Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman lehdistökatsauksen pohjalta. Katsaus listaa työeläke alaa koskevia ajankohtaisia teemoja, joita on käsitelty mediassa, ja referoi teemoista käytyä keskustelua ja kannanottoja. Mediakatsauksen loppuun on valittu otteita sosiaalisessa mediassa esitetyistä mielipiteistä. Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 4/2012 loka-joulukuu Vuoden loppupuolella mediassa etsittiin edelleen ratkaisuja työurien pidentämiseksi ja eläkeiästä sopimiseksi. Suunnitteilla olevan rahoitusmarkkinaveron toimivuutta epäiltiin. Kesällä alkanut vakuutusoikeuslääkäreiden toiminnan kritisointi jatkui. Työeläkemaksuista alkanut riita päättyi kompromissiin. Myös Olkiluoto sai runsaasti julkisuutta eläkemaksuissa olevien epäselvyyksien vuoksi. Syksyllä ensi-iltaan tullut Ryhmäteatterin Eduskunta II esitys herätti keskustelua. Sosiaalisessa mediassa puhuttivat eläkeiän nosto, eläkekatto sekä eläkkeiden riittävyys. Keskustelu työurien pituudesta ja eläkeiästä jatkui Dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori, professori Jukka Valanne ehdotti työurien pidentämiseksi työn määrän vähentämistä työuran loppupuolella vähitellen. Valanteen mukaan keventäminen auttaisi jaksamaan työelämässä ja jatkamaan työuraa eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin. (Lapin Kansa 29.9.) Tulevaisuudentutkija Mika Aaltonen kritisoi eläkeikää siitä, että se perustui vanhentuneeseen ajattelutapaan, ajalle jolloin eliniän odote ei ollut pitkä. (Yle 29.9.) Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen totesi, että vaihtoehto työurien pidentämiselle on nykyisen hyvinvointivaltion purkaminen. (Prima 6/2012) Vartiainen esitti työurien pidentämiseksi tiukkojen rajojen asettamista työttömyysturvalle ja kotihoidontuen kriittistä tarkastelua. (Sosiaalivakuutus 4/2012) Professori Sixten Korkman totesi, että vaikeinta olisi sen määrittäminen, mikä on se palvelusetti ja -taso, jota tarjotaan. (Helsingin Sanomat 16.10.) Eläkeiän noston uutisoitiin nousevan jälleen hallituksen keskusteluihin. Jutta Urpilainen tyrmäsi eläkekeskustelun avaamisen tulevan kevään aikana. (Pohjalainen 25.11.) Kun pääministeri Jyrki Katainen teki selväksi, että jos työmarkkinoilla ei synny päätöksiä työurien pidentämiseksi, niitä syntyy hallituksessa, ay-liikkeet parahtivat pääministerin uhkailevan. Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne näki Kataisen uhkailun jopa vaarantavan maan tulevaisuutta. Katainen kiisti uhkailusyytökset ja toisti jo tutuksi käynyttä sanomaansa, että työuria on pidennettävä sekä alusta keskeltä että lopusta. Lehtien pääkirjoituksissa kannettiin huolta työn riittävästä lisääntymisestä. (Helsingin Sanomat 5.12., Kansan Uutiset 49/2012, Turun Sanomat 4.12.) Keskustan kansanedustaja Mika Lintilä ehdot-
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 4/2012 2 ti työurien pidentämistä asteittain, esimerkiksi kuukaudella vuodessa. Lintilä uskoi kansan sulattavan hillityn muutoksen. (Yle 10.12.) Tukea eläkeiän alarajan korottamiseksi Katainen sai entiseltä pääministeriltä Matti Vanhaselta. Vanhanen ihmetteli, etteivät työmarkkinajärjestöt olleet saaneet aikaan esityksiä eläkeiästä. Vanhanen totesi, että vain vuosia oli palanut, eikä mitään ole tapahtunut. (Yle Radio 1:n Ykkösaamu 20.12.) Ylen A-Talkissa keskusteltiin siitä miten eläkeikää lähestyvien työntekijöiden työllisyysastetta saataisiin nostettua. Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen ehdotus työviikon pidentämisestä kahdella tunnilla työurien jatkamiseksi ei saanut kannatusta työmarkkinajärjestöiltä. Häkämies painosti SDP:tä päättämään uudesta eläkeiästä. (Yle A-Talk 20.12., Verkkouutiset 12.12.) Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suoniemi kritisoi mekaanista eläkeiän nostoa. Suoniemi totesi, että tuloerot vaikuttavat elinajanodotteeseen. Eläkeiän alarajan nosto iskisi näin ollen pienituloisiin. (Demokraatti 13.12.) Ylijohtaja Juhana Vartiainen ehdotti työurien pidentämisesi korkeampaa eläkeikää, työttömyyseläkeputken poistoa ja yksilöllisempiä palkkaneuvotteluja eli ikääntyvien palkkojen alentamista. (Yle A-Talk 20.12.) Vartiaisen ehdotukset herättivät ihmetystä ja tyrmistystä. Esitystä epäiltiin ikärasistiseksi. Useissa kolumneissa Vartiainen nähtiin ärsyttävänä torkkupeiton alta huutelevana julkisuushumalassa olevana valtakunnan pellenä. Antti Rinne kuvasi kolumnissaan Vartiaista ihmeelliseksi höpöttäjäksi, joka plöräyttää suustaan vaatimuksia ikääntyvien ihmisten palkka-alesta samanaikaisesti kun ajaa eläkeiän korottamista. (Demari.fi 20.12.) Tukea ajatuksilleen Vartiainen sai tutkimusjohtaja Roope Uusitalolta. (Talouselämä 18.12.) Työmarkkinajärjestöt jatkoivat neuvotteluja työurien pidentämiseksi. Irtisanomisuutiset käänsivät keskustelun työllisyyteen. Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander ihmetteli, mikä kiire eläkeikärajan nostamisella oli, jos yritykset pyrkivät pääsemään eroon ikääntyvistä työntekijöistään. (Kauppalehti 27.12.) Rahoitusmarkkinaveron järkevyyttä epäiltiin Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen esitti, että Suomi lähtisi mukaan rintamaan, joka ajaa rahoitusmarkkinaveroa EU:n alueelle. Urpilainen totesi Suomen pitkän linjan olleen ytimessä mukana oleminen. OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen varoitti OP-ryhmän harkitsevan muuttoa Ruotsiin tai Viroon, jos Suomen hallitus ottaisi myönteisen kannan Ranskan ja Saksan ehdotukseen rahoitusmarkkinaveron käyttöönotosta. Myös Sampo Pankki ilmoitti miettivänsä toimintojen siirtämistä Suomen ulkopuolelle. (Helsingin Sanomat 1.10.) EU-parlamentissa ehdotettuun veroon vaadittiin erilaisia poikkeuksia. Eläkerahastoille myönnettiin poikkeus, jonka mukaan niiden ei tarvitse maksaa rahoitusmarkkinaveroa. Telan laskelmien mukaan vero tulisi toteutuessaan aiheuttamaan toimialalle puolen miljardin euron vuotuiset kustannukset. (Turun Sanomat 2.10.) Monet tahot suhtautuivat rahoitusmarkkinaveroon varauksella. Akava varoitti veron nostavan työeläkemaksuja. Talouselämän pääkirjoituksessa todettiin veron, jossa olisi mukana vain osa EU:n jäsenmaista, olevan typerä ja sellaista hulluutta johon ei pidä ryhtyä. (Ta-
