Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien avulla Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.edu.helsinki.fi/vk/index.htm Soveltavan kasvatustieteen laitos, Helsingin yliopisto
Skeema alunperin Kantin filosofinen käsite kognitiivisen psykologian ydinkäsitteitä tietorakenne, joka edustaa yleisiä muistiin varastoituneita käsitteitä ja käsitteen osien välisiä suhteita; yksilön yksityinen teoria todellisuudesta (Rumelhart 1984) 3.10.2006 Pirjo Harjanne 2
Skeemateoria (Bartlett 1932/1995) tieto tallentuu muistiin jäsentyneinä kokonaisuuksina, hierarkkisina tietorakenteina eli kognitiivisina skeemoina, joissa kognitiivisiin aineksiin on liittyneenä myös emotionaaliset ainekset uuden tiedon oppiminen jäsentyy aikaisemman tiedon perustalle 3.10.2006 Pirjo Harjanne 3
Skeema yksittäiset tiedonpalat eivät voi olla olemassa muistissa sellaisenaan, vaan niiden täytyy olla integroituneena jäsentyneeseen ja laajempaan edustukseen (Nassaji 2002) 3.10.2006 Pirjo Harjanne 4
Skeema laaja,kompleksinen tietorakennne, jotka edustaa tietoamme esineistä, tilanteista, kertomuksista, tapahtumista, toiminnoista ja ihmisistä auttaa organisoimaan ja prosessoimaan tehokkaasti vaativia tietoalueita (Anderson 1980) 3.10.2006 Pirjo Harjanne 5
skriptin käsite kuvaa toimintojen ja tapahtumien (esim. ravintolassa käynti, tarina) stereotyyppistä rakennetta edustavia skeemoja (Schank & Abelson1977) 3.10.2006 Pirjo Harjanne 6
Skeemateoria (Bartlett 1932/1995) tieto tallentuu muistiin sellaisena kuin se on tulkittu tiedon muistihaku helpottuu ratkaisevasti, jos tieto on organisoitu systemaattisesti, hierarkkisesti ja rikkaasti tilannesidonnaisia merkittäviä kielen viestinnällisessä ymmärtämisessä ja viestinnällisessä tuottamisessa 3.10.2006 Pirjo Harjanne 7
Skeemateorian sovellus dialogin/kertomuksen/asiatekstin eri vaiheet voidaan esittää esim. hierarkkisena skeemana, story grammar- puukuvaimena tai kiekkona, jossa vieraalla kielellä tuotettavat asiat kuvavihjeinä/tavoitekielisinä tai äidinkielisinä sanavihjeinä oppilas laatii itse puukuvaimen /kiekon/ skeeman äidinkielisin tukisanoin/kuvin vieraskielisestä tekstistä palvelee tekstin sisällön selvittämistä ja olennaisen tiedon poimimista skeema/puukuvain/kiekko (valmiina annettu tai oppilaiden tekemä) palvelee pohjana viestinnän harjoittelussa 3.10.2006 Pirjo Harjanne 8
Vieraan kielen viestinnällisessä harjoittelussa hierarkkiset tapahtuma- ja asiaskeemat toimivat pohjana opittavan kieliaineksen tehokkaalle organisoimiselle uuden oppimiselle ja sen sulauttamiselle aikaisempaan tietoon järjestelmälliselle muistista haulle huomion kiinnittämiselle opittaviin asioihin päätelmien tekemiselle ja tiivistelmän laatimiselle oppilaan vieraskielisen tekstin pohjalta laatimassa äidinkielisessä skeemassa/puukuvaimessa tekstisidonnaisen ja sovellusviestinnän pohjana 3.10.2006 Pirjo Harjanne 9
Elaborointi muistihakuprosessiin vaikuttaa se tapa, jolla informaatio on organisoitu muistiin (Shiffrin & Schneider 1977) > se, kuinka kieltä käytetään, vaikuttaa kielen representaatioon muistissa 3.10.2006 Pirjo Harjanne 10
Elaborointi Graik &Lochart 1972; Craik & Tulving 1975 oppimisen kannalta on relevanttia se tapa, jolla informaatio prosessoidaan ratkaisevaa oppimisen kannalta on informaatioprosessoinnin syvyys (depth of processing theory ) semanttinen prosessointi > integroituneita tietoverkostoja > tehokas muistihaku, koska suurempi pääsyn varastoituun tietoon 3.10.2006 Pirjo Harjanne 11
Elaborointi Anderson (1976) liitti elaboroinnin skeeamteoriaan: oppiminen perustuu oppijan omaan tiedon konstruointiin, jolloin hän itse rakentaa elaboroiden, eli työstäen ja soveltaen, uudesta tietoaineksesta omat tietorakenteensa aikaisemman tietonsa perustalta 3.10.2006 Pirjo Harjanne 12
Elaborointi informaation monipuolinen ja runsas työstäminen ja soveltaminen siihen lisätietoa liittämällä > tiedon syväprosessointi > materiaalin muistaminen (Anderson 1980; 1983; 1995) enemmän yhteyksiä > muistihakupolkuja 3.10.2006 Pirjo Harjanne 13
Elaborointi kielen omaehtoinen työstäminen ja tuottaminen (self-generated elaboration ) uuden tiedon muokkaaminen omiin aikaisempiin tietoihin sopivaksi mitä monipuolisempaa, perusteellisempaa ja ainutlaatuisempaa elaborointi on (precise/specific/unique elaboration), sitä parempi muistaminen (Anderson 1980; 1983; 1995; Kristiansen 1992; 1994a; 1994b; 1994c; 1998) 3.10.2006 Pirjo Harjanne 14
Elaborointi uuden tiedon syvä, laaja ja monipuolinen prosessointi (Anderson 1980; 1983) kaikki oppimista ja muistamista parantava työstäminen, merkityksen rikastuttaminen ja laajentaminen sekä tuottaminen (Levin 1988) eli mikä tahansa harjoittelu ei sellaisenaan automaattisesti johda parempaan muistamiseen 3.10.2006 Pirjo Harjanne 15
Elaborointi vieraan kielen viestinnällisessä harjoittelussa opittavaksi tarkoitetun materiaalin esittämistä omin sanoin tai yhteenvedon tekemistä siitä, analogioiden luomista, luovaa muistiinpanojen tekemistä, tekstissä olevien ajatusten selittämistä jollekin toiselle sekä kysymysten tekemistä että vastaamista (Garcia ja Pintrich 1994) 3.10.2006 Pirjo Harjanne 16
Elaborointi vieraan kielen viestinnällisessä harjoittelussa tarkoittaa sanojen/rakenteiden/ tekstin omaa työstämistä ja soveltamista auttaa kiinnittämään huomiota opittavaksi tarkoitettuun kieliainekseen ohjaa käyttämään opittavaksi tarkoitettua kieliainesta omissa tuotoksissa 3.10.2006 Pirjo Harjanne 17
3.10.2006 Pirjo Harjanne 18
3.10.2006 Pirjo Harjanne 19
You can t learn anything you don t understand. You can t apply if there is nothing in your brains to apply. 3.10.2006 Pirjo Harjanne 20