KOHTI TÄYDELLISTÄ KIELIKYLPYÄ. Kauniaisten kaupungin Mäntymäen koulun kielikylpymallin arviointiraportti

KOHTI TÄYDELLISTÄ KIELIKYLPYÄ Kauniaisten kaupungin Mäntymäen koulun kielikylpymallin arviointiraportti Heidi Harju- Luukkainen, Gunnel Knubb- Manninen, Esko Korkeakoski, Heikki Lyytinen ja Sari Sulkunen SYKSY 2010 KOULUTUKSEN ARVIOINTINEUVOSTON ARVIOINTIRYHMÄN RAPORTTI

Esipuhe Kauniaisten kielikylpymalli arvioitiin syksyn 2010 aikana, ja se toteuttiin Koulutuksen arviointineuvoston organisoiman arviointiryhmän toimesta. Arvioinnin kohteena oli Kauniaisissa sovelletun perusopetuksen kielikylvyn toimivuus, oppilaiden kielellinen osaaminen ja kielellinen kehitys ruotsin kielessä eri luokka- asteilla. Mallia arvioitiin monesta näkökulmasta: oppilaiden, vanhempien, opettajien sekä johdon näkökulmista. Arviointia varten kerättiin tietoa kaikkiaan neljän taustatietolomakkeen sekä neljän eri ruotsin kielen osaamista kartoittavan mittarin avulla. Näiden lisäksi koululla havainnoitiin oppitunteja ja haastateltiin opettajia, rehtoria ja oppilaita. Näin saatiin mahdollisimman monipuolinen kuva mallin toimivuudesta ja sen kehittämistarpeista. Tuloksista kävi ilmi, että sekä vanhemmat että opettajat toivovat pikaista siirtymistä kohti varhaista täydellistä kielikylpyä. Oppilaiden saavuttama kielitaidon taso ruotsin kielessä oli kuitenkin kohtuullisen hyvä verrattuna muihin varhaista kielikylpyä käyviin oppilaisiin sekä ruotsinkielisiin oppilaisiin. Varhaistamalla ja lisäämällä kielikylpyopetusta on kuitenkin mahdollista saavuttaa vielä parempi kielitaidon taso. Kauniaisten mallin määrätietoinen kehittäminen on tarpeellista monista syistä, joista tärkeimpiä ovat vanhempien tyytymättömyys nykyiseen malliin. Arviointiprosessin perimmäisenä tarkoituksena on opetuksen kehittäminen siten, että kehittämisen tuloksena oppilaat saavuttavat toivotun osaamistason ja saavat tulevaisuutta ajatellen niitä tietoja ja taitoja, joita moderni yhteiskunta heiltä vaatii. Tässä Kauniaisten kaupunki on ottanut askeleen kohti hyvää toimintamallia. Positiivisessa yhteistyössä vanhempien, opettajien, päättäjien, lasten, rehtorin, opetustoimen sekä tutkijoiden kanssa voimme yhdessä kehittää määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti Kauniaisten mallia kohti toivottua päämäärää. Eräs vanhempi peräänkuuluttaakin juuri näitä avaintekijöitä kielikylvyn kehittämiseen Pitkäjänteistä suunnittelua ja positiivista asennetta. Helsingissä 26.1.2011 Heidi Harju- Luukkainen, Heikki K. Lyytinen, Esko Korkeakoski, Sari Sulkunen ja Gunnel Knubb- Manninen 2

Sisällysluettelo Arviointitutkimuksen taustaa... 4 Täydellisen kielikylvyn ja Kauniaisissa toteutettavan kielikylvyn eroavaisuudet... 7 Mitä on kielikylpy?...7 Kielikylvyn historiasta...8 Kielen omaksuminen ja oppiminen päiväkodin ja koulun arjessa...9 Millainen on Kauniaisten kielikylpymalli?... 12 Arviointiaineiston keruu...15 Taustatietolomakkeet... 15 Oppilaiden kielenhallinta... 17 Nimeämisvalmius... 18 Luetunymmärtäminen... 18 Kieliopin hallinta... 19 Miten vanhemmat kokivat Kauniaisten kielikylpymallin sekä sen kehittämistarpeet?...20 Mitä kielikylpyopettajat ajattelevat Kauniaisten kielikylpymallista sekä sen kehittämisestä?...24 Kuudesluokkalaisten oppilaiden kielikylpykielen käyttötilanteet...26 Mitä opettajien arviot oppilaiden kielitaidosta kertovat Kauniaisten kielikylpymallista?...27 Oppilaiden ruotsinkielen osaamisen tarkastelu...29 Johtopäätökset ja kehitysehdotukset...34 Arvioinnissa hyödynnetyt lähteet...39 Liitteet...41 Liite 1: Kysely vanhemmille... 41 Liite 2: Oppilaan arviointilomake... 43 Liite 3: Kuudesluokkalaisten lomake... 44 Liite 4: Opettajakysely... 46 3

Arviointitutkimuksen taustaa Kauniaisissa sijaitsevan Mäntymäen koulun kielikylpymallin arviointi on suoritettu tilaustutkimuksena, jonka toteuttajana on toiminut koulutuksen arviointineuvoston organisoima arviointiryhmä. Arviointi toteutettiin syyslukukauden 2010 aikana. Arviointisihteeristön asettamana projektitutkijana ja käytännön tutkimustyöstä vastaavana tutkijana toimi KT, erityisopettaja Heidi Harju- Luukkainen. Arviointiprojektia on johtanut pääsihteeri Heikki K. Lyytinen ja operatiivisena johtajana on toiminut pääsuunnittelija Esko Korkeakoski. Arviointiryhmän muina jäseninä on toiminut erikoistutkija FT Sari Sulkunen ja pääsuunnittelija Gunnel Knubb- Manninen. Tarkemmin arviointitutkimuksen organisaatio on kuvattu kuviossa 1. Kuvio 1: Arviointitutkimuksen organisaatio Myös arviointiryhmän ulkopuolisilla henkilöillä on ollut tärkeä rooli arviointitutkimuksen onnistumisen kannalta. Luokanopettajat ja rehtori ovat osallistuneet aineistonkeruuseen ja mahdollistaneet osaltaan tutkimuksen tässä laajuudessa sekä näinkin lyhyessä ajassa. Kuviossa 2 on esitelty tarkemmin eri käytännön vaiheiden vastuualueiden jakautuminen koulun ja toteuttajan kesken. 4

Kuvio 2: Vastuualueiden jakautuminen arviointitutkimuksessa Arviointitutkimus pyrittiin toteuttamaan joustavasti neljässä eri vaiheessa kuvion 3 mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa arviointiryhmä tutustui kouluun ja siellä toteutettavaan malliin. Käynti oli tarpeen, koska koululla toteutettava malli on uniikki Suomessa. Käynnin tarkoitus oli myös antaa selkeämpi kuva arvioijille koulussa toteutettavasta kielikylpymallista, ja näin ollen mittareiden kysymykset ja testit osattiin valita ja muokata malliin sopiviksi. Vasta opetusmalliin tutustumisen jälkeen tapahtui varsinainen mittareiden laadinta ja kyselylomakkeiden sisällön tarkempi määrittely. Prosessikaavion vaiheen 2 (kuvio 3) aikana kerättiin tietoa oppilailta, vanhemmilta ja opettajilta (ks. liitteet 1, 2, 3 ja 4). Varsinainen oppilaiden kielitaidon testaus alkoi vaiheen 2 kanssa rinnan. Ajallisesti pisin vaihe alkoi aineiston tallentamisella sekä aineiston analysoinnilla ja raportoinnilla. Raportointi jakautui kahteen vaiheeseen siten, että tuloksista esitettiin väliraportti ennen lopullisen raportin julkaisua. Väliraportti esiteltiin Mäntymäen koululla 15.12.2010, jolloin kuultiin asianosaisten kommentteja. Sen jälkeen arviointiryhmä teki arvioivat johtopäätökset 5

sekä esitti kehittämissuositukset. Tulokset esiteltiin opetuslautakunnalle 1.2.2011 ja 2.2.2011 Mäntymäen koulun vanhemmille. Lopullinen raportti luovutettiin tammikuussa 2011 Mäntymäen koululle sekä Kauniaisten kaupungin koulutoimelle. Kuvio 3. Arviointiprojektin prosessikaavio 6

