ULPPAANMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEIS- KAAVA

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KAUPUNKI ULPPAANMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEIS- KAAVA lausuntojen ja mielipiteiden FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221

lausuntojen ja mielipiteiden 1 Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 Keski-Suomen Elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskus... 1 2 Keski-Suomen liitto... 4 3 Keski-Suomen museo... 5 4 Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta... 6 5 Liikennevirasto... 7 6 Pääesikunta Logistiikkaosasto... 8 7 Keski-Suomen pelastuslaitos... 9 8 Fingrid Oyj... 11 9 Viitasaaren kaupunki, ympäristölautakunta... 12 10 Yhteismielipide, 41 allekirjoittanutta... 14 11 Jari Brandt ja Jaana Manninen... 16 12 Eero ja Kirsi Huuskonen... 19 13 Jari, Satu ja Niko Saastamoinen, Tiia Jaatinen... 20

1 (21) Ulppaanmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 Keski-Suomen Elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnon pääkohta: 1.1 Valmisteluvaiheessa nähtäville pantavaan valmisteluaineistoon tulee sisällyttää tarpeelliset selvitysraportit sen varmistamiseksi, että osallinen voi toteuttaa MRL 62 :n edellyttämällä tavalla osallistumisoikeutensa, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua perustellun mielipiteensä asiasta. ELY-keskus eivätkä muutakaan osalliset voi näin ollen arvioida kaavan vaikutuksia luonnonympäristöön eikä esittää perusteltua mielipidettään tältä osin. ELY-keskus ei voi myöskään ottaa kantaa luontoselvityksen asianmukaisuuteen tai riittävyyteen. 1.2 ELY-keskus toimittaa tarvittaessa tarkemmat sijainti- yms. lisätiedot aivan kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevasta silmälläpidettävästä lajista. 1.3 ELY-keskuksen näkemyksen mukaan METSO-ohjelmaan liittyvän kohteen suojelun toteuttaminen ei ole ristiriidassa tuulivoimakaavan tai tuulivoimatuotannon kanssa. 1.4 Maiseman nykytila olisi ollut hyvä havainnoillistaa myös maisemaanalyysikarttaesityksellä (selänteet, laaksot, vesistöt, maiseman solmukohdat, tärkeät näkymät, asutus jne.). Maisema-analyysikartan pohjalta olisi helpompi todentaa ja perustella valitut havainnekuvapisteet. 1.5 Havainnekuvissa käytetty tekniikka olisi hyvä kuvata ja selittää miten se vaikuttaa kuvien laatuun. 1.6 Maisemaselvityksestä puuttuu yhteenveto siitä, mikä on Ulppaanmäen tuulivoimahankkeesta aiheutuvien maisemavaikutusten merkittävyys kokonaisuudessaan ja ylittyykö maiseman sietokyky. 1.7 Maisemallisia yhteisvaikutuksia muiden tiedossa olevien lähialueelle sijoittuvien tuulivoimapuistohankkeiden kanssa ei myöskään ole selvitetty ja arvioitu. 1.8 Liikenteen osalta jatkosuunnittelussa on tärkeää kiinnittää hyvissä ajoin huomiota kuljetuksiin ja kuljetusreitillä mahdollisesti tehtäviin parannuksiin. 1.9 Hankealueen tuntumaan (noin 4 km etäisyydelle) on sijoittumassa llosjoen tuulivoimahanke, jolla on tehdyn luontoselvityksen perusteella todennäköisiä vaikutuksia llosjoen hankealueen läpi kulkevaan kotkamuuttoon. Tämän lisäksi kaavaselostuksessa on tuotu esiin kolmas tuulivoimahanke (Lakkikangas), joka sijoittuu Ulppaanmäen ja llosjoen tuulivoimahankkeiden väliselle alueelle. Vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon tuulivoimala- alueiden yhteisvaikutukset. 1.10 Vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon suunnitellun Ulppaanmäen osayleiskaavan toteuttamisen vaikutukset lähialueiden oikeusvaikutteisten kaavojen mahdollistamalle rakentamiselle ja muulle maankäytölle sekä vaikutukset muuhun mahdollisesti käynnissä olevaan maankäytön suunnitteluun. Asianmukainen selvitys kaavan suhteesta voimassa oleviin yleiskaavoihin, niissä osoitettuihin aluevarauksiin sekä kunnan muuhun suunnitteluun sekä vaiku-

