TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 Tietoisku 2/2012 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus Kuva: Petri Lintunen Arja Munter Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut 2.3.2012 Tiivistelmä Vuoden 2009 lopussa suomalaisista 48,4 % kuului työvoimaan. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluvien osuus väestöstä oli korkeampi kuin koko maassa, 53,9 % väestöstä. Osuus oli laskenut vuoden 2008 taloudellisen notkahduksen seurauksena. Työvoiman kuuluvien osuus oli pääkaupunkiseudulla korkein Vantaalla. Alle 14 -vuotiaiden lasten osuus väestöstä oli korkein Espoossa ja opiskelijoiden ja koululaisten osuus Kauniaisissa. Eläkkeellä oleminen oli yleisintä Kauniaisissa ja Helsingissä ja vähäisintä espoolaisilla. Yleisintä työvoimaan kuuluvuus oli 25-54-vuotiailla, joista työvoimassa oli 89 %. Lähempänä eläkeikää olevista, 60-64 -vuotiaista, 55 % kuului työvoimaan ja 42 % oli eläköitynyt. Yli 65-vuotiaista enää noin 800 henkeä kuului työvoimaan. Espoossa 15 vuotta täyttäneistä vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 27 %, keskiasteen tutkinto oli 30 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 43 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli lähes joka neljännellä espoolaisista. Vuoden 2009 lopussa espoolaisesta työvoimasta oli työllisiä 121 396 henkeä. Työllisten määrä oli laskenut vuodessa 3 300 hengellä. Lähes joka neljäs espoolainen työllinen oli liike-elämän palveluissa, Toiseksi eniten espoolaisia oli kaupan alalla. Espoolaisen työssäkäyvän valtionveronalaiset tulot vuonna 2009 olivat keskimäärin 44 835 euroa. Varsin poikkeuksellisesti tulot laskivat vuonna 2009. Työttömien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat 19 363 euroa, eli 43 % työllisten tuloista. Espoossa oli työpaikkoja vuoden 2009 lopussa noin 115 600. Myös Espoossa työpaikat olivat vähentyneet. Työpaikkoja oli kadonnut noin 3 300. Espoossa sijaitsevista työpaikoista 29 % oli julkishallinnon alalla, noin joka viides liike-elämän palveluissa ja samoin joka viides tukku- ja vähittäiskaupassa. Espoon työpaikkaomavaraisuus (Espoossa työssä käyvät prosentteina espoolaisten työllisten määrästä) oli vuoden 2009 lopussa Espooni 95,2 %. Espoossa sijaitsevista työpaikoista 52,2 %:ssa oli espoolainen työntekijä. Todellinen työpaikkaomavaraisuus, eli kuinka moni espoolainen oli työssä omassa kunnassa, oli 49,7 %.
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 1 Väestön pääasiallinen toiminta Työvoiman määrä supistui Espoossa ja koko maassa Vuoden 2009 lopussa Suomen 5 351 427 asukkaasta 48,4 % kuului työvoimaan. Vuoden 2008 taloudellinen notkahdus näkyi siten, että työvoiman määrä oli vähentynyt 20 830 hengellä, eli 0,8 %:lla. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluvien osuus väestöstä oli korkeampi kuin koko maassa Työvoimaan seudulla kuului 53,9 % väestöstä, joskin osuus oli laskenut edellisestä vuodesta. Myös työvoiman määrä oli vähentynyt muualla paitsi Helsingissä. Työvoimaan kuuluvien osuus pääkaupunkiseudulla oli korkein Vantaalla ja matalin Kauniaisissa. Osuus väestöstä (%) 60 53,2 54,0 54,8 Työvoima 50 48,4 0-14 -vuotiaat 40 Opiskelijat Eläkeläiset 30 20 19,6 14,7 13,6 19,2 18,3 16,3 16,6 23,5 10 8,3 7,6 7,0 7,9 0 Espoo Helsinki Vantaa Koko maa Kuva 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa 31.12.2009 Alle 14 -vuotiaiden lasten osuus väestöstä oli pääkaupunkiseudulla alhaisempi kuin koko maassa. Pää-kaupunkiseudun sisällä lasten osuus oli korkein Espoossa ja matalin Helsingissä. Kuten koko maassa, myös pääkaupunkiseudulla lasten osuus oli laskenut kaikissa kunnissa vuoden 2009 aikana. Myös koululaisten ja opiskelijoiden osuus pääkaupunkiseudulla on alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Korkein opiskelijoiden osuus oli Kauniaisissa ja matalin Vantaalla. Kaikissa seudun kunnissa osuus oli noussut edellisestä vuodesta. Eläkkeellä oleminen oli selvästi harvinaisempaa pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Pääkaupunkiseutulaisista vajaa viidennes on eläkkeellä, kun kaikista suomalaisista lähes joka neljäs. Eläkkeellä oleminen oli yleisintä Kauniaisissa ja Helsingissä ja vähäisintä espoolaisten keskuudessa. 