Sivistyslautakunta 103 16.11.2016 KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI SIVLK 16.11.2016 103 Valmistelu ja lisätiedot: kehittämispäällikkö Tuija Öberg 040 5538 654 tai tuija.oberg@porvoo.fi Kaupunginhallitus on pyytänyt sivistyslautakunnalta lausuntoa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumisesta, haasteista ja muutospaineista. Sivj: Sivistyslautakunta esittää lausuntonaan strategian toteutumisesta seuraavaa: Kaupunkistrategia 2013 2017 hyväksyttiin valtuustossa 30.10.2013. Strategia valmisteltiin yhdessä asukkaiden, yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa, vaikuttajaraatien kokoontumisissa sekä tulevaisuuskyselyn avulla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ennen strategian hyväksymistä 29.5.2013 kaupungin ensimmäisen laajan hyvinvointikertomuksen. Strategian valmistelutyössä hyödynnettiin hyvinvointikertomuksen laatimisen yhteydessä syntynyttä tietoa porvoolaisten hyvinvoinnista. Strategiaan ei kirjattu indikaattoreiden tai tavoitteiden osalta seurantakäytänteitä, joten seuranta on toteutettu Hyvinvointikertomuksen kautta. Hyvinvointikertomuksen ensimmäisessä vuosiraportissa vahvistettiin strategian ja siis myös Hyvinvointikertomuksen tavoitteisiin pohjautuen seurantamittaristo. Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti on strategiakauden aikana laadittu kolme kertaa ja samalla on seurattu myös strategian tavoitteiden toteutumista. Tämä on ollut toimiva käytäntö ja sitonut strategiatyön ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön tiiviisti yhteen. Toimintatapa olisi pitänyt vahvistaa strategiassa. Kaupunkistrategia on auttanut linjaamaan toimintasisältöjä ja helpottanut vuosittaisten toimintasuunnitelmien ja -kertomusten laadintaa. Myös toimialojen ja tehtäväalueiden välinen yhteistyö on ollut helpompaa ja ohjatumpaa strategian linjausten pohjalta. Erityisesti asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi on tehty kaupunkitasoista yhteistyötä, jonka kautta on saatu eri hallintokuntien käyttöön ohjeita ja toimintamalleja asukkaiden ja asiakkaiden osallistumisen ja kuulemisen toteuttamisesta. Strategian kuntalaisia ja asiantuntijoita osallistavaa laadintamallia on käytetty strategiakauden aikana eri ohjelmien teossa.
Talouteen liittyvien tavoitteiden toteutumiseksi on sivistystoimessa parannettu palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön suoriteperusteinen budjetointi ja henkilötyövuosien määrää on vähennetty koko toimialalla. Tilinpäätöksen 2013 mukaan henkilöstömäärä oli 1758 ja 2015 tilinpäätöksessä 1689. Palveluverkosta on laadittu koko sivistystoimen kattava palveluverkkoselvitys. Strategian tavoitteet Asukkaiden hyvinvointierojen kaventaminen ja Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen ovat olleet keskeisiä tavoitteita sivistystoimen toiminnalle. Hyvinvoinnin alueellisia eroja on vähennetty ja työttömien toimintakykyä on kohennettu erityisesti hanketoiminnan kautta. Hankkeet ovat olleet joko sivistystoimen omia tai eri toimialojen yhteisiä hankkeita. LiiKu-hankkeen tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömät ja sosiaali- ja perhepalvelujen asiakkaat löytävät liikunta-, kulttuuri-, terveys-, ja hyvinvointipalvelujen piiriin. Gammelbacka-hankkeessa kehitetään alueellista yhteisöllisyyttä. Koulutuksellisen tasa-arvo hankkeen avulla on edistetty alueellisen tasa-arvoisuuden toteutumista ja Liikuntapolussa lasten ja nuorten liikkumiseen aktivoinnilla terveyserojen kaventumista. ESR-rahoitteisella Paras alku Porvoossa -hankkeella on tuettu maahanmuuttajien kotoutumista. Strategiakauden aikana ovat turvapaikanhakijat nousseet maahanmuuttajien rinnalle erityisen tuen tarvitsijoina. Strategia on auttanut hankkeiden valinnassa ja toiminut hyvänä perusteluna hankerahoitusta haettaessa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on kehitetty toimintaa strategian mukaisesti nuorisotakuuselvityksen linjausten pohjalta. Koppari verkkopalvelukartta on otettu käyttöön ja nuorten yhden luukun palvelupiste Ohjaamo on avattu. Nuoria koskevan hyvinvointitiedon hankintaa ja käyttöä on tehostettu. Kouluterveyskyselyt ja peruskoulujen hyvinvointiprofiili ovat tärkeimmät omat tietopohjamme. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa nostetaan esiin sekä uusia että jo toteutusvaiheessa olevia kehittämiskohteita lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ylläpitoon. Sivistystoimi on osallistunut perhetyön selvityksen laadintaan ja Iloa vanhemmuuteen -hankkeeseen, joissa on tavoitteena lapsiperheiden palveluiden parantaminen. Asukkaat ovat osallistuneet opetussuunnitelmatyöhön ja sivistysverkkoselvityksen laadintaan. Erilaisia sähköisiä palveluja on otettu käyttöön helpottamaan asiointia ja vuorovaikutusta asiakkaan ja sivistystoimen välillä.koulutuspalveluiden laadunarvioinnissa kuullaan henkilökunnan lisäksi oppilaita ja heidän huoltajiaan. Nuorten osallistumismahdollisuuksia on lisätty nimeämällä Lasten ja
nuorten osallisuus ja vaikuttaminen -työryhmä. Työryhmän tehtävänä on mm. nuorten demokratiakasvatuksen tukeminen ja äänestysaktiivisuuden edistäminen. Erityisesti Nuorisovaltuusto, oppilaskuntatoiminta, vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi ja Facebook-yhteisöt ovat nuorten osallistumiskanavina hyvin toimivia. Sivistystoimi tukee vuosittain satoja kolmannen sektorin toimijoita. Strategian tavoitteiden mukaisesti on avustusmuotoja ja -käytänteitä sekä hakumenettelyä koko kaupungin tasolla kehitetty edelleen, sähköinen avustushaku on saatu käyttöön, vuoropuhelua käydään verkostotapaamisissa ja koulutuksissa ja kaupungin kotisivuilla olevaa yhdistyssivustoa on laajennettu. Päätös: Sivistyslautakunta esitti lausuntonaan strategian toteutumisesta seuraavaa: Kaupunkistrategia 2013 2017 hyväksyttiin valtuustossa 30.10.2013. Strategia valmisteltiin yhdessä asukkaiden, yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa, vaikuttajaraatien kokoontumisissa sekä tulevaisuuskyselyn avulla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ennen strategian hyväksymistä 29.5.2013 kaupungin ensimmäisen laajan hyvinvointikertomuksen. Strategian valmistelutyössä hyödynnettiin hyvinvointikertomuksen laatimisen yhteydessä syntynyttä tietoa porvoolaisten hyvinvoinnista. Strategiaan ei kirjattu indikaattoreiden tai tavoitteiden osalta seurantakäytänteitä, joten seuranta on toteutettu Hyvinvointikertomuksen kautta. Hyvinvointikertomuksen ensimmäisessä vuosiraportissa vahvistettiin strategian ja siis myös Hyvinvointikertomuksen tavoitteisiin pohjautuen seurantamittaristo. Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti on strategiakauden aikana laadittu kolme kertaa ja samalla on seurattu myös strategian tavoitteiden toteutumista. Tämä on ollut toimiva käytäntö ja sitonut strategiatyön ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön tiiviisti yhteen. Toimintatapa olisi pitänyt vahvistaa strategiassa. Kaupunkistrategia on auttanut linjaamaan toimintasisältöjä ja helpottanut vuosittaisten toimintasuunnitelmien ja -kertomusten laadintaa. Myös toimialojen ja tehtäväalueiden välinen yhteistyö on ollut helpompaa ja ohjatumpaa strategian linjausten pohjalta. Erityisesti asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi on tehty kaupunkitasoista yhteistyötä, jonka kautta on saatu eri hallintokuntien käyttöön ohjeita ja toimintamalleja asukkaiden ja asiakkaiden osallistumisen ja kuulemisen toteuttamisesta. Strategian kuntalaisia ja asiantuntijoita osallistavaa laadintamallia on käytetty strategiakauden aikana eri ohjelmien teossa.