Täydellisen kielikylvyn ja Kauniaisissa toteutettavan kielikylvyn eroavaisuudet Kauniaisissa toteutettava kielikylvyksi kutsuttu malli on ainutlaatuinen Suomessa. Varsinaiseksi kielikylvyksi mallia ei voi kutsua, kuten käsite Suomessa ymmärretään, vaan kyseessä on muunneltu versio varhaisesta täydellisestä kielikylpymallista. Tässä kappaleessa käsittelen tarkemmin sitä, mitä kielikylpy on ja millä tavoin Kauniaisten kielikylpyohjelma poikkeaa perinteisestä kanadalaismallia noudattavasta ohjelmasta, jota käytetään laajamittaisesti muualla Suomessa. Kielikylvyn teoriaa käsittelevä teksti nojaa pääasiallisesti kirjaan Sukellus kielikylpyyn perustietoa kielikylvystä vanhemmille (Harju- Luukkainen 2010a). Mitä on kielikylpy? Kielikylpy (ruotsiksi språkbad, englanniksi language immersion) on vapaaehtoinen opetusohjelma, joka on tarkoitettu muuta kuin kielikylpykieltä äidinkielenään puhuville lapsille. Kielikylvyssä noudatetaan useita perusperiaatteita. Yksi niistä on, että opetuksen on perustuttava vähemmistökieleen opetusmaassa, Suomessa siis ruotsin kieleen. Näin ollen esimerkiksi englanninkielinen päiväkotiopetus luetaan Suomessa vieraskieliseksi päiväkotiopetukseksi. Suomessa kielikylpyä järjestetään pääasiassa ruotsin kielellä, mutta myös suomenkielistä kielikylpyä on pienissä määrin toteutettu alueilla, joissa suomen kieli on vähemmistökielen asemassa. Tällaisia paikkakuntia ovat muun muassa Närpiö ja Pietarsaari. Kielikylvyssä on myös muita lapsiin tai itse kielikylpyopetukseen kohdistuvia periaatteita. Keskeisimmät periaatteet esitetään kuviossa 4. 7

Vapaaehtoinen opetusohjelma Ei aiempaa ruotsin kielen osaamista Lapsen tuottamaa kieltä ymmärretään Oppiminen tapahtuu luonnollisissa tilanteisssa Painotus ymmärtämisessä Yksi aikuinen - yksi kieli Kielikylvyn keskeiset periaatteet Mahdollisimman paljon monipuolisia kielenoppimisen tilanteita Kuvio 4: Kielikylvyn keskeiset periaatteet Kielikylpy tulee ymmärtää sateenvarjoterminä, jonka alle voidaan sijoittaa useita erilaisia kielikylpyohjelmia. Ne poikkeavat toisistaan tiettyjen piirteiden perusteella. Nämä erityispiirteet vaikuttavat osaltaan muun muassa kielikylpyohjelmien suunnitteluun, opetukseen sekä suoraan myös kielikylvyn tehokkuuteen. Usein jako tapahtuu karkeasti kielikylvyn aloitusajankohdan sekä päiväkodissa ja koulussa käytetyn kielikylpykielen määrän perusteella. Suomessa toteutettava kielikylpytoiminta on pääosin varhaista täydellistä kielikylpytoimintaa (engl. early total immersion). Varhainen täydellinen kielikylpy on todettu kaikkein tehokkaimmaksi menetelmäksi. Se on myös suosituin kielikylpymenetelmä Suomen lisäksi muun muassa Kanadassa. Lapset aloittavat kielikylvyn Kanadassa pääasiassa 5- vuotiaina, Suomessa päiväkotikohtaisesti vaihdelleen 3 6- vuotiaina. Päiväkotivuosien aikana henkilökunta käyttää lapsen kanssa ainoastaan kielikylpykieltä kaikissa kommunikaatiotilanteissa. Kouluun siirryttäessä vieraiden kielten ja äidinkielen osuus opetuksessa kasvaa asteittain niin, että alakoulun viimeisellä luokalla opetuksesta enää puolet annetaan kielikylpykielellä. (Ks. mm. Laurén 1998, 2000.) Kielikylvyn historiasta Kielikylpymenetelmä syntyi 1960- luvulla Kanadassa Montrealin esikaupungissa St Lambertissa. Kanadassa on historiansa vuoksi ollut aina käytössä kaksi kieltä, ranska ja englanti. Englanninkielisellä alueella vanhemmat kokivat ranskan kielen opetuksen riittämättömäksi takaamaan heidän lapsilleen menestymisen mahdollisuudet tulevaisuuden työelämässä. Kielitaito nähtiin sekä taloudellisena, tiedollisena, poliittisena että kulttuurisena 8

arvona. Vanhemmat järjestäytyivät kielenopetuksen muuttamiseksi, ja vuonna 1965 ensimmäinen kielikylpypäiväkoti aloitti toimintansa St Lambertissa. Kielikylvyn tavoitteena oli, että lapset saavuttaisivat kielikylpykielen osaamisessa tason, joka vastaisi äidinkielenään kieltä puhuvien tasoa. Tavoitteena oli siis toiminnallinen kaksikielisyys. Tämä tavoite on leimannut myös myöhempiä kielikylpymalleja kaikkialla maailmassa ja näin on myös Suomessa (ks. Vesterbacka 1990, D Angelajan & Tucker 1971). Ensimmäisen koeryhmän lapsia seurattiin tiiviisti erityyppisten testien avulla. Testitulokset olivat kautta linjan hyvin myönteisiä. Lapset eivät taidoiltaan eronneet normaalilla luokalla käyvistä oppilaista eikä kielikylpy aiheuttanut kognitiivisen kehityksen viivästymistä. Päinvastoin lapset oppivat uuden kielen menettämättä äidinkieltään. Kielikylpylapset myös suhtautuivat myönteisesti toisiin kieliryhmiin ja kulttuureihin. Muutama vuosi ensimmäisen kielikylpykokeilun jälkeen (vuonna 1974) varhaisia täydellisiä kielikylpyohjelmia oli toiminnassa jo kymmenessä provinssissa eri puolilla Kanadaa. Vuoden 2004 alussa kielikylpyoppilaita oli Kanadassa noin 300 000. Suomessa vuonna 2010 kielikylpyoppilaita oli arviolta noin 5000. (Ks. mm. Cummins 1983, 1998.) Suomen ensimmäinen kanadalaismallia noudattava esikoululaisryhmä aloitti toimintansa Vaasassa syksyllä 1987. Ryhmä aloitti toimintansa etupäässä aktiivisten vanhempien ansiosta. Kolme vuotta Vaasan kaupunki oli Suomen ainoa kielikylpyä tarjoava kaupunki, kunnes vuonna 1990 Espoon kielikylpypäiväkoti aloitti toimintansa. Yli kahdenkymmenen toimintavuoden jälkeen kanadalaismallinen kielikylpymalli on levinnyt laajalle Suomen rannikkoseuduille, ja mielenkiinto sitä kohtaan on kasvanut valtavasti. Mielenkiinnosta kielikylpyä kohtaan kertoo myös Suomessa Vaasan yliopiston alaisuudessa sijaitseva Kielikylvyn ja monikielisyyden keskus, jossa työskentelee Suomen ainoa kielikylpyprofessori. Tämän lisäksi kielikylpyä tutkivat useat tutkijat Suomessa. Suomessa opettajan on myös mahdollista erikoistua kielikylpyopetukseen. Kielen omaksuminen ja oppiminen päiväkodin ja koulun arjessa Kielikylvyssä periaatteena on kielen omaksuminen luonnollisissa tilanteissa siten, että kieli toimii vuorovaikutuksen ja opetuksen välineenä. Päiväkodin ja koulun henkilökunta pyrkii tuottamaan mahdollisimman monipuolisia kommunikaatiotilanteita, jotka edistävät lapsen sanavaraston laajentumista ja kielen oppimista. Kielenoppimisympäristönä kielikylpypäiväkoti tai koulu pyrkii olosuhteisiin, jotka muistuttavat mahdollisimman läheisesti ensimmäisen kielen oppimisolosuhteita. Siten kielikylpy poikkeaa perusperiaatteiltaan perinteisestä kielen opiskelusta. Pelkkä kielellinen kommunikaatio ei ole ainoa tapa saada lapsia ymmärtämään, vaan viestin välittymistä tuetaan monin eri keinoin. Puheen kanssa rinnan käytetään esimerkiksi kehon kieltä, ilmeitä, eleitä ja äänenpainoa. Näiden lisäksi apuna käytetään muun muassa käsinukkeja, erilaisia kuvakortteja, kirjojen kuvia, jotka kaikki osaltaan tukevat viestin välittymistä. Eräs tärkeä asia, jonka lapset myös kielikylvyssä ollessaan oppivat, on se, että jokaista sanaa ei tarvitse ymmärtää kokonaisuuden hahmottamiseksi. Päiväkodin henkilökunnalla on käytössään myös paljon erilaisia keinoja, joilla lapsi saadaan käyttämään kielikylpykieltä yhä enemmän ja toimimaan aktiivisesti kommunikaatiotilanteissa. Tämä tapahtuu tarjoamalla lapsille vaihtoehtoja ja ikään kuin 9