2 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Muu Eläke Opiskelu Työvoima 30 % 20 % 10 % 0 % 2007 2008 2009 2007 2008 2009 2007 2008 2009 2007 2008 2009 2007 2008 2009 2007 2008 2009 15-29 30-25 25-54 55-59 60-64 65- Kuva 2. 15 vuotta täyttäneen väestön pääasiallinen toiminta ikäryhmittäin v. 2007-09 (%) Kaikista espoolaisista 54 % kuului työvoimaan vuoden 2009 lopussa. Yleisintä työvoimaan kuuluvuus oli 25-54-vuotiailla, joista työvoimassa oli 89 %. Vuoden 2009 aikana ikäryhmän työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut. Sen sijaan seuraavassa ikäryhmässä, 55-59 -vuotiaat, työvoimaan kuuluminen oli yleistynyt kahden vuoden aikana, vaikka olikin alhaisempi kuin 25-54 -vuotiailla. Lähempänä eläkeikää olevista, 60-64 -vuotiaista, 55 % kuului työvoimaan ja 42 % oli eläköitynyt. Yli 65-vuotiaista enää noin 800 henkeä kuului työvoimaan. Nuorista, 15-29 -vuotiaista kolme neljäsosaa opiskeli tai kävi koulua ja vain vajaa viidennes kuului työvoimaan. 30-39-vuotiastakin vain 62 % oli työssä tai työttömäksi kirjautunut ja runsas neljäsosa opiskeli edelleen. Taulukko 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa suuralueittain 31.12.2009, osuus koko väestöstä (%) Työ- 0-14- Opisk., Eläke- Suuralue voima vuotiaat koulul. läiset Muut Yht. Lkm Suur-Leppävaara 54,8 19,3 8,1 14,2 3,6 100 60 423 Suur-Tapiola 51,0 16,7 10,9 17,8 3,6 100 42 679 Suur-Matinkylä 54,4 17,0 7,5 17,0 4,0 100 34 113 Suur-Espoonlahti 52,8 20,7 7,6 15,2 3,7 100 50 016 Suur-Kauklahti 52,7 26,2 7,0 10,5 3,6 100 6 880 Vanha-Espoo 55,0 21,8 8,1 10,9 4,1 100 36 075 Pohjois-Espoo 51,7 26,8 7,0 11,2 3,3 100 10 759 Koko Espoo 53,2 19,6 8,3 14,7 4,1 100 244 330 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012 3
Työvoimaan kuuluvien osuus väestöstä oli suurin Vanha-Espoon, Suur-Leppävaaran ja Suur- Matinkylän alueilla. Pienin osuus oli Pohjois-Espoon ja Suur-Tapiolan alueilla. Lasten osuus oli korkein Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Eläkeläisiä oli eniten Suur-Tapiolassa, 17,8 % asukkaista. Myös Suur-Matinkylässä eläkeläisten osuus, 17,0 %, oli kohonnut merkittävästi vuoden 2009 aikana ja oli huomattavasti muuta Espoota korkeampi. 2 Koulutustaso Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus kohonnut edelleen Koulutustaso oli pääkaupunkiseudulla muuta maata korkeampi. Pääkaupunkiseudulla selkeästi korkein koulutustaso oli kauniaislaisilla ja alhaisin vantaalaisilla. Kuten edellisenäkin vuonna koko maan koulutustaso oli kohonnut edellisestä vuodesta enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Taulukko 2. Koulutustaso pääkaupunkiseudulla ja koko maassa 31.12.2009 1 (15 vuotta täyttäneet) Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Koko maa Koulutusaste % % % % % % Vain perusaste 26,6 29,8 34,4 20,8 29,8 33,8 Keskiaste 30,0 33,4 36,7 23,9 33,2 38,9 keskiaste pl. yo-tutk. 17,6 19,5 27,8 10,0 20,5 31,6 keskiaste, vain yo-tutk. 12,4 13,9 8,9 13,9 12,6 7,3 Korkea-aste 43,4 36,8 29,0 55,3 37,0 27,3 alin korkea-aste 12,0 9,6 11,2 12,3 10,5 10,7 al. korkeakouluaste 11,7 10,9 9,7 12,3 10,9 8,4 yl. korkeak.as., tutkijak. 23,7 20,5 8,1 30,7 19,0 8,2 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 Lkm 196 434 504 137 161 432 7 002 869 005 4 463 104 Espoossa 15 vuotta täyttäneistä vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 27 %, keskiasteen tutkinto oli 30 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 43 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli lähes joka neljännellä espoolaisista, kun vastaava osuus koko pääkaupunkiseudulla oli 19 %. Vuoden 2009 aikana espoolaisten koulutustaso oli parantunut niin, että kokonaan vailla tutkintoa olevien määrä oli laskenut, samoin keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus, mutta korkea-asteen tutkinnon haltijoiden osuus oli kasvanut. 1 alin korkea-aste esim. teknikko, alempi korkeakouluaste esim. insinööri 4 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012
