MUISTIO JOHTORYHMÄN KOKOUS 13, 2/2009 Aika 2.2.2009 klo 12.00 13.20 Paikka Posken kokoushuone,, Rovaniemi Ryhmän jäsenet Läsnä: Eine Heikkinen Lapin lääninhallitus, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys Anita Järvelin Mielenterveyden Keskusliitto Mervi Kestilä MLL:n Lapin piiri Asta Niskala Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Marko Palmgren, siht. Nuorten Ystävät Jaakko Seppänen, pj Nuorten Ystävät Ossi Takkinen Rovalan Setlementti ry Poissa: Veli-Matti Ahtiainen SPR/Lapin piiri Pirjo Kairakari Lapin Ensi- ja Turvakoti ry Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Ristenrauna Magga SámiSoster ry Harri Tiuraniemi Sodankylän kunta 1. Kokouksen avaus o Todettiin läsnäolijat o Hyväksyttiin esityslista 2. Edellisen muistion hyväksyminen o Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio 3. Järjestöyhteistyön jatkaminen Lapissa, uudet jatkosuunnitelmat 2009-> o Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry haki syyskuun lopulla Rahaautomaattiyhdistykseltä rahoitusta Lapin järjestötoiminnan kehittämisyksikköön. o RAY:n päätös 18.12.2008 oli kielteinen. o RAY:ltä on saatu perustelut kielteiseen rahoituspäätökseen RAY:n palautteiden, ohjausryhmän kokouksen ja Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen Sosiaalijazz-työkokouksen pohjalta pohdittiin, miten järjestöyhteistyötä jatketaan ja millaiselle toiminnalle olisi mahdollista saada rahoitusta? Muistion lopussa liitteenä koonti edellä mainituista palautteista yms., johon on lisätty johtoryhmän ideoita. Kyseessä on vasta ideapaperi. Ideapaperin lopussa on aikataulu siitä, miten uutta rahoitushakemusta aletaan työstää.
Johtoryhmä piti tärkeänä, että uusi hakemus rakentuu entisen pohjalle, mutta syventää sen sisältöjä, työmenetelmiä ja vaikutuksia hyvinvointiin. Johtoryhmän jäsenillä on mahdollisuus halutessaan tulla mukaan suunnittelutyöryhmään. Osa onkin jo ilmoittautunut mukaan. Liitteenä olevassa listassa työryhmän jäsenet tällä hetkellä, mutta mukaan siis pääsee ilmoittautumalla Markolle. 4. Muita asioita o Pohjois-Suomen järjestöpäivät Oulussa 19.-20.2.2009. Lisätietoja Järjestöpankista ja STKL:n kotisivuilta. o Valtakunnalliset sosiaali- ja terveysturvan päivät Rovaniemellä 12.-14.8.2009. Tapahtuma kokoaa 500-700 sote-toimijaa valtakunnallisesti Rovaniemelle. o Harvaan asuttujen alueiden turvallisuus -seminaari 16.-17.2.2009 Rovaniemellä. Kutsuseminaariin on kutsuttu muutamia järjestötoimijoita ja seminaarissa on tavoitteena keskittyä turvallisuussuunnittelun käynnistämiseen. Tilaisuudessa on asiantuntijapaneeli, jolle saa esittää etukäteen kysymyksiä. Päätettiin, että Marko laittaa järjestöjen huomioimiseen liittyvän kysymyksen pohdittavaksi: Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on merkittävä rooli lappilaisen hyvinvoinnin rakentumisessa. On tärkeää, että järjestöt pääsevät mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Miten turvallisuussuunnitteluun otetaan mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja millaisen roolin järjestöt saavat suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa? 5. Seuraava kokous o Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen johtoryhmä työskentely päättyy. Puheenjohtaja ja hankkeen hallinnoijan edustaja Jaakko Seppänen kiitti johtoryhmää toiminnastaan järjestöyhteistyön hyväksi tässä hankkeessa. Ja lisäsi, että yhteinen työ järjestöyhteistyön kehittämiseksi kuitenkin jatkuu. Marko Palmgren kiitti johtoryhmää saamastaan tuesta hankkeen aikana. o Nuorten Ystäviä kiitettiin panoksesta järjestöyhteistyön tukemisessa. 6. Kokouksen päätös o Puheenjohtaja Jaakko Seppänen päätti kokouksen klo 13.20. Seuraavalla sivulla liite 1.
