Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste Anne Savola ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 15.9.2010, täyd. 17.9.2010 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 1
Kyselyn toteutus Kyselyaika 3.6.-18.8.2010, lisäaika 27.8.2010 asti, viim. vastaus 15.9. Kyselyn sisältö: 1. Mitä odotatte Satapeto-yhteistyöryhmän toiminnalta? 2. Suurpetokannat, hylje ja muut intressiristiriitoja aiheuttavat eläimet: Mikä on edustamanne tahon näkemys nykyisestä suurpetotilanteesta? Erittely eläinlajeittain (Karhu, susi, ilves, ahma sekä hylje ). Valtakunnallinen ja maakunnallinen tarkastelu sekä perustelut näkemyksille. 3. Suurpetojen, hylkeen ja muiden intressiristiriitoja aiheuttavien eläimien vaikutus: Miten suurpedot (ml. hylje) näkyvät edustamanne tahon toiminnassa? 4. Suurpetopolitiikka (ml. hylje): 4.1 Mikä on edustamanne tahon näkemys nykyisestä suurpetopolitiikasta? 4.2 Miten suurpetokantoja tulisi mielestänne hallinnoida? 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 2
Kyselyn vastaukset Vastanneiden määrä 12+1/16 (yksi vastaus palautettiin kokouksessa 15.9.-> tässä koosteessa otettu huomioon ko. vastaus) Vastanneet tahot: Ala-Satakunnan riistanhoitoyhdistys, RKTL (ilm, että ei erillistä vastausta; osallistuu asiantuntijana ryhmän toimintaan),proagria Satakunta, Satakunnan poliisilaitos, SML:n Satakunnan piiri r.y.,mtk-satakunta,selkämeren ammattikalastajat, Rauman kaupunki, V-S ELY/E/kalatalous,Metsähallitus, SLL Satakunnan piiri, Luonto-Liitto-susiryhmä, Satakunnan Kennelpiiri ry Vastausten käsittely ja kooste: vastausten yhdistäminen ko. teeman alle sekä eniten esille nousseet asiat Anne Savola, Satakuntaliitto Vastauskoosteen esittely Satapeto-ryhmän kokouksessa 15.9.2010 keskustelu, johtopäätökset 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 3
1) Mitä odotatte Satapeto- yhteistyöryhmän toiminnalta (I) TIETO,VUOROVAIKUTUS Ajantasainen ja objektiivinen tieto suurpetotilanteesta + kantojen kehitysnäkymistä julkisuudessa esiintyvien suurpetoihin liittyvien väärien tietojen oikaisu reagoinnin ja esiintymisen koordinointi kuntaa laajemmalla alueella Ajantasaista tietoa petojen aiheuttamista vahingoista Tiedonvaihtoa, vuorovaikutusta, avointa ja rakentavaa keskustelua Tiedon/keskustelun jalkautuminen yksittäisen edustajan kautta edustamalleen taholle Tiedotustoimintaa, teematilaisuuksia Vaikuttaa rakentavalta työryhmältä, aiemmin ei vastaavaa toimielintä 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 4
1) Mitä odotatte Satapeto- yhteistyöryhmän toiminnalta (II) SUURPETOJEN LUPA- JA KANNANSÄÄTELYASIAT Paikallisen näkemyksen välittäminen Yhteinen näkemys ongelmista Eri tahojen tarpeiden ja vaatimusten yhteensovittaminen Ongelmakohtien kartoitus, ratkaisujen ja mahdollisten myönnytyskohtien etsiminen, jotta suurpedot pystytään sovittamaan luontomme yhdeksi osaksi Maakunnallisia näkemyksiä suurpetojen aiheuttamien ongelmatilanteiden korjaamiseksi = miten saada eri osapuolet hyväksymään yhteiset tavoitteet sekä aktiivista ja puolueetonta tiedotusta ja aloitteiden tekoa näihin liittyvien asioiden korjaamiseksi ja kehittämiseksi. Selkeät näkemykset kuinka Satakunnassa toimitaan suurpetojen sekä muiden riistalajien kannalta siinä tapauksessa, että suurpedot aiheuttavat haittaa yhteiskunnalle 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 5