työntämällä heidät aktiivisiksi osallistujiksi tilanteeseen. Lastentarhanopettaja voi esimerkiksi kysyä lapselta Vill du ha ett grönt eller gult papper? ja samanaikaisesti näyttää hänelle keltaista ja vihreää paperia. Näin kysymällä lapsi saadaan huomaamattaan osallistumaan keskusteluun, toisin kuin silloin, jos kysymys olisi kuulunut vem vill ha grönt papper?. Oleellista on kuitenkin muistaa, että kielikylpylasten viestinnässä huomio kiinnitetään ensisijaisesti sisältöön ja vasta toissijaisesti oikeaoppiseen viestintään. Näin ollen päivähoidossa painotetaan ymmärtämistä ennen tuottamista, koska ymmärtävä kuuleminen saavutetaan ennen tuottamista. Päiväkodeissa ja kouluissa voidaan myös käsitellä ruotsinkielistä sanastoa erilaisten teemojen avulla. Teematyöskentely on kokonaisvaltaista päiväkodin henkilökunnan tarkoin suunnittelemaa toimintaa, johon sidotaan usein kaikki muu tekeminen päiväkodissa. Alussa teemat käsittelevät lasta ja lapsen lähiympäristöä, minkä jälkeen asteittain siirrytään käsittelemään muita teemoja sanaston kehittyessä. Teemana voi olla esimerkiksi minä itse, jolloin laulujen, kuvien, piirustusten ja erilaisten työpajojen avulla käsitellään omaan kehoon liittyviä asioita ja sanastoa. Useissa kielikylpypäiväkodeissa on käytössä myös erilaisia kielen oppimista tukevia materiaaleja ja menetelmiä, ja niiden avulla pyritään parantamaan lasten ruotsin kielen taitoa (ks. Harju 2005). Alussa lasten tuottama ruotsin kieli on niin kutsuttua välikieltä. Välikielen käyttäminen on luonnollinen osa lapsen matkaa kohti yhä paremmin hallittua ruotsin kieltä ja siitä ei tule olla huolissaan. Kun lapsen osaaminen ja sanavarasto karttuvat, saa välikieli vähemmän sijaa kommunikoinnissa (ks. Vesterbacka 1991, Harju- Luukkainen 2007a). Rutiineilla on tärkeä merkitys kielikylpypäiväkodissa, mutta myös koulussa. Esimerkkeinä näistä ovat muun muassa ruokailuun liittyvät päivittäiset rutiinit, pukeminen ja siivous. Koulun puolella rutiineita ovat ruokailu, ulkoilu, luokassa tapahtuvat samanlaiset toiminnot, kuten viikoittaisten tapahtumien läpikäyminen sekä kertaaminen. Näiden rutiinitoimien aikana lapsi kuulee yhä uudestaan samaa sanastoa. Rutiinit auttavat lapsia arvaamaan ja päättelemään asian sisällön, vaikka he eivät sitä täysin ymmärtäisikään, ja helpottavat siten ymmärtämistä. Asioita myös kerrataan paljon kielikylvyssä. Kertaamalla voidaan varmistaa, että lapsi ymmärtää asian sekä tarkistaa ymmärtämisen taso. Kertaamisella on siten suuri merkitys, samoin kuin sillä, mitä sen jälkeen tehdään, kuten mahdollisten väärinymmärrysten korjaamisella. Lasten tekemät kielelliset virheet korjataan toistamalla oppilaiden väärät kielen tuotokset oikeassa muodossa ja myönteisellä tavalla. Tähän liittyy myös hyvin vahvasti kielellisenä mallina toimimisen tärkeys. Lapsilla ei ole kielikylvyn ulkopuolella useita kielikylpykielen malleja, joten päiväkodin ja koulun henkilökunnalla on tässä tärkeä tehtävä. Selkeä ääntäminen, hyvä kielenhallinta ja monipuolinen kielen käyttö ovat ensisijaisen tärkeitä ominaisuuksia siitä syystä, että ne vaikuttavat suoraan lasten käyttämään kieleen. Kielen omaksumista päiväkodin ja koulun arjessa pyritään helpottamaan ja tekemään siitä mielekästä muun muassa tarjoamalla mahdollisuus kielenoppimiseen luonnollisissa tilanteissa tekemällä oppimistilanteista lapsen näkökulmasta hauskoja ja mielekkäitä käsittelemällä teemojen avulla lapsen näkökulmasta kiinnostavia ja myös tulevaisuutta ajatellen tärkeitä aihealueita tekemällä kielenomaksumisen tilanteista omakohtaisia sitomalla uusi asia johonkin jo omaksuttuun taitoon. 10

Kielikylpyluokat sijoittuvat pääasiassa suomenkielisten perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 yhteyteen. Siten oppilaat ovat suomenkielisessä kulttuuriympäristössä, mutta opiskelevat kielikylpyluokalla. Koulussa kielikylpyluokat noudattavat koulun yleistä opetussuunnitelmaa. Oppilaat opiskelevat samat sisällöt eri aineissa, ja heillä on myös samanlaiset tiedolliset ja taidolliset tavoitteet kuin suomen kielelläkin opiskelevilla oppilailla. Joillain kaupungeilla kielikylpykouluille on olemassa oma opetussuunnitelmansa. Koulun opetussuunnitelmassa ja työ- tai toimintasuunnitelmassa kuvataan tarkasti, kuinka kielikylpyopetus kussakin koulussa on järjestetty. Lähes kaikissa kunnissa kielikylpypäiväkodista voi hakeutua suoraan kouluun ilman tasotestejä tai arviointeja äidinkielessä tai ruotsin kielessä. Joissakin kaupungeissa lasten äidinkielen kartoitus on koettu tärkeäksi, ja se järjestetään ennen koulun aloittamista. Yhtenä kielikylvyn periaatteena on yksi aikuinen, yksi kieli. Tämä tarkoittaa sitä, että opettaja pitäytyy ruotsin kielessä aineesta riippumatta. Jotta oppilaat kuitenkin oppisivat käsitteet sekä suomeksi että ruotsiksi eri aineissa, annetaan kouluissa opetusta usein kielikylpyoppilaille kummallakin kielellä. Esimerkiksi aluksi matematiikan opetus tapahtuu ainoastaan ruotsin kielellä, ja myöhemmin esimerkiksi kolmannella ja viidennellä luokalla opetus toteutetaan lapsen äidinkielellä. Koulut voivat itse päättää, mitä aineita opetetaan suomen tai ruotsin kielellä ja missä vaiheessa perusopetuksen vuosiluokilla 1-6. Aineen opettaminen kahdella kielellä ei tarkoita sitä, että samaa opetusmateriaalia opetetaan kahteen kertaan, vaan opetettava asia on aina uutta ja opetussuunnitelman mukaista. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen tapahtuu kielikylvyssä ruotsiksi. Kun oppilas on omaksunut luku- ja kirjoitustaidon, voi hän siirtää taitonsa mihin tahansa kieleen. Koulussa lasten äidinkielen tukeminen alkaa ensimmäiseltä luokalta. Ensimmäisellä luokalla oppilailla on äidinkielen tunteja muutama viikkotunti, mutta määrä kasvaa tasaisesti kuudennelle vuosiluokalle siirryttäessä. Tällöin muilla kuin kielikylpykielellä opetettavia aineista on jo noin 50 %. Monissa kouluissa on myös mahdollista valita englannin kielen opetusta kerhomuotoisena tai lukujärjestykseen sisällytettynä ensimmäiseltä luokalta alkaen. Tämän jälkeen oppilaat valitsevat muut vieraat kielet koulun kieliohjelman mukaisesti. Opiskelu kielikylpyluokassa Yksi opettajan tärkeimmistä tehtävistä on rohkaista ja motivoida oppilaita kielen oppimiseen sekä sen käyttämiseen erilaisissa kommunikaatiotilanteissa. Työskentelytavat koululuokassa vaihtelevat opettajakohtaisesti, mutta yleisesti kielikylpyoppilaan vuotta rytmittävät erilaiset teemat ja projektit, joihin integroidaan laajasti eri aineita. Teematyöskentely perustuu erilaisiin oppilaskeskeisiin ryhmätyöskentelytapoihin. Monet opettajat hyödyntävät opetuksessaan myös työpistetyöskentelyä, koska se luo osaltaan hyvät edellytykset kielikylpykielen omaksumiseen. Työpistetyöskentelyssä luokkaan muodostetaan erilaisia pisteitä, joissa jokaisessa käsitellään ajankohtaiseen teemaan liittyvää oppimateriaalia ja ratkotaan yhdessä ongelmia. Teematyöskentelyyn yhdistetään usein eri oppiaineiden sisältöjä siten, että esimerkiksi minä ihmisenä - teeman aikana voidaan matematiikan työpisteessä ongelmakeskeisesti ratkoa luokan oppilaiden keskipituutta ja painoa. Historiaa käsittelevässä työpisteessä käsitellä evoluutioteoriaa ihmisen osalta ja 11

