Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 18 10.02.2015 Lausunto Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmasta, Kaakkois-Suomen toimenpideohjelmasta sekä Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaehdotuksesta 481/00.04.00/2014 SEUYMPLA 18 Valmistelija/lisätiedot: ympäristötarkastaja Minna Korttinen p. 0400-804 983 minna.korttinen@lappeenranta Taustaa Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (aiemmin la ki vesienhoidon järjestämisestä) 272/2011 edellyttäa ve sien- ja merenhoi to suun ni tel mien laatimista erikseen mää ri tel lyil le ve sien hoi toalueil le sekä merialueelle. Ve sienhoi to suun ni tel mis sa esitetään vesienhoi don yleislinjaukset sekä mää ri tel lään tavoitteet ja toi men pi teet seuraavan kuuden vuo den aikana tehtävälle ve sien hoi to työl le. Ve sien hoi to suun ni tel mat vuoteen 2015 hy väk syt tiin val tio neu vos tossa v. 2009. Ve sien hoi to suun ni tel mia ollaan päi vit tä mäs sä vuo sil le 2016-2021. Ehdotus toi sen ve sien hoi to kau den ve sien hoi to suun ni telmak si on kuul ta va na 1.10.2014-31.3.2015 vä li se nä aikana. Ve sienhoi to suun ni tel ma eh do tus ten lisäksi on mahdollisuus kom men toi da myös yk si tyis koh tai sem paa Kaak kois-suo men ve sien hoi don toi menpi de oh jel ma eh do sta. Myös valtakunnallinen merenhoidon suunnittelu etenee. Nyt on kuultavana myös ehdotus Suomen me ren hoi to suun ni tel man toimenpideohjelmaksi vuosille 2016-2022. Me ren hoi don tavoite Suomessa on Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 men nes sä. Ympäristöministeriö laatii yhteistyössä maa- ja met sä ta lous mi nis teriön sekä ja liikenne- ja vies tin tä mi nis te riön kanssa Suomen kansallisen merenhoitosuunnitelman, jo ka kattaa Suomen aluevedet ja talousvyöhykkeen. Ta voit tee na on mm. ravinnekuormituksen vähentäminen, vaa ral lis ten ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen, me rel lis ten luonnonvarojen kestävä käyttö ja hoito, ros kaan tu mi sen vähentäminen ja vedenalaisen melun vä hen tä minen. Vesienhoitosuunnitelmaehdoksen sisältöä Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa oli saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Suun ni tel-
mien päivityksissä tavoiteaikaa on juoduttu jat ka maan jois sa kin tapauksissa vuoteen 2021 tai 2027. Sa mal la hy vä laa tuis ten vesien tila ei saa heiketä. Kaakkois-Suomen vesienhoidon suunnittelusta vastaa Kaakkois-Suo men ELY-keskus, jonka toimialue ulottuu Vuok sen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille. ELY-kes kus huolehtii vastuuviranomaisena toimialueellaan pin ta- ja pohjavesien ominaispiirteiden selvittämisestä ja ih mis toi min nan vaikutusten arvioinnista, vesien tilan seu ran ta oh jel mas ta ja seurannasta, pintaja pohjavesien tilan luo kit te lus ta sekä toimenpiteiden suunnittelusta. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen toiminta-alueen pin ta- ja pohjavedet ovat osa na sekä Vuoksen että hyvin sup peel ta osin Kymi joen-suo men lah den vesienhoitoaluetta. Vesienhoitosuunnitelmien päivitykseen vaikuttaa mm. se, mi ten ensimmäisen kauden toimenpiteet ovat toteutuneet se kä pinta- ja pohjavesien tilasta tehdyt uudet arviot. Aiempaa enemmän on kiinnitetty huomiota il mas ton muu tok sen mm. tulvariskien vaikutuksiin, vesiympäristölle hai tal li siin ja vaarallisiin aineisiin sekä taloudellisiin tarkasteluihin. Pal jon vesiä jäi ensimmäisellä suunnittelukierroksella tar kas te le mat ta. Nyt tarkasteluun on otettu mukaan aiempaa pie nem piä vesimuodostumia eli lähes kaikki yli 0,5 km 2 ko koi set järvet ja valuma-alueeltaan yli 50 km 2 suuruiset joet se kä hoitoalueeseen kuuluva merialue on luokiteltu. Vuoksen vesienhoitoalueella lähinnä maa- ja met sä ta lou den hajakuormitus sekä haja-asutus vaikuttavat pintavesien ti laan. Yhdyskuntien, turvetuotannon ja teollisuuden ai heut ta ma pistekuormitus on paikoin merkittävää ja aiheuttaa eri tyi ses ti paikallisia vesiensuojeluongelmia. Säännöstely ja ra ken ta mi nen sekä kalojen vaellusesteet ovat Vuoksen ve sien