1) Mitä odotatte Satapeto- yhteistyöryhmän toiminnalta (III) MUITA NÄKÖKULMIA: Bambiajattelusta irrottautuminen Satapedolta suunnitelmia suden suojelutilanteen parantamiseksi petovihan sekä suurpetoihin kohdistuvan metsästysrikollisuuden lopettamiseksi sekä valheellisten huhujen oikaisemiseksi. Näkemys, että kokousten asiat olisivat jo etukäteen päätetty pienemmän joukon kesken ja tuotu kokouksiin vain nuijittavaksi. Enemmän keskustelua kokouksissa esityslistalla oleviin asioihin ja että kokouksessa tapahtuneiden keskustelujen pohjalta tehtäisiin päätökset. 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 6
2) Suurpetokannat, hylje ja muut intressiristiriitoja aiheuttavat eläimet: Mikä on edustamanne tahon näkemys nykyisestä suurpetotilanteesta? (I) KARHU, SUSI, AHMA JA IHMISTOIMINNOT Ihmisasutuksen lähelle tulevien ja epänormaalisti käyttäytyvien yksilöiden poisto. Vahinkoa aiheuttavat eläimet on voitava lopettaa heti. Muu metsästys kannanhoitosuunnitelmien mukaan. Poliisin kannalta merkittävimmät suurpedot ovat karhu ja susi; aiheuttavat ihmisille pelkoa ja turvattomuuden tunnetta Metsästäjien näkemys kestävästä suurpetokannasta on erilainen kuin tämänhetkinen EU:n kanta. Kantojen kasvaessa ne aina aiheuttavat ongelmia törmätessään ihmistoiminnan kanssa. Etenkin Etelä-Suomen ahtaiden reviirien suhteen ei ole löydetty selkeää linjaa. Tietylle suljetulle reviirille ei mahdu rajattomasti kasvavaa petopopulaatiota. Kasvavia kantoja olisi harvennettava, mutta tuntuu vaikealta nykyisen suojelupolitiikan oloissa. Näin voitaisiin turvata myös terve kannan kehitys. Päätösvalta kannan oikeasta tasosta lähelle paikallisia asukkaita, kannan määrityksissä isoja eroja määrittäjästä riippuen Vahingot korvattava täysimääräisesti, myös aiheutunut lisätyö korvattava Kotieläimille haittaa yksittäistapauksissa. Kyse pitkälti lasten turvallisuuteen liittyvästä uhkakuvasta. Kaikki suurpedot kuuluvat suomalaiseen luontoon. Petojen määrä hyväksyttyjen kannanhoitosuunnitelmien mukaisiksi. Kennelharrastuksen kannalta merkittävämpiä suurpetoja ovat karhut ja sudet, runsas suurpetokanta aiheuttaa eniten haittaa kenneltoiminnalle 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 7
2) Mikä on edustamanne tahon näkemys nykyisestä suurpetotilanteesta? (II) KARHU Kanta sopiva Aiheuttaa jonkin verran kritiikkiä, mutta harvinaisuutensa ansiosta ei suurta merkitystä Valtakunnallisesti ei-uhanalainen, silmälläpidettävä laji Salametsästyksen uhka; erityisesti itäinen ja pohjoinen Suomi valtakunnallisesti karhukanta kasvava, säätely metsästyksellä ok. Piirin alueella kanta ok, mutta valtakunnallisesti karhu on ylittänyt sallitut määrät. Häirikkökarhut tulee aina poistaa. Karhukannan kehitys iloinen asia suurpetorintamalla, lukumääräisesti kanta on jo kohtalainen, mutta Länsi-Suomessa kanta edelleen harva Satakunnan karhukanta harva, ei kestä kiintiömetsästystä. Kaatolupia tulisi myöntää vain poikkeustapauksissa. Kanta vähälukuinen, pohjoisosissa nouseva. Tilaa Satakunnasta löytyy runsaammallekin karhukannalle. 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 8
2) Mikä on edustamanne tahon näkemys nykyisestä suurpetotilanteesta? (III) SUSI, yleistä Eniten kritiikkiä aiheuttava suurpeto. Kiistanalaisin suurpeto. Suhtautumiseen vaikuttavat menneet ja sieltä kumpuava petoviha, joka on monien muiden lajien kohdalla helpottanut Koiralla metsästystä harrastavat pitävät sutta vaaratekijänä ja uhkana koirille. Aiheuttaa vahinkoa kotieläimille ja pelkoa. Tihentymät tulee purkaa. Kanta tulee pitää hoitosuunnitelman mukaisella tasolla. Ns. koirasudet tulee hävittää. 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 9