2 (21) tusarvioinnin tulokset on esitettävä kaavaselostuksessa MRA 17 1 momentin 4, 5 ja 7 kohtien edellytämällä tavalla. 1.11 Keski-Suomen ELY-keskus on 25.11.2014 päättänyt, että Ulppaanmäen tuulivoimahankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994) mukaista arviointimenettelyä. 1.12 Kaavaselostuksen lukuun 4.2.3 on päivitettävä tieto siitä, että ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan 5.12.2014. 1.13 Koko yleiskaava-aluetta koskevista yleismääräyksistä tulee poistaa lakiin perustumattomana määräys puolustusvoimien Pääesikunnan hyväksynnän saamisesta ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä. Puolustusvoimien kanta tulee selvittää lausuntomenettelyllä kaavoitusprosessin aikana. 1.14 Kaavan mukaisen tuulivoimalan rakennuslupamenettelyn yhteydessä saattaa kuitenkin olla tarpeen hankkia toteutettavan voimalan yksityiskohtiin liittyvä puolustusvoimien lausunto. 1.1 Tiedoksi. 1.2 Tiedoksi. 1.3 Tiedoksi. 1.4 Maiseman arvokartalta sekä myös näkymäanalyysikartoilta ilmenevät asutuksen ja loma-asutuksen sijoittuminen, ympäröivät vesistöt, tiestö sekä maaston topografia. Kyseisiltä kartoilta käy ilmi alueen peitteisyys. Vesistöjen lisäksi muita avotiloja on vähän ja ne ovat melko pienialaisia peltoja. Riittävän suuruisia ja oikein suuntautuneita avotiloja (järviä lukuun ottamatta) löytyy lähinnä Keitelepohjasta ( Ylä-Keitele -järven luoteisosasta), Lököstä, Iso-Korppisen Korppisenniemestä sekä Iso-Korppisen pohjoisrannalta Aution tilan läheisyydestä sekä Löytänä järven etelä- ja länsirannalta. Asutuksen näkökulmasta ja yleisestikin tärkeitä näkymiä avautuu järvien suuntaan. Kuten maisemaselvityksessä kuitenkin on todettu alue on hyvin peitteistä eikä teiltä juuri avaudu näkymiä vesistöjen suuntaan väliin jäävästä puustosta johtuen. Poikkeuksen tekee Löytänä järvi. Erityisesti järven koillisosassa tie kulkee sen verran lähellä rantaa ja puustokin on paikoin harvempaa, että näkymiä aukeaa myös järven suuntaan. (Löytänä järven itärannalta onkin tehty pari havainnekuvaa.) Näkymäanalyysistä on paikannettu kohdat/alueet, joilta pitäisi olla näkyvyyttä tuulivoimaloille. Vesistöjen ohella näkymäalueelle osuu oikein suuntautuneita ranta-alueita sekä joitakin peltoalueita. Havainnekuvien paikat on valittu alueilta, jonne tulivoimaloita pitäisi näkymäanalyysin mukaan näkyä. On valittu kohteita, joissa on asutusta/loma-asutusta lähellä tai muuten liikkuu ihmisiä. Esimerkiksi peltojen keskeltä ei ole tehty kuvia, sillä pelloilla ei oleskella jatkuvasti, lähinnä maanviljelijä työkaudella. Havainnekuvia on myös tasapuolisuuden nimissä yritetty tehdä eri suunnista tuulivoimapuiston ympäriltä.

3 (21) 1.5 Näkemys kirjattu muistiin. Osayleiskaavan ohjaustavoite ei edellytä näkemyksemme mukaan havainnekuvien laatimisen tekniikan esittämistä kaavaselostuksessa. 1.6 Kaavaselostusta sekä maisemaselvitystä täydennetään esitetyllä tavalla. 1.7 Kaavaselostusta täydennetään ehdotusvaiheessa sekä tarvittavin osin huomioidaan yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. 1.8 Tiedoksi. 1.9 Kaavaselostusta täydennetään ehdotusvaiheessa sekä tarvittavin osin huomioidaan yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. 1.10 Kaavan vaikutusten arviointia tarkistetaan esitetyllä tavalla. Kaavaselostuksessa on käsitelty lausunnossa mainittuja asioita, mutta kappaleeseen 11 Kaavan suhde olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin lisätään kappale osayleiskaavan suhde voimassa oleviin yleis-ja asemakaavoihin. 1.11 Tiedoksi. 1.12 Tiedoksi. 1.13 Asia kirjattu muistiin. Kaavassa esitettyjen määräysten sanamuotoja tarkistetaan ennen kaavaehdotuksen laatimista. Kaavan määräysosiossa voidaan asettaa myös suunnittelutavoitteita ja kirjata erilaisia tahtotiloja asioiden ratkaisemisesta. 1.14 Tiedoksi. Ei muutosta.