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 4/2012 3 louselämä 35/2012) EK:n veroasiantuntija Virpi Pasanen tyrmäsi EU:n komission ehdottaman veron katastrofaalisena. (Talouselämä 1.10.) Työeläkeyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto kertoi rahoitusmarkkinaveron pienentävän Varman sijoitusten tuottoa 150 miljoonalla eurolla vuodessa. Kaikkia eläkealan asiantuntijoiden laskelmat eivät vakuuttaneet. Oululainen dosentti Leila Risteli kyseli, myykö ja osaako Varma todella koko omaisuutensa useita kertoja vuodessa, jos pääsee niin mittaviin verolukuihin. (Helsingin Sanomat 2.10.) Varman viestintäjohtaja Satu Perälampi vastasi Ristelille selvityksellä mistä 150 miljoonan euron vero syntyisi. (HS 4.10.) Työeläkevakuuttajat Telan edunvalvoja Minna Helle totesi työeläkesijoituksista kertyvien verojen olevan tulonsiirto suomalaisten työeläkevaroista EU:lle. Rahoitusmarkkinavero siis kohtelisi eri euromaiden työeläkejärjestelmiä epäreilusti. Maksaja olisi Suomi, jonka työeläkkeiden rahastointi on huipputasoa. (Taloussanomat 5.10.) Ulkoministeri Erkki Tuomioja toivotti rahoitusmarkkinaveron tervetulleeksi. Tuomioja näki, että finanssimarkkinat olivat olleet muihin aloihin nähden etuoikeutetussa poikkeusasemassa. Tuomioja totesi rahoitusalan lobbaajien saaneen värvättyä mukaan veron vastustamiseen myös työeläkeyhtiöiden hallintoelimissä istuvia ay-taustaisia edustajia. Tuomioja näki rahoitusveron täyttävän tehtävänsä, jos se estäisi työeläkerahastoja osallistumasta riskitoimintaan. (Verkkouutiset 15.10.) Hallituspuolueiden näkemykset rahoitusmarkkinaverosta olivat niin kaukana toisistaan, että päätöstä Suomen kannasta asiaan ei saatu aikaan. (Satakunnan kansa 6.10.) Vakuutusoikeuslääkärien toiminta haluttiin avoimeksi Kesän ja alkusyksyn aikana mediassa alkanut keskustelu vakuutusoikeuslääkäreiden toiminnasta henkilökorvausratkaisuja tehtäessä jatkui lehdistössä vuoden loppuun asti. Asiassa kritisoitiin sitä, että eriävä päätös esimerkiksi työtapaturmassa saattoi perustua vakuutusyhtiön omien lääkärien arvionteihin, jotka oli tehty kuulematta tapaturmaan joutunutta tai hänelle diagnoosin tehnyttä lääkäriä. Kuluttajaparlamentti halusi asianosaisille paremmat mahdollisuudet kirjallista käsittelyä täydentävään suulliseen käsittelyyn. Kuluttajaparlamentti myös esitti riittävien perustelujen antamista, mikäli ne eroavat henkilöä hoitavan lääkärin diagnoosista. Kuluttajaparlamentti myös esitti, että lakiin kirjattaisiin päätöksentekoon osallistuville lääkäreille ilmoitusvelvollisuus sidonnaisuuksistaan vakuutusyhtiöön. (Demokraatti 16.10.) Sosiaali- ja terveysministeriö alkoi selvittää vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia. Suuntaviivoiksi asetettiin perustelujen ja asiakkaiden tiedonsaannin lisääminen sekä avoimempi etuudenhakuprosessi. (Helsingin Sanomat 18.10.) Kansanedustaja Maria Tolppanen (ps.) teki lakialoitteen eläkeyhtiöiden lääkäreiden toiminnasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle hakevien oikeusturvan parantamisesta. Tolppanen näki epäkohdaksi sen, että eläkelaitosten lääkäreiden ei tarvitse vakuuttaa lausuntoaan millään tavalla. Tämän vuoksi Tolppanen piti mahdollisena, että aivan muut seikat kuin eläkkeelle hakeutuvan terveydentila vaikuttivat eläkepäätöksiin. (Pohjalainen 20.10.)