Taulukko 3. Väestön koulutustaso iän mukaan Espoossa 31.12.2009 (15 vuotta täyttäneet) Ikä yht. 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65+ Vain perusaste 26,6 86,9 21,6 19,4 14,8 14,7 14,1 13,7 17,3 20,2 26,3 41,8 Keskiaste 30,0 13,1 72,9 41,4 28,5 24,6 26,5 28,7 28,0 29,4 25,2 19,2 Korkea-aste 43,4 0,0 5,5 39,2 56,7 60,7 59,4 57,6 54,7 50,4 48,5 39,0 Yht. 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Ikäryhmistä eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita Espoossa oli 35-49 -vuotiailla, noin 60 % ikäryhmästä. Korkeakoulutettujen osuus pieneni kohti vanhempia ikäluokkia. Korkeintaan perusasteen suorittaneiden osuus laski iän lisääntyessä aina 49-vuotiaisiin asti, minkä jälkeen osuus kohosi jälleen. Kansaneläkeiässä olevista 42 % oli ilman ammatillista koulutusta. 60 Osuus 15-vuotta täyttäneistä (%) 52,5 50 43,5 44,8 43,0 43,4 40 30 26,1 30,5 28,2 38,4 36,8 35,8 32,3 32,7 29,9 29,3 31,3 30,9 31,4 30,3 27,7 25,3 30,0 26,6 Vain perusaste Keskiaste 20 19,3 Korkea- aste 10 0 Suur- Suur-Tapiola Leppävaara Suur- Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur- Kauklahti Vanha- Espoo Pohjois- Espoo Koko Espoo Kuva 3. Koulutustaso suuralueittain Espoossa v. 2009 Espoon suuralueista selkeästi korkein koulutustaso oli Suur-Tapiolassa, missä joka toisella 15 vuotta täyttäneellä oli korkea-asteen koulutus. Suur-Matinkylässä, Suur-Leppävaarassa ja Suur- Espoonlahdessa korkeakoulutettujen osuus oli yli 40 % ja muilla alueilla yli kolmannes. Ilman ammatillista tutkintoa olevien osuus laski vuoden aikana kaikilla suuralueilla. Myös toisen asteen koulutuksen saaneiden osuus laski tai pysyi ennallaan muualla paitsi Suur-Kauklahdessa. 3 Työvoiman rakenne Työvoimaosuus kääntyi laskuun Vuoden 2009 lopussa maamme työikäisistä 64 % kuului työvoimaan. Espoossa työvoimaan kuuluvuus oli korkeampi, 70 %. Työvoima osuus kohosi vuonna 2007, mutta vuoden 2008 taloudellinen taantuma käänsi työvoimaosuuden laskuun vuoden 2009 aikana sekä koko maassa että Espoossa. Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012 5
Taulukko 4. Työvoimaosuudet suuralueittain Espoossa 31.12.2001-2009 (% työikäisistä eli 15-74 -vuotiaista) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Suuralue Suur-Leppävaara 69,9 71,7 72,8 73,0 72,6 72,6 73,0 72,9 71,7 Suur-Tapiola 75,2 67,9 67,3 67,7 67,0 67,0 67,7 68,2 66,9 Suur-Matinkylä 74,0 73,2 73,7 72,2 71,2 71,0 70,9 70,8 69,5 Suur-Espoonlahti 74,6 73,5 73,3 72,6 71,3 71,3 71,5 71,2 69,9 Suur-Kauklahti 70,5 70,8 71,8 71,9 71,0 74,1 74,4 74,9 74,6 Vanha-Espoo 75,4 78,5 79,9 73,3 73,2 73,5 74,2 74,1 73,0 Pohjois-Espoo 74,6 74,5 76,5 74,3 73,9 73,1 74,1 73,9 73,9 Koko Espoo 73,0 72,1 72,5 71,5 70,8 70,8 71,2 71,2 70,0 Koko maa 65,2 64,9 64,7 65,0 64,4 64,5 64,8 65,0 64,2 Työikäisten työvoimaan kuuluvuus oli korkeinta Espoon pohjoisissa osissa: Suur-Kauklahdessa, Vanha-Espoossa ja Pohjois-Espoossa. Suur-Tapiolassa oli selvästi muuta Espoota alhaisempi työvoimaosuus. Työvoimaan kuuluvuus oli laskenut muualla paitsi Pohjois-Espoossa. Suurin lasku oli jo ennestään alhaisen työvoimaosuuden alueilla. Liike-elämän palvelut ja kauppa työllistivät eniten espoolaisia Vuoden 2009 lopussa espoolaisesta työvoimasta oli työllisiä 121 396 henkeä. Vuoden 2008 taantuman vuoksi työllisten määrä oli laskenut vuoden 2009 aikana 3 300 hengellä, mikä oli 2,6 % vuoden 2008 lopun työllisistä. Lähes joka neljäs espoolainen työllinen oli liike-elämän palvelujen toimialalla, johon kuuluvat mm. tietojenkäsittelypalvelut, tutkimuspalvelut