4 (21) 2 Keski-Suomen liitto Lausunnon pääkohta: 2.1 Tuulivoimapuisto ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. 2.2 Ei huomautettavaa osayleiskaavaluonnokseen. 2.1 Tiedoksi. Ei muutosta.

5 (21) 3 Keski-Suomen museo Lausunnon pääkohta: 3.1 Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta ei huomautettavaa osayleiskaavaluonnokseen. 3.2 Rakennetun kulttuuriympäristön osalta ei huomautettavaa osayleiskaavaluonnokseen. 3.1 Tiedoksi. 3.2 Tiedoksi. Ei muutosta.

6 (21) 4 Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta Lausunnon pääkohta: 4.1 Ei huomauttamista kaavaluonnokseen, koska kaavamääräyksissä on oikeusvaikutteinen kaavamääräys, jonka mukaan ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla puolustusvoimien hyväksyntä. Edellytetään, että määräystä ei muuteta pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi, koska se ei riittävästi turvaa puolustusvoimien etuja. 4.2 Esitetään väärinkäsitysten välttämiseksi ja selvyyssyistä yllä mainittua määräystä sijoittamaan myös Tuulivoimaloiden alueiden kaavamääräyksien kohdalle. 4.3 Esitetään, että Viitasaaren kaupunki lisäisi Viitasaarelle laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. 4.1 Tiedoksi. 4.2 Näkemys kirjattu muistiin. Kaavassa esitettyjen määräysten sanamuotoja tarkistetaan ennen kaavaehdotuksen laatimista. 4.3 Asia kirjattu muistiin ja saatetaan kaupungille tiedoksi. Ei muutosta.

7 (21) 5 Liikennevirasto Lausunnon pääkohta: 5.1 Ei ole huomautettavaa rautateiden näkökulmasta kaavahankkeesta. 5.1 Tiedoksi. Ei muutosta.

8 (21) 6 Pääesikunta Logistiikkaosasto Lausunnon pääkohta: 6.1 Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 24 mukaan kaikessa alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tuulivoiman rakentamista koskevien erityistavoitteiden lisäksi tulee ottaa huomioon maanpuolustusta ja sotilasilmailua koskevat erityistavoitteet (luku 4.2. toimiva aluerakenne ja luku 4.5 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto). Niiden huomioonottamisella turvataan riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampumaja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle, sotilasilmailulle sekä muille maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille Viitasaaren kaupungin alueella. 6.2 Puolustusvoimat antavat erilliset lausunnot alueidenkäytön suunnitteluun (kaavat, YVA) sekä hankkeisiin liittyen. Hankkeisiin liittyen puolustusvoimat antavat erikseen pyydettäessä yleensä omat erilliset lausunnot tutkavaikutuksien tarkemmasta selvittämistarpeesta ja tuulivoimala-hankkeiden hyväksyttävyydestä puolustusvoimien kannalta. Tarvittaessa hankkeista tulee tehdä tutkavaikutusten arviointi VTT:llä. 6.3 Pääesikunnan logistiikkaosastolla ei ole huomautettavaa Ulappamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksen kaavakartasta, koska kaavakarttaan on sisällytetty kaavamääräys jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimain Pääesikunnalta. 6.4 Pääesikunnan logistiikkaosasto esittää, että Ulappamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaselostuksessa sekä tarvittavilta osin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa otetaan huomioon tässä lausunnossa esitetyt asiat. 6.1 Tiedoksi. 6.2 Tiedoksi. 6.3 Tiedoksi. 6.4 Tiedoksi. Kaavaselostusta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistetaan kaavaprosessin edetessä tarpeellisin Ei muutosta.

