Tarveselvitys Kirkkonummen kunta

SVOL 8.2.2017 Liite Dno 743/10.03.02.02/2016 Gesterbyn koulu Tarveselvitys Kirkkonummen kunta 22.11.2016 Sisällys

1 Tarveselvityksen tiivistelmä 1 1.1 Kohteen tiedot 1 1.2 Yhteenveto Vaihtoehtojen pinta-alat ja tilatehokkuudet 2 2 Tarveselvitysprosessi 2 2.1 Hankkeen toteutus ja työvaiheet 3 2.2 Tarpeen tausta ja tehdyt päätökset 3 2.3 Hankeryhmä 3 3 Tarpeen määrittely 4 3.1 Toiminnan kuvaus, nykytilanne ja tuleva kehitys 4 3.2 Nykyiset käyttäjämäärät ja ennusteet tulevasta 4 3.3 Käytössä olevat tilat ja niiden kunto 5 3.4 Toiminnan muutokset, toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen 5 3.5 Seuraukset, mikäli hanke viivästyy tai jää toteutumatta 6 3.6 Hankkeen kiireellisyys 7 4 Tavoitteiden asettelu 7 4.1 Tarvittavien tilojen arvioitu määrä ja tarkoituksenmukaisin sijainti 7 4.2 Tilojen suunniteltu käyttöikä 8 4.3 Arvioidut henkilöstöresurssit ja kokonaiskustannukset 8 4.4 Vaihtoehtoiset palveluntuotantotavat 8 4.5 Tilojen käytön joustavuus, yhteiskäyttöisyys ja käyttöasteen optimointi 8 5 Ratkaisumallit 8 5.1 Tilanhankintavaihtoehdot 9 5.2 Mahdollisuudet valtionosuuksien saamiseksi 9 5.3 Rakennuspaikat 9 5.4 Alustavat kustannusselvitykset 9 5.5 Tilanhankintavaihtoehtojen alustava vertailu 10 5.6 Tavoiteaikataulu 10 6 Hankepäätösehdotus 10 7 Liitteet 10

3 1 Tarveselvityksen tiivistelmä Tämä tarveselvitys sisältää sekä teknisen että toiminnallisen tilatarpeen määrittelyä liittyen Gesterbyn koulun peruskorjaukseen ja laajennukseen sekä mahdolliseen uudisrakennusvaihtoehtoon. Koululla on käytössä kaksi rakennusta. Liikuntasalirakennuksessa on liikuntasali oheistiloineen ja hammashoitotilat. Varsinaisessa koulurakennuksessa on opetus- ja hallintotilat. Ruokailu tapahtuu viereisessä Winellska skolan ruokailutilassa. Hankkeen nimi on Gesterbyn koulu. Rakentamisen suunnittelu ja toteutus esitetään tehtäväksi vuosina 2018-2020. Tavoiteltu käyttöönottoajankohta on 1.8.2020. Perusopetuksen järjestäminen kuuluu kunnan lakisääteisiin palveluihin. Kunnan opetustiloja koskevan palveluverkkosuunnitelman mukainen tilojen tarve huomioidaan Gesterbyn koulun (esiopetus ja 1. 6.vuosiluokat) nykyisen toiminnan ja oppilasmäärän mukaan, seuraavan kolmen vuoden kasvuennuste huomioiden. Mitoittava kokonaisoppilasmäärä on 500 oppilasta (475 + 25 esiopetus). Peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehdossa 1 rakennukset peruskorjataan ja tehdään tarvittava laajennus. Uudisrakennusvaihtoehdossa 2 liikuntasalirakennus peruskorjataan. Uudisrakennusvaihtoehdossa 3 kaikki tilat korvataan uudisrakentamisella. Tarveselvitysvaiheessa ei ole tehty tilaohjelmaa uudisrakennusvaihtoehdoista. Tilaohjelma tehdään hankesuunnitteluvaiheessa. Uudisrakennusvaihtoehtojen