sekä lainopillinen ja taloudellinen konsultointi. Toiseksi eniten espoolaisia oli kaupan alalla. Kolmannella sijalla olivat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, jonka kanssa lähes yhtä suuri työllistäjä oli teollisuus. Taulukko 5. Työllisen työvoiman toimialarakenne Espoossa 31.12.2009 (toimialat suuruusjärjes-tyksessä) Elinkeino (TOL -2008) Lkm % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 18 697 15,4 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 15 423 12,7 C Teollisuus 12 301 10,1 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 12 175 10,0 J Informaatio ja viestintä 10 395 8,6 P Koulutus 9 058 7,5 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 8 087 6,7 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 6 156 5,1 H Kuljetus ja varastointi 5 775 4,8 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5 238 4,3 F Rakentaminen 4 847 4,0 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3 620 3,0 S Muu palvelutoiminta 3 378 2,8 R Taiteet, viihde ja virkistys 2 359 1,9 X Toimiala tuntematon 1 275 1,1 L Kiinteistöalan toiminta 1 272 1,0 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 697 0,6 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 330 0,3 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 188 0,2 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 80 0,1 B Kaivostoiminta ja louhinta 44 0,0 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta 1 0,0 Kaikki toimialat yhteensä 121 396 100,0 6 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012
Espoolaisen työssäkäyvän valtionveronalaiset tulot vuonna 2009 olivat keskimäärin 44 835 euroa. Varsin poikkeuksellisesti espoolaisten työllisten tulot laskivat vuonna 2009, joskin lasku oli varsin vähäinen. Ylivoimaisesti korkeimmat keskitulot olivat edelleen Haukilahti-Westendissä. vaikka siellä tulojen lasku euromääräisesti oli suurin, lähes 10 000 euroa. Siitä huolimatta alueen keskitulot olivat 63 % korkeammat kuin Espoossa keskimäärin. Toiseksi korkeimmat keskitulot olivat Suvisaaristossa, jossa keskitulojen kasvu oli jatkanut nousuaan. Kolmanneksi eniten ansaitsivat Henttaalla ja Mankkaalla asuvat työlliset. Alueiden tulotasossa ei juuri ollut eroa ja molempien alueiden tulokehitys oli edelleen nousussa. Taulukko 6. Espoolaisten työllisten ja työttömien keskimääräiset valtionveron alaiset tulot tilastoalueittain v. 2009 2009 2009 Suuralue Työllinen Tulot / erotus Tulot / erotus tilastoalue työvoima työllinen 2009-2008 työtön 2009-2008 1. Suur-Leppävaara 31 054 41 804 247 19 066 1 282 11. Kanta-Leppävaara 13 772 39 035 579 18 263 1 600 13. Kilo-Karakallio 7 253 38 441 381 16 298 1 968 14. Laaksolahti 4 752 52 853-443 28 616-5 667 15. Viherlaakso-Lippajärvi 4 564 42 606-436 19 104 2 953 16. Sepänkylä 713 50 700 856 24 058 9 044 2. Suur-Tapiola 20 733 53 186-1 672 26 997 1 774 21. Kanta-Tapiola 9 361 49 717-600 25 993 1 620 22. Otaniemi 1 680 19 715 258 15 774 2 150 23. Haukilahti-Westend 3 946 72 685-9 942 28 892 1 904 24. Mankkaa 3 934 58 298 1 606 28 644 2 111 25. Laajalahti 1 812 48 578-120 27 780 2 534 3. Suur-Matinkylä 17 217 45 083 542 19 768 2 682 31. Matinkylä 9 387 43 613 315 17 777 2 996 32. Olari 7 565 46 435 800 22 874 2 432 33. Henttaa -Suurpelto 265 58 541 286 32 293-21 293 4. Suur-Espoonlahti 24 633 45 467-355 19 927 1 310 41. Kanta-Espoonlahti 11 399 42 168-402 17 112 168 42. Saunalahti 2 295 51 836 457 28 850 11 402 43. Nöykkiö-Latokaski 7 777 47 204-1 077 22 290 436 44. Kaitaa 2 905 46 517-86 23 229 4 461 45. Suvisaaristo 257 70 525 5 986 20 778-42 933 5. Suur-Kauklahti 3 357 42 872-595 16 195 1 380 51. Kanta-Kauklahti 2 026 38 828 1 032 14 340 1 369 52. Kurttila-Vanttila 1 331 49 028-3 414 20 970-54 6. Vanha-Espoo 18 315 39 359 997 17 109 2 579 61. Kanta-Espoo 11 568 37 704 1 286 15 818 2 638 62. Muurala-Gumböle 2 149 40 352 598 17 081 1 477 63. Bemböle 3 634 42 593 265 23 581 2 216 64. Nuuksio 964 44 814 625 19 494 212 7. Pohjois-Espoo 5 252 42 763 1 761 18 886 1 456 71. Vanhakartano-Röylä 3 300 44 321 1 954 19 605 1 055 72. Kalajärvi-Lakisto 1 952 40 130 1 501 17 701 2 367 Muut 835 28 366 2 685 6 476-263 Koko Espoo 121 396 44 566-15 19 363 1 757 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012 7