9 (21) 7 Keski-Suomen pelastuslaitos Lausunnon pääkohta: 7.1 Toteaa, että rakennettavilla yli 1 MW tuulivoimaloilla tulee noudattaa 600 metrin turvaetäisyyttä asutukseen sekä vaarallisten aineiden laitoksiin ja varastoihin, ellei tuulivoimalalle laadittu vaaranarviointi edellytä tätä pienempää tai suurempaa etäisyyttä. 7.2 Pelastuslaki (379/2011) edellyttää huolellisuusvelvollisuutta rakennuksen omistajalta ja haltijalta sekä toiminnanharjoittajalta. Pelastuslaki edellyttää myös omatoimista varautumista sekä pelastussuunnitelman laatimista. 7.3 Toiminnanharjoittajan tulee varautua tuulivoimaloiden konehuonepalojen sammutukseen omatoimisesti. Tämä edellyttää automaattista paloilmoitusta ja kohteeseen soveltuvaa automaattista sammutuslaitteistoa. 7.4 Paloturvallisuuden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa suositellaan käytettävän Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön opasta SPEK opastaa 28; Tuulivoimaloiden paloturvallisuus (2013) sekä Finanssialan Keskusliiton ohjetta Tuulivoimaloiden vahingontorjunta (28.5.2013). 7.5 Pelastustoimen käyttöön tulisi järjestää soveltuvia vedenottopaikkoja pelastustoimien turvaamiseksi (Pel.laki 379/2011; 30 ) pelastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. 7.6 Luonnon vedenottopaikat on merkittävä kaavakarttaan. 7.1 Ulppaanmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan voimalat sijaitsevat yli 600 metrin etäisyydellä asutuksesta. Tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaehdotuksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä. Kaavoitettavan alueen läheisyydessä ei sijaitse vaarallisten aineiden laitoksia tai varastoja. Maa- ja metsätaloutta tukeva rakentaminen alueella on mahdollista. Alue on määritetty suunnittelutarvealueeksi, joten rakentamisen yhteydessä voidaan eliminoida vähäiseksi tunnistettuja rikejä sekä tarkemmin tutkia läheisten alueiden soveltuvuutta maa- ja metsätaloutta tukevaan rakentamiseen siten, että vähäinenkin riski voidaan eliminoida siinä mittakaavassa ja tarkkuudessa, kuin riskin suuruus edellyttää. 7.2 Tiedoksi. 7.3 Näkemys kirjattu muistiin ja saatetaan hanketoimijalle tiedoksi. Osayleiskaavalla ei oteta kantaa tuulivoimaloiden toiminnan poikkeustilanteiden hallintaan.

10 (21) Tuulivoimalat ja niiden ympäristö hoidetaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:in laatiman ohjeistuksen Tuulivoimaloiden paloturvallisuus (CFPA- E No 22:2012 F) mukaisesti. 7.4 Tiedoksi. 7.5 Asia saatetaan hanketoimijalle tiedoksi. 7.6 Osayleiskaavan ohjaustavoite ei edellytä, että osayleiskaavakarttaan merkitään luonnon vedenottopaikat. Ei vaikutusta.

11 (21) 8 Fingrid Oyj Lausunnon pääkohta: 8.1 Ei huomautettavaa kaavoituksen lähtökohdista. 8.2 Tuulivoimapuistoihin liittyvästä kaavoituksesta tulee pyytää lausunto myös jakeluverkkoyhtiöiltä. 8.1 Tiedoksi. 8.2 Tiedoksi. Ei vaikutusta.

12 (21) 9 Viitasaaren kaupunki, ympäristölautakunta Lausunnon pääkohta: 9.1 Todetaan täsmennyksenä kaavaselostukseen seuraavat asiat: - karttatarkastelun perusteella lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat n. 1,0 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta. - hankeaineiston melumallinnuskartan perusteella yhden loma-asunnon kohdalla 35 db (A) suunnitteluohjearvo ylittyy. 9.2 Kaavamääräyksiin tulee lisätä teksti: Ennen rakennusluvan myöntämistä tuulivoimaloilla tulee olla ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. 9.3 Esitetään kaavamääräyksiin lisättävän: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja. 9.1 Tiedoksi. Kaavaselostusta tarkistetaan mainitulla tavalla. 9.2 Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehty melumallinnus on laadittu Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti. Mallinnuksen mukaan, jossa voimalavalmistajan melupäästön lähtöarvoon tehtiin + 2dB:n lisäys, yksi loma-asunto sijaitsee 35-40 db:n välisellä alueella. Asuinrakennuksille meluarvot eivät ylity. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnittelunohjearvot loma-asumisen osalta koskevat loma-asumiseen käytettäviä alueita. Alueen päämaankäyttötarkoitus ei ole kyseisen kiinteistönlähistöllä loma-asumiseen suuntautuvaa. Näiden perusteiden mukaan ympäristöluvalle ei nähdä tarvetta. Välkehtimisvaikutukset sekä varjostuksen että lentoestevalojen osalta on kuvattu kaavan selvitysaineistossa. Varjostuksen osalta Suomessa ei ole olemassa raja-arvoja, jotka hankkeen tulisi täyttää. Yleisesti käytetyn tavoitearvon 8 h/ vuosi ei ylity yhdessäkään kohteessa. Tulkintamme mukaan tämä ei ole tarkoituksenmukainen peruste ympäristöluvan asettamiselle. Välkehtimisvaikutus lentoestevalojen perusteella on kuvattu näkymäalueanalyysissä, joka kuvaa voimaloiden näkyvyyttä napakorkeudessa. Näissä tilanteissa myös voimalan yläpuolella oleva lentoestevalo on näkyvissä. Tuulivoimaloiden lentoestevaloista määrää Trafi. Näin ollen yleiskaavalla ei voida ohja ko asiakokonaisuutta. Näkymäalueanalyysin mukaan olemassa oleville rakennuspaikoille noin kymmenen kilometrin säteellä tuulivoimapuistosta ei sijoitu vähäistä enempää sellaisia rakennuspaikkoja, joille näkyisi kovinkaan montaa voimalaa. Kymmentä kilometriä kauempana olevat rakennuspaikat alkavat olla jo sen verran kaukana, että valojen vaikutuksen voidaan sanoa olevan vähäinen. Trafi on myöntänyt hanketoimijalle lentoesteluvat osalle voimaloista. Luvan ehdoissa on määritetty eri vaihtoehdot mahdollisille lentoestevalotyypeille välkkyvästä valkoisesta valosta, kiinteään punaiseen valoon.

