TALVIUINNIN MAHDOLLISUUDET ROVANIEMELLÄ

TALVIUINNIN MAHDOLLISUUDET ROVANIEMELLÄ Pysyvät ja nykyaikaiset tilat Ville Koivupalo Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Restonomi AMK 2015

Opinnäytetyön tiivistelmä Matkailun koulutusohjelma Tekijä Ville Koivupalo Vuosi 2015 Ohjaaja(t) Toimeksiantaja Työn nimi Sivu- ja liitemäärä Matti Liimatta ja Ari Kurtti Ounasvaaran Latu ry Talviuinnin mahdollisuudet Rovaniemellä <30 + 8> Opinnäytetyö käsittelee talviuinnin mahdollisuuksia Rovaniemellä. Työni tarkoituksena on selvittää kaupunkilaisten mielipide nykyisistä olosuhteista ja talviuinnista ylipäätänsä. Tutkimusaineistoa opinnäytetyöhön keräsin kvantitatiivisella kyselyllä talviuimareilta, opiskelijoilta ja matkailualanyrittäjiltä. Talviuinti on herättänyt paljon keskustelua Rovaniemellä. Nykyiset olosuhteet Koskipuistossa ovat huonot ja uusia harrastajia saisi paremmilla olosuhteilla tutustumaan lajiin. Suoritetusta kyselystä ilmenee, että uusille ja nykyaikaisille tiloille on Rovaniemellä tarvetta ja kysyntää. Rovaniemen asukkaat olivat huomanneet myös lajin tuovan positiivia terveysvaikutuksia heidän terveyteensä. Tutkimustuloksista voi olla hyötyä toimeksiantajalleni, jonka tavoitteena oli kerätä kyselyn tuloksien myötä aineistoa kaupungin päättäjille uusien talviuintitilojen olevan Rovaniemelle tarpeen. Avainsanat: Talviuinti, Rovaniemi, talviuinnin olosuhteet, olosuhteet

Abstract of Thesis Degree Programme in Tourism Year 2015 Author Ville Koivupalo Supervisor(s) Matti Liimatta and Ari Kurtti Commissioned by Ounasvaaran Latu ry Subject of thesis Winter Swimming Possibilities in Rovaniemi Number of pages <30 + 8> This thesis deals with winter swimming possibilities in Rovaniemi. The aim was to find out citizens opinion of the current conditions and especially of winter swimming. A quantitative survey method was used to study the opinions of winter swimmers, students and tourism entrepreneurs. Winter swimming is a subject of much debate in Rovaniemi. The current conditions at Koskipuisto are poor. New enthusiasts would come and try winter swimming if conditions were be better there. The survey replies clearly show that new and modern premises in Rovaniemi are needed and there is a demand for them. Rovaniemi citizens think that winter swimming brings positive health effects on their health. The survey results may be useful to the commissioner. The aim of the thesis was to collect survey results for the commissioner Ounasvaaran Latu ry so, they could make Rovaniemi decision makers notice that new winter swimming facilities are necessary in Rovaniemi. Key words: Winter swimming, Rovaniemi, winter swimming facilities, facilities

Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 OUNASVAARAN LATU... 2 2.1 TOIMEKSIANTAJA OUNASVAARAN LATU RY... 2 2.2 AVANTOUINTITOIMINTA ALKAA... 2 3 TALVIUINTI... 4 3.1 MITÄ ON TALVIUINTI... 4 3.2 HISTORIA... 5 3.3 TERVEYSVAIKUTUKSET... 6 4 TALVIUINTI ROVANIEMELLÄ... 9 4.1 NYKYISET OLOSUHTEET... 9 4.2 TALVIUINNIN MM-KISAT ROVANIEMELLÄ 2014... 14 5 TUTKIMUKSEN TULOKSET... 16 5.1 TUTKIMUSMENETELMÄ KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS... 16 5.2 AINEISTONKERUUMENETELMÄ... 17 5.3 TUTKIMUSTULOKSET... 18 6 POHDINTA... 25 6.1 VASTAUSTEN ANALYSOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 25 6.1 TUTKIMUKSEN RELIAABELIUS JA VALIDIUS... 26 6.2 OPINNÄYTETYÖ PROSESSINA... 27 LÄHTEET... 28 LIITTEET... 30

KUVIOLUETTELO KUVIO 1. TALVIUINNIN TERVEYSVAIKUTUKSET (SUOMEN LATU 2011)... 8 KUVIO 2. NAISTEN OSUUS VASTANNEISTA OLI SUURI... 18 KUVIO 3. SUURI OSA VASTANNEISTA OLI VANHEMPIA IHMISIÄ... 19 KUVIO 4. TERVEYSASIAT NOUSIVAT SUURIMMAKSI SYYKSI ALOITTAA TALVIUINTI... 20 KUVIO 5. LÄHES KAIKKI OLIVAT HUOMANNEET JONKIN VERRAN TERVEYSVAIKUTUKSIA 20 KUVIO 6. POSITIIVISIA TERVEYSVAIKUTUKSIA OLI MONIA... 21 KUVIO 7. NYKYISET OLOSUHTEET EIVÄT OLE VASTAAJIEN MIELESTÄ RIITTÄVÄT... 22 KUVIO 8. OLOSUHTEIDEN VAIKUTUS LAJIN SUOSIOON OLI VASTAAJIEN MIELESTÄ MERKITTÄVÄ... 22 KUVIO 9. KAUPUNGIN PITÄISI OLLA AKTIIVISEMPI LÄHES KAIKKIEN VASTAAJIEN MIELESTÄ... 23

1 1 JOHDANTO Opinnäytetyössäni tutkin talviuinnin mahdollisuuksia kotikaupungissani Rovaniemellä. Aiheen valintaan vaikutti oma kiinnostukseni ja aiheen ajankohtaisuus. Talviuinti on säännöllisesti esillä paikallisessa mediassa ja se on aiheuttