteen tukemiseksi kehitetty Vatupassi-toiminta.

7 Monitoimijaisen perhevalmennuksen materiaali on saatavana osoitteesta: www.hel.fi/terveyskeskus - terveyspalvelut - äitiysneuvonta perhevalmennus Monitoimijaisen perhevalmennuksen hyvän käytännön kuvaus löytyy osoitteesta: http://www.sosiaaliportti.fi/fi-fi/hyvakaytanto/ 4 VARHAISEN TUEN TYÖN VAHVISTAMINEN Lapsen ja lapsiperheen varhaisella tukemisella pyritään mahdollisimman varhain vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Varhaisen tuen tavoitteena on lapsen ja perheen elämänhallinnan ja voimavarojen säilyttäminen ja vahvistuminen sekä se, että varhainen tuki mahdollistuu asiakkaan arjessa ja että varhainen tuki toteutuu asiakkaan ehdoilla häntä kunnioittaen ja arvostaen. Lapsen hyvinvointia uhkaavien riskitekijöiden tunnistamisella, varhaisella puuttumisella ja tukemisella tavoitellaan uudenlaista ja tehokkaampaa lähestymistapaa lapsesta syntyneen huolen kohtaamiseen ja lapsen auttamiseen. (Lindqvist 2008,108.) Monitoimijaisen perhevalmennuksen lisäksi hankkeen aikana varhaisen tuen työtä kehitettiin erityisesti sosiaaliviraston Perhekeskusten toimijoiden kanssa. Helsingin sosiaalivirastossa varhaisen tuen työtä on tehty jo jonkin aikaa. Lapsiperheiden sekä lasten ja nuorten varhainen tuki on toteutunut sekä perustyössä että erillisten hankkeiden kautta hankekausina 2001 2004 ja 2005 2008. Varhaisen tuen hankkeet on suunnattu alueille, jotka tietokeskuksen ja sosiaaliviraston valitsemien indikaattoreiden mukaan olivat muita alueita heikommassa asemassa erityisesti lapsiperheiden kannalta. Hankekaudella 2005 2008 varhaisen tuen hankkeissa on kehitetty verkostotyötä ja menetelmiä monikulttuurisuustyöhön sekä vauva- ja perhetyöhön. Varhaisen tuen hankkeiden kautta on saatu tietoa työn suuntaamisesta ja työmuodoista sekä luotu hyviä käytäntöjä. Jatkossa Helsingin sosiaalivirastossa ajatuksena on, että varhainen tuki toteutuu perustyön kautta. Se ohjataan ja resursoidaan niin, että se kehittyy edelleen. Yksi ohjauskeino on perhekeskuksen varhaisen tuen strategian laatiminen. Vuosille 2009 2010 varhaisen tuen strategia-alueet ovat voimavarojen kohdentaminen, rakenteet, osaamisen vahvistaminen, asiakaslähtöisyys ja osallisuus. Tavoitteina ovat muun muassa riittävät voimavarat alueille, vakiintuneet yhteistyörakenteet, osallistavien työ- ja arviointimenetelmien hallinta sekä tarvelähtöiset varhaisen tuen palvelut. 5 VARHAISEN TUEN TYÖMUOTOJEN JÄSENNYSTÄ JA ARVIOINTI Vuosina 2006 2008 varhaisen tuen työmuotojen kuvauksia kerättiin leikkipuistojen, kotipalvelun, sosiaalityön ja -ohjauksen, perhetalojen ja -ryhmien sekä kehittämishankkeiden työntekijöiltä kahdessa vaiheessa, ensin kartoituksella ja sitten työntekijöiden yhteisessä kehittämisprosessissa. Varhaisen tuen työmuotojen kuvauksista valmistui vuonna 2008 ammatillinen lisensiaatintutkimus Varhaisia tekoja, vertaistuen tiloja (Lindqvist 2008). Tutkimus on ollut pohjana työ-

8 muotojen jäsennykselle. Työntekijät kuvasivat kartoituksessa 393 työmuotoa, joista analyysin perusteella suoran asiakastyön työmuodoksi muotoutuivat perhekohtainen työ, ryhmämuotoinen työ, aluetyö, monikulttuurinen työ sekä palveluista tiedottaminen. Välillisen asiakastyön työmuodoiksi muotoutuivat moniammatillinen toiminta ja verkostotyö sekä varhaisen tuen työotteen vahvistaminen. Kehittämisprosessin tuloksena varhainen tuki ei näyttäytynyt vain työntekijä- tai työyhteisötaso varhaisena puuttumisena. Tuki toteutuu myös alue- ja virastotasolla. Varhainen tuki ei myöskään ole vain yhden ammatin erityisosaamista, vaan se koskettaa monia lapsiperheiden kanssa työtä tekeviä. Alueellinen yhteistyö on kaikkien toimintojen yhteinen varhaisen tuen työmuoto. Yhteistyö on sekä asiakasperheiden tarpeista nousevaa että alueen tarpeiden tunnistamista ja toimijoiden yhteistyöverkoston ylläpitämistä. Alueiden sosiaalisten muutosten tunnistaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on merkittävä varhaisen tuen tavoite. Tutkimuksen perusteella varhaiseen tukeen on monia lähestymistapoja, ja sitä voidaan tarkastella kehityksellisestä, yhteiskunnallisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Varhaisessa tuessa on löydettävissä sekä yksilö- että yhteisötason toimintaa. Helsingissä on useita varhaisen tuen toimijoita perhekeskuksen toimijoiden lisäksi. Terveyskeskuksen äitiys- ja lastenneuvolat kohtaavat lähes kaikki lapsiperheet jo äidin raskausvaiheessa. Perheneuvolan työn painopistettä on tarkennettu varhaisen tuen suuntaan. Lastensuojelutyössä on myös varhaisen tuen elementtejä. Varhainen tuki toteutuukin edistävässä ja ehkäisevässä lasten suojelussa sekä korjaavassa ja kuntouttavassa lastensuojelussa kuten kuviossa 3 näkyy. Eri toimijoiden näkemykset varhaisen tuen työstä voivat olla hyvinkin erilaiset, kun he toimivat varhaisessa tuessa omasta perustehtävästään käsin. Yhteinen varhaisen tuen toiminta on sekä asiakaslähtöistä verkostotyötä että yhteistyön koordinointia ja alueen sosiaalisen kehityksen seurantaa. Järjestöt, seurakunnat, muut Äitiysja lastenl Päiväh it Varhainen tuki Perheneuvola Perheryhmät Perhetalot Kotipalvel Sosiaali-työ Leikkipuistot Sosiaa- li- Edistävä ja ehkäisevä lasten suojelu Kehittämishankkeet Korjaava ja kuntouttava lastensuojelu KUVIO 3. Varhaisen tuen toimijoita lasten suojelun kentällä.(lindqvist 2008)

9 Vuoden 2008 lopussa ilmestyvässä Varhainen tuki kohti hyviä käytäntöjä oppaassa on hyödynnetty varhaisen tuen työmuotojen kartoitusta ja tutkimusta. Opas on tarkoitettu työntekijöille, esimiehille ja kaikille asiasta kiinnostuneille. Oppaassa kuvataan konkreettisesti varhaisen tuen tavoitteita, työmuotoja ja niiden arviointia. Tavoitteena on työntekijöiden ammatillisuuden vahvistuminen, jotta perheet saavat tukea mahdollisimman varhain. Painopiste on 0 8- vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä kanssa tehtävässä työssä. 6 SÄHKÖINEN ASIOINTI Lapaset perheverkosto hanke oli mukana terveyskeskuksen sähköisen asioinnin kehittämishankkeessa. Tarkoituksena oli luoda Helsinki -portaaliin turvallinen ja suojattu yhteydenpitokanava asiakkaiden ja terveyskeskuksen toimijoiden välille, mahdollistaa sähköinen ajanvaraus, asiakkaiden väliset keskusteluryhmät sekä eri hallintokuntien välille suojattu sähköinen yhteydenpitokanava. Pilotointivaiheessa kokeiltiin neuvolan määräaikaistarkastusten varaamista, perumista ja siirtämistä sähköisesti. Asiakkaat kirjautuivat järjestelmään pankkitunnuksillaan. Sähköisen asioinnin viestienvälitystä ei päästy kokeilemaan eri ohjelmistoista johtuneiden ongelmien vuoksi. Asiakaspalautteiden mukaan sähköistä asiointia tarvitaan. Potilastietojärjestelmän ja sähköisen asioinnin ohjelmistotarjoajan ohjelmistojen yhteensovittamisen vaikeuksien vuoksi sähköisen asioinnin kehittäminen siirrettiin potilastietojärjestelmän sisäänrakennettujen mahdollisuuksien selvittämiseksi. Hankkeen aikana hammashuollon puolella pilotoitiin puhelimitse tai paikan päällä varattujen aikojen selausta sekä ajan siirtämistä ja perumista. Kehitystyöhön kuului myös ajanvarauksen tekstiviestimuistutus. Hammashuollon sähköinen asiointi jatkui pilotoinnin jälkeen vakituisena toimintana. 7 KOULUTTAMINEN Yhteisillä koulutuksilla on vahvistettu toimijoiden varhaisen tuen osaamista sekä yksilö- että ryhmämuotoisessa työssä. Toimijat ovat verkostoituneet ja tutustuneet toisiinsa ja toistensa työnkuviin. Kumppanin työnsisällön tunteminen lisää luottamusta ja selkiyttää työnjakoa. Yhteisten perheiden tarpeet ja voimavarat tulevat monipuolisesti esille. Palveluihin ohjaamisen tehostuminen vaatii tietoa niin kunnan omista kuin järjestöjen palvelutarjonnasta. Terveyskeskuksesta koulutuksiin ovat osallistuneet neuvolatyötä tekevät terveydenhoitajat ja lääkärit, kouluterveydenhoitajat, puheterapeutit, psykologit, fysioterapeutit, osastonhoitajat, ylihoitajat ja - lääkärit. Myös synnytyssairaaloiden henkilöstöä on ollut koulutuksissa mukana. Sosiaaliviraston perhekeskusten leikkipuistojen henkilöstö, lapsiperheiden varhaisen tuen ja kotipalvelun sekä päivähoidon henkilöstö ovat osallistuneet koulutuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitosten opettajia on ollut koulutuksissa mukana. Taulukossa 2

10 on esitetty toteutuneet koulutukset sisällön, ajankohdan, osallistujamäärän sekä kumppanuuden mukaan. Sisältö Vuosi Osallistujat Kumppanuus Monitoimijaisen perhevalmennuksen orientoiva 2006 2008 380 koulutus 3 pv=1 päivä Diak Lapaset+2 päivä DIAK Vauvatus 2006 2008 350 koulutusta ollut myös fysioterapeuteille ja synnytyssairaalan kätilöille Omat Neuvolapäivät 2006 2008 588 Digium- palautteet vuonna 2008 Lapsen monimuotoiset perheet 2006 2007 Kokemusten vaihtotyöpajat/ 2007 2008 85 Perhevalmennusten työpajat 4 aamupäivää Studia Generalia 2007 600 Raskaudesta vanhemmuuteen Varhainen vuorovaikutus 175 Uusperhe, Adoptioperhe, Monikkoperhe Samaa sukupuolta olevien vanhempien perhe Tunturilapin Perhehanke vieraana 2007 2008 15 Kallion alue (enemmistö sosv.) 2006 12 2006 30 toteutettiin yhteistyössä sosiaaliviraston kehittämisyksikön kanssa Broden vierailulla Suomessa Arviointipkl kanssa yhteistyössä Hilton Davis Suomessa Sähköinen asiointi 2007 20 vain terveydenhoitajille Väestöliitto Parisuhde ja riitelyn taito 2007 160 yhteistyössä Perheverkon kanssa Väestöliitto Monikulttuuriset vertaisryhmät 2007 16 yhteistyössä Kotipuun kanssa Erovanhemmuus 2008 44 yhteistyössä Neuvo-projektin kanssa Lapsi ja ero 2008 51 yhteistyössä Kasvatus- ja perheneuvontaliiton kanssa Kasvatuskumppanuus 2007 12 yhteistyössä Stakesin kanssa Imetysohjaaja koulutus 2008 20 yhteistyössä Oulunkylän terveysaseman kanssa Varhainen tuki, 2008 15 koulutusta Seurakunnan työntekijöille Perhevalmennus Varhainen tuki, Perhevalmennus Perhevalmennuksen teemakoulutus Kumppanuuspäivä 2008 16 2008 12 2008 180 Riskiolosuhdeopas- aamupäivät 2007 170 koulutusta Mannerheimin lastensuojeluliiton toimijoille Valtakunnallisen PERHE-hankkeen vieraita ympäri Suomea, ministeriöstä myös Valtakunnalliset neuvolapäivät Maahanmuuttajat 2006 ja 2007 2006 2008 60 1200 yhteensä 4181 Lapasten kehittämiä materiaaleja leviää ympäri suomea Koulutusta maahanmuuttajille ja henkilöstölle joka työskentelee maahanmuuttajien kanssa TAULUKKO 2. Lapaset perheverkosto -hankkeen koulutukset 2006 2008.

11 Hankkeessa kehitettiin kolmipäiväinen Monitoimijaisen perhevalmennuksen orientoiva -koulutus yhteistyössä Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa, Lapsen monimuotoiset perheet -koulutus yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa sekä mallinnettiin Perhevalmennuksen työpajoja 5.-8. kertojen sisällöistä ja menetelmistä. 8 TOIMIJAT JA YHTEISTYÖKUMPPANUUDET Hankkeen kohderyhmänä ja toimijoina ovat olleet neuvolan, fysioterapian, synnytyssairaaloiden, perhekeskusten leikkipuistojen, lapsiperheiden varhaisen tuen ja kotipalvelun tiimien sekä päivähoidon työntekijät. Keskiössä ovat olleet perheet sekä kumppaneina seurakunnat ja järjestöt. Vauvaperheiden kanssa tehtävän ryhmämuotoisen ja perhekohtaisen työn kehittäminen on rakentunut toimijoiden yhteiselle suunnittelu-, toteutus- ja arviointiprosessille. Taulukossa 3 on kuvattu Lapaset - perheverkostohankkeen tapaamiset vuosina 2006 2008. Taho Tapaamiset Valtakunnalliset foorumit mm. Neuvolapäivät, Terve Kunta, Lapsi-Messut jne. luennointi / posteri-esitys 10 Ministeriöt ja kuntapäättäjät, tavattu henkilökohtaisesti 8 Johtoryhmät; terke ja sosvi, iltakoulu, alueelliset 16 Esimiehet ja kehittämisyksiköt 50 Synnytyssairaalat 24 Ammattikorkeakoulut ja yliopistot, opinnäytetyöt / harjoittelut / opetus 30 Muut kumppanuudet esim. hankeyhteistyö ja niiden ohjausryhmät 60 Terken äitiys- ja lastenneuvonnan kehittämisryhmät 35 Toimijat terveysasemilla ja leikkipuistoissa 200 MLL 24 Fysioterapia 9 Srk 10 Ruotsinkielinen perhevalmennus 12 Maahanmuuttajatyö mm. somaliperhevalmennus ja koulutus 15 Sähköinen asiointi 40 Tiedotus 24 TAULUKKO 3. Lapaset perheverkosto -hankkeen tapaamiset 2006 2008. Marraskuussa 2008 yhteistyökumppaneille terveyskeskuksessa, sosiaalivirastossa ja kolmannella sektorilla lähetettiin Digium-pohjainen yhteistyökysely. Kyselyyn vastasi 340 toimijaa (Liite 3).

12 9 TIEDOTTAMINEN Hankkeella oli tiedotussuunnitelma, jota hyödynnettiin. Tiedotuksen painopiste oli sisäisessä tiedottamisessa, jotta kehittämistyössä mukana olevat toimijat saisivat riittävästi tietoa toiminnasta. Kehittämistyöstä tiedotettiin tiedotteilla (13 kpl), intra- ja internetsivuilla sekä suorilla sähköpostikirjeillä. Hankkeella oli oma, Antti Tapolan/Vinjetti Ky suunnittelema logo, jota on voitu hyödyntää tiedotuksessa ja eri tuotteissa (esite, posteri, Käsikirja, t-paita yms). Logoa on hyödynnetty myös erilaisten esitysten tekemisessä. Projektitiimi on luonut esityksiä eri tilanteisiin n. 50 kappaletta. Lapaset Perheverkostotoiminnasta on kerrottu myös Valtakunnallisilla neuvolapäivillä (2006 ja 2007), Säätytalolla (2007) Sosiaalialan asiantuntijapäivillä (2007) sekä Kuntapäivillä (2007). Toimintaa on esitelty myös ulkomaisille vieraille Japanista, Iso-Britanniasta, Venäjältä ja Italiasta sekä käyty perhekeskustoiminnan tapaamisessa Hollannin Utrechtissa kertomassa toiminnasta. Pääkaupunkiseudun sanomalehdissä on kerrottu perhevalmennuksen kehittämisestä ja Italialaisessa perhelehdessä Oggissa on ollut juttu suomalaisesta neuvolatyöstä ja sen kehittämisestä. Tiedottamisessa on ollut apuna molempien virastojen viestintähenkilökuntaa. 10 PROJEKTINHALLINTO Hankkeelle muodostettiin monihallinnollinen ohjaus- ja projektiryhmä. Projektiryhmän kokoonpanoa täydennettiin mm. perheneuvolan edustajalla hankkeen edetessä. Hanketta toteutti käytännössä monihallinnollinen ja -ammatillinen projektitiimi. Projektitiimi muodostui terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston projektipäälliköistä sekä projektisuunnittelijoista. Projektipäälliköt ja taloushallinto vastasivat budjetin suunnittelusta ja seurannasta sekä maksatushakemuksista. Taulukossa 4 on kuvattu hankeorganisaation kokoukset vuosina 2006 2008. Projektitiimin omat kokoukset viikoittain Projektiryhmä 14 Ohjausryhmä 9 Taloushallinto 15 TAULUKKO 4. Lapaset perheverkosto -hankkeen kokoukset 2006 2008. 11 ARVIOINTI JA TULOKSET Hanketta on arvioitu säännöllisesti itsearvioinneilla, projekti- ja ohjausryhmän kokouksissa sekä yhteisessä arviointitilaisuudessa. Perhevalmennuksesta on tehty kolme sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutasoista opinnäytetyötä sekä varhaisesta tuesta yksi ammatillinen lisensiaatintutkimus (liite 4).

13 Hankkeen tarve nousee lapsen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä lapsen hyvinvointia ja kasvua suojaavista ja uhkaavista tekijöistä. Tavoitteena on ollut vahvistaa lapsen hyvinvointia suojaavia tekijöitä vahvistamalla vanhemmuutta ja lisäämällä toimijoiden yhteistyötä. Resurssina on ollut neljän kokopäiväisen projektityöntekijän työaika, osaaminen ja verkostot. Lisäksi panoksena on ollut terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston työntekijöiden eli terveydenhoitajien, leikkipuisto-ohjaajien, varhaisen tuen tiimien ja koordinaattoreiden, muiden osallisten sekä heidän esimiestensä työaikaa ja osaamista. Taloudellisesti hankkeen kokonaiskustannukset ovat olleet 1 992 762 euroa, josta valtionosuutta on ollut 773 762 euroa. Kuviossa 4 on tiivistettynä Lapaset Perheverkosto hankkeen arviointi ja tulokset. Tarpeet - lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen - peruspalveluiden saavutettavuus Tavoitteet Yhdessä toimien, vanhemmuutta vahvistaen - voimavaroja arkeen. Relevanssi Yhteiskunnallinen toiminta: Lapaset Perheverkosto -hanke Resurssit -projektitiimi -perustyöntekijät - 1 992 762 Yhteiskunnalliset ongelmat: Lapsen hyvinvoinnin tekijät Vaikutukset - yhteistyön lisääntyminen ja jäsentyminen - vanhemmuuden vahvistuminen, vertaisuus - varhaisen tuen työotteen jäsentyminen Tulokset - alueelliset yhteistyörakenteet - monitoimijainen perhevalmennus osaksi perustyötä - varhainen tuki vahvistunut perustyössä Toimenpiteet & tuotokset - Alueellisten yhteistyörakenteiden vahvistaminen - Monitoimijainen perhevalmennus, malli, materiaali, koulutus, - Varhaisen tuen työmuotojen kartoitus, tutkimus ja opas ARVIOINTI Vaikuttavuus KUVIO 4. Lapaset Perheverkosto hanke 2006 2008. Hankkeen toimenpiteinä ja tuotoksina ovat olleet muun muassa alueellisten yhteistyörakenteiden vahvistaminen ja luominen, monitoimijaisen perhevalmennuksen mallin kehittäminen ja malliin liittyvien materiaalien tuottaminen ja koulutusten organisoiminen. Varhaisen tuen työmuodot on kartoitettu, tutkittu ja edelleen kehitetty oppaaksi työntekijöille. Tulokset kertovat toiminnan avulla saavutetusta hyödystä. Hankkeen tulosten arviointi perustuu asiakaspalautteisiin, yhteistyökyselyyn sekä arviointitutkimukseen. Tuloksina ovat alueelliset yhteistyörakenteet eli Perheverkosto - toimintamallin syntyminen, monitoimijaisen perhevalmennuksen siirtyminen osaksi perustyötä sekä varhaisen tuen työotteen vahvistuminen perustyössä. Vaikutukset kuvaavat kehittämistyön seurauksia. Vaikutuksia ovat yhteistyön lisääntyminen ja jäsentyminen, vanhemmuuden vahvistuminen ja perheiden keskinäisen vertaistuen löytyminen sekä varhaisen tuen työotteen jäsentymi-

14 nen. Toimijoille suunnatun yhteistyökyselyn (N=340) perusteella toimijat ovat osallistuneet keskimäärin 2,43 kertaa yhteistyötapaamisiin. Vastaajien mukaan (asteikolla 0-5) yhteistyö on tärkeää (4, 67), lisääntynyt (3,72) ja sen rakenne on selkiytynyt (3,32). Perhevalmennuksen ryhmän loputtua annetun sähköisen asiakaspalautteiden (v. 2008, N=18, asteikolla 0-3) mukaan perheet aikovat jatkossakin käydä puistossa (2,62), aikovat jatkaa yhteydenpitoa jonkun ryhmäläisen kanssa (2,24), saivat arkea tukevaa tietoa (2, 28) sekä tietoa alueensa perheiden palveluista (2,35). Varhaisen tuesta tehdyn arviointitutkimuksen mukaan varhainen tuki ei ole vain työntekijä- tai työyhteisötason varhaista puuttumista. Tuki toteutuu myös alueja virastotasolla. Varhaisen tuen työmuodot ovat kohdennettu tuki alueille, alueellinen työ, kohtaaminen, avoin toiminta/matala kynnys, perhekohtainen työ, ryhmämuotoinen työ, palveluista tiedottaminen ja monikulttuurisuus työ. Varhaisen tuen työmuodot olivat työntekijöiden arvion mukaan varsin vaikuttavia, sillä heidän arvionsa työmuotojen tuottamasta muutoksesta asiakkaan elämäntilanteeseen oli keskimääräisesti 8,31 (asteikolla 1 10). Vaikuttaviksi arvioidut varhaisen tuen työmuodot olivat perustehtävälähtöisiä. Yleisesti ottaen vaikuttavimmiksi arvioitiin perhekohtaiset ja ryhmämuotoiset työmuodot. Johtopäätöksenä tästä voi esittää, että varhaisen tuen työ arvioidaan vaikuttavaksi silloin, kun se on osa perustehtävää. Vaikutusten ja tulosten vertailu suhteessa tavoitteisiin tarkoittaa vaikuttavuuden arviointia. Tässä vaiheessa on vielä vaikeaa arvioida hankkeen vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä. Lapaset Perheverkosto -hankkeen loppuarvioinnissa 5.12.2008 ohjaus- ja projektiryhmä arvioi tavoitteiden saavuttamista ja pohti tulevaisuutta. Perheverkosto -toimintamalli on kehittymässä oikeaan suuntaan, mutta alueet ovat eri kehitysvaiheessa. Keskeistä on kehittää toimintaa asiakaslähtöisyyden ja kumppanuusajattelun suuntaan. Monitoimijainen perhevalmennus on saatu osaksi perustoimintaa. Juurtumista tukee selkeät rakenteet ja johdon tuki. Varhaisen tuen osalta haasteena on työn vaikuttavuuden osoittaminen. Arviona oli, että varhaisen tuen työtä tulee jatkuvasti kehittää muun muassa asiakaspalautteen avulla. Sähköisen asioinnin osalta jouduttiin toteamaan, ettei sähköisen asioinnin mahdollistava väline toiminut. Yhteisistä koulutuksista on saatu hyviä tuloksia, ja niitä tarvitaan jatkossakin sekä toimijoille että johdolle. Esimiesten sitoutuminen on ollut vahvaa. Tulevaisuudessa toteutetaan muun muassa alueellisten johtoryhmien seminaari. Hankkeen hallinto ja tiedottaminen on ollut hyvää. Lapaset Perheverkosto -hankkeen tulosten seurantakokous pidetään 4.12.2009. 12 JATKOSUUNNITELMAT Hankkeessa kehitetty monitoimijainen perhevalmennus on juurrutettu perustyöhön parityönä ja sen tukemista jatketaan. Perheeksi valmennuksen tapaamisten ajankohdat sekä teemat ennen vauvan syntymää ovat pysyviä. Kokoontumiskertoja tarjotaan kaikille ensisynnyttäjäperheille yhtä paljon eri alueilla. Ryhmiin

15 osallistuvien perheiden toiveet teemojen painotuksista kartoitetaan ensimmäisellä ja viidennellä kokoontumiskerralla. Perhevalmennuksen menetelminä ovat tietoiskut, pari- ja ryhmäkeskustelut, jako äiti- ja isäryhmiin, ajankäytön toiminnallinen harjoitus sekä teemoja vahvistavat videot. Vauvan syntymän jälkeen ensimmäisellä kokoontumiskerralla eli perhevalmennuksen viidennellä kerralla ryhmää ohjaa moniammatillinen työpari. Perhevalmennusten ajankohdat mahdollistavat isien osallistumisen ryhmiin myös vauvan syntymän jälkeen kaikkialla Helsingissä. Perheiden palaute kerätään sähköisesti digium-kyselynä, ylihoitajat ja johtavat leikkipuisto-ohjaajat kokoavat omien toimipisteidensä palautteet alueelliseen perheverkoston toimijatapaamiseen. Varhaisen tuen työ on sosiaaliviraston strategiassa ja vahvasti osa perustyötä. Leikkipuistojen ja varhaisen tuen tiimien antama varhainen tuki perheille matalan kynnyksen toimintana vahvistaa perheiden arjessa jaksamista. Ryhmätoiminnat ja muut avoimet toiminnot tarjotaan kaikille perheille, jolloin on mahdollista löytää myös ne perheet, joilla on suuremman tuen ja puuttumisen tarvetta. Perheverkoston yhteistyö mahdollistaa perheille varhaisen ja moniammatillisen