13 (21) Tulkintamme mukaan tämä ei ole tarkoituksenmukainen peruste ympäristöluvan asettamiselle. 9.3 Kyseiset asiat ohjaavat jo itsessään tuulivoimayleiskaavan laatimista ja vaikutusten arviointia. Näin ollen itsestäänselvyyksien kirjaamista kaavamääräyksiin päällekkäisenä ohjauksena ei yleisesti ottaen pidetä tarkoituksen mukaisena asiana, koska ne eivät tuo mitään lisäarvoa itse suunnitteluun, kaavan sisältöön tai ohjausvaikutukseen Ei muutosta.

14 (21) 10 Yhteismielipide, 41 allekirjoittanutta Mielipiteen pääkohta: 10.1 Vastustetaan Ulppaanmäen tuulivoimahanketta. 10.2 Tiedustellaan kuka ottaa vastuun kun yhtiön ilmoittamat desibeliarvot ylittyvät. 10.3 Alueen ylitse kulkee lintujen muuttoreitti, sekä riistakanalintujen soidin/pesimäalueet häviävät. 10.4 Alueen soidinpaikkoja ei ole tutkittu puolueettomasti. 10.5 Hirvien vasomis/talvehtimisalueet kärsivät. 10.6 Kiinteistöjen arvot romahtavat eikä uusia asukkaita paikkakunnalle tule. 10.1 Näkemys kirjattu muistiin. 10.2 Yleiskaava ei ota kantaa itse rakentamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaava toimii ohjeena tuulivoimaa rakennettaessa. Tämän perusteella myös rakennusvaiheessa tulee varmistua siitä, että toiminta on yleiskaavan mukaista. Jos näin ei ole, voidaan todeta hankkeen olevan yleiskaavan vastainen ja edellyttää yleiskaavan mukaista toimintaa. 10.3 Alueella on tehty muutonseuranta. Muuttoreitit kulkevat hajanaisina Keski- Suomessa ja vuosien välillä on suurta vaihtelua. Syksyllä 2014 Keski-Suomeen asti ulottui voimakasta hanhimuuttoa, siitä huolimatta hankealueen yli ei lentänyt merkittävää määrää lintuja. Voimalat eivät muodosta hankalaa estettä linnuille tai erityistä riskiä. Asia on käsitelty luontoselvitysraportissa. Voimaloiden sijoittaminen ei hävitä metsäkanalintujen pesimäalueita, eikä soidinalueita. Metson soitimien osalta tehdään vielä 2015 keväällä tarkempi selvitys. 10.4 Soidinpaikka selvitystä ei edellisenä keväänä vielä päästy tekemään, koska hankealueita ei ollut vahvistettu sopivaan selvitysajankohtaan. Metson soitimien osalta tehdään vielä 2015 keväällä tarkempi selvitys. FCG toimii asiantuntijana selvityksissä. Viranomaiset, kuten ELY-keskus antavat lausuntonsa selvitysten riittävyydestä ja laadusta. 10.5 Hirvet vasovat mieluusti avoimella paikalla kuten suolla ja siirtyvät siitä tiheämpään metsään, kun vasa pääsee jaloilleen. Voimala-alue soveltuu edelleen vasomiseen ja tarjoaa myös sopivia ruokailupaikkoja hirville. Hirvien on myös havaittu käyttävät tiealueita liikkumiseen. Hankkeessa käytetään pääasiassa jo olemassa olevia tielinjoja, joita parannetaan kestämään kuljetukset. Rakentamisesta voi aiheutua tilapäistä häiriötä ja tarpeen mukaan voidaan vasomisaikana vasomisalueiden lähellä välttää rakentamistoimia. Vasominen tapahtuu varsin lyhyellä aikajaksolla. Rakentaminen kaikkine työvaiheineen kestää noin vuoden. 10.6 Näkemys kirjattu muistiin. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruot-salaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN 978-91-620-6497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71.

