Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala



Samankaltaiset tiedostot
Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa

Säännöllinen vai jaksoittainen hoito lapsen lievään astmaan?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Hormonien vaikutus astmassa. Maritta Kilpeläinen TY, Keuhkosairausoppi ja kl. allergologia TYKS keuhkoklinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä

Lapsen astma ja tupakka Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa

Mitä tehdä pikkuvinkujalle?

Vaikean astman kehittyvä hoito. Jussi Karjalainen TAYS Allergiakeskus

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka

Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa

Aikuisena alkava astma. Astmatutkimukset vs. todellisuus Ruotsissa

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)


COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa

Mitä keuhkoahtaumataudin Käypä hoidossa oikeastaan sanotaan?

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa

Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Alfa-1-antitrypsiinin puutos

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho

Astmaatikon alkuverryttely

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Inhaloitava kortikosteroidi vai montelukasti lasten astman aloituslääkkeeksi?

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS


Milloin ärsytys aiheuttaa astmaa?

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA

Allergia monilla, kesä kaikilla

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja Esityksen nimi / Tekijä 1

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?

Miten selviytyä terveenä työelämässä

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Astma on Suomessa lasten yleisin pitkäaikaissairaus:

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan?

Astman diagnostiikka ja hoito

Astman Käypä Hoito suositus 2012:

Astma aikuisella SAAS

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Miten selviytyä terveenä työelämässä

Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa?

Astma. - pikkulapsella - aikuisella - vanhuksella - tupakoitsijalla - ylipainoisella - urheilijalla - COPD-potilaalla

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

Astma. - pikkulapsella - aikuisella - vanhuksella - tupakoitsijalla - ylipainoisella - urheilijalla - COPD-potilaalla

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Uudet keuhkoahtaumalääkkeet. Harri Öistämö Filha ry

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

Näin tutkin, hoidan ja seuraan lasten astmaa

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Suomalaisten mielenterveys

Revenio - kasvava terveysteknologiakonserni. Robin Pulkkinen Talousjohtaja Espoon ja Kauniaisten Osakesäästäjät

Revenio - kasvava terveysteknologiakonserni

Psykoositietoisuustapahtuma

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Allergiaohjaus tiivistettynä Kajaani Erja Tommila Projektivastaava, esh Filha ry

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Kertausta astman ja keuhkoahtaumataudin diagnostiikasta ja hoidosta. Antti Saarinen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Terveyden perusta luodaan lapsuudessa

Yhdistyksestä erosivat vuonna 2007 seuraavat: Timo Heino, Kristiina Turjanmaa, Lauri Laitinen.

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

Siedätyshoidon tulevaisuus

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Tiina Ilves MKS ihotautien vastaanotto

Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin?

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

Siedätyshoito. Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen. Spesifisesti allergian siedätyshoidolla

Milloin kirjoitan allergiaruokavaliotodistuksen lapselle?

Pikkulasten astma. Tiina Reijonen, Per Ashorn ja Matti Korppi

OHJE INFEKTIOASTMAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE

Viljelijäväestön altistuminen, oireet ja hengitystiesairaudet

PIENTEN LASTEN ASTMAN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO

Virpi Sidoroff Weight, Asthma, and Bone Mineral Density

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

PÄIVÄKUMMUN KOULUN OIREKYSELYN TULOKSET

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Siedätyshoidon tulevaisuus

Transkriptio:

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015

Mikä on lapseni astman ennuste?

Mikä on lapsen astman ennuste n 50 % (30-65 %) lapsiastmaatikoista on kliinisessä remissiossa nuoruusiällä ja n 20-30 % saa uudelleen oireita aikuisiällä (Spahn JD and Covar R. JACI 2008;121:548-57) 3/4 kouluikäisestä astmalapsesta on remissiossa keski-iässä (Bisgaard H 2010) aikuisten astmasta 80% on oireillut alle 5 v iässä (Morgan WJ 2005) syntymäkohortti tutkimukset ovat tuoneet tietoa astman luonnollisesta kulusta ja eri fenotyypeistä

Van den Toorn et al. AJRCCM 2000 ja 2001 Remissio taudin/oireiden lieveneminen remission määritelmä vaihtelee ei oireita, ei astmalääkkeiden käyttöä ei BHR, normaali keuhkojen toiminta remissio? (Van den Toorn et al. AJRCCM 2000 ja 2001, Respir Med 2005) ikä 18-25 v, J45.0, kliininen remissio, ei oireita eikä lääkkeiden käyttöä 1 v aikana