Talouteen liittyvien tavoitteiden toteutumiseksi on sivistystoimessa parannettu palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön suoriteperusteinen budjetointi ja henkilötyövuosien määrää on vähennetty koko toimialalla. Koulutuspalveluissa ollaan myös siirtymässä suoriteperusteiseen budjetointiin. Tilinpäätöksen 2013 mukaan henkilöstömäärä oli 1758 ja 2015 tilinpäätöksessä 1689. Palveluverkosta on laadittu koko sivistystoimen kattava palveluverkkoselvitys. Uudet sivistyskeskukset suunnitellaan niin, että ne ovat sekä päivisin että iltaisin asukkaiden käytettävissä. Strategian tavoitteet Asukkaiden hyvinvointierojen kaventaminen ja Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen ovat olleet keskeisiä tavoitteita sivistystoimen toiminnalle. Hyvinvoinnin alueellisia eroja on vähennetty ja työttömien toimintakykyä on kohennettu erityisesti hanketoiminnan kautta. Hankkeet ovat olleet joko sivistystoimen omia tai eri toimialojen yhteisiä hankkeita. LiiKu-hankkeen tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömät ja sosiaali- ja perhepalvelujen asiakkaat löytävät liikunta-, kulttuuri-, terveys-, ja hyvinvointipalvelujen piiriin. Gammelbacka-hankkeessa kehitetään alueellista yhteisöllisyyttä. Koulutuksellisen tasa-arvo hankkeen avulla on edistetty alueellisen tasa-arvoisuuden toteutumista ja Liikuntapolussa lasten ja nuorten liikkumiseen aktivoinnilla terveyserojen kaventumista. ESR-rahoitteisella Paras alku Porvoossa -hankkeella on tuettu maahanmuuttajien kotoutumista. Strategiakauden aikana ovat turvapaikanhakijat nousseet maahanmuuttajien rinnalle erityisen tuen tarvitsijoina. Strategia on auttanut hankkeiden valinnassa ja toiminut hyvänä perusteluna hankerahoitusta haettaessa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on kehitetty toimintaa strategian mukaisesti nuorisotakuuselvityksen linjausten pohjalta. Koppari verkkopalvelukartta on otettu käyttöön ja nuorten yhden luukun palvelupiste Ohjaamo on avattu. Nuoria koskevan hyvinvointitiedon hankintaa ja käyttöä on tehostettu. Kouluterveyskyselyt ja peruskoulujen hyvinvointiprofiili ovat tärkeimmät omat tietopohjamme. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa nostetaan esiin sekä uusia että jo toteutusvaiheessa olevia kehittämiskohteita lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ylläpitoon. Sivistystoimi on osallistunut perhetyön selvityksen laadintaan ja Iloa vanhemmuuteen -hankkeeseen, joissa on tavoitteena lapsiperheiden palveluiden parantaminen.
Asukkaat ovat osallistuneet opetussuunnitelmatyöhön ja sivistysverkkoselvityksen laadintaan. Erilaisia sähköisiä palveluja on otettu käyttöön helpottamaan asiointia ja vuorovaikutusta asiakkaan ja sivistystoimen välillä. Koulutuspalveluiden laadunarvioinnissa kuullaan henkilökunnan lisäksi oppilaita ja heidän huoltajiaan. Nuorten osallistumismahdollisuuksia on lisätty nimeämällä Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttaminen -työryhmä. Työryhmän tehtävänä on mm. nuorten demokratiakasvatuksen tukeminen ja äänestysaktiivisuuden edistäminen. Erityisesti Nuorisovaltuusto, oppilaskuntatoiminta, vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi ja Facebook-yhteisöt ovat nuorten osallistumiskanavina hyvin toimivia. Sivistystoimi tukee vuosittain satoja kolmannen sektorin toimijoita. Strategian tavoitteiden mukaisesti on avustusmuotoja ja -käytänteitä sekä hakumenettelyä koko kaupungin tasolla kehitetty edelleen, sähköinen avustushaku on saatu käyttöön, vuoropuhelua käydään verkostotapaamisissa ja koulutuksissa ja kaupungin kotisivuilla olevaa yhdistyssivustoa on laajennettu.