hoi to alu eel la heikentäneet etenkin virtavesien tilaa vai kut taen etenkin lohikalojen lisääntymisja elinoloihin. Pohjavesille merkittävimmät riskit aiheutuvat asutuksesta ja maankäy tös tä, liikenteestä ja tienpidosta, maa-ainesten otos ta, maa- ja rautatiekuljetuksista, teollisuudesta ja yri tys toi min nas ta, pilaantuneista maa-alueista sekä maa- ja met sä ta lou des ta. Varsinaisia pohjavesien pilaantumistapauksia on kuitenkin suhteellisen vähän. Vuoksen vesienhoitoalueella usealla toimialalla on ta pah tu nut myönteistä vesiensuojelun kehitystä toimenpiteiden to teu tuk ses sa (mm. metsätalous, vesistöjen kunnostus, poh ja ve den
suojelusuunnitelmat ja tutkimus jne.). Osa toi men pi teis tä on aikataulun suhteen myöhässä (mm. maatalous, ha ja-asu tus). Ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta kriit ti siä ovat olleet erityisesti intensiivisen maatalouden kuor mit ta mat, mutta myös muut hajakuormituksen ja ih mis toi min to jen muuttamat vesimuodostumat. Rehevöityneen ve sis tön tilan paraneminen on kokonaisuutena hidas pro ses si ja paranemisaikataulua voidaan kuvata yleisesti pi kem min vuosikymmeninä kuin vuosina. Valtion ja kuntien viranomaisten on otettava soveltuvilta osin huomioon valtioneuvoston hyväksymät ve sien hoi to suun ni tel mat. Tämä merkitsee viranomaisten yleistä vel vol li suut ta toimia toimivaltansa puitteissa ve sien hoi to suun ni tel man tavoitteiden saavuttamiseksi. Viranomaiset tekevät pää tök set muun aineellisen lainsäädännön perusteella, jon ka soveltamisessa vesienhoitosuunnitelmat tulee ottaa huo mi oon päätöksentekoon muuten liittyvänä aineistona. Vuoksen vesienhoidon toimenpideohjelman sisältöä Kaakkois-Suomen Vuoksen vesienhoitoalueen mer kit tä vim piä ongelmia Lappeenrannan alueella ovat Pien-Saimaan re he vöi ty minen ja Salpausselkien eteläpuolisilla pienillä ve sis tö alueil la sijaitsevien jokien ja järvien rehevöityminen. Hy vän ekologisen tilan saavuttaminen pintavesille edellyttää mm. seuraavia toimenpiteitä: Vesistöjen ravinnekuormitus tulee saada selkeästi alem mak si. Määrätietoista työtä maatalouden kuor mi tuk sen vä hen tä mi sek si jatketaan. Metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamia haittoja tu lee ehkäistä erityisesti herkillä pitkäviipymäisillä ja ka ruil la järvillä, karuilla latvavesillä sekä ve den han kin ta ve sis töis sä. Erityistä varovaisuutta met sä ta lous toi men pi tei den suun nit te lus sa ja toteuttamisessa tar vi taan erin omai ses sa ja hyvässä tilassa olevien ve sis tö jen va lu ma-alueil la, jot ta vesistöjen tila säilyisi ennal laan erinomaisena tai hy vä nä. Kalojen elohopeapitoisuuksia on syytä jatkossa kar toit taa ja seurata. Jätevesien häiriöpäästöjen hallinta. haitallisten aineiden ja lääkeaineiden seuranta. sisäisen kuormituksen vähentäminen puhdistamojen vuotovesien vähentäminen jätevesien hygienisointi Pohjavesien suojeluun on esitetty mm. seuraavat toi men pi teet ja ohjaus kei not: Ehkäistään jätevesistä aiheutuvia riskejä poh ja ve si alueil la vie märi ver kos to jen ja jätevesipumppaamojen kunnon tar kas tuk sil la ja
saneerauksilla sekä ha ja-asu tus aluei den kiin teis tö koh tais ten jätevesijärjestelmien saattamisella ase tuk sen ja kun tien ym pä ristön suo je lu mää räys ten mu kai seen kuntoon. Pidetään kuntakohtaiset vesihuollon ke hit tä mis suun ni tel mat ajan ta sal la. Kiinnitetään huomiota hulevesien käsittelyyn ja joh ta mi seen pohja ve si alueil la erityisesti teollisuus- ja lo gis tiik ka-aluei den osalta. Edistetään kemikaali- ja öljysäiliöiden ris kin hal lin ta toi mia esim. suo je lu suun ni tel ma menettelyn kautta. Noudatetaan maalämpöjärjestelmien asentamisessa ja lu vi tukses sa Energiakaivo -oppaan ohjeita ja suosituksia. Pohjavesialueille ei sijoiteta uuspohjavedelle riskiä ai heut ta via toimin to ja kuten kaatopaikkoja, hautausmaita, golf kent tiä, ampumaratoja tai moot to ri ur hei lu ra to ja. Lausunto Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueella tai alueen ve sis töihin vaikuttaen on to teu tet tu