15 (21) Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvonnousu oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuulivoimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen. Henningsson ym. (2012) tarkastelevat tutkimuksessaan myös amerikkalaista tutkimusta vuodelta 2009, jossa tutkijat keskusteluissa kiinteistönvälittäjien kanssa olivat tulleet tulokseen, että tuulivoiman läheinen sijainti laskee kiinteistön arvoa 24-43 %. Etäisyydet tuulivoimaloista, joilla kiinteistöjen arvon vaihteluita tutkittiin, olivat 180 metriä, 300 metriä ja 800 metriä. Tutkimuksen mukaan kiinteistön arvon laskuun vaikuttavat tekijät olivat koettu melu, varjostusvaikutukset ja voimaloiden kielteinen vaikutus maisemaan ja näkymään. Henningsson ym. (2012) kritisoivat tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä, joissa verrattiin 12 kiinteistökauppaa tuulivoimaloiden läheisyydessä 98 kiinteistökauppaan vertailukelpoisiksi pidetyillä alueilla joilla tuulivoimaloita ei ollut näkyvissä. Tutkijat korostavat, että tämän tutkimuksen tuloksissa on syytä huomioida, että Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa voimassa olevat ohje- ja rajaarvot ovat eriävät esim. melun ja varjostuksen osalta. Ei vaikutusta.

16 (21) 11 Jari Brandt ja Jaana Manninen Mielipiteen pääkohta: 11.1 Tiedustellaan kiinteistöjen arvon laskusta. 11.2 Ilmoitetaan, että tuulivoimapuiston ja ao. talon yllä kulkee muuttolintujen muuttoreitit (mm. hanhet ja kurjet). Lisäksi alueella on metsäkanalintujen soidinalueita. Samoin kalasääksi pesii alueella. 11.3 Ilmaistaan huoli tuulivoimaloiden aiheuttamasta matalataajuusäänestä. Tiedustellaan kuka takaa että oman metsästyskoirakennelin koiraemä ei stressaannu ja tee jotain pennuilleen. 11.4 Vastustetaan tuulivoimaa. 11.1 Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN 978-91-620-6497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tut-kimuksen sivuilta 70-71.: Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvonnousu oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuuli-voimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen.