arvioitu laajuus on sama, kuin nykyisen koulurakennuksen laajuus laajennuksineen ja se perustuu em. oppilasmitoitukseen sekä tavoitteeseen kustannussäästöistä sekä tässä hankkeessa että pitkällä aikavälillä. Hammashoitotoiminta säilytetään koulun yhteydessä, mikäli SOTE-ratkaisu ei aiheuta siihen muutosta. Mahdollisen uudisrakennuksen suunnittelussa tulee huomioida nykyaikaisille koulutiloille asetetut perusvaatimukset, tilojen yhteis- ja iltakäyttö sekä asemakaavan rakennusoikeuden mahdollistama tontin myöhempi lisärakentaminen. 1.1 Kohteen tiedot Kohde: Gesterbyn koulu ja liikuntasali Lähiosoite: Vilhonkummuntie 4 Postinumero- ja toimipaikka: 02400 Kirkkonummi Rakennustyyppi: 511 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset Tilavuus: 17 270 rm3 (koulurakennus 11 420 m3, liikuntasalirakennus 5 850 m3) Pinta-ala: 4 302 brm2 (koulurakennus 3 258 brm2, liikuntasalirakennus 1 044 brm2) Kerrosluku: 2 Rakennusvuosi: 1969/1971 (koulurakennus/liikuntasalirakennus)

4 1.2 Yhteenveto Vaihtoehtojen pinta-alat ja tilatehokkuudet Peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehto 1 Nykyiset rakennukset 4 302 brm2 koulurakennuksen korjaamattomat tilat (2 901 brm2) peruskorjataan koulurakennuksen korjatut käsityön tilat (357 brm2) ei peruskorjata, korjattu 2016 liikuntasalirakennus (1 044 brm2) peruskorjataan Tarvittava laajennus 948 brm2 Tarvittavat tilat yhteensä 5 250 brm2 3 500 hym2 Mitoitusperuste: oppilasmäärä 500 oppilasta, bruttoala n. 10,5 brm2/oppilas, hyötyala n. 7,0 hym2/oppilas, tilatehokkuus e=1,5. Uudisrakennusvaihtoehto 2, liikuntasalirakennus peruskorjataan Uudisrakennus 4 206 brm2 Liikuntasalirakennus 1 044 brm2 peruskorjataan Tarvittavat tilat yhteensä 5 250 brm2 3 500 hym2 Mitoitusperuste: oppilasmäärä 500 oppilasta, bruttoala n. 10,5 brm2/oppilas, hyötyala n. 7,0 hym2/oppilas, tilatehokkuus e=1,5. Uudisrakennusvaihtoehto 3, kaikki tilat korvataan uusilla Uudisrakennus 5 250 brm2 Tarvittavat tilat yhteensä 5 250 brm2 3 500 hym2 Mitoitusperuste: oppilasmäärä 500 oppilasta, bruttoala n. 10,5 brm2/oppilas, hyötyala n. 7,0 hym2/oppilas, tilatehokkuus e=1,5. 2 Tarveselvitysprosessi Tarveselvitys on talonrakennushankkeiden tausta-asiakirja, jossa selvitetään hankkeen perusominaisuudet ja tavoitteet. Tarveselvitys on laadittu 4.2.2014 voimaan astuneen Kirkkonummen kunnan talonrakennushankkeiden hankeohjeen mukaisesti. Hankeohjetta sovelletaan talonrakennushankkeisiin, joiden kokonaiskustannusten arvioidaan ylittävän 1000 000 (alv 0 %). Lähtökohtana on kunnanvaltuuston hyväksymä asiakirja, kuten palveluverkkosuunnitelma/ rakentamisohjelma/ investointisuunnitelma ja toimialan näkemys toimialansa pitkän tähtäimen tavoitteista sekä keinoista niiden toteuttamiseksi.