kuluvana vesienhoidon suun nit te lu kaudel la 2009-2014 useita ve sien hoi to suun ni tel man ja toi men pi de oh jelman mukaisia ve sien hoi to toi men pi tei tä. Haja-asutusalueella on toteutettu jätevesijärjestelmien pa ran nustoi men pi tei tä Lappeenrannassa yhteensä noin 170 kpl ja Savitaipaleella sekä Lemillä yhteensä noin 120 kpl. Lisäksi jä teve si jär jes tel mien tehostamiseksi on ol lut käynnissä neu von ta projek ti Pien-Saimaan va lu ma-alu eel la. Kiinteistökohtaista neuvontaa on annettu vuo sien 2011-2014 aikana 1910 kiinteistölle. Maatalouden kuormituksen vähentämiseksi on ra ken net tu 26 kosteikkoa Pien-Saimaan valuma-alueella, vil je li jöil le ja maanomistajille on järjestetty ve sien suo je lu kou lu tus ta ja kar jasuo jiin sekä hevostiloille on koh dis tet tu ym pä ris tön suo je lu tar kastuk sia. Haapajärven kunnostushanke toteutettiin vuosina 2011-2013 ja Pien-Saimaan kunnostushanke on jat ku nut vuo des ta 2009 (mm. toimenpiteet va lu ma-alu eel la, ve sien suo je lu suun ni tel mat, hoitokalastus, Ki vi sal men pump paa mo han ke). Lemin Ylä-Kivijärven Ukonlahdelle on laadittu kos teik ko suun ni telma. Yhdyskunnan vesistökuormitusta on pyritty vä hen tä mään ra kenta mal la 6 kpl hulevesikosteikkoa ja hu le ve si ver kos toa on saneerattu. Myös jätevesikuormitusta on oh jat tu pohjavesialueen ulkopuolle. Metsätalouden osalta on maanomistajille ja met sä am mat ti lai sil le järjestetty vesiensuojelukoulutusta ja ve sien suo je lu on huomioitu metsätalouden mai se ma työ lu vis sa. Lappeenrannassa laadittiin ja Savitaipaleella on laa din nas sa pohjavesien suo je lu suun ni tel ma tär keil le 1. luokan poh ja ve si-
alueil le ja poh ja ve den tarkkailua se kä sel vi tys tar vet ta on lisätty mm. ym pä ris tö lu pa vel vol li sis sa sekä muis sa mahdollista riskiä aiheut ta vis sa kohteissa. Ym pä ris tön suo je lu tar kas tuk sia on priorisoitu poh ja ve si alu een toi min to jen osalta. Polt to nes tei den jake lu ase mien siirto tär keil tä poh ja ve si alueil ta on huomioitu ym päris tö lu pien tar kas te lus sa. Pilaantuneiden maiden osalta riskikohteiden päivitys- ja täy dennys han ke on suunnitteilla. Kalataloushankkeita on toteutettu Lappeenrannan Rak ko lan jo ella, Mustajoella ja Savitaipaleen Korpijärven rei til lä. Suunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa on huomioitava, et tä Joutsenonkangas A:n pohjavesialueen hyvää tilaa ei tul la saa vut tamaan 2015 mennessä, joten riittävät toi men pi teet (mm. rakenneselvitykset- ja mallinnukset, toimintojen li sä tark kai lu) hyvän tilan saavuttamiseksi on käynnistettävä mah dol li sim man pian. Turvetuotannon ympäristönsuojelun painopistealueeksi tu li si lisätä myös Taipalsaaren Maaveden valuma-alue. Maa ve den vedenlaadulla on vaikutusta Läntisen Pien-Saimaan ti laan ja sen tavoitteisiin hyvän tilan saavuttamiseksi. Metsätaloudelle toimenpideohjelmassa esitetyt ve sien suo je lu toi menpi teet ovat hyviä, mutta niiden lisäksi toi men pi tei den toteutumisen valvontaan sekä vaikutusten seurantaan tu li si myös asettaa tavoitteita. Tältä osin on myös tar kas tel ta va nykyisen lainsäädännön riittävyyttä sekä sen so vel ta mis ta mm. hakkuita koskevien maisematyölupien kä sit te lys sä ja valvonnassa. Metsätaloudelle erittäin herkät alueet on hy vin huomioitu mm. Kuolimon osalta. Merenhoidon toimenpideohjelman hyviä tavoitteita voidaan Lap peenran nan seudun ympäristötoimen alueella ainakin osin edistää toteuttamalla mm. hajakuormituksen vä hen tä mi seen tähtääviä toimenpiteitä Suomen lahteen laskevien ve sis tö jen valuma-alueella. Lisäksi suunnitelmissa oleva uu si tehokkaampi yhdyskuntajätevedenpuhdistamo tulee myös osal taan vähentämään merialueelle laskevien vesistöjen ra vin ne- ja haitta-ainekuormitusta. Yj Ympla Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää antaa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ve sien hoi to suun ni tel mien ja toimenpideohjelmien tarkistamisesta kau del le 2016-2021(22) edellä esitetyn mukaisen lausunnon. Hyväksyttiin.