Alhaisimmat tulot olivat opiskelijavaltaisessa Otaniemessä, jossa työllisen verotettava tulo oli keskimäärin 19 716 euroa, mikä oli vain 44 % espoolaisten työllisten keskimääräisistä tuloista. Toiseksi alhaisin tulotaso oli Kanta-Espoossa ja kolmanneksi alhaisin Kanta-Kauklahdessa kuten aikaisemminkin. Kummankaan alueen tulotaso ei pudonnut euromääräisesti vuoden 2009 aikana. Työttömien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat 19 363 euroa. Tulot olivat kasvaneet vuoden aikana 9 %:lla ja olivat 43 % työllisten tuloista. Työttömien tulot olivat korkeimmat samoilla aloilla kuin työllistenkin. Henttaalla työttömien tulotaso ylsi 72 %:iin työllisten keskituloista. Taloudellinen lasku ja sen myötä työttömyys, on ilmeisesti kohdistunut nyt myös alueille, joissa tulotaso on korkea. Kun henkilö jää kesken vuotta työttömäksi, hänen vuositulotasonsa jää korkeaksi, jos se ennestään on ollut keskimääräistä korkeampi. 4 Työpaikkarakenne Työpaikkojen määrä väheni eniten Suur-Tapiolassa Vuoden 2008 lopussa pääkaupunkiseudulla oli liki 600 000 työpaikkaa. Vuoden 2007 aikana seudun työpaikkojen määrä kasvoi runsaalla 17 000 työpaikalla. Vielä vuoden 2008 aikana työpaikkojen määrä lisääntyi, mutta vuonna 2009 taloudellisen laskusuhdanne näkyi työpaikkojen reippaana vähentymisenä. Työpaikkoja katosi lähes 15 500, mikä merkitsi 3 %:n supistumista. Espoossa oli työpaikkoja vuoden 2009 lopussa noin 115 600. Myös Espoossa työpaikat olivat vähentyneet 3 % verran eli työpaikkoja oli kadonnut noin 3 300. Suhteellisesti taloudellinen tilanne vaikutti vähiten Helsingin työpaikkakehitykseen, vain vajaa 2 % työpaikoista katosi. Vantaalla ja Kauniaisissa vähennystä oli yli 4%. Taulukko 7. Työpaikkojen määrä pääkaupunkiseudulla 31.12.1999-2009 Pääkaupunki- Muutos ed. Vuosi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen seutu vuodesta 1999 99 711 357 160 85 485 2 318 544 674 21 466 2000 102 559 372 352 89 249 2 325 566 485 21 811 2001 105 850 375 763 91 207 2 839 575 659 9 174 2002 106 030 373 381 91 670 2 830 573 911-1 748 2003 105 562 367 705 94 361 2 837 570 465-3 446 2004 106 719 368 263 95 964 2 727 573 673 3 208 2005 108 510 374 344 94 589 2 378 579 821 6 148 2006 112 344 378 158 96 977 2 276 589 755 9 934 2007 116 221 385 356 103 196 2 242 607 015 17 260 2008 118 912 388 053 105 716 2 363 615 044 8 029 2009 115 624 380 579 101 134 2 257 599 594-15 450 Espoon työpaikasta runsas kolmannes sijaitsi Suur-Tapiolassa ja runsas neljäsosa Suur-Leppävaarassa. Joka kymmenes työpaikka oli Vanha- Espoossa ja lähes yhtä moni Suur-Matinkylässä. Eniten työpaikat vähentyivät vuoden 2009 aikana määrällisesti Suur-Tapiolassa, jonka osuus työpaikoista laski vuoden aikana hieman. Suhteellinen työpaikkakato oli suurin Pohjois-Espoossa, jossa entuudestaan työpaikkamäärä oli vähäinen. Vanha-Espoo oli ainoa suuralue, jossa työpaikat eivät vähentyneet vuoden 2009 aikana. 8 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012