5 Käyttäjätoimialan sekä yhdyskuntatekniikan toimialan virkamiehistä ja asiantuntijakonsultista koostuva hankeryhmä valmistelee tarveselvityksen hyväksyttäväksi käyttäjätoimialan lautakunnalle, palvelutuotannon lautakunnalle sekä kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus hyväksyy tarveselvityksen sekä päättää hankesuunnitelman laatimisesta. Hankesuunnitelma on valmis asiakirja mikä hyväksytetään käyttäjälautakunnassa, Palvelutuotannon lautakunnassa, Kunnanhallituksessa sekä Kunnanvaltuustossa. Kunnanvaltuusto tekee hankepäätöksen ja päätöksen hankkeen hankesuunnitelman laatimisesta ja sijoittaa hankkeen alustavasti investointiohjelmaan/investointisuunnitelmaan. 2.1 Hankkeen toteutus ja työvaiheet Kunnan hankeohjeen mukaisesti prosessi jakautuu seuraaviin päävaiheisiin (kestot ohjeellisia ja hankekohtaisia): 1. Tarveselvitys (kesto 2-5 kk) hankesuunnittelupäätös 2. Hankesuunnittelu (3-9 kk) investointipäätös, hanke inv.suunnitelmaan 3. Toteutussuunnittelu (6-15 kk) rakentamispäätös (urakkasopimus) 4. Rakentaminen (6-24 kk) vastaanottopäätös 5. Käyttöönotto (1-2 kk) takuutarkastus 5.2 Tarpeen tausta ja tehdyt päätökset Hankkeen taustalla on Gesterbyn koulun rakenteiden, sisäilmaston ja talotekniikan tutkimukset, joiden mukaan rakennus on peruskorjattava täydellisesti tai korvattava uudisrakennuksella. Katso kohta 3.3. Koulun käsityön opetustilat on peruskorjattu ja otetaan käyttöön vuoden 2016 lopussa. Hyväksyessään rakennuskannan korjausohjelman 24.9.2015 Palvelutuotannon lautakunta päätti, että Gesterbyn koulun peruskorjauksesta tehdään tarveselvitys vuonna 2015 ja hankesuunnitelma vuonna 2016. Asia käsiteltiin vielä 28.1.12016 5 käyttösuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Kunnanhallitus merkitsi Palvelutuotannon lautakunnan käyttösuunnitelman tiedoksi 15.2.2016 36. Määrärahavaraus tehdään, kun tarveselvitys ja hankesuunnitelma ovat valmistuneet. 5.3 Hankeryhmä Kirkkonummen kunnan talonrakennushankkeiden hankeohjeen mukaan kullekin hankkeelle perustetaan hankeryhmä, joka toimii koko hankkeen ajan tarveselvityksestä käyttövaiheen alkuun. Kirkkonummen kunta Yhdyskuntatekniikka

6 Konsultti Ralf Lönngren, talonrakentamisen kunnossapitopäällikkö Sivistystoimi Eeva Viitala, suunnittelupäällikkö Raija Vahasalo, Gesterbyn koulun rehtori P&R Arkkitehdit Oy Teppo Pietarinen, arkkitehti SAFA 3 Tarpeen määrittely 3.1 Toiminnan kuvaus, nykytilanne ja tuleva kehitys Opetussuunnitelmien sisältö on monipuolistunut ja niiden toteuttaminen on vaikeaa, koska nykyisiä opetustiloja ei ole suunniteltu nykyvaatimusten mukaan. Nykyinen koulutila koostuu luokkahuoneista ja käytävä- sekä porrastiloista. Myös henkilökunnan tilat ovat riittämättömät. Uuden opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteuttaminen vaatii mittavia tilamuutoksia nykyisessä rakennuksessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan aiempaa selkeämmin oppimisympäristön merkitystä oppimiselle. Oppiminen on aktiivista ja tilannesidonnaista toimintaa, jossa oppimisympäristön monipuolisuus on tärkeää. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat rakennukset ja tilat, opetusvälineet ja oppimateriaalit sekä muu rakennettu ympäristö, mm. koulupiha ja ympäröivä luonto. Nykyaikainen oppimisympäristö on turvallinen ja tukee oppilaan terveyttä, luo edellytyksiä sosiaaliseen kanssakäymiseen, opettajan ja oppilaiden vuorovaikutukseen sekä edistää monipuolisten opetusmenetelmien käyttöä ja oppilaiden omaa aktiivisuutta. Kouluympäristöä on nykyaikaistettava, jotta se pystyy vastaamaan paremmin myös aktiivisen ja toimivan työympäristön vaatimuksiin. 3.2 Nykyiset käyttäjämäärät ja ennusteet tulevasta Gesterbyn koulussa on oppilaita 20.09.2016 tilanteen mukaan yhteensä 422 lukuvuonna 2016-2017. Alueen väestötietojen perusteella (väestöprojektio, perustaso) arvioituna oppilasmäärä pysyy melko tasaisena, pientä kasvua on vuosittain. Koulun käyttöikä on 50-75 vuotta, joten keskeisellä alueella sijaitsevan koulun oppilasmäärä oletettavasti kasvaa aikaa myöten. Oppilaaksiottoalueiden muutokset Jokirinteen oppimiskeskuksen valmistuessa vaikuttavat myös oppilasmäärään. Valmiiksi liian pienen koulun rakentaminen ei ole järkevää. Lukuvuonna 2015-2016 koululaisten iltapäivätoimintaan osallistui 37 oppilasta ja iltakäyttäjiä kahtia jaetussa liikuntasalissa oli 51 ryhmää, joissa oli osallistujia n. 20 40/ryhmä.