Figure 1 Outcome of childhood asthma at age 32-42 in a longitudinal study of 119 allergic asthmatic children after a follow up of 30 years (91 with a complete dataset). The outcome of asthma is assessed by symptoms of wheeze and/or asthma attacks, use of inhaled corticosteroids (CS), FEV1 <=90% predicted, and bronchial hyperresponsiveness (PC10 <=16 mg/ml; BHR). atooppinen, keskivaikea tai vaikea astma, n 10 v, 1966-69 Copyright 2004 BMJ Publishing Group Ltd. Thorax 2004;59:925-9

CoR=18,ClinR=44, CuA 103 (17-77 v) astma-arpi

Melbourne Asthma Study 50 v seuranta, syntymäkohortista 7 v iässä, SA 10 v iässä Vanhin syntymäkohortti, aloitettu 1964

Miten remissio kehittyy? remissiossa 50 v iässä WB 64%, astma 47% ja vaikea astma 15% WB remissio alle 10v ja astmaryhmässä 14-21 v astma 50 v iässä, lapsena vaikea astma OR 11.9, naissukupuoli OR 2, lapsuusiän siitepölyallergia OR 2.0

50% 20% 15% 15% fenotyyppi ei muutu seurannan aikana, lapset, joilla oireet alkoivat 6 iässä ja jatkuvasti oireilevat, oireilevat edelleen ja ovat atooppisia

Lancet 2008;372:1058-64

Mikä vaikuttaa ennusteeseen harvemmin remissio tytöillä (Stern Da et al. Lancet 2008) oireinen alku varhain ja jatkuvat/vaikeat oireet allerginen nuha, atooppinen ekseema allerginen herkistyminen BHR alentunut keuhkojen toiminta virusinfektio (rinovirus) geneettiset tekijät, vanhempien astma

Norjalainen syntymäkohortti, 530/1215 lasta, metakoliinialtistus 10 v iässä ja kliininen tutkimus 16 v iässä DDA 10 v iässä (12%), 74% astma 16 v iässä, ei astmaa 10 v iässä, 10% astma 16 v iässä voimakas BHR, 54%:lla astma 16 v iässä voimakas BHR, aktiivi astma ja allerginen nuha, 94% riski pysyvään astmaan jos mikään em kriteeri ei täyttynyt, 7% riski pysyvään astmaan

Mikä on ennuste oireet vain alle 3 v iässä yleensä häviävät suurin osa kouluiässäkin oireilevista oireettomaksi jos astma ja allerginen herkistyminen ja lisääntynyt BHR, remissio ei niin todennäköinen ei atopiaa ja ei BHR:ää, remissio todennäköinen astma voi puhjeta nuorella aikuisiällä

Keuhkojen toiminnan muutokset astmassa

control 16 ml/y MWB14 ml/y WB 16 ml/y A 19 ml/y SA 15 ml/y

Astmaatikon avautumaton keuhkoputkiahtauma yleisyys: 16% lievässä astmassa (Vonk et al. Thoraxr 2003;58:322-7) jopa 49% vaikeassa astmassa (ten Brinke et al. AJRCCM 2001;164:744) FEV1/FVC < pred n 30% 6 v iässä ja n 52% 18 v iässä (Strunk RC et al. JACI 2006;118:1040-7), 25%:lla merkittävä kf alenema vaikutus ennusteeseen: kuolleisuus lis (Panizza JA et al. Imnt Med J 2006;36:773) aikuisastmaatikolla 12.5 x riski COPD:hen, 10x riski krooniseen bronkiittiin ja 17x riski emfyseemaan (Silva et al. Chest 2004) riskitekijät lapsilla: miessukupuoli, varhain todettu astma, BHR (CAMP), perimä Chlamydia pneumoniae, Mycoplasma pneumoniae, adenovirus infektiot? anti-inflammatorisella hoidolla ei vaikutusta keuhkofunktion huononemiseen (CAMP) syy: remodelling, mekaaninen stressi, keuhkojen kasvun häiriö?

suurella osalla lapsista astma on hyväennusteinen tauti osalla oireet jatkuvat / alkavat uudelleen aikuisiällä remissio epätodennäköisempi, jos oireet alkavat nuorena, oireet ovat vaikeita, BHR vaikea, keuhkojen toiminta on alentunut, allerginen nuha ja allerginen herkistyminen, äidin astma jaksottaiseen astmalääkitykseen siirtyminen alentunut keuhkojen toiminta määräytyy jo varhaislapsuudessa ICS hoidon vaikutus astman luonnolliseen kulkuun on vähäinen