2) Mikä on edustamanne tahon näkemys nykyisestä suurpetotilanteesta? (IIIa) SUSI, KANTA-ARVIOISTA Valtakunnallisesti erittäin uhanalainen laji, uhkana alueellinen sukupuutto. Satakunnassa ei välttämättä edes lisääntyvää kantaa, yksittäisiä susia ja ehkä reviireille asettuneita pareja olemassa. Susia virallisen tilaston mukaan Satakunnassa 15-20 yksilöä. Todellinen määrä on havaintojen perusteella 6-8 yksilöä. Satakunnan susiksi on tilastoitu Varsinais-Suomen pohjoisosissa elävä susilauma, joka liikkuu hieman myös Satakunnan puolella tilastoitava Varsinais-Suomen susikantaan. Suden tilanne Satakunnassa on hyvin huono ja susi puuttuu useimmilta sille sopivilta elinpiireiltä. Susikanta neutraali kasvava. Tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin. Susikannan vahvistumista haittaa vaino ja mahdollisesti myös sisäsiittoisuus. Pentueita ei synny. Ravintotilanne mahdollistaisi huomattavasti vahvemman susikannan, koska hirviä ja kauriita on Satakunnassa runsaasti. Salametsästys lajin vakavin uhka. 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 10
2) Mikä on edustamanne tahon näkemys nykyisestä suurpetotilanteesta? (IV) ILVES Suurpedoista suurilukuisin, ei juurikaan uhkaa koirille tai kotieläimille. Ilveksen säädelty metsästys mahdollista ongelmia aiheuttavien yksilöiden kohdalla. Valtakunnallisesti ei-uhanalainen, silmälläpidettävä. Ilveskannan kehitys riemuvoitto suurpetorintamalla, määrä jo yli 2000 ja levittäytyminen kattaa liki koko Suomen Petoviha hellittänyt lajin kohdalla ja tulokset näkyvät nopeasti. Kannan lisääntyessä halutaan pyyntilupia, että päästään metsästämään Kanta pidettävä hoitosuunnitelman mukaisella tasolla Riistakantatiedot epätarkat, kannan lisääntyminen voimakasta. Kannan rajoittaminen metsästyksellä ok. 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 11
2) Mikä on edustamanne tahon näkemys nykyisestä suurpetotilanteesta? (V) AHMA Ei esiinny alueellamme, yksittäisiä havaintoja. Valtakunnallisesti erittäin uhanalainen laji. Kannan painopiste poronhoitoalueella-kainuussa-pohjois- Savossa, siirtoistutusten tuloksena pieni osapopulaatio Suomenselällä. Satunnaiset kulkijat sallitaan. Kannan palauttamiseksi Satakuntaan pitäisi tehdä työtä. Siirtoistutukset voivat tulla välttämättömäksi poronhoitoalueen ulkopuolella. Salametsästys lajin pahin uhka. 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 12
2) Mikä on edustamanne tahon näkemys nykyisestä suurpetotilanteesta? (VI) HYLJE Kyselyssä olisi tullut erotella halli ja norppa toisistaan Kantaa (harmaahylje) leikattava nykyisestään tuntuvasti, vahingot kalastukselle ja kalankasvatukselle voitava estää Satakunnan rannikon hyljekantaa ei voi erottaa Lounais-Suomen harmaahyljekannasta. Riesa on yhteinen. Ammattikalastuksen taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys uhattuna; rannikkokalastuksen toimintaedellytykset heikentyneet merkittävästi Kanta (harmaahylje) on pidettävä kohtuuden rajoissa, ei saa estää kannattavan ammattikalastuksen tulevaisuutta Harmaahylkeet tottuneet liiaksi ihmisiin. Kalastukselle ongelmia aiheuttavien yksilöiden rajattu metsästys mahdollista Metsästykseen pitää kuulua myös saaliin hyödyntäminen, ennen arvostetusta riistalajista ei pidä tehdä haittaeläimenä poistometsästettävää lajia. Hylkeen (harmaa-) kohdalla pitkäaikainen rauhoitus mahdollisti sen laajentamaan reviirinsä rannikolle (jopa jokiin) ja täten törmäyskurssille ihmistoiminnan kanssa. Merimetson kohdalla on käynyt samalla tavalla. Hylkeen ja merimetson osalta puuttuu vieläkin selkeä kannanhoitopolitiikka (löytyy vain paperilla). Itämeren norpan kanta on romahtanut. Kanta ei kestä minkäänlaista metsästystä. 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 13