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 4/2012 4 Kiista vakuutuslääkärin toimienkuvan julkisuudesta herätti keskustelua. Hallinto-oikeus linjasi vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla olevien vakuutuslääkärien nimet julkisiksi. Päätös perusteltiin toiminnan avoimuudella. (Helsingin Sanomat 11.12.) Työeläkemaksuista riita TyEL-maksun työkyvyttömyysosa nousi kuumaksi kiistan aiheeksi työmarkkinoiden keskusjärjestöjen välille. EK esitti, että aikaisempina vuosia liian suurena perittyä työkyvyttömyysvakuutusmaksua ryhdyttäisiin maksualennuksina hyvittämään pk-yrityksille ja palkansaajille. SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa ilmoitti EK:n esityksen olevan mahdotonta venkoilua. Elomaan mukaan eläkemaksuja ei tullut pienentää, koska tulevaisuudessa oli edessä korotuspaineita. Sekä SAK että EK vetosivat kannoissaan oikeudenmukaisuuteen. SAK:n Kaija Kallinen sanoi, että olisi epäoikeudenmukaista tulevia sukupolvia kohtaan jakaa ulos jo kerättyjä eläkerahoja. EK:n asiantuntija Vesa Rantahalvari vastasi, että olisi oikeudenmukaista, että ne, jotka ovat maksaneet liikaa, saisivat palautusta maksualennuksina. (Kauppalehti 24.10.) Rantahalvari vetosi siihen, että maksajien on pystyttävä luottamaan, että maksut pysyvät oikeansuuruisina. (Helsingin Sanomat 5.11.) Kiistaa siitä, paljonko eläkeyhtiöiden pitäisi palauttaa liikaa perimiään eläkemaksuja uutisointiin lehdissä laajasti. EK ilmoitti liikaa perityn summan olevan vähintään satoja miljardeja euroja (Iltalehti 7.11.) Koska työmarkkinajärjestöt eivät päässeet sopuun kiistassa, päätös uhkasi siirtyä työeläkeyhtiöiden neuvoteltavaksi. Työmarkkinajärjestöt saivat lisäaikaa neuvotteluille ja pääsivät sopimukseen työeläkemaksun pitämisestä ennallaan. Tämän mahdollisti työkyvyttömyyseläkemaksun palauttaminen työnantajille. (Helsingin Sanomat 15.11.) Vakuutusmatemaatikko Olli Pusa nosti esiin työeläkeyhtiöiden juridisen oikeuden periä aiheettomia maksuja. Pusan mukaan tällaista oikeutta ei ollut ja virheet maksujen perinnässä oli korjattava viivyttelemättä ja liikaa perityt maksut palautettava. (Helsingin Sanomat 22.11.) Olkiluodon epäselvyydet eläkemaksuissa Työeläke-lehti kertoi lokakuun numerossaan, että mafian omistaman bulgarialaisfirman Olkiluotoon töihin pakottamat rakentajat olivat joutuneet maksamaan mafialle suojelurahaa. Työeläke-lehti kertoi myös, että ulkomaiset yritykset keinottelevat sosiaaliturvalla ja vakuuttavat työntekijät maassa, jossa vakuutuksen saa halvimmalla, vaikka työntekijät pitäisi vakuuttaa Suomessa. (Työeläke 4/2012) Uutinen eläkemaksujen kiertämisestä kyseenalaisin keinoin herätti laajaa kiinnostusta mediassa. Uutisointia seurasi vilkas keskustelu sosiaaliturvashoppailusta ja rekrytointifirmojen epäkohdista. Työministeri Lauri Ihalainen hämmästeli uusia Olkiluoto-väitteitä. Ihalainen totesi, että viranomaisilla ei ollut riittäviä resursseja ja valtuuksia puuttua epäkohtiin. (Yle uutiset 5.10.) Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Markku Sippola arvioi Olkiluodon ydinvoimalatyömaalle muodostuneen suomalaisen työmarkkinamallin ulkopuolinen alue, jossa rehottaa monenlaisia ongelmia. (Satakunnan kansa 11.10.)