7 Edellisen perusteella koulun mitoitusperuste on 500 oppilasta/20 opetusryhmää, 4 erityisen tuen opetusryhmää, 1 esiopetusryhmä, 2 iltapäiväkerhoryhmää. 3.3 Käytössä olevat tilat ja niiden kunto Käytössä oleva päärakennus on rakennettu vuonna 1969 ja liikuntasali vuonna 1971. Päärakennuksen huoneisto-ala on 2 909 h-m2 ja bruttoala on 3 258 brm2. Liikuntasalin huoneisto-ala on 932 h-m2 ja bruttoala on 1044 brm2. Liikuntasalirakennuksessa on tehty pieniä korjauksia (ilmanvaihtoteknisiä, lämpö- ja käyttövesiputket uusittu, ikkunat uusittu, osassa luokkatiloista on vaihdettu valaisimia) vuosina 1996-2015. Vesikatot ja suuri osa ikkunoista uusittu 2000-luvun taitteessa. Lämmönsiirtimet laitteineen uusittu lämmönjakokeskuspakettina 2012. Käsityön tilat on peruskorjattu ja otetaan käyttöön vuoden 2016 lopussa. Rakennuksen laajuus perustuu rakennusajankohdan mitoitusstandardeihin, ja on monipuoliset tilatoiminnot sekä tuleva oppilasmäärä otettuna huomioon liian pieni. Havaittuja puutteita Rakennuksessa työskentelevä henkilömäärä on yhteensä n. 50 henkilöä, joista opettajia on 30 ja muuta henkilökuntaa n. 20 henkilöä. Henkilökunnan sosiaalitilat ovat puutteelliset, wc-tiloja on liian vähän. Opettajien työtilat, neuvotteluhuone ja osa oppilashuollon tiloista esim. lepohuone puuttuvat tai ovat henkilömääriin nähden liian pienet. Tilat ovat hyvin kuluneita, rikkinäisiä ja rapistuneita, koska ne ovat olleet kovassa käytössä 46 vuoden ajan. Ilmanvaihto molemmissa rakennuksissa oppilasmäärään nähden puutteellinen, sähkötekniikka vanhentunut, josta aiheutuu turvallisuusriskejä. Rakennuksen salaojitus tulisi uusia, sähkötekniikka uusia kokonaan ja julkisivut kunnostaa (seinätiilien pinta rikkoutuu) ja saattoliikennejärjestelyt tulisi uusia. Liikuntasalirakennuksessa toimivat hammashoitolan tilat tulisi myös uusia mahdollisen peruskorjauksen yhteydessä ja rakennuksen salaojitus uusia. Tiloissa haisee maa-ainekselle ja tunkkaiselle. Salin seinissä on reikiä, jotka ovat tulleet käyttäjien kovakouraisesta toiminnasta. Osa henkilökunnasta saa allergiaoireita. Rakennuksesta on laadittu 2013-2016 seuraavat selvitykset: Raksystems Anticimex Oy, kuntoarvio 20.11.2013 Raksystems Anticimex Oy, energiakatselmusraportti 31.12.2013 Sisäilmainsinöörit Oy, sisäilmaselvitykset 30.04.2015 Raksystems Anticimex Oy, sisäilmaston kuntotutkimus 12.01.2016

8 3.4 Toiminnan muutokset, toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen Koulun tilojen tulee olla teknisesti ja toiminnallisesti nykyvaatimuksia vastaavat. Heikkokuntoinen rakennus peruskorjataan täydellisesti tai vaihtoehtoisesti puretaan ja korvataan tarpeenmukaisella uudisrakennuksella. Nykyisen päärakennuksen kantavat käytävien ja luokkien betoniset väliseinät aiheuttavat kuuluvuusongelmia matkapuhelinverkossa ja langattomassa tietoliikenneverkossa. Betoniseinät rajoittavat tilamuutoksien tekoa. Tilamuutoksia tarvitaan peruskorjattavien opetustilojen järjestämiseksi uusien opetussuunnitelmien mukaisiksi oppimisympäristöiksi. Opetushallituksen julkaisemissa uusissa opetussuunnitelman perusteissa korostetaan entistä vahvemmin oppijan näkökulmaa oppimisessa. Opetussuunnitelman perusteiden perustana olevan oppimiskäsityksen mukaan oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti, että yhdessä muiden kanssa. Oppimiskäsityksen muuttuminen ja toimintakulttuurin mukautuminen vaativat myös fyysiseltä oppimisympäristöltä uudistumista. Perinteinen luokkatilamalli on kalustukseltaan staattinen ja soveltuu käytännössä vain yhdenlaiseen opetukseen, yhteen opetussuuntaan ja yhdenkokoiselle ryhmälle. Moderneja pedagogioita tukevan oppimisympäristön tulee olla muuntojoustava ja pedagogisesti taipuisa. Innovatiivisella kalustuksella ja monitahoisella arkkitehtuurilla voidaan samaan tilaan luoda muuttuvat puitteet niin yksin-, pari-, pienryhmä-, opetusryhmä- kuin suurryhmäoppimisellekin. Oppimistilan ominaisuudet voivat toimia joko rajoittavana tai mahdollistavana tekijänä käytettävien opetus- ja oppimismetodien valinnassa. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa keskeiseksi pedagogiaksi on otettu entistä vahvemmin toiminnallinen oppiminen. Perinteinen pulpettikalusteinen 60 m2:n luokkatila ei taivu toiminnallisen oppimisen tukemiseen, eikä pelkästään kalustusta muuttamalla päästä oppimisen kannalta optimaaliseen lopputulokseen. Koulurakennuksen tilajärjestelyjä on muutettava laajemmin. Yhden oppimistilan kokoa tulee kasvattaa ja sen oheen on saatava eriluonteisia ryhmäytymistiloja. Kustannusten ja koulun kokonaispinta-alan hallitsemiseksi koulun tilankäyttöä on tehostettava. Yhden käyttötarkoituksen tilat on minimoitava ja sen sijaan tulee suunnitella muunneltavaa monikäyttötilaa. Tehokkaan koulun mallissa lähes kaikki rakennettava pinta-ala, kuten käytävätkin, tehdään ominaisuuksiltaan oppimiskäyttöön soveltuvaksi. Näin käytäväkäytössäkin oleva tila menettää olemuksensa käytävätilana ja muuttuu hyödyllisemmäksi oppimistilaksi, kuten opetusryhmien ryhmäytymistiloiksi. Opetushallituksen määritelmän mukaan laadukas koulurakennus on terveellinen, turvallinen, kaikille soveltuva ja oppimiseen innostava kokonaisuus. Koulurakennus ja sen koulutus-, harrastus- ja kulttuuritoiminta voivat tarjota alueen asukkaille viihtyvyyttä ja elämän laatua sekä turvata elinikäisen oppimisen ulkoiset puitteet. Koulukiinteistöstä ja sen kunnosta voi aistia suoraan, mikä asema ja arvo asukkaille sillä alueella annetaan.

9 3.5 Seuraukset, mikäli hanke viivästyy tai jää toteutumatta Rakennuksen tilat eivät täytä turvallisuus- ja terveellisyysvaatimuksia sisäilman ja rakenteiden kunnon osalta. Heikkokuntoinen rakennus luo jatkuvan taloudellisen ja käyttäjien terveyteen liittyvän riskin. Perusopetuslain 29 mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus. Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus turvallisen opiskeluympäristön ja toimintaympäristön luomiseen. 3.6 Hankkeen kiireellisyys Heikkokuntoiseen rakennukseen liittyvän tilaongelman kuntoon saattamisen tarve on kiireellinen. Suunnittelu ja hankkeen toteuttaminen on aloitettava välittömästi tai niin pian, kuin on mahdollista. 4 Tavoitteiden asettelu Uudisrakentamista puoltavana lähtökohtana on lisätilojen (laajennuksen) tarve sekä heikkokuntoisten tilojen kuntoon saattaminen teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti mahdollisimman edullisella tavalla. Opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteuttamista varten tilojen suunnittelussa on otettava huomioon kaikki opetussuunnitelman oppisisällöt. 4.1 Tarvittavien tilojen arvioitu määrä ja tarkoituksenmukaisin sijainti Tilat mitoitetaan Gesterbyn koulun nykyisen toiminnan ja oppilasmäärän mukaan. Mitoittava kokonaisoppilasmäärä on n. 500 oppilasta. Arvioitu tilatarve perustuu tähän oppilasmitoitukseen sekä tavoitteeseen kustannussäästöistä sekä tässä hankkeessa että pitkällä aikavälillä. Peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehdossa 1 peruskorjattavien rakennusten laajuus on 3 945 brm2, joka sisältää päärakennuksen peruskorjattavat osat 2 901 brm2 ja koko liikuntasalirakennuksen 1 044 brm2 peruskorjauksen. Vuoden 2016 lopussa käyttöön otettavat päärakennuksen peruskorjatut käsityön tilat ovat laajuudeltaan 357 brm2, niitä ei peruskorjata uudelleen. Näiden tilojen lisäksi tarvitaan laajennus 948 brm2. Koulun kokonaispinta-alatarve on n. 5 250 brm2 perustuen tilamitoitukseen 10,5 brm2/oppilas ja 7,0 hym2/oppilas. Uudisrakennusvaihtoehdossa 2 peruskorjataan liikuntasalirakennus 1 044 brm2. Uudisrakentamisen laajuus on 4 206 brm2. Koulun kokonaispinta-alatarve on arvioitu samaksi, kuin peruskorjausvaihtoehdon kokonaislaajuus 5 250 brm2 perustuen tilamitoitukseen 10,5 brm2/oppilas ja 7,0 hym2/oppilas.