Uusi hakemus Lapin järjestötoiminnan kehittämisyksikkö -hakemuksen pohjalta Työryhmä: Ahtiainen, Veli-Matti Heikkinen, Eine Kairakari, Pirjo Kestilä, Mervi Kilpeläinen, Arja Magga, Ristenrauna Martikainen, Jari Mustakangas-Mäkelä Anne Niskala, Asta Palmgren, Marko Pohjola, Anneli Seppänen, Jaakko Takkinen, Ossi Lisäksi pyydetään Meri-Lapin Majakka ry:ltä edustaja ja tiedustellaan, onko Lapin SOTEjärjestöjen yhteistyöhankkeen johtoryhmässä vielä henkilöitä, jotka haluaisivat tulla ryhmään. 1. Rayn palautteet Lapin järjestötoiminnan kehittämisyksikkö -hakemuksesta Ilkka Repo Paljon samoja elementtejä STKL:n hyve-toiminnan kanssa. RAY:llä periaate, ettei rahoita, kuin 5 hyve-hanketta. Järjestöjen kehittämisyksiköitä useita, kuinka monta ja missä laajuudessa näitä tulisi rahoittaa? Hakemus tehty oikein eli toiminta-avustuksena, koska kehittämistyövaihe on jo tehty. Hakemuksessa on mukana kattava järjestöpohja. Avautuuko tietotekniikka-hankkeista uusia polkuja, joita voi hyödyntää jatkossa? Tietotekniikkahankkeiden kokemusten hyödyntäminen laajemmin järjestöjen palveluina. Ilkka Repo ehdotti loppukeväästä tai -kesästä tapaamista, jossa voidaan tarkemmin katsoa suunnitelmaa. Pekka Mykrä (Pekalla ei ollut tietoa avustuspäätöksistä ja perusteluista) Pekka arveli, että yksi syy voisi olla, että hakemus keskittyy liiaksi rakenteisiin. Oleellista olisi kertoa rakenteen vaikutus hyvinvointiin eli mitkä ovat rakenteen vaikutukset? A-hakemus on oikea muoto, jos haetaan toimintaa, joka jatkuu RAY:n tuella. C eli projekti avustusta voi hakea vain, jos projekti alkaa ja päättyy, eikä hankkeen jälkeen tarvita RAY:n rahoitusta toiminnan jatkamiseen. Tavoitteet tulee olla konkreettiset ja linjassa RAY:n tavoitteiden kanssa. Pekka lupasi kommentoida hakemustamme paremmin, kun ehtii siihen perehtymään.
2. Ohjausryhmän palautteita ja ideoita: Hyvinvointiin vaikuttaminen pitää kirjata esille Yhteistyö kuntien kanssa ja tuki pienille järjestöille arkityön tueksi tulisi myös saada näkyville Lapin aluetyöntekijät pitäisi ottaa paremmin mukaan suunnitteluun Pitäisi järjestää kutsuseminaari, johon RAY.n edustajat myös mukaan. Järjestöille pitäisi saada keskus myös Lappiin Aluetyöntekijöillä huoli aluetyön keskitetystä hoitamista etelästä Muita asioita ohjausryhmässä: o Kiinteistö Kansankatu 8 on kaupungin myyntilistalla. Neuvokas toimii näissä tiloissa ja on aloittanut neuvottelut, jotta koko kiinteistö saataisiin järjestöjen käyttöön. Neuvottelut etenevät nopeasti. Tiloihin on ensin kysytty Neuvokkaan neuvottelukunnassa olevia järjestöjä, mutta nyt myös muut järjestöt ovat tervetulleita. Muistion lopussa Anneli Laineen info asiasta. Kiinnostuneiden tulee ottaa pikaisesti yhteyttä Anneliin. 3. Sosiaalijazzeilta ideoita Hyvinvointi ja vaikuttavuus esille o Rakenteet ja toimintamallit ovat välineitä Tiedontuotanto, -kerääminen ja välittäminen keskiössä o Järjestöillä ei ole aikaa/mahdollisuutta koota kaikkea tietoa toimintansa kehittämiseen o Mikä on tällä hetkellä järjestöjen rooli? Mikä on kunkin järjestön perustehtävä ja millaisena toimintana se tänä päivänä näyttäytyy tai tulisi näyttäytyä? Järjestölähtöinen auttamistyö keskiössä, mutta toisaalta myös palveluntuottajajärjestöjen tulisi selkiyttää rooliaan palvelutuotannon ja järjestölähtöisen auttamistyön välillä. Teknologia, visual, verkkoneuvonta, järjestöpankki Järjestötoimijoiden erilaisuus - miten järjestötoiminnasta saadaan selkeä kuva julkisen toimijoille. Miten järjestöt saadaan mukaan erilaisiin toimintoihin suunnittelusta lähtien? Miten suunniteltava juttu tukee järjestöjä? Substanssialoittain? Eritasoisia toimijoita keskenään? Perusidea on kuitenkin se, että joillakin keinoilla tuetaan järjestöjä perustehtävässään eli eriryhmien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja tukemisessa sekä edunvalvonnassa. Jos järjestöjä pystytään tukemaan tässä, niin tuloksena on hyvinvointia. Pitäisi kuitenkin pystyä myös osoittamaan toiminnan vaikuttavuus lappilaisen hyvinvoinnin edistämisessä.