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 4/2012 5 Työeläkejärjestelmän riittävyys ja eläkevastuut Ilmarisen talous- ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander vakuutti, että suomalainen eläkejärjestelmä on oletettua paremmassa kunnossa. Kianderin mukaan kritiikki eläkkeiden riittävyydestä oli liioiteltua. (Pohjalainen 28.9.) Työeläkeyhtiö Varman sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Risto Murto arvioi, että eläkevastuut tulevat hyvin katettua, jos sijoitukset tuottavat kuten ne vuoden 2012 aikana kasvoivat. (Talouselämä 24.10.) Murto arvioi eläkevarallisuuden olevan pian tapissa ja että nykyisillä maksutasoilla varat eivät kasvaisi, sillä sisään ja ulosmaksut olivat tasoissa. (Savon Sanomat 27.10.) Professori Sixten Korkman totesi suomen hyvinvointivaltion olevan puutteineenkin kansainvälisesti katsoen varsin hyvän. (Suomen kuvalehti 50/2012) Eläkekatto Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti kannattavansa eläkekattoa. Hänen mukaansa enimmäiseläkkeessä pitäisi olla jokin raja. Sipilä myös piti todennäköisenä, että eläkeiän nosto ja eläkeiän uudistaminen ovat edessä parin vuoden aikana. (Keskisuomalainen 14.10.) Ilta-Sanomat uutisoi suomalaisyritysten pomojen tienaavan huikeita summia työuran jälkeen, eläkkeenä, pääomatuloina ja sivuansioina. (Ilta-Sanomat 5.11.) Keskustelu eläkekatosta jatkui. Teatteriesitys Eduskunta II aiheena eläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmän 50-vuotisjuhlan kunniaksi Susanna Kuparinen työryhmineen ryhtyi penkomaan 140 miljardin pääomaa liikuttavaa systeemiä. Eduskunta II esityksen taustatutkimusta tehnyt Jari Hanska totesi, että koko eläkeala on sellainen suo, että keskusteluun oli mahdoton osallistua, jollei takana ollut viiden vuoden vakuutusmatematiikan ja tilastotieteen opintoja yliopistossa. Kuparisen mukaan eläkeporsaat varastivat lapsilta. Kuparinen pohtii, ovatko nykylapset 80-vuotiaana pesemässä tuulilaseja tai pakkaamassa ruokakasseja marketeissa, kun eläkevaramme on hassattu veroparatiiseihin, eikä turvaa enää ole. Olemmeko turvassa, kun meistä tulee hauraita ja heikkoja, Kuparinen kysyi. Teatteriesitys käsitteli myös korruptiota ja sitä, kuinka helppoa korruptio on, kun on etääntynyt riittävästi maan tasalta, ihan tavallisen ihmisen ongelmista. (Kansan Uutiset 21.9.) Kuparisen teatterin tavoite on läpileikkaus ja analyysi veljeskuntien Suomesta. Kuparisen mukaan erkaantuminen omista arvoista tapahtuu salakavalasti. Kun tutustuu rakenteita pyörittäviin ihmisiin, alkaa nopeasti uskoa heidän eetokseensa sen sijaan, että katsoisi, mitä he ihan oikeasti saavat aikaan: millaista lainsäädäntöä ja päätöksiä siitä tulee, Kuparinen sanoi. (Journalisti 16/2012) Lehdet uutisoivat että Ryhmäteatterin Eduskunta II on edeltäjänsä Eduskunta I:sen tavoin konkreettisesti silmiä avaava esitys. Helsingin sanomien tutkiva journalisti Tuomo Pietiläinen totesi näytelmän olevan parempaa tutkivaa journalismia kuin Eduskunta I. Pietilä sanoi, ettei havainnut väitteitä, joilla ei olisi faktapohjaa. (Helsingin Sanomat 29.9.) Yksi näytelmän väitteistä on että finanssikapitalismi on sairas. (Aamulehti 29.9.) Eduskunta II vetää verhot kabinettien ikkunoista ja näyttää, että meidänkään lintukotomme ei ole vapaa korruptiosta. (Keskisuomalainen 1.10.) Savon Sanomat kirjoitti, että esi-