esimerkiksi yhteiskuntaoppiin liittyvässä pisteessä käsitellään kierrättämistä ja yhteiskuntavastuuta. Teemojen pituudet vaihtelevat viikoista kuukausiin. Teematyöskentely asettaa oppilaalle toisenlaisia vaatimuksia kuin yksisuuntainen opettaminen. Oppilas joutuu aktiivisesti etsimään tietoa ja ratkaisuja muun muassa kirjoista ja Internetistä, kantamaan vastuuta ja työskentelemään pienryhmissä. Teematyöskentelyn tavoitteena on saada oppilas motivoitumaan koulutyöskentelystä. Motivaatio ja oma asennoituminen opetukseen ja kielikylpyyn ovatkin tärkeimpiä tekijöitä sen onnistumisen kannalta. Aivan kuten päiväkotiympäristössä, myös koulussa pyritään käsiteltäviä aiheita havainnollistamaan konkreettisen materiaalin avulla. Näin ollen kielikylpyluokan seinillä on paljon kuvia ja opastavia tekstejä, jotka toimivat oppilaalle muistin ja kielen omaksumisen tukena. Myös koulussa pyritään tuottamaan mahdollisimman monipuolisia kielenomaksumisen tilanteita. Tämä tarkoittaa aktiivista osallistumista erilaisiin ruotsinkielisiin tapahtumiin ja tutustumista erilaisiin ympäristöihin, kuten teatteriin, kauppaan, näyttelyihin jne. Vierailuiden kielellisenä tavoitteena on altistaa lasta uudenlaiselle sanastolle ja motivoida kielikylpykielen käyttöön. Millainen on Kauniaisten kielikylpymalli? Kauniaisten kielikylpymalli Mäntymäen koulussa poikkeaa yleisesti Suomessa toteutettavasta kielikylvystä monin tavoin. Kauniaisissa lapset aloittavat kielikylvyn esikoulussa eli kuusivuotiaina. Yleensä Suomessa kielikylpy aloitetaan joustavasti 3-5- vuotiaana. Aloitusajankohdan lisäksi Kauniaisten malli poikkeaa perinteisestä kielikylvystä ruotsin kielellä opetettavien tuntien määrän osalta. Kauniaisissa toiminta ja opetus esikoulussa tapahtuvat ainoastaan ruotsin kielellä, kuten myös perinteisessä kielikylvyssä. Sen sijaan ensimmäisellä ja toisella luokalla Kauniaisissa 21 oppitunnista 43 prosenttia opetetaan suomen kielellä (9 tuntia) ja loput ruotsin kielellä. Siirryttäessä kolmannelle luokalla oppilaiden ruotsin kielessä alkaa ylläpito- opetus, joka tarkoittaa ruotsin kielellä opetettavien tuntien vähenemistä ylläpitotasolle. Kuviossa 1 on esitelty Espoossa toimivan Päivänkehrän kielikylpymallin sekä Mäntymäen kielikylpymallin tarjoamien ruotsinkielisten tuntien prosentuaaliset osuudet kokonaistuntimäärästä eri luokilla. Alkuvaiheessa (vuosiluokilla 1-2) Mäntymäen koulussa ruotsinkielisiä tunteja on noin 20 prosenttia vähemmän kuin Päivänkehrän kielikylvyssä. Ero koulujen välillä (mallien välillä) kasvaa ylläpito- opetuksen alkaessa siten, että Päivänkehrän koulussa opetetaan noin 30 prosenttia enemmän oppitunneista ruotsin kielellä oppilaiden ollessa kuudennella luokalla. 12

90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 lk. 2 lk. 3 lk. 4 lk. 5 lk. 6 lk. Päivänkehrän koulun kielikylpyluokat Mäntymäen koulun kielikylpyluokat Kuvio 1. Ruotsinkielen opetustutuntien prosentuaalinen osuus kaikista (pakollisista) opetustunneista Kauniaisten mallille ei ole kirjattu varsinaisia periaatteita tai työskentelytapoja työskentelysuunnitelmaan tai esittelyyn koulun kotisivuilla. Työskentelysuunnitelmasta käy kuitenkin työskentelytapojen osalta ilmi, että ruotsin kieltä pyritään integroimaan kaikkiin oppiaineisiin mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi retkien aikana. Kauniaisten mallissa lukemaan oppiminen tapahtuu äidinkielellä, kun se perinteisesti kielikylvyssä tapahtuu kielikylpykielellä. Tämä on mielenkiintoista, koska lukemaan oppiminen äidinkielellä lisää äidinkielisten oppituntien määrää melkoisesti ja vähentää samalla kielikylvyn oppitunteja. Tämän lisäksi mitään perusteita tällaiselle valinnalle ei ole olemassa muun muassa tieteellisessä mielessä (vrt. Bialystok 2007, Baker 2006). Toki vieraalla kielellä lukemaan opettelu on väistämättä lapselle vaikeampaa kuin omalla äidinkielellä, mikä saattaa hidastaa kehitystä alkuvaiheessa jonkin verran (Bialystok 2007) mutta mitään pysyvää viivästymää ei ole kielikylpyoppilaille ole aiheutunut. Mäntymäen kielikylpyohjelman tavoitteita ei siis ole virallisesti määritelty, mutta Mäntymäen koulun kotisivuilta on löydettävissä tietoa heidän tarjoamastaan mallista ja muutamista tavoitteista seuraavasti (10.12.2009): Kielikylpyluokalla on tavoitteena, että oppilas: Säilyttää myönteisen asenteen ruotsin kieltä kohtaan Uskaltaa käyttää ruotsin kieltä arkipäiväisissä tilanteissa Oppii perustiedot ruotsin kielen rakenteesta Ja toivottavasti niin, että kielikylpykieli toimii välineenä eri tilanteissa myös koulun ulkopuolella, (esim. ruotsinkielinen iltapäivähoito). Edelleen vanhempien roolista samassa tekstissä jatketaan: Lasta on hyvä kannustaa esim. katsomaan ruotsinkielisiä lastenohjelmia televisiosta, leikkimään ruotsinkielisten kavereiden kanssa jne. 13

Monet oppilaat tarvitsevat vanhempien tukea myös läksyjen teossa ja kokeisiin valmistautumisessa enemmän kuin suomenkielisellä luokilla. Kodin tuki ja myönteisyys kielikylpykieltä ja koulua kohtaan on lapselle ensiarvoisen tärkeää. Mallia ei myöskään nähdä vaihtoehtona kaikille oppilaille, kuten kanadalaismallinen kielikylpy nähdään, vaan Mäntymäen koulun sivuilla kehotetaan vanhempia valitsemaan jokin toinen malli lapselle, jolla on erityisopetuksen tarvetta: Jos oppilaalla ilmenee luki- yms. vaikeuksia, on parempi suoraan siirtyä suomenkieliselle luokalle. Oppilaita on siirretty toiselle luokalle myös kesken lukuvuotta. Tästä huolimatta Mäntymäen koulun kotisivuilla todetaan, että oppilaiden erot ovat yleensä hyvinkin suuria. Mäntymäen koululla on laaja koulu- vaari - toiminta. Kielikylpyluokilla on myös ollut mahdollisuus pitää luokissa ruotsikielisiä vaareja ja mummuja. Tämä on selkeä etu opetukselle, myös opettajien mukaan (kysely ja haastattelut). 14