4. Ideoita johtoryhmästä Posken teknologian hyödyntäminen järjestötoiminnassa: o Osaamiskeskuksella on paljon teknologista osaamista ja toimintamalleja, joiden valjastaminen järjestötoiminnan tarpeisiin on melko edullista sekä teknisesti melko helposti toteutettavaa. Poske antaa tuen tekniikan käyttöönottoon, mutta erilaisten toimintojen pilotoiminen uusilla kohderyhmillä on oma prosessinsa, jonka toteuttamiseen ja koordinointiin on varattava aikaa ja resursseja. o Teknologisia palveluita järjestöille voitaisiin rakentaa olemassa olevan Järjestöpankin sisälle. Esimerkkejä mahdollisuuksista: Järjestöt antavat neuvontaa ja ohjausta verkossa kansalaisille Verkkoneuvontaa suojatussa ja tietoturvallisessa (ssl-suojattu) järjestelmässä. Toimisi samalla logiikalla kuin kuntien verkkoneuvonta: asiantuntijat vastaavat tietyn ajan kuluessa kansalaisten esittämiin kysymyksiin. Kansalaiset saavat neuvontaa suoraan kotiin. Videoneuvotteluyhteydet järjestöjen asiantuntijoihin Järjestötoimijat voivat pitää palavereja suojatussa yhteydessä esim. valtakunnallisiin keskustoimistoihin. Kansalaiset voivat ottaa yhteyttä suojatun videoneuvotteluyhteyden netistä ladattavalla väliaikaisella ilmaisella videoneuvottelulisenssillä järjestöjen työntekijöihin. Jalkautettu neuvontapalvelu, joka mahdollistaa erityisosaamisen hyödyntämisen asuinpaikasta riippumatta. Erityisryhmien tuki videoneuvotteluyhteyksin Lapissa toimii depressio-ryhmä, jonka vetäjä on Rovaniemellä ja osallistujia 6-7 eripuolilta Lappia. Järjestöt voisivat koota vertaisryhmiä tai työnohjausryhmiä eri puolilta Lappia. o Harvaan asutussa Lapissa erilaisille erityisryhmille voidaan tarjota vertaisryhmiä tai tukiryhmiä videoneuvotteluyhteyksien avulla. o Myös paikallisyhdistysten toimintojen ohjaajille tai vertaisryhmien vetäjille voitaisiin järjestää ryhmätyönohjausta. Verkkokonsultointia järjestötoimijoiden kesken. Posken sosiaalikollega -sivulla asiantuntijat voivat konsultoida toisiaan asiakastyön kysymyksissä. Järjestötoimijoilla voisi olla myös tarvetta konsultoida toisiaan? Pohdittiin myös sitä, millä tavalla Järjestötoiminnan kehittämisyksikkö voisi tukea alueellisia järjestötoimijoita paikallisjärjestöjen tukemisessa. o Yhdistysten perusyhdistystoiminta on usein samankaltaista. Esim. hallitustoiminta, varainhankinta, vapaaehtoisten koulutus. o Voitaisiin tukea esim. aluetyöntekijöitä toteuttamaan useiden järjestöjen yhteisiä koulutuksia paikallisyhdistyksille. Pienissä kunnissa sama henkilö voi toimia
5. Miten edetään? Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke useamman yhdistyksen hallituksessa, joten siltäkin kannalta yhteiskoulutuksista olisi hyötyä. o Aluetyöntekijöiden erilaista asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää paikallisyhdistysten hyväksi. o Työryhmää täydennetään ideapaperin listauksen mukaiseksi. Marko kysyy Majakkaa ja johtoryhmän jäseniä. o Marko ja Jari vastaavat kirjoituksesta (Marko töissä 15.3.2009 saakka, katsotaan ennen töiden päättymistä, miten kirjoitusvastuu hoidetaan). o 23.2.2009 Ilkka Repo Rovaniemellä. Silloin esitetään idea haettavasta jutusta Ilkalle ja kuullaan hänen kehittämisehdotukset. Pohjana kuitenkin edellinen hakemus, koska tosissaan silloinkin haettiin ja tarve edelleen olemassa. o Esittelemään menevät Marko, Jari, Eine, Särkelän Riitta (jos pääsee), Veli-Matti ja Mervi. Eine sopii ajan neuvottelulle. Neuvottelu on ma 23.2.2009 illalla. o Ennen 23.2 esittelyä Marko ja Jari kehittävät suunnitelmaa sisällöllisesti ja hyvinvointi mielessä. Marko ja Jari lähettävät suunnitelman kommentoitavaksi työryhmälle ennen 23.2.2009 esittelyä. o Kommenttien ja Ilkka Revon palautteen pohjalta kehitetään suunnitelmaa ja lähetetään se työryhmälle, aiesopimuksen allekirjoittaneille sekä mahdollisesti laajemmallekin järjestöjoukolle kommentoitavaksi. Aiesopimuksen allekirjoittaneille lähetetään aiesopimuspyyntö ja toiveet/kommentit kehittämisestä. Kertoa, että edellisessä haussa emme saaneet rahoitusta, mutta nyt olemme alustavasti RAY:n avustusvalmistelija Ilkka Revon kanssa neuvotelleet suunnitelman kehittämisestä tähän suuntaan. o Palautetta järjestöväeltä ja muilta kumppaneilta pyydetään 8.3.2009 mennessä. o Ma 9.3.2009 klo 14-16 Kolpeneen ruokasalin kabinetissa kokoontuu työryhmä, joka jatkaa suunnitelman kehittämistä palautteiden pohjalta. (Huom. ruokasalin kabinetissa, Posken neuvotteluhuone on varattu, joten emme pääse sinne.)