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 4/2012 6 tys muistuttaa tutkivaa journalismia, mutta tekijät voivat tarpeen tullen vetäytyä taiteellisen vapauden taakse turvaan. Riitta Kylänpää kirjoitti esityksen käsittelevän vaikeita talousasioita vauhdilla, mutta Eduskunta II ei hänen mukaansa ole journalismia kuten näytelmässä väitetään. Kylänpään mukaan kyse on taiteesta, koska näytelmä karrikoi, pelkistää, luokittelee, provosoi ja manipuloi teatterin keinoin. (SK 40/2012.) Keskustelu sosiaalisessa mediassa loka-joulukussa Kaks plus palstalla kannettiin huolta eläkkeen kertymisestä ja vanhuuden toimeentulosta. Mitäs, jos mies jättää? Et kai usko että nykynuoret edes saavat lakisääteistä eläkettä? Eivät tule saamaan. Siihen mennessä keksitään kaikenlaisia leikkauksia niin että mitään eläkkeitä ei enää 30-40 vuoden päästä makseta. Nyt on tullut jo elinaikakerroin vähennys joka leikkaa eläkettä sitä enemmän mitä nuorempi olet. Nykynuorilla se on jo n. 200e luokkaa/kk. 30.11.2012. Nimimerkki Vierailija. Suomi24 palstalla eläkepommin olemassaoloa epäiltiin. Ja mittään eläkepommia ei räjähtänytkään. Eipä kukaan näytä sellaista tilastoa josta ilmenisi montako suuren ikäluokan edustajaa on jo kuollut ennen eläkeikää. Moniko on kuollut muutaman vuoden sisällä eläkkeelle jäätyään. Näitten kuolleiden eläkerahat jäävät rahastoihin siitä ei kukaan kerro mitään. 25.10.2012. Nimimerkki Tosi on. Kauppalehden keskustelupalstalla virisi vilkas keskustelu kansalaisaloitteen tekemiseksi eläkekatosta. Sellaista aloitetta ei ole vielä tehty, mutta olisiko paikallaan? Nimittäin nythän jättieläkkeet, mm. Fortumin Liliuksen 40 000 euron kuukausieläke maksetaan 63 ikävuoden jälkeen yhteiskassasta ja keski- sekä pienituloiset rahoittavat liliusten eläkesikailuakin. Eikä Lilius ole tietenkään ainoa. Storan Härmälän eläke on 57 000 euroa kuukaudessa ja päälle 1000 euroa itse maksettua eläkettä. Ei tuollaisissa eläkkeissä ole mitään oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta. 31.12.2012. Nimimerkki Albin. Myös Suomi24 palstalla käytiin kiivasta keskustelua eläkekatosta. Paljon kiirellisempi uudistus kuin eläkeiännosto on täysin mielettömien jättieläkkeiden leikkaus tässäpäällekaatuvassa talouskriisissä. Viimeiset verotiedot sen kertoivat että jättieläkkeitä maksetaan,ehkä kymmenetvuodet moninverroin enemmän vuodessa mitä on keskisuuren yritysjohtajan tulot vuodessa. Eläkekattoa on turha toivoa siitä on puhuttu vuosikymmeniä ja aina sen on yhteistuumin torpedoineet vuorineuvokset ja sak yhdessä. Verolakien muutoksella eläkekatto saadaan yhdessä yössä jos vain tahtoa on. Olen vakuuttunut ettei koskaan tämä maa vajoa niin suureen talouskriisiin että joku politrukki tai johtava virkamies tai taloustutkimuslaitos sitä esittäisi. 24.12.2012. Nimimerkki mahdotonta.