Arviointiaineiston keruu Taustatietolomakkeet Arvioinnin tarkoituksena oli kerätä aineistoa monelta Mäntymäen kielikylpymalliin liittyvältä taholta (kuvio 5), jotta Mäntymäessä toimivasta mallista saataisiin mahdollisimman laaja kokonaiskuva. Kokonaiskuvaa on kuitenkin vaikeaa kattavasti saada käytettävissä olleen ajan sekä monen arvioitavan tahon vuoksi. Näin ollen kaikki tulokset ovat suuntaa- antavia ja kertovat lähinnä tämänhetkisestä tilanteesta Mäntymäen koulussa. Tuloksia voidaan kuitenkin vertailla jo olemassa olevaan tietoon kielikylvystä, mikä laajentaa näkökulmaa ja luo osittaisen referenssiryhmän Mäntymäen mallille. Arviointiaineistoa kerättiin useilla eri lomakkeilla: Kyselyllä vanhemmille (liite 1) Kyselyllä, jonka opettajat täyttivät jokaisesta oppilaasta (liite 2) Kyselyllä kuudesluokkalaisille (liite 3) Kyselyllä opettajille (liite 4) Sekä opettajat että rehtori osallistuivat keskusteluihin Mäntymäen kielikylpymallista ja osaltaan muokkasivat käsitystä mallista, sen toimivuudesta sekä tulevaisuuden visioista. Kuvaa Mäntymäen kielikylpymallista täydennettiin koulun kotisivuilla olevalla tiedolla Mäntymäen koulusta sekä tiedolla koulun lukuvuosisuunnitelmasta. Kielikylpyoppilaiden äidinkielen kehitystä on tutkittu laajasti. Suomenkieliset mittarit päätettiin jättää pois arvioinnista, koska aikaisemmat Suomessa toteutetut kielikylpytutkimukset (mm. Harju- Luukkainen 2007, Harju- Luukkainen 2008) osoittavat selkeästi, että kielikylpyoppilailla tai päiväkoti- ikäisillä kielikylpylapsilla ei ole ongelmia äidinkielessä tai merkittävää viivästymää siinä. Myös kansainväliset tutkimukset tukevat tätä havaintoa (Baker 2006). Näin ollen arviointiryhmä ei pitänyt tarpeellisena äidinkielen taitojen kartoittamista tilanteessa, jossa kielikylpykielellä opetettavien tuntien määrä on jo muutenkin vähäinen. Osaa oppilaista haastateltiin, ja heidän taitotasoaan kartoitettiin ennen varsinaisten ruotsin kielen osaamista mittaavien testien valintaa. Myös opettajat toimivat tärkeänä tiedon lähteenä ja auttoivat tutkijaa saamaan selkeämmän kuvan oppilaiden osaamistasosta ruotsin kielessä. 15

Vanhemmat Oppilaat Opetustoimen johto Opettajat Kauniaisten mallin arviointi Aikaisemmat tutkimukset Kuvio 5. Kauniaisten mallin arvioinnin tietolähteet 16

Kielitaidon mittaus Oppilaiden ruotsin kielen osaamistasoa mitattiin neljällä eri testillä taulukon 1 mukaisesti eri vuosiluokilla. On kuitenkin tärkeää huomata, että kukin näistä mittaa vain pientä osaa oppilaiden osaamisesta, joten tulokset kertovat suuntaa- antavasti oppilaiden ruotsin kielen tasosta. Käytetty 1. luokka 2. luokka 3. luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka mittari SIT x x Renfrew x TROG x x x x x Ida och Filip läsförståelse x x Taulukko 1. Eri luokka- asteilla toteutetut kielitaidon mittaukset Kielitaitotestejä jouduttiin muokkaamaan jonkin verran, jotta ne soveltuisivat paremmin ryhmätesteiksi. Tämän lisäksi Ida och Filip läsförståelse - testin osalta oppilaille annettiin alkuperäistä testiä enemmän vastausaikaa. Oppilaiden kielenhallinta Yhtenä mittausvälineenä käytetty SIT- testi (ruot. Språkligt impressivt test) on kehitetty Lundin yliopistossa Britt Hellquistin toimesta vuona 1981 ja se mittaa oppilaiden kielenhallintaa. Mittausväline on tarkoitettu 3 9- vuotiaille lapsille ja erityisesti sellaisille lapsille, joilla on kielen kehityksen viivästymä (Hellquist 1982 ja uudistettu painos mittarista on ilmestynyt vuonna 1989). Alkuperäinen SIT- mittari on testattu ainoastaan 57:llä (3 9- vuotiaalla) normaalisti kielitaidon osalta kehittyneellä lapsella ja myöhempi versio 32:lla (3 7- vuotiaalla) normaalisti kielitaidon osalta kehittyneellä lapsella. SIT- testin toteutuksen lähtökohtana on puhuttu ruotsin kieli. Se on muokattu tarinan muotoon. Tarina koostuu 46 erilaisesta kielenhallintaa kartoittavasta kysymyksestä ja niihin liittyvistä kuvista. Mittarin tehtävien vaativuustaso vaihtelee hyvin helpoista lauseista, kuten Det här är deras hund. Den heter Jocke. Visa mig hunden. hieman vaikeampiin, kuten Lisa sitter bredvid en pojke med randig tröja och en stor väska. Lapselle ei anneta muita verbaalisia tai nonverbaalisia viestejä lauseen lisäksi. Lapsen tehtävänä on tunnistaa, mistä kuvasta lauseet kertovat. Kieliopilliset erot kuvien välillä ovat hyvin pieniä (esimerkiksi alla / päällä, iso / pieni). Näin ollen mittausväline mittaa samanaikaisesti myös lapsen keskittymiskykyä, vaikka sitä ei erikseen mittarin ohjeissa mainitakaan. Mittausväline mittaa lapsen kielenhallintaa seuraavilla osa- alueilla. substantiivit (5 kysymystä) verbit (5 kysymystä) adjektiivit (6 kysymystä) adverbit (2 kysymystä) pronominit (4 kysymystä) prepositiot (6 kysymystä) 17

konjunktiot (3 kysymystä) negaatiot (3 kysymystä) lukusanat (1 kysymys) kysymyksiä, joissa on useampia muuttujia, on kaikkiaan 5 kappaletta. Testillä on kotimaisten (Harju- Luukkainen 2007; Versterbacka 1991; Mård 1994) tutkimusten lisäksi hyödynnetty laajasti Ruotsissa myös lapsilla, joilla on erityistarpeita (ks. Falkman et al. 2004; Falkman 2005), ja se on saanut tätä myötä myös kansainvälistä huomiota. Nimeämisvalmius Toisena mittausvälineenä tutkimuksessa käytettiin englanninkielistä Catherinen Renfrew'n kehittämää mittausvälinettä nimeltä Renfrew language scales (1995). Mittausväline koostuu kolmesta eri osiosta: Action picture test Word finding vocabulary test Bus story Viimeisin painos testistä ilmestyi vuonna 1997. Mittausväline on standardoitu Englannissa, eikä se ole ilmestynyt suomeksi tai ruotsiksi. Tutkimukseen valittiin kolmesta osiosta ainoastaan word finding vocabulary test (WFVT). WFVT- mittausväline koostuu 50 erilaisesta mustavalkoisesta kuvakortista, jotka vaikeutuvat mittaustilanteen edetessä. Mittaustilanteessa lapsen tehtävänä on nimetä mahdollisimman monta kuvakorttia, kun testaaja näyttää lapselle yhden kuvakortin kerrallaan. Näin ollen tehtävä mittaa nimeämisvalmiuden lisäksi lasten keskittymiskykyä. Oppilaiden antamat vastaukset koodattiin kolmeen kategoriaan, jotka olivat seuraavat: oikea vastaus ei vastausta väärä vastaus Luetunymmärtäminen Ida och Filip läsförståelse för årskurs 5 on uusi, mutta myös ainoa suomenruotsalaisille viidesluokkalaisille oppilaille normeerattu luetunymmärtämistaitoja kartoittava mittari. Mittari on testattu kaikkiaan 1066 suomenruotsalaisella viidesluokkalaisella oppilaalla, ja sen lopullisen version normeeraukseen osallistui kaikkiaan 468 oppilasta (Harju- Luukkainen 2010b). Mittari sisältää kuusi luetunymmärtämisen tekstiä, joista on muodostettu kaikkiaan 31 luetunymmärtämisen tehtävää. Tehtäviä ei ole ryhmitelty edelleen. Mittari on normeerattu siten, että se tulisi tehdä oppilaille lokakuussa, ja tarkoitus on, että se suoritetaan yhden oppitunnin (45 min.) aikana. Mäntymäen kielikylpymallin viides- ja kuudesluokkalaiset oppilaat tekivät Ida och Filip - testin lokakuussa 2010, mutta testin vastausaika ei ollut riittävä oppilaille. Tästä syystä heille 18