17 (21) Henningsson ym. (2012) tarkastelevat tutkimuksessaan myös amerikkalaista tutkimusta vuodelta 2009, jossa tutkijat keskusteluissa kiinteistönvälittäjien kanssa olivat tulleet tulokseen, että tuulivoiman läheinen sijainti laskee kiinteistön arvoa 24-43 %. Etäisyydet tuulivoimaloista, joilla kiinteistöjen arvon vaihteluita tutkittiin, olivat 180 metriä, 300 metriä ja 800 metriä. Tutkimuksen mukaan kiinteistön arvon laskuun vaikuttavat tekijät olivat koettu melu, varjotusvaikutukset ja voimaloiden kielteinen vaikutus maisemaan ja näkymään. Henningsson ym. (2012) kritisoivat tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä, joissa verrattiin 12 kiinteistökauppaa tuulivoimaloiden läheisyydessä 98 kiinteistökauppaan vertailukelpoisiksi pidetyillä alueilla joilla tuulivoimaloita ei ollut näkyvissä. Tutkijat korostavat, että tämän tutkimuksen tuloksissa on syytä huomioida, että Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa voimassa olevat ohje- ja rajaarvot ovat eriävät esim. melun ja varjostuksen osalta. 11.2 Alueella on tehty muutonseuranta. Muuttoreitit kulkevat hajanaisina Keski- Suomessa ja vuosien välillä on suurta vaihtelua. Syksyllä 2014 Keski-Suomeen asti ulottui voimakasta hanhimuuttoa, siitä huolimatta hankealueen yli ei lentänyt merkittävää määrää lintuja. Voimalat eivät muodosta hankalaa estettä linnuille tai erityistä riskiä. Asia on käsitelty kattavasti luontoselvitysraportissa. Voimaloiden sijoittaminen ei hävitä metsäkanalintujen pesimäalueita, eikä soidinalueita. Metson soitimien osalta tehdään vielä 2015 keväällä tarkempi selvitys. Edellisenä keväänä selvitystä ei vielä päästy tekemään, koska hankealueita ei oltu vahvistettu sopivaan selvitysajankohtaan. Kalasääksi on huomioitu selvityksissä eikä hanke muodosta lajille riskiä. Vaikutuksia on arvioitu kattavasti luontoselvitysraportissa. 11.3 Useat eläinlajit kuulevat huomattavasti korkeampia taajuuksia kuin ihminen. Ilmakehän absorptio kasvaa voimakkaasti taajuuden kasvaessa. Tämän johdosta nämä ultraäänet vaimenevat vielä ihmisen kuulemia korkeimpia ääniä nopeammin etäisyyden kasvaessa. Ultraäänien vaikutus rajoittuu siten hyvin pienelle alueelle voimala-alueen sisällä. Koirien kuuloalue on 70 Hz 100 khz. Siten koirat kuulevat matalia ääniä ihmistä huonommin ja tästä voidaan päätellä myös, ettei infraäänistä ole niille todennäköisesti haittaa. Koirien kuulon herkkyys on noin nelinkertainen ihmiseen verrattuna, mutta se ei tarkoita, että koira olisi melulle herkempi. Vaikka koira kuulee ultraääniä ihmiseen verrattuna moninkertaisiin taajuuksiin asti, ei tästä ole tuulivoiman kyseessä ollen haittaa. Ensinnäkin tuulivoimalan synnyttämä melutaso laskee taajuuden kasvaessa. Toiseksi ilmakehän absorptio kasvaa voimakkaasti taajuuden kasvaessa ja siten ultraäänet vaimenevat ilmassa koiran kuulumattomalle tasolle hyvin lyhyellä matkalla. Esimerkiksi ihmisen kuulemalla korkeimmalla taajuudella 20 khz tämä vaimennus +15 C ja 70% RH on 48 db/100m. Kun siihen lisätään geometrinen vaimennus, on melutaso enimmillään esimerkiksi 100m päässä 81 db 79 db = 2 db, eli kokolailla ihmisen kuulokynnyksen tasoa. Koiran kuulemilla korkeammilla taajuuksilla äänitaso on tätäkin selvästi pienempi.

18 (21) 11.4 Näkemys kirjattu muistiin. Ei muutosta.

19 (21) 12 Eero ja Kirsi Huuskonen Mielipiteen pääkohta: 12.1 Omistavat Perilä-nimisen tilan asuinrakennuksen. Vaativat, että asuinrakennuksen sijainnin läheisyys ensimmäiseen tuulivoimalamyllyyn on oltava vähintään 2 km. 12.2 Toteavat ettei tuulimyllyjen aiheuttamaa melua ole voitu näyttää, kuinka kantava se voi olla lähes äänettömässä ympäristössä. 12.1 Ei ole tiedossa sellaisia säädöksiä, jotka edellyttäisivät 2 km etäisyyttä voimaloiden ja asuinrakennusten välille. Tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaluonnoksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. 12.2 Näkemys kirjattu muistiin. Kaavaselostuksen kappaleissa 10.10 on käsitelty tuulivoimapuiston meluvaikutukset kattavasti. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Ulppaanmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10.1 + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Ei muutosta.