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 4/2012 7 Suomi24 palstalla esitettiin runsaasti mielipiteitä myös eläkeiän nostamisesta. Eläkeiän nostolle on perusteensa. On hyvä havaita, ettei huoltosuhde ja sen vääristymät vaikuta eläkeiän nostoperusteisiin suoranaisesti. Suomalainen eläkejärjestelmä on omintakeinen. Ainoinaan työeläkejärjestelmä luotiin ns. tyhjältä pöydältä. Keskustapuolue hallitusvastuussa olleessaan tyhjensi työeläkesäästöt ja loi kansaneläkejärjestelmän, samaan aikaan kuitenkin työeläkkeitä ryhdyttiin maksamaan. Luotiin pyramidihuijauksen kaltainen systeemi. Seuraavat sukupolvet maksoivat edellisten eläkkeet ja pyrkivät samalla säästämään omia eläkkeitään. Järjestelmä toimi hyvin ja toimisi edelleenkin mikäli eläkkeen saajia olisi vähemmän kuin eläkkeiden maksajia. Väestöpyramidi on vain kääntynyt harmilliseksi tämän järjestelmän kannalta.10.12.2012. Nimimerkki Niinpä niin. Maalarimestari Honkanen kommentoi eläkeiän nostoa ja eläkekertymää Aamulehden blogissaan seuraavasti: Eläkejärjestelmä lopetettava hyödyttömänä. Ihmiset kuolee ennenkuin sitä saavat. 25.11.2012. Kim Sjöström kirjoitti Uuden Suomen puheenvuoro blogissaan, että eläkeiän nosto on suuri eläketulojen siirto yksityistoimialoilta virkamiehille. Ennen eläkeikää ehtii vielä moni menettää työpaikkansa yksityissektorilla. Eläkeiän nostaminen vaikuttaakin niin että loppuun asti työpaikkansa säilyttäneet julkisen sektorin eläkeläiset saavat sitten verrannollisesti parempia eläkkeitä kuin yksityistoimialoilla työskennelleet keskimäärin. Valtava tulonsiirto jälleen hautumassa. Virkamiehistön tulevat eläkeläiset keskimäärin hyötyvät. Yksityissektorin tuleville eläkeläisille eläkkeitä maksavat eläkelaitokset säästävät 25.11.2012 Pekka Heliste kommentoi Kim Sjöströmin kirjoitusta seuraavasti: 1.Ensinnäkin eläkeiän nousu ei ole sama kuin työstäpoistumisiän nousu. Ne ovat kaksi eri asiaa. Kyselin tuota todellista työstä poistumisikää ETK:ta, VM:tä, EK:ta ja Etlasta, mutta eipä kukaan ole sitä selvittänyt. Paras arvio oli, että julkiselta sektorilta siirrytään työstä eläkkeelle n 60 %, mutta yksityiseltä vain n 10-20%. Ikääntyneiden 60-63-vuotiaden työllisyysaste on n 40 % mutta tilasto hämää aika paljon, ennen eläkeikää ehtii vielä moni menettää työnsä. Ja niinpä suurin osa siirtyy eläkkeelle, sairaslomalta, työttömyydestä eli voidaan päätellä, että työelämästä siirtyy vanhuuseläkkeelle vai n 20-30 % TYÖSTÄ. 2.Toinen harha on työikäisen väestön väheneminen, radikaalia muutosta ei tapahdu. Suurten ikäluokkien osuutta poistumassa on liioiteltu, sillä suuri joukko meni Ruotsiin. Edelleen siellä asuu n 80000 ja jos 50-60-lukulaisetkin otetaan huomioon niin jopa 200000. Ja paluumuuttajien eläkkeestä suuren osan maksaa Ruotsi. Työikäinen väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä n 165000vja alkaa sen jälkeen kasvaa. Eläkeiän nosto tuo uusia työntarjoajia markkinoille 70000 henkeä kun työuraan lisätään vuosi. Meillä on jo 400000 työttömäksi työnhakijaksi kirjattua ja viisi vuotta työuraan lisää työvoiman tarjontaa vielä 350000. Niinpä tarvitaan 500000-600000 uutta työpaikkaa,jotta työurat oikeasti pitenisivät. Eläkeiän nosto vain LYHENTÄÄ työuraa ilman uusia työpaikkoja. 26.11.2012.