avun. Perheverkoston toimintaa arvioidaan kartoittamalla 4.12.2009 kello 8.30 10.00 - vanhemmilta kerättävää digium-palautetta - perhevalmennusryhmien toteutumista - perheverkoston rakenteiden toimivuutta - leikkipuistojen käytön lisääntymistä - varhaisen tuen toimintaa ja tuloksia - avioerojen määrän vähenemistä - päivähoitoon tuotavien alle kolmivuotiaiden perheen esikoisten määrän vähenemistä silloin, kun toinen vanhemmista on kotona - lastensuojelun huostaanottojen vähenemistä - erityisryhmiin osallistumista (maahanmuuttajat, yksinodottavat, kahden kulttuurin perheet) Jatkossa varhaisen tuen eri toimijoiden (esim. neuvola, päivähoito, perheneuvola) eri rooleja ja tehtäviä on hyvä tarkentaa.

16 LÄHTEET Apter D., Kaimola K. & Väisälä L. (toim.) 2007. Seksuaalisuus. Helsinki: Duodecim Armanto A., Koistinen P. 2007. Neuvolatyön käsikirja. Helsinki: Tammi. Broden, 2006. Raaskausajan mahdollisuudet. Therapeia-säätiö. Euramaa, K. (toim.). 2001. Ryhmätoiminta Lapsiperhe-projektin perhetyössä. Kokemuksia ja näkemyksiä vertaisryhmistä. Helsinki: Mannerheimin Lastensuojeluliitto. European Commission, 1997. Evaluating EU Expenditure Programmes. A Guide. Ex post and Intermediate evaluation. Pdf-tiedosto. Saatavana http://ec.europa.eu Forsberg, H., Nätkin, R. (toim.) 2003. Perhe murroksessa. Kriittisen perhetutkimuksenjäljillä. Helsinki: Yliopistopaino. Hannula, L. 2003. Imetysnäkemykset ja imetyksen toteutuminen. Suomalaisten synnyttäjien seurantatutkimus Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, osa 195. Hasunen, K., Ryynänen, S. 2006. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2005. Sosiaali- jaterveysministeriön selvityksiä 2005:19. Helsinki alueittain 2005. Helsingin kaupungin tietokeskus. Saatavissa osoitteessa: http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/06_01_20_alueittainjulkaisu.pdf Helsingin terveydenhuollon toimintaympäristön analyysit 2004-2008. Saatavissa http://www.hel2.fi/terveyskeskus/suomi/julkaisut/index.html Helsingin terveyskeskuksen strategiasuunnitelma 2006-2008. TERI. Helsingin terveyskeskustason toimintajärjestelmän kuvaus 2006-2008. TERI. Huttunen, J. 2001. Isänä olemisen uudet suunnat. Juva: PS-kustannus. Imeväisikäisen lapsen ruoka. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:17. Saatavissa:www.stm.fi -> julkaisut -> 2004 -> Imeväisikäisen lapsen ruoka (oppaita 2004:17) Koivisto, J. 2005. Hyvän käytännön kuvaus. FinSoc News 1/2005, 16 18. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus.sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Saatavissa: www.stm.fi ->julkaisut -> 2004 -> Lapsi, perhe ja ruoka (julkaisuja 2004:11)

17 Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. 2004. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2004:14. Saatavissa: www.stm.fi -> julkaisut -> Lastenneuvola lapsiperheiden tukena (Oppaita 2004:14) Lindqvist, U. 2008. Varhaisia tekoja, vertaistuen tiloja. Varhaisen tuen työn kehittävä arviointi Helsingin kaupungin sosiaaliviraston perhekeskuksissa. Helsingin yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan laitos. Yhteisösosiaalityön erikoisala. Sosiaalityön erikoistumiskoulutukseen kuuluva lisensiaatintutkimus. Lindqvist, U. (toim) 2008. Varhainen tuki -kohti hyviä käytäntöjä opas. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Oppaita ja työkirjoja 2008:7. Markkanen, R., Jouhki, T. 2008. Perhosen siivin. Helsinki: Edita. Mesiäislehto-Soukka, H. 2005. Perheenlisäys isien kokemana fenomenologinen tutkimus.oulun yliopisto. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Väitöskirja. Määttänen, K. 2005. Dialoginen vauvatanssi kehityksen edistäjänä. Stakes, Aiheita 2/2005. Niemelä, P., Siltala, P. & Tamminen, T. (toim.) 2003. Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus.helsinki: WSOY. Niemistö, R. 2002. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. 5. uudistettu painos. Helsinki: Helsinginyliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia Pietilä-Hella, R., Viinikka A. 2006. Kumppanuus kannattaa. Kuntaliitto Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen Toimintaohjelma 2007 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:17. Saatavana osoitteesta: www.stm.fijulkaisuja ->2007 -> Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen (julkaisuja 2007:17) Sosiaali- ja terveysministeriö 2001:4. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelma. Saatavissa: www.stm.fi Sosiaali- ja terveysministeriö 2003. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma eli TATO (2004-2007). Saatavissa: www.stm.fi Sosiaali- ja terveysministeriö 2004. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali-ja terveysministeriön oppaita 2004:14. Helsinki: STM. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2005:22. Äitiys- ja lastenneuvolatyö Suomessa. Saatavissa: www.stm.fi Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006/19.Terveydenedistämisen laatusuositus. Saatavissa: www.stm.fi

18 Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2005:4. Perhe -hanke. Perhepalveluiden kumppanuusohjelma. Säävälä, H., Keinänen, E. & Vainio, J. 2001. Isä neuvolassa työvälineitä ja ajatuksia vauvaa odottavien ja hoitavien isien kanssa työskenteleville. Sosiaalija terveysministeriö.tasa-arvojulkaisuja 2001: 8. Helsinki: Edita. Tilastokeskus,2007. Tilastokeskuksen WWW-sivusto. Saatavissa: www.tilastokeskus.fi Valtakunnallinen PERHE -hankeen arviointisuunnitelma 2005. Moniste. Yhdessä toimien, vanhemmuutta vahvistaen voimavaroja arkeen! Helsingin Lapaset Perheverkosto -hankesuunnitelma 2006. Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto ja terveyskeskus. Äitiys- ja lastenneuvoloidentilanne Etelä-Suomen läänissä 2006. Etelä-suomen lääninhallituksen julkaisuja 2006/111. Helsinki: Multiprint

19 PERHEVERKOSTO TAPAAMINEN ASIALISTA Liite 1 1. Esittäytyminen ja sihteerin valinta (kiertävä vuoro) 2. Kuulumiset ja tiedotusasiat terveyskeskus perhekeskus o leikkipuistot o varhainen tuki ja lapsiperheiden kotipalvelu o muut (perhetalot, perheryhmät yms.) perheneuvola päivähoito muut 3. Huoli puheeksi /keskustelua alueen lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista mitä hyvää, mitä huolestuttavaa mitä tarpeita nousee asiakasrajapinnasta, mitä kehittämisideoita meillä on? o mitä ajatuksia viedään eteenpäin johdolle? 4. Yhteisten toimintojen tilanne Varhainen tuki perustyössä Monitoimijainen perhevalmennus - yhteistyön ja toteutumisen arviointi käytännön toiminnan näkökulmasta. Arvioidaan yhteistyön toteutumista ja käydään läpi asiakaspalautteet (perhevalmennuksen hyöty perheille ja tavoitteiden saavuttaminen) o sovitaan mitä asioita arvioinnista viedään alueelliseen yhteistyön koordinoinnin johtoryhmään - vuosisuunnitelman tarkistaminen Varhaisen tuen kehittämishankkeet - alueella käynnissä olevien hankkeiden tilannekatsaus Yhteiset koulutukset - mitä koulutuksia on menossa ja mitä mahdollisesti tarvitaan? Muu toiminta 5. Yhteenveto sovituista asioista 6. Seuraavan tapaamisen sopiminen (noin puolen vuoden päähän)