3) Miten suurpedot (ml. Hylje) näkyvät edustamanne tahon toiminnassa? (I) SUSI KESKIÖSSÄ Aiheuttavat vahinkoja, estävät laidunnusta, estävät tiettyjen eläinlajien kasvatusta (esim. lammas), hankaloittavat ihmisten elämää, mm. koululaiskuljetukset paikoin välttämättömiä Kunnat joutuneet järjestämään koulukyytejä susien vuoksi Suurpetojen vaikutus ihmisen elämään/vertaus lähipoliisitoiminnan tavoitteisiin Poliisilain 25 :n suoma toimivalta lopettaa vaarallinen eläin on ihmisten turvallisuuden tunteen säilyttämiseksi tärkeää. Eläinten vaarallisuuden arviointi ei ole kuitenkaan helppoa ja siinä poliisi tarvitsee myös tämän ryhmän apua. Metsästäjien ja koiraharrastajien huolena erityisesti susi. Runsastuneet suurpetokannat lisäävät metsästäjien halua osallistua myös suurpetometsästykseen. Työpanoksesta yhä suurempi osuus menee petoasiain hoitamiseen Petojen reviirillä elävät ihmiset yhä useammin vetoavat metsästäjiin asian ruotuun saamiseksi, vaativat jopa laittomuuksiin ryhtymistä 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 14
3) Miten suurpedot (ml. Hylje) näkyvät edustamanne tahon toiminnassa? (Ia) Luonto-Liiton susiryhmä on ainoa valtakunnallisesti suden suojeluun keskittynyt toimija Pyrkii tuomaan suteen liittyvää tietoa laajan yleisön saatavuuteen ja sitä kautta parantamaan suden hyväksyttävyyttä yhteiskunnassamme Pyrkii vaikuttamaan susien ja samalla muiden suurpetoihin kohdistuviin ongelmiin nostamalla asiaa julkiseen keskusteluun (mm. Salakaadot seiskampanja) Järjestää lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia ja tilaisuuksia sekä esim. koulukäyntejä, joissa susiin ja muihin suurpetoihin liittyviä asioita tuodaan esille Lammastaloutta koskevan neuvonnan yhteydessä törmätään usein susien aiheuttamiin ongelmiin. Kysymyksiä tulee vahinkojen eliminoimisesta, kuka maksaa, kuka tekee, menetettyjen eläinten arvo, mistä saada tilalle uusia hyviä eläimiä, miten elää pelkojen kanssa Ei toiminnan keskiössä ; suurpetokantojen seuranta kuuluu toimintaan. Huolenaiheena susi (tilanne heikko, kohdistuu rikollisuutta, vihamielisiä asenteita ja vääriä luuloja) Maanomistajien yhteydenotot lisääntyneet (ilves, susi, karhu ja hylje) Maakunnallisia eroavaisuuksia 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 15
3) Miten suurpedot (ml. Hylje) näkyvät edustamanne tahon toiminnassa? (II) HARMAAHYLJE Hylkeistä (harmaa-) asukas- ja asiakastyytymättömyyttä. Haitta verkoilla kalastaville kuntalaisille. Toisaalta myös hylkeiden näkeminen kiinnostaa. Käytännössä hyljebongaus vaikea järjestää (havaintojen ajoittuminen jäiden lähtöön ja loka-joulukuulle) Hylkeiden aiheuttamat vahingot Satakunnan merialueilla kalastuselinkeinolle ja yrittäjyydelle ovat suuremmat kuin Suomenlahdella johtuen mm. lyhyestä saaristovyöhykealueesta; pyydys- ja saalisvahingot merkittävät. Merimetsokanta täydentää vahinkoja. Vakuutukset eivät korvaa mm. verkkojen menetyksistä kuin arviolta 1/3 osan. 2000-luvulla vahinkotilanne on käynyt sietämättömäksi. Hylkeiden ja merimetsojen vaikutukset kalastukseen dramaattiset. Rannikkokalastus lähes jouduttu lopettamaan. On vaikea sanoa, vieläkö ylipäätään rannikkokalastusta voidaan pelastaa. Hylkeitä myös Kokemäenjoella (Harjavallan voimalaitos) 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 16