Taulukko 8. Työpaikkojen määrä suuralueittain Espoossa 31.12.2004-09 Muutos Suuralue 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2008-09 % Suur-Leppävaara 25 984 26 333 28 196 28 889 28 664 28 558-106 -0,4 Suur-Tapiola 37 388 36 880 39 713 42 190 43 580 41 816-1 764-4,0 Suur-Matinkylä 8 899 8 535 9 222 9 656 9 775 9 443-332 -3,4 Suur-Espoonlahti 9 193 8 591 9 160 9 436 8 928 8 657-271 -3,0 Suur-Kauklahti 1 758 1 799 1 800 1 877 1 646 1 631-15 -0,9 Vanha-Espoo 11 555 13 075 12 474 12 963 12 171 12 734 563 4,6 Pohjois-Espoo 4 481 4 290 4 867 5 085 4 943 4 654-289 -5,8 Muu 7 461 9 007 6 912 6 125 9 205 8 131-1 074-11,7 Koko Espoo 106 719 108 510 112 344 116 221 118 912 115 624-3 288-2,8 Liike-elämän palvelut supistuivat Espoossa sijaitsevista työpaikoista 29 % oli julkishallinnon alalla, noin joka viides liike-elämän palveluissa ja samoin joka viides tukku- ja vähittäiskaupassa, eli samoilla toimialoilla, jotka työllistivät eniten Espoon asukkaita. Neljänneksi yleisimpiä olivat teollisuuden työpaikat. Teollisuuden alalla yli puolet työpaikoista oli elektroniikkateollisuudessa. Eniten työpaikkoja oli kadonnut vuoden 2009 aikana liike-elämän palveluista ja toiseksi eniten teollisuudesta. Taulukko 9. Työpaikat toimialan mukaan Espoossa suuralueittain 31.12.2009 (TOL-2008) Koko Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha- Pohjois- Espoo Leppä- Tapiola Matin- Espoon-Kauklaht Espoo Espoo Toimiala vaara kylä lahti Julk. hallinto, tukipalvelut, koulutus, terveysja sosiaalipalvelut (N-Q) 33 521 5 849 8 188 2 779 2 782 270 7 964 1 240 Kauppa, majoitus- ja ravitsemustomi. (G,I) 24 904 7 421 7 116 3 286 2 736 457 2 047 1 256 Teollisuus (C) 14 422 5 965 6 509 132 537 396 151 621 Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta (K) 11 560 1 307 7 410 1 018 559 35 547 193 Informaatio ja viestintä (J) 9 020 3 010 4 781 587 293 29 93 11 Muut toimialat 7 003 1 653 1 541 590 546 134 583 189 Rakentaminen (F) 5 266 1 336 1 183 414 381 144 825 645 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 4 083 1 191 2 601 98 56 1 61 24 Kuljetus ja varastointi (H) 4 277 818 1 521 376 625 138 354 323 Sähkö-, kaasu-, vesi-, lämpö-, jätehuolto-, yms. (D-E) 1 568 8 966 163 142 27 109 152 Kaikki toimialat yhteensä 115 624 28 558 41 816 9 443 8 657 1 631 12 734 4 654 % Julk. hallinto, tukipalvelut, koulutus, terveysja sosiaalipalvelut (N-Q) 29,0 20,5 19,6 29,4 32,1 16,6 62,5 26,6 Kauppa, majoitus- ja ravitsemustomi. (G,I) 21,5 26,0 17,0 34,8 31,6 28,0 16,1 27,0 Teollisuus (C) 12,5 20,9 15,6 1,4 6,2 24,3 1,2 13,3 Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta (K) 10,0 4,6 17,7 10,8 6,5 2,1 4,3 4,1 Informaatio ja viestintä (J) 7,8 10,5 11,4 6,2 3,4 1,8 0,7 0,2 Muut toimialat 6,1 5,8 3,7 6,2 6,3 8,2 4,6 4,1 Rakentaminen (F) 4,6 4,7 2,8 4,4 4,4 8,8 6,5 13,9 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 3,5 4,2 6,2 1,0 0,6 0,1 0,5 0,5 Kuljetus ja varastointi (H) 3,7 2,9 3,6 4,0 7,2 8,5 2,8 6,9 Sähkö-, kaasu-, vesi-, lämpö-, jätehuolto-, 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 yms. (D-E) 1,4 0,0 2,3 1,7 1,6 1,7 0,9 3,3 Kaikki toimialat yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012 9
Suuralueiden työpaikkarakenteet poikkeavat selvästi toisistaan. Vanha-Espoon työpaikoista 63 % julkisessa hallinnossa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä on ymmärrettävää, koska kaupungin hallinnon keskus sijaitsee alueella. Myös Suur-Espoonlahdessa julkisen sektorin osuus on korkea, lähes kolmannes työpaikoista ja lähes yhtä paljon alueella on kaupallisen alan työpaikkoja. Suur-Matinkylässä oli Espoon korkein kaupan alan työpaikkojen osuus. Sielläkin julkisten palvelujen osuus oli keskimääräistä korkeampi. Suur-Tapiolan elinkeinorakenne on monipuolinen, eikä varsinaisesti mikään toimiala ole vallitseva. 5 Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus laskussa Työpaikkaomavaraisuus (Espoossa työssä käyvät prosentteina espoolaisten työllisten määrästä) laski 1990-luvun alun lamavuosina, mutta kohosi sen jälkeen kohonnut lähes vuosittain. Vuonna 2008 työpaikkaomavaraisuuden kasvu kääntyi laskuun ja lasku jatkui vielä seuraavana vuonna. Vuoden 2009 lopussa Espoon työpaikkaomavaraisuus oli 95,2 %. Taulukko 10. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus suuralueittain Espoossa 31.12.2006-2009 2006 2007 2008 2009 Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Suuralue paikat omavar. paikat omavar. paikat omavar paikat omavar. Suur-Leppävaara 28 196 92,4 28 889 92,4 28 664 90,0 28 558 92,0 Suur-Tapiola 39 713 193,2 42 190 199,8 43 580 203,3 41 816 201,7 Suur-Matinkylä 9 222 52,7 9 656 54,4 9 775 54,7 9 443 54,8 Suur-Espoonlahti 9 160 37,2 9 436 37,5 8 928 35,3 8 657 35,1 Suur-Kauklahti 1 800 58,6 1 877 56,8 1 646 48,5 1 631 48,6 Vanha-Espoo 12 474 71,2 12 963 70,1 12 171 64,6 12 734 69,5 Pohjois-Espoo 4 867 102,0 5 085 100,0 4 943 94,4 4 654 88,6 Alue tuntematon 6 912. 6 125. 9 205. 8 131. Koko Espoo 112 344 94,3 116 221 94,5 118 912 95,4 115 624 95,2 Teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli korkein Suur-Tapiolassa, jossa jokaista alueen työllistä kohti on olemassa kaksi työpaikkaa. Toiseksi korkein työpaikkaomavaraisuus oli Suur-Leppävaarassa ja kolmannella tilalla oli Pohjois-Espoo, jossa työllisten määrä on jokseenkin vähäinen. Alhaisin työpaikkaomavaraisuus oli Suur-Espoonlahdessa. 6 Sukkulointi Espoolaisten sukkulointi Helsinkiin vähentynyt Espoossa sijaitsevista työpaikoista 52,2 %:ssa oli espoolainen työntekijä vuoden 2009 lopussa. Osuus on ollut laskussa pitkään, mutta vuonna 2008 se nousi pudotakseen jälleen seuraavana vuonna. Vuonna 1994 espoolaisten osuus espoolaisissa työpaikoissa oli 58,1 %. Helsinkiläinen työntekijä oli joka viidennessä espoolaisessa työpaikassa. Osuus on kasvanut vuodesta 2005, mutta vuonna 2009 se jäi edellisen vuoden tasolle. Espoossa työskentelevistä 7 % asui Vantaalla ja 8 % Kirkkonummella, Vihdissä tai Nurmijärvellä. 10 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012
Taulukko 11. Espoossa työssä käyvien asuinkunta 2006-2009 2006 2007 2008 2009 Asuinkunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo 59 000 52,5 60 527 52,1 62 417 52,5 60 351 52,2 Helsinki 22 871 20,4 24 005 20,7 24 696 20,8 24 041 20,8 Vantaa 7 307 6,5 7 642 6,6 7 671 6,5 7 546 6,5 Kauniainen 963 0,9 1 008 0,9 1 035 0,9 1 013 0,9 Pääkaupunkiseutu yht. 90 141 80,2 93 182 80,2 95 819 80,6 92 951 80,4 Kirkkonummi 4 502 4,0 4 728 4,1 4 906 4,1 4803 4,2 Vihti 2 239 2,0 2 358 2,0 2 364 2,0 2323 2,0 Nurmijärvi 1 727 1,5 1 724 1,5 1 727 1,5 1730 1,5 Lohja 1 660 1,5 1 827 1,6 1 819 1,5 1830 1,6 Tuusula 824 0,7 856 0,7 894 0,8 895 0,8 Kerava 729 0,6 762 0,7 789 0,7 750 0,6 Hyvinkää 718 0,6 747 0,6 759 0,6 716 0,6 Järvenpää 709 0,6 696 0,6 706 0,6 753 0,7 Porvoo 538 0,5 546 0,5 562 0,5 558 0,5 Siuntio 532 0,5 564 0,5 569 0,5 580 0,5 Tampere 437 0,4 399 0,3 377 0,3 359 0,3 Turku 360 0,3 368 0,3 381 0,3 365 0,3 Sipoo 353 0,3 346 0,3 335 0,3 341 0,3 Inkoo 333 0,3 363 0,3 359 0,3 350 0,3 Muut kunnat 6 542 5,8 6 755 5,8 6 546 5,5 6 320 5,5 Yhteensä 112 344 100 116 221 100 118 912 100 115 624 100,0 Espoolaisista työllisistä 49,7 %, kävi työssä omassa kunnassa. Tämä ns. todellinen työpaikkaomavaraisuus laski hieman edellisvuoden tasolta. Espoosta Helsinkiin sukkuloivien työntekijöiden osuus kasvoi hieman vuoden 2009 aikana vaikka sukkuloijien määrä laski yli 900 hengellä. Vantaalle sukkuloivien määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Taulukko 12. Espoolaisen työllisen työvoiman työpaikan sijainti 2006-2009 Työpaikan 2006 2007 2008 2009 sijaintikunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo 59 000 49,5 60 527 49,2 62 417 50,1 60 351 49,7 Helsinki 45 776 38,4 47 072 38,3 46 666 37,4 45 754 37,7 Vantaa 7 381 6,2 8 048 6,5 8 376 6,7 8 003 6,6 Kauniainen 803 0,7 784 0,6 794 0,6 795 0,7 Pääkaupunkiseutu yht. 112 960 94,8 116 431 94,7 118 253 94,8 114 903 94,7 Kirkkonummi 1 502 1,3 1 562 1,3 1 540 1,2 1 554 1,3 Lohja 327 0,3 331 0,3 320 0,3 340 0,3 Nurmijärvi 310 0,3 312 0,3 297 0,2 298 0,2 Tuusula 299 0,3 361 0,3 367 0,3 344 0,3 Vihti 271 0,2 278 0,2 275 0,2 265 0,2 Tampere 239 0,2 269 0,2 239 0,2 271 0,2 Kerava 216 0,2 221 0,2 230 0,2 227 0,2 Hyvinkää 206 0,2 193 0,2 197 0,2 210 0,2 Turku 202 0,2 199 0,2 229 0,2 211 0,2 Porvoo 176 0,1 206 0,2 231 0,2 259 0,2 Järvenpää 167 0,1 152 0,1 157 0,1 151 0,1 Lahti 138 0,1 119 0,1 122 0,1 144 0,1 Siuntio 101 0,1 102 0,1 80 0,1 91 0,1 Jyväskylä 81 0,1 110 0,1 93 0,1 80 0,1 Muut t. tunt. 1 972 1,7 2 109 1,7 2 073 1,7 2 048 1,7 Yhteensä 119 167 100 122 955 100,0 124 703 100,0 121 396 100,0 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012 11