annettiin mahdollisuus tehdä testiä lähes kahden oppitunnin ajan. Pidemmällä ajalla on epäilemättä ollut positiivinen vaikutus oppilaiden tuloksiin. Kieliopin hallinta TROG (Test for reception of grammar) on kieliopillista ymmärrystä mittaava testi, joka on tarkoitettu lapsille, joilla on monen tyyppisiä kielellisiä vaikeuksia mutta myös oppilaille joilla on englanti toisena kielenään. Jokaiseen kysymykseen tai virkkeeseen on liitetty neljä kuvaa, joista yksi on oikein. Mittari on tarkoitettu yksilömittaukseen, mutta Mäntymäen kielikylpymallin arviointia varten siitä mukautettiin ryhmässä suoritettava testi. Mittarissa on kaikkiaan 80 kysymystä, joista esitettiin Mäntymäen kielikylpyoppilaille vain osa. 19

Miten vanhemmat kokivat Kauniaisten kielikylpymallin sekä sen kehittämistarpeet? Tässä kappaleessa tarkastellaan vanhemmille lähetetyn kyselylomakkeen vastauksia (liite 1). Ensimmäisen luokan vanhemmista 20, toisen luokan vanhemmista 15, kolmannen luokan vanhemmista 18, neljännen luokan vanhemmista 12, viidennen luokan vanhemmista 4 ja kuudennen luokan vanhemmista 9 täytti ja palautti lomakkeen. Kaikkiaan 80 prosenttia kielikylpyvanhemmista palautti kyselyn. Vanhemmat ovat tärkeä osa kielikylvyn historiaa Suomessa. Lähinnä aktiivisten vanhempien ansiosta täydellinen kielikylpy on levinnyt laajalti Suomeen, ja sen suosio on kasvanut suureksi (Saari 2006). Kielikylpyvanhemmat tarkastelevat kielikylpyä pitkälti oppilaan välittämän tiedon, mutta myös omien havaintojensa kautta. Myös monien Mäntymäen oppilaiden vanhempien vastauksista kävi ilmi heidän tietävän kohtuullisen paljon täydellisestä kielikylvystä sekä sen eroista Kauniaisten malliin. Vastauksista piirtyi myös kuva osallistuvista vanhemmista, joilla on aito halu kehittää Mäntymäen koulun kielikylpymallia edelleen. Kaikkiaan 75 vanhempaa antoi Mäntymäen kielikylpymallille kouluarvosanan. Kokonaisarvosana oli 7 ja vanhempien antamien arvosanojen vaihtelu oli vähäistä (keskihajonta 1,2 arvosanaa). Myöskään arvosanojen keskiarvo ei vaihdellut juurikaan luokkien välillä. Kielikylpytoiminnan saama arvosana antaa aihetta pohdintaan, ja muutokseen näyttäisi ainakin vanhempien näkökulmasta olevan tarvetta. Yksi suurimmista syistä tyytymättömyyteen oli vanhempien kokemus kielikylpymallin toimimattomuudesta. Tyytymättömyytensä vanhemmat toivat esiin erityisesti vanhempainlomakkeen avoimessa kysymyksessä. Useat vanhemmat toivoivat muun muassa varhaisempaa aloitusta kielikylpymallille: Aloitus aikaisemmin 3-4-vuotiaana. Tämä koettiin tärkeäksi, jotta oppilaat saisivat riittävän osaamistason kielikylpykielessä koulun alkaessa. Vanhemmat toivoivat myös enemmän opetusta kielikylpykielellä: Kielikylpykielen osuutta lisättävä. Tämän lisäksi he toivoivat kielikyvyn jatkumista yläkoulussa: Toivottavasti jatkuisi myös yläasteella. Nyt kieli unohtuu. Vanhemmat olivat hyvin yksimielisiä sikäli, että jopa 82 % vanhemmista haluaisi lapsensa saavan enemmän opetusta ruotsin kielellä. Varhaisempi aloitus, suurempi määrä ruotsin kielen opetusta ja jatkumo yläkoulun puolelle kertovat kaikki vanhempien toiveesta muuttaa Kauniaisten omaa kielikylpymallia kohti täydellistä kielikylpyopetusta. Monet vanhemmat ilmaisivat myös tämän suoraan ja toivoivat samanlaista mallia kuin Helsingin ja Espoon kaupungeissa: Malli tulisi yhtenäistää Espoon kanssa. Eräs vanhempi koki tämän tärkeäksi, koska kielikylpymallien erilaisuuden vuoksi lapsi ei voi vaihtaa muualla sijaitsevaan kielikylpyyn perheen muuttaessa. Vanhemmat nostivat esiin myös muita kehittämisen kohteita. He toivoivat enemmän yhteistyötä Espoon kielikylpyopettajien kanssa sekä yhteistyötä ruotsinkielisten koulujen kanssa. Tämä yhteistyö onkin jo aloitettu, ja se tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Vanhemmat peräänkuuluttivat myös kaikille kielikylpyluokille päteviä kielikylpyopettajia. Yksi tärkeä tekijä oli opettajien riittävä kielitaito, eli se, että ruotsin kieli olisi opettajan äidinkieli ja yhtä luontevasti sujuvaa kuin suomenkin kieli. Tämä onkin yksi kielikylvyn 20

keskeisiä periaatteita. On tärkeää, että oppilas oppii ääntämään ruotsin kielen oikein sekä tutustuu ruotsinkieliseen kulttuuriin, tapoihin ja perinteisiin. Vaikka Mäntymäen koulun kielikylvyn arvosana ei ollutkaan korkea, olivat vanhemmat kuitenkin tyytyväisiä koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön. 85 prosenttia vanhemmista oli tyytyväisiä tai jokseenkin tyytyväisiä koulun ja kodin yhteistyöhön. Vain kaksi vanhempaa oli tyytymättömiä (2,5 %) ja jokseenkin tyytymättömiä oli kaikkiaan 12,5 prosenttia vanhemmista. Tyytyväisyys koulun ja kodin yhteistyöhön oli kuitenkin laskeva siirryttäessä ensimmäisiltä luokilta kohti viimeisiä (kuvio 2). 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1-2 luokat 3-4 luokat 5-6 luokat Tyytyväisyys koulun ja kodin yhteistyöhön Tyytyväisyys työskentelytapoihin Kuvio 2. Vanhempien tyytyväisyys koulun ja kodin yhteistyöhön sekä kielikylvyn työskentelytapoihin Vanhemmat ovat erityisessä asemassa, koska he tarkastelevat koulua ulkopuolisin silmin ja kotiin tuleva tieto välittyy usein oppilaan kautta. Jokaisella lapsensa kielikylpyyn laittavalla vanhemmalla on myös tietynlainen mielikuva siitä, mitä kielikylvyn tulisi olla ja millaisia työskentelymenetelmiä siellä tulisi käyttää. Heille muodostuu myös kuva kielikylvystä omien havaintojensa pohjalta. Kauniaisten kielikylpyvanhemmista kaikkiaan 73 prosenttia oli tyytyväisiä kielikylpyopetuksen työskentelytapoihin (tyytyväisiä ja jokseenkin tyytyväisiä) ja 27 prosenttia toivoisi niihin parannusta (tyytymätön ja jokseenkin tyytymätön). Erään vanhemman mielipide tiivisti useita mielipiteitä ja kehitysehdotuksia seuraavasti: Kielen opiskelu 3 luokalta eteenpäin sujuu perinteisin menetelmin; kielioppia, sanalistoja, jne. Uskon, että kielikylpytyyppinen lähestymistapa toisi paremman tuloksen. Käytetyt kirjat tarkoitettu vanhemmille ja asiasisältö sen mukainen. Onko pakko käyttää valmista oppikirjaa?. Sama vanhempi jatkaa myöhemmin kielikylvyn menetelmien kehittämisestä seuraavasti: paljon menetettiin siinä kun luovuttiin kieli/opettaja periaatteesta ja sama opettaja opettaa nyt sekä suomeksi että ruotsiksi. Tältä osin Kauniaisten kielikylpymalli poikkeaakin perusperiaatteiltaan kanadalaismallia noudattavasta kielikylvystä. Eräs vanhempi totesi seuraavasti kielikylpyluokkien työskentelystä: oppimisen painopiste käytännön kielenoppimiseen pois behavioristisesta tehtäväkirjan täyttämisestä.. Näin ollen toivomuksena olisi työskentelymenetelmien osalta lisätä täydellistä kielikylpyä noudattavia työskentelymenetelmiä, kuten teematyöskentelyä. Nykyisessä mallissa 21