4.1) Mikä on edustamanne tahon näkemys suurpetopolitiikasta? (I) YLEISTÄ SUURPETOPOLITIIKASTA Nykyjärjestelmä ok. Suurpetopolitiikka on epäonnistunutta. Suurpetopolitiikan taustavaikuttajana metsästystoiminnalla on liiallinen rooli, muiden tahojen osallistaminen vasta aluillaan Sivuutetaan liian usein luonnontieteelliset tosiasiat ja edetään olettamuksilla. Suurpetopolitiikka onnistunut karhun, ilveksen ja harmaahylkeen kohdalla; suden ja ahman kohdalla suurpetopolitiikan suuntaa olisi käännettävä. Nykyinen suurpetopolitiikka on suhteellisen suvaitsevaa ja hyvin hallittua. Byrokratiaa voitaisiin hieman helpottaa. 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 17
4.1) Mikä on edustamanne tahon näkemys suurpetopolitiikasta? (II) Suurpetopolitiikasta puuttuu aito realistinen näkemys todellisuudesta. Niin kauan kuin eri tahojen näkemykset eroavat mm. kantojen suuruuksista merkittävästä, ei voi odottaa päästävän kunnolla eteenpäin. On selvää, että tulee olla valtakunnallisia linjauksia. Paikallisille viranomaisille tulisi antaa kuitenkin enemmän vapauksia. Karhun, ilveksen ja harmaahylkeen säännelty, tapauskohtaisesti harkittu metsästys on ok. Sutta ei tulisi metsästää lainkaan. Kaatolupa vain tilanteissa, joissa susiyksilö vakavasti sairas, loukkaantunut tai käyttäytyy todistetusti uhkaavasti ihmistä kohtaan. Suden metsästys on ollut mahdollista liian löyhin perustein. Suden osalta valtakunnallinen suurpetopolitiikka on ollut poukkoilevaa ja luonnontieteelliset faktat sivuuttavaa. Poliittinen tahto suden suojeluun tuntuu puuttuvan. Suurpetopolitiikka hakee uomiaan 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 18
4.1) Mikä on edustamanne tahon näkemys suurpetopolitiikasta? (III) SUURPETOKANTA, HÄIRIÖKÄYTTÄYTYMINEN JA TURVALLISUUS Häiriökäyttäytyvät ja asutuksen lähelle tulevat yksilöt on poistettava heti. Muuten on noudatettava kannanhoitosuunnitelmaa ja pyyntiluvat myönnettävä heti, jos kanta kasvaa yli tavoitetason. Tavoitekannan asettamissa on otettava huomioon tahot, joiden toimintaa suurpedot haittaavat (maa- ja metsätalous) sekä paikallisten ihmisten näkemykset. Ihmisten turvallisuus ja viihtyvyys ovat jääneet suurpetojen etujen varjoon. Kärjistymistä on aiheuttanut, että EU:n säädöksistä johtuen muutos on ollut nopeaa ja radikaalia. Suurpetokanta vaikea määritellä niin, että kaikki tahot ovat samaa mieltä petojen määristä. Sallitun kannan määrästä päätettäessä kuullaan liikaa tahoja, joilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa Suden kannanarviot perustuttava tosiasioihin, ei spekulaatioihin Tunteenomaista suhtautumista suurpetokantojen tiheyden määrittämiseen 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 19
4.1) Mikä on edustamanne tahon näkemys suurpetopolitiikasta? (IV) VAHINGOT, YM. Vahingot pitää korvata nopeasti ja täysimääräisesti. Vahinkojen korvaamiseen pitäisi yhteiskunnan satsata moninkertaisesti nykyistä enemmän vahinkojen estäminen ei saa jäädä pelkästään ammatinharjoittajalle. Koira- tai laiduneläinvahingot eivät saa olla peruste sudenkaatoluvan myöntämiselle, kotieläimet on suojattava asianmukaisesti. Tavoite kuten suden kannanhoitosuunnitelmassa: jokainen laidunkarjaa kasvattava tila saa tarvittaessa susiaitatarvikkeet riistanhoitopiiriltä. Huhut eivät saa olla peruste kaatolupien myöntämiselle Suurpetojen lisääntyessä odotukset metsästyslupien saantiin kasvavat. Riistanhoitopiirin, riistanhoitoyhdistysten, metsästysseurojen ja poliisin on tehostettava toimintaansa suteen kohdistuvaa metsästysrikollisuutta vastaan. Kiinnitettävä huomiota myös perättömien puheiden levittämiseen, ihmisten pelotteluun ja painostukseen. Harmaahylkeen ja merimetson kantojen säätely ja kannan pienentäminen tärkeää 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 20