Sammanfattning I slutet av 2009 hörde 48,4 procent av finländarna till arbetskraften. I huvudstadsregionen var andelen som hör till arbetskraften högre än i resten av landet, 53,9 procent. Andelen sjönk i och med den ekonomiska svackan 2008. Arbetskraftens omfattning minskade överallt, förutom i Helsingfors. Andelen som hör till arbetskraften i huvudstadsregionen var högst i Vanda och lägst i Grankulla. Andelen barn under 14 år var högst i Esbo och lägst i Helsingfors. Andelen studerande och skolelever var högst i Grankulla och lägst i Vanda. Andelen pensionärer var betydligt lägre i huvudstadsregionen än i resten av landet. Den största andelen pensionärer fanns i Grankulla och Helsingfors och den minsta i Esbo. Av 25 54-åringarna hörde 89 procent till arbetskraften. I åldersgruppen 55 59 år har det under de senaste två åren blivit vanligare att höra till arbetskraften. Bland personerna närmare pensionsåldern, 60 64-åringar, hörde 55 procent till arbetskraften och 42 procent hade gått i pension. Av personer över 65 år hörde endast omkring 800 personer till arbetskraften. Av de unga, det vill säga personer i åldern 15 29 år, hörde endast en knapp femtedel till arbetskraften, medan tre fjärdedelar antingen studerade eller gick i skola. Bland 30 39-åringarna var endast 62 procent sysselsatta eller arbetslösa och en dryg fjärdedel studerade fortfarande. Bland Esbobor över 15 år saknade 27 procent en examen efter grundskolan, medan 30 procent hade examen på mellannivå och 43 procent hade högskoleexamen. Högre högskoleexamen hade nästan var fjärde Esbobo. Under 2009 har utbildningsnivån bland Esboborna blivit bättre på så sätt att andelen som helt saknar examen har sjunkit, liksom andelen med examen på mellannivå. Däremot har andelen som har högskoleexamen ökat. I slutet av 2009 var sammanlagt 121 396 Esbobor sysselsatta. Antalet sysselsatta sjönk under 2009 med 3 300 personer, vilket utgjorde 2,6 procent av de sysselsatta i slutet av 2008. Nästan var fjärde sysselsatt Esbobo arbetade inom affärslivstjänsterna, som bland annat omfattar IT-tjänster och forskning samt juridisk och ekonomisk konsultering. Följande stora grupp bland de sysselsatta arbetade inom affärsbranschen. På tredje plats kommer hälsovårds- och socialtjänster, som tätt följs av industrin. I medeltal förtjänade Esboborna 44 835 euro år 2009. De sysselsatta Esbobornas inkomster sjönk 2009, vilket är ovanligt. De arbetslösa förtjänade i medeltal 19 363 euro. Deras inkomster var 43 procent av de sysselsattas inkomster. I Esbo fanns omkring 115 600 arbetsplatser i slutet av 2009. Arbetsplatserna i Esbo har minskat med 3 procent, vilket innebär en minskning på cirka 3 300 arbetsplatser. Av arbetsplatserna i Esbo var 29 procent inom offentlig förvaltning, omkring en femtedel inom affärslivstjänsterna och en femtedel inom parti- och minuthandeln, det vill säga i samma branscher som sysselsätter den största delen av Esboborna. Självförsörjningsgraden i fråga om arbetsplatser (Esbobor som arbetar i Esbo i procent av de sysselsatta) var i slutet av 2009 sammanlagt 95,2 procent. En Esbobo arbetade i 52,2 procent av arbetsplatserna i Esbo. Den egentliga självförsörjningsgraden, det vill säga hur många Esbobor som arbetade inom den egna kommunen, var 49,7 procent. Andelen personer som pendlar från Esbo till Helsingfors ökade något under 2009, trots att antalet pendlare sjönk med mer än 900 personer. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. (09) 816 22317 Espoon kaupunki Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut etunimi.sukunimi@espoo.fi