10 Uudisrakennusvaihtoehdossa 3 on tarkoitus korvata kaikki tilat uudisrakentamisella. Koulun kokonaispinta-alatarve on arvioitu samaksi, kuin peruskorjausvaihtoehdon kokonaislaajuus 5 250 brm2 perustuen tilamitoitukseen 10,5 brm2/oppilas ja 7,0 hym2/oppilas. Asianmukaiset, turvalliset ja toimivat tilat saadaan yhteistyöllä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Tilasuunnittelussa tulee mahdollisuuksien mukaan suosia tilojen joustavuutta ja monikäyttöisyyttä tukevia ratkaisuja, joita nykyisen rakennuksen kantavat betonirakenteet rajoittavat merkittävästi. Koulun tontilla on rakennusoikeutta jäljellä 4 481 kem2. Uudisrakennusvaihtoehdoissa nykyiset koulun tilat toimisivat väistötiloina. Peruskorjausvaihtoehdossa rakennettava laajennus toimii väistötilana. Sen lisäksi tarvitaan mahdollisesti parakkeja pihalle. 4.2 Tilojen suunniteltu käyttöikä Uudisrakennuksen suunniteltu käyttöikä on 50-75 vuotta jakaantuen seuraavasti: perustukset ja runko 100 vuotta, julkisivut 75 vuotta, pintarakenteet 25-35 vuotta ja talotekniset järjestelmät 25-35 vuotta. 4.3 Arvioidut henkilöstöresurssit ja kokonaiskustannukset Hankkeella ei ole vaikutusta koulun henkilöstöresursseihin. 4.4 Vaihtoehtoiset palveluntuotantotavat Vaihtoehtoisia palveluntuotantotapoja ei ole käytettävissä, koska kunnan toimintamallin mukaan kunta tuottaa itse opetuspalvelut. 4.5 Tilojen käytön joustavuus, yhteiskäyttöisyys ja käyttöasteen optimointi Jatkosuunnittelussa otetaan huomioon koulurakennuksen käyttö monipuolisina ja joustavina koulun sekä ympäristön tarpeiden käyttöön soveltuvina tiloina. Uudenlaista oppimista voi optimaalisimmin toteuttaa taipuisassa ja muunneltavassa ympäristössä. Taipuisassa oppimisympäristössä kaikki rakennettava pinta-ala toteutetaan tehokkaana monikäyttötilana, jolloin oppimistilaneliöiden kasvaessa kokonaishyötypinta-ala pysyy kokonaisuuden kannalta samana kuin perinteisessä mallissa. Uudenlainen tilajärjestely ei näin hukkaa tilaa, vaikka yhtä opetustilaa tarkastellessa rakennettavia neliöitä on käytetty enemmän. Käytännössä rakennetaan käytävätön koulu, jossa lähes kaikkea rakennettavaa pinta-alaa voidaan käyttää oppimistilana. Ydinajatuksena on, että kokonaiskustannuksia vähentää kokonaispinta-alan pienempi tarve perinteiseen tehottomaan käytävä-luokkakouluun nähden, jonka seurauksena voidaan rakentaa neliöhinnaltaan hintavampaa oppimistilaa ja suurempia oppimistiloja.

11 5 Ratkaisumallit Esitettävä ratkaisu perustuu koulun nykyiseen toimintakokonaisuuteen. 5.1 Tilanhankintavaihtoehdot Uudisrakentamisen vaihtoehtona on olemassa olevien rakennusten peruskorjaaminen ja laajentaminen. Korjausrakentamishanke olisi kustannuksiltaan lähellä vastaavan rakennuksen uudishintaa, ja lisäksi pitäisi sisällään sekä merkittäviä teknisiä että taloudellisia riskejä. Vaihtoehdot ja niiden kustannusvaikutukset tutkitaan tarkemmin hankesuunnittelun yhteydessä. 5.2 Mahdollisuudet valtionosuuksien saamiseksi Valtionapua ei haeta. 5.3 Rakennuspaikat Koulurakennuksen kiinteistö sijaitsee osoitteessa Vilhonkummuntie 4, 02400 Kirkkonummi. Tontilla on asemakaava ja rakennusoikeutta on jäljellä 4 481 kem2. Tontilla on myös tilaa uudisrakentamiselle. Katso liite 2. Nykytilanteen asemapiirustus. 5.4 Alustavat kustannusselvitykset Varsinaiset kustannusarviot laaditaan hankesuunnitelman yhteydessä. Alustavat tarveselvitysvaiheen kustannukset on arvioitu seuraavasti alv 0 %: uudisrakentamisen hinta n. 3 300 /brm2 peruskorjauksen hinta n. 2 500 /brm2, kun peruskorjausaste on n. 75 % Peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehto 1 peruskorjaus 3 945 brm2 (357 brm2 ei korjata) n. 9,9 milj. laajennus 948 brm2 n. 3,1 milj. yhteensä n. 13,0 milj. Uudisrakennusvaihtoehto 2, liikuntasalirakennus peruskorjataan uudisrakennus 4 206 brm2 n. 13,9 milj. liikuntasalirakennuksen peruskorjaus 1 044 brm2 n. 2,6 milj. koulurakennuksen purkukustannukset n. 0,6 milj. yhteensä n. 17,1 milj.

12 Uudisrakennusvaihtoehto 3, kaikki tilat korvataan uudisrakentamisella uudisrakennus 5 250 brm2 n. 17,3 milj. koulu- ja liikuntasalirakenn. purkukustannukset n. 0,8 milj. yhteensä n. 18,1 milj. 5.5 Tilanhankintavaihtoehtojen alustava vertailu Uudisrakentamisella saavutetaan nykymitoituksen mukaiset sekä toiminnallisesti ja teknisesti tulevaisuuden tarpeet huomioivat tilat. Lisäksi uudisrakentaminen mahdollistaa tilojen vapaan sijoittamisen tontille mahdollinen myöhempi lisärakentaminen huomioiden. Olemassa olevan rakennuksen peruskorjausvaihtoehto sisältää tilojen mitoitukseen ja toiminnalliseen kokonaisuuteen liittyviä haasteita. Vaihtoehtoon sisältyy lisäksi vanhoista rakenteista johtuvia elinkaaririskejä. 5.6 Tavoiteaikataulu Hanke tulisi toteuttaa siten, että rakennus olisi valmis käyttöönotettavaksi 1.8.2020. Tämä edellyttää hankesuunnittelun välitöntä käynnistämistä, jota seuraava toteutussuunnittelu tehtäisiin 2017-2018. Rakentaminen käynnistettäisiin kevätkaudella 2018. 6 Hankepäätösehdotus Tarveselvityksen johtopäätöksenä on, että Gesterbyn koulun nykyinen rakennus tulee korvata edellä olevan kuvauksen mukaisella uudisrakennuksella tai laajentaa ja peruskorjata. Tarveselvitysvaiheessa tehtyjen taustaselvitysten pohjalta laaditaan hankesuunnitelma, jonka yhteydessä hyväksytään toteuttamisvaihtoehto. Tämä tarveselvitys toimitetaan Kirkkonummen suomenkieliselle varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnalle hyväksyttäväksi ja palvelutuotannon lautakunnalle lausuntoa varten. Varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan esitys etenee Kirkkonummen kunnanhallitukseen, joka päättää hyväksyykö se tarveselvityksen sekä vahvistaako tarveselvityksen sisältämät lähtötiedot ja perusteet hankesuunnittelun pohjaksi. 7 Liitteet Liite 1. Opetuspaikkatarve Liite 2. Nykytilanteen asemapiirustus