4.2)Miten suurpetokantoja tulisi mielestänne hallinnoida? (I) YLEISTÄ, mm. hallinnointi Päätösvalta kaatolupien myöntämisestä rh-piireille ilman kiintiöitä. Häirikköeläinten poistot poliisin tai rh-piirin luvilla heti, kun ongelmia ilmenee, Voitava asettaa maakunnalliset tavoitteet ja niiden asettamisessa on etusijalle asetettava haja-asustusalueiden ja elinkeinonharjoittajien näkemys. Valtakunnallinen tarkastelu ok, alueelliset tilanteet tulee ottaa huomioon. Poliisilain 25 :n nojalla tehdyt lopettamispäätökset eivät ole sidottu kaatolupakiintiöihin. Pohjana kannanhoitosuunnitelmat ja toteutus paikalliselle rh-piirille Nykyinen järjestelmä on toimiva 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 21
4.2)Miten suurpetokantoja tulisi mielestänne hallinnoida? (II) Kannanhoitoa ekologisen lokeron näkökulmasta; luotava riittävän suuria yhtenäisiä alueita kannan elämisen ja kasvun kannalta. Muilla alueilla kantoja tulee harventaa; ei saa päästää leviämään ihmistoimintojen läheisyyteen. Suurpetokantoja tulisi hallinnoida yhteistyössä metsästys ja luonnonsuojelualan viranomaisten, tutkijoiden ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Yhteistyötä tulisi tiivistää. Metsästysalan rooli suurpetopolitiikassa on tällä hetkellä liian vahva. Yleisesti ottaen suurpedot kuuluvat riistaeläimiin ja niitä tulisi hallinnoida riistaeläiminä. Uhanalaisuus siirto tarvittaessa rauhoitettujen eläinten joukkoon. Uhanalaisuutta seurattava. Suurpetopolitiikan lähtökohdaksi tulisi ottaa oikean tiedon jakaminen ja väärien uskomusten hälventäminen 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 22
Kyselyvastauksissa esille nousevia asioita/satapeto-ryhmä YHTEISIÄ NÄKEMYKSIÄ Ajantasaisen tiedon saanti koettiin tärkeäksi Halu vuorovaikutukseen ja tiedonvaihtoon. Lisäksi esille nousi pyrkimys yhteisten näkemysten muodostamiseen; tosin todettiin ongelmalliseksi Lähes kaikissa vastauksissa erityisenä ongelmakohteena koettiin olevan susi. Myös harmaahylje nostettiin esille useissa vastauksissa. Hoito- ja käyttösuunnitelmat koettiin sinänsä asiallisiksi Ongelmayksilöiden (häiriökäyttäytyminen) sekä ihmisasutuksen lähelle asettuvien yksilöiden poisto nousi esille useissa vastauksissa Vahinkojen korvaus oikealle tasolle, haittojen ennaltaehkäisyä parannettava Joissakin vastauksissa nousi esille yhteistyö yli maakunnan rajan / erityisesti V-S suunta; susi, harmaahylje Haitat kalastukselle nostettiin selkeästi esille hylkeen yhteydessä ERILAISIA NÄKEMYKSIÄ Tuotiin esille, että suurpetokanta vaikea määritellä niin, että kaikki tahot ovat samaa mieltä petojen määristä erityisesti suden osalta. Erilaisia näkemyksiä erityisesti susikannan suuruudesta. Suurpetopolitiikan onnistumisesta erilaisia näkökantoja. 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 23
Pohdintaa Mistä asioista ollaan samaa mieltä? Mille tekijöille voidaan itse tehdä jotain? Muiden päätettävissä olevat? Annetut tekijät 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija Anne Savola 24