20 (21) 13 Jari, Satu ja Niko Saastamoinen, Tiia Jaatinen Mielipiteen pääkohta: 13.1 Tulemme vastustamaan loppuun asti kaikin mahdollisin keinoin kyseistä hanketta. 13.2 Kylä hukutetaan melusaasteeseen, jonka laajuutta kukaan ei pysty arvioimaan eikä kukaan uskalla normeja luvata, on jo sinällään täysin käsittämätöntä! 13.3 Meillä on metson ja teerien soidinpaikat, lintujen; mm. sorsien ja hanhien muuttoreitit kyseisellä alueella ja asuipa siellä kalasääskikin, saattaisi tulla toistekin. On hirviä ja pienriistaa. 13.4 Metelihaitat tulevat olemaan paljon luvattua (itseasiassa ei uskalla kukaan luvata) pahempia. 13.5 Televisio ei näy ilman vahvistinta. Kännykkä kuuluu, jos kuuluu. On kuulemma katvealuetta Miten tuulivoimala vaikuttaa meille kun käytämme Pihtiputaan linkkiä? Muut ei tänne toimi, mutta ei kuulemma jatkossa toimi sekään. 13.1 Näkemys kirjattu muistiin. 13.2 Näkemys kirjattu muistiin. Kaavaselostuksen kappaleissa 10.10 on käsitelty tuulivoimapuiston meluvaikutukset kattavasti. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Ulppaanmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10.1 + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi alueella käytettävästä ajasta, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta. 13.3 Alueella on tehty muutonseuranta. Muuttoreitit kulkevat hajanaisina Keski- Suomessa ja vuosien välillä on suurta vaihtelua. Syksyllä 2014 Keski-Suomeen asti ulottui voimakasta hanhimuuttoa, siitä huolimatta hankealueen yli ei lentänyt merkittävää määrää lintuja. Voimalat eivät muodosta hankalaa estettä linnuille tai erityistä riskiä. Asia on käsitelty kattavasti luontoselvitysraportissa. Voimaloiden sijoittaminen ei hävitä metsäkanalintujen pesimäalueita, eikä soidinalueita. Metson soitimien osalta tehdään vielä 2015 keväällä tarkempi selvitys. Edellisenä keväänä selvitystä ei vielä päästy tekemään, koska hankealueita ei ollut vahvistettu sopivaan selvitysajankohtaan. Kalasääksi on huomioitu selvityksissä eikä hanke muodosta lajille riskiä. Vaikutuksia on arvioitu kattavasti luontoselvitysraportissa. Alueella esiintyvälle riistalajistolle tiet ja voimalat eivät aiheuta estettä liikkumiselle. Pystytysalueille muodostuva taimikko voi houkutella ruokailupaikkana. Pohjois-Amerikassa tehdyssä tutkimuksessa tuulivoimapuiston ei havaittu vaikuttaneen alueella esiintyvien hirvien liikkumiseen tai ravinnonkäyttöön (Walter ym. 2006). Myös muiden tutkimusten perusteella on oletettavaa, että vaikutuk-

21 (21) set todennäköisesti ovat korkeintaan ohimeneviä rakennusvaiheeseen liittyviä häiriövaikutuksia ja eläimet tottuvat voimaloihin ja niistä lähtevään ääneen sekä varjostukseen (Helldin ym. 2012). Petoeläinten, kuten ilveksen, reviirit ovat hyvin laajoja ja niiden liikkumista määrittelee paljolti saaliseläinten esiintyminen. Riistalajistoon kuuluvien pienempien nisäkkäiden alueidenkäyttöön ei jälkiseurantojen ja vertailujen perusteella ole tuulivoimaloilla ollut mitään vaikutusta (Helldin ym. 2012). 13.4 Näkemys kirjattu muistiin. Kaavaselostuksen kappaleissa 10.10 on käsitelty tuulivoimapuiston meluvaikutukset kattavasti. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Ulppaanmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10.1 + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi alueella käytettävästä ajasta, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta. Yleiskaava ei ota kantaa itse rakentamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaava toimii ohjeena tuulivoimaa rakennettaessa. Tämän perusteella myös rakennusvaiheessa tulee varmistua siitä, että toiminta on yleiskaavan mukaista. Jos näin ei ole, voidaan todeta hankkeen olevan yleiskaavan vastainen ja edellyttää yleiskaavan mukaista toimintaa. Tulkintamme mukaan meluvaikutusten arviointi on tehty asianmukaisesti ja riittävässä laajuudessa tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan tarkoitus ja sisältövaatimukset huomioiden. 13.5 Kaavan ehdotusvaiheeseen laaditaan hankealueen kattava tietoliikenneselvitys. Selvityksen tulokset lisätään kaava-asiakirjoihin. Vastuu riittävän laadukkaasta tv-signaalista on Digitalla, vaikka signaalin heikkeneminen olisi tuulivoimalan aiheuttama. Tuulivoimatoimija ja Digita sopivat keskenään, miten tv-signaalin vahvistamisen aiheuttamat kulut jaetaan Digitan ja tuulivoimatoimijan kesken. Ei vaikutusta.