tällainen kokonaisvaltaisten teematyöskentelymenetelmien hyödyntäminen on vaikeaa vähäisten kielikylpytuntien vuoksi. Erityisesti tämä näkyy kolmannelta luokalta alkaen, kun kielikylpykielellä annettavien opetustuntien määrä vähenee vain neljään. Tämä näkyi myös vanhempien lisääntyvänä tyytymättömyytenä kielikylvyn työskentelytapoihin kolmannelta luokalta alkaen (kuvio 2). Vanhempien tyytyväisyys työskentelytapoihin laski erityisesti siirryttäessä ensimmäisiltä luokilta kolmannelle ja neljännelle. Työskentelytavat heijastuvat suoraan saavutuksiin ja tässä tapauksessa asenteisiin, kielenhallintaan sekä kielenkäyttöön arkipäivän tilanteissa. Vanhempien mielestä 85 prosenttia oppilaista saavutti hyvin tai jokseenkin hyvin myönteisen asenteen kielikylpykieltä kohtaan. Loput 15 prosenttia vanhemmista koki oppilaiden saavuttavan positiivisen asenteen ruotsin kieltä kohtaan jokseenkin huonosti tai huonosti. Eräiden vanhempien mielestä vaikeus laskee motivaatiota opiskella ruotsiksi, mikä luonnollisesti vaikuttaa suoraan oppilaiden asennoitumiseen kielikylpyopiskelua ja - kieltä kohtaan. Kuinka hyvin oppilaat sitten käyttävät ruotsin kieltä arkipäivän tilanteissa? Vanhempien mielestä noin 37 prosenttia oppilaista uskalsi käyttää ruotsin kieltä arkipäivän tilanteissa huonosti tai jokseenkin huonosti. Tämä on tärkeää huomioida, koska Kanadasta lähtöisin olevan kielikylvyn yhtenä tavoitteena on lapsen toiminnallinen kaksikielisyys. Vaikka lasten ruotsin kielen käyttö olisi voinut olla parempaa, koki kuitenkin 85 prosenttia vanhemmista, että lapset oppivat perustiedot ruotsin kielen rakenteista jokseenkin hyvin tai hyvin. 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Saavuttavat myönteisen asenteen ruotsin kieltä kohtaan Uskaltavat käyttää ruotsin kieltä arkipäivän tilanteissa Oppivat perustiedot ruotsin kielen rakenteista 0 1-2 luokat 3-4 luokat 5-6 luokat Kuvio 3. Kuinka hyvin oppilaat vanhempien mielestä saavuttavat myönteisen asenteen ja käyttötaidot arkipäivän tilanteissa ruotsin kielessä sekä perustaidot ruotsin kielen rakenteissa. Tarkasteltaessa kuviota 3, jossa esitetään vanhempien näkemyksiä oppilaan asenteesta ruotsin kieltä kohtaan, ruotsin kielen käyttöä arkipäivän tilanteissa ja perustietoja ruotsin kielen rakenteista, voidaan nähdä keskiarvojen laskevan siirryttäessä ensimmäisiltä luokilta kohti kuudetta luokkaa. Lasku on erityisen suurta kysymyksen uskaltavat käyttää ruotsin kieltä arkipäivän tilanteissa kohdalla siirryttäessä ensimmäisiltä luokilta kolmannelle ja neljännelle. 22

Usein vaihtuvat opettajat huolestuttivat vanhempia ja tämä oli nähtävissä avovastauksista. Vanhempien toiveena oli se, että kielikylpyluokalla saisi pitää saman opettajan koko alakoulun ajan, jotta lapsille alakoulu tuntuisi muun muassa turvallisemmalta. Suurempi määrä opetusta kielikylpykielellä vaikuttaa suoraan myös opetusjärjestelyihin. Esimerkiksi monissa Espoon kouluissa oppilailla on oma kielikylpyluokanopettaja ja suomenkielisten aineiden osalta opettajina toimivat muut luokan- tai aineenopettajat. Kielikylpyluokanopettajan on mahdollista oman osaamisen, erikoistumisen ja koulun järjestelyjä huomioiden seurata oppilaita luokalta toiselle. Avoimissa vastauksissa vanhempien kritiikki kohdistui osaltaan myös opetustoimen sekä koulun johtoon. Erään vanhemman mielipide tiivisti opetustoimen ja koulun rehtorille esitetyt kehitysehdotukset Miksi pidetään yllä kielikylpyä, jos siihen ei olla valmiita panostamaan ja sitä ei haluta kehittää?. Vanhemmat kokivat myös usein, että heitä ei ollut kuunneltu ja toiveista huolimatta mitään ei ollut tehty. Vanhemmat toivoivat myös, että Kauniaisissa ymmärrettäisiin kielikylvyn merkitys, kielen tärkeys ja sen arvostus. Näin ollen arviointiryhmä toteaa että Kauniaisten kielikylpysovellus ei täytä kielikylpyoppilaiden vanhempien toiveita kielikylvyn suhteen. Suurimpana ongelmana on kielikylpykielen opetukseen käytetyn ajan riittämättömyys sekä kielikylpyperiaatteiden noudattamisen osittainen laiminlyönti. Huolen aiheena on myös opetus. Odotetaan, etteivät opettajat vaihdu usein, opetusta kehitetään yleisesti ja menetelmällisesti ja että hallinto tukee kielikylpyopetusta. 23

Mitä kielikylpyopettajat ajattelevat Kauniaisten kielikylpymallista sekä sen kehittämisestä? Tässä luvussa käsitellään opettajakyselyn tuloksia. Kaikki kielikylpyopettajat vastasivat kyselyyn (liite 4). Opettajat ovat kielikylvyssä keskeisiä toimijoita ja heistä riippuu pitkälti sen onnistuminen. Opettajien panostus vaikuttaa suoraan kielikylpyoppilaiden motivaatioon ja osaamiseen. Heillä on myös haastava tehtävä opettaa oppilaita kielellä, jonka osaaminen oppilailla on vasta kehittymässä. Samalla opettajien täytyy kuitenkin varmistaa, että oppilaat oppivat eri aineiden oppisisällöt. Erään opettajan kommentti kuvaakin hyvin tilannetta: On aivan eri asia opettaa asioita kielellä, jota oppilas ei kunnolla ymmärrä kyllä opettaja joutuu vääntymään jos jonkinmoiselle solmulle monta kertaa. Kielikylpyyn on vaikea saada päteviä opettajia, sillä opettajien tulee luokanopettajan pätevyyden lisäksi hallita myös kielikylpy. Suomessa ainoastaan Vaasan yliopisto yhteistyössä Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen kanssa on järjestänyt kielikylpyopettajille omaa koulutusta. Tämä tarkoittaa Kajaanin yksikön sulkemisen jälkeen sitä, että Suomessa kukaan ei kouluta kielikylpyopettajia. Mäntymäen koulussa on päteviä opettajia. Koulun jokaisella opettajalla oli ylempi korkeakoulututkinto, muutamalla heistä kaksoispätevyys (aineenopettaja ja luokanopettaja). Opettajat arvioivat myös, että heillä ei ole suuressa määrin tarvetta täydennyskoulutukseen. Opettajat arvioivat myös omaa ruotsin kielen osaamistaan arvosanoilla 9-10, mikä vastaa erinomaista. Kielikylvyssä on useita tärkeitä periaatteita, joita pyritään noudattamaan täydellisessä kielikylvyssä Suomessa. Mäntymäen koulun kielikylpyopettajien mielestä tärkeimpiä kielikylvyn periaatteita olivat: Yksi kieli yksi opettaja Virheiden hyväksyminen Vaihtelevat opetusmenetelmät Hyvä kielitaito Hyvät ryhmänhallintataidot Puhutun, kuullun ja luetun kielen monipuolisuus Tärkeimmät täydellisen kielikylvyn periaatteet olivat linjassa Kauniaisten mallin toiminnan kanssa, poikkeuksena kuitenkin yksi kieli yksi opettaja - periaate. Tämä on tärkeää huomioida, koska jos opettajat kokevat nykyisen mallin (jossa ei toteuteta kyseistä periaatetta) ristiriitaiseksi suhteessa kielikylvyn keskeisiin yleisiin periaatteisiin, voi tällä olla seurauksia opettajien motivaatioon. Opettajat käyttivät myös oman arvionsa mukaisesti monipuolisia pedagogisia menetelmiä kielen opetuksessa oppilaiden kanssa. On kuitenkin tärkeää huomata, että erityyppiset kielikylpymallit vaativat opettajilta erilaisia pedagogisia menetelmiä, jotka huomioivat muun muassa oppilaiden kielen osaamisen tason (Ó Muircheartaigh & Hickey 2008). Näin ollen eritasoisille oppilaille tulisi käyttää erityyppisiä ja - tasoisia menetelmiä. Kielikylpyopetus nähtiin poikkeavan normaalista opetuksesta muun muassa opetusmenetelmien ja niiden haastavuuden suhteen (sekä opettajille että oppilaille): Opetus 24

on haasteellisempaa, sillä oppilaat eivät välttämättä ymmärrä mitä sanon. Enemmän joutuu selittämään ja käyttämään non-verbaalisia tapoja.. Opettajat näkivät haasteiden lisäksi kielikylpyopettajan työssä myös etuja. Oppilaat ryhmänä nähtiin keskimääräistä taitavampina ja oppilasryhmä yhteen hitsautuneempana. Erityisopetus on kielikylpyluokkien osalta järjestetty hyvin. Oppilaiden kielellistä osaamista kartoitetaan vuosittain ja oppilaiden mahdollisuudet osallistua erityisopetukseen (suomen kielellä) olivat hyvät. Kuitenkin yksi kehittämisen tarve nousi kyselyn vastauksista esiin. Tämä oli opettajien mahdollisuudet saada erityisopetuksen välineistöä käyttöönsä tai opetusta niiden käytössä. Nykyään lähes jokaisessa koulussa on hyvät erityisopetuksen välineet, joita voi myös omassa opetuksessaan hyödyntää. Tilanne on erityisen tärkeä kielikylvyssä, jossa opettajan tehtävänä on usein käsitteellistää abstrakteja asioita joita opetetaan oppilaille vielä kehittymässä olevalla kielellä sekä antaa tukiopetusta ruotsin kielellä. Tällöin erityisopetuksen välineistön hyödyntäminen on usein tarpeellista. Yleisesti Mäntymäen koulun opettajat kokivat myös, että koululle asetetut tavoitteet kielikylvyn osalta (myönteinen asenne kielikylpyä kohtaan, oppilaiden ruotsin kielen käyttö arkipäivän tilanteissa ja osaaminen ruotsin kielen rakenteissa) saavutetaan hyvin tai jokseenkin hyvin. Arviointiryhmän mielestä kielikylpyopetusta antavat opettajat ovat hyvin perillä kielikylpytoiminnan suosituksista ja hyvistä käytänteistä. Opettaja- aineiston perusteella opettajien osaamisen taso kielikylpyopetuksessa on hyvä ja heidän käyttämänsä opetusmenetelmät ovat riittävän monipuolisia ja opetus tarkoituksenmukaista. Kauniaisten perusopetuksen supistetun mallin takia opettajat kokevat kuitenkin suuria haasteita opetuksen perillemenossa kielikylpykielellä. 25

Kuudesluokkalaisten oppilaiden kielikylpykielen käyttötilanteet Tässä luvussa tarkastellaan kuudesluokkalaisilta oppilailta kerättyä lomaketta heidän äidinkielen ja kielikylpykielen käyttötilanteistaan (liite 3). Kuudennella luokalla kyselyyn vastasi kaikkiaan 13 oppilasta. Luokka on hyvin pieni ja tämä tulee ottaa huomioon tuloksia tulkittaessa. Kielikylpy on tarkoitettu ensisijaisesti äidinkieleltään suomenkielisille perheille. Kuitenkin aikaisemmassa pääkaupunkiseudulla kuudesluokkalaisille toteutetussa tutkimuksessa on todettu, että pienessä osassa perheitä käytetään myös ruotsin kieltä vanhempien ja lasten välisessä kommunikoinnissa. Tarkasteltaessa oppilaiden kielenkäyttöä ystävien ja sukulaisten parissa huomattiin heidän käyttävän aktiivisesti ruotsin kieltä erityisesti ydinperheen ulkopuolella (Harju- Luukkainen 2008). Tilanne oli vastaavanlainen Kauniaisissa. Kuudesluokkalaisista lähes 70 prosenttia käytti viestiessään vanhempiensa kanssa vain suomea. Neljä oppilasta (30 %) ilmoitti puhuvansa eniten suomea, joten perheen kesken käytettiin myös muita kieliä kommunikointiin. Noin 39 prosenttia kuudesluokkalaisista käytti sukulaisten kanssa kommunikointiin eniten suomea (vain suomea 46 %) ja suomea ja ruotsia yhtä paljon käytti yksi oppilas (8 %) sekä yksi oppilas (8 %) käytti eniten ruotsia. Ystävien kanssa tilanne oli hyvin vastaavanlainen. Vain suomea puhui 46 prosenttia oppilaista, eniten suomea 46 prosenttia ja suomea ja ruotsia yhtä paljon 8 prosenttia. Ruotsin kielen käyttö vapaa- ajalla television katseluun, lukemiseen tai Internetistä materiaalin lukemiseen ei ollut suosittua. Kukaan kuudesluokkalaisista oppilaista ei ilmoittanut katselevansa filmejä tai TV- ohjelmia alkuperäiskielellä (ruotsiksi) ilman tekstitystä. Vain yksi oppilas ilmoitti lukevansa TV- ohjelmien tekstityksiä ruotsiksi. Ruotsinkielisten kirjojen lukeminen oli hieman suositumpaa. Oppilaista 23 prosenttia (3 oppilasta) ilmoitti lukevansa kirjoja ruotsiksi ja 15,4 prosenttia oppilaista luki sanomalehtiä ruotsiksi. Lisäksi yksi oppilas ilmoitti lukevansa aikakauslehtiä ruotsiksi. Jos vertaamme Kauniaisten Mäntymäen koulun kuudesluokkalaisten lukuaktiivisuutta eri kielillä kuvion 4 mukaisesti Harju- Luukkaisen (2008) raporttiin ruotsinkielisten, suomenkielisten ja kielikylpyoppilaiden tuloksiin, saamme tarkemman kuvan oppilaiden lukemisaktiivisuudesta eri kielillä. Kuvio 4 esittää oppilaiden äidinkielisten ja muunkielisten kirjojen, sanomalehtien ja sarjakuvien lukemisen prosentuaalisen osuuden eri oppilasryhmissä. Kauniaisten mallissa opiskelevat oppilaat käyttävät lukemiseen äidinkielen lisäksi selkeästi vähemmän muita kieliä kuin Helsingissä kielikylvyssä opiskelevat oppilaat. Ero suomen kielellä koulua käyviin oppilaisiin ei ole suuri. Näiden tulosten valossa näyttäisi siltä, että kuudesluokkalaisille ei muodostu koulun aikana omaksuttavista kielistä (ruotsi ja englanti) aitoa välinettä, jota he hyödyntäisivät aktiivisesti vapaa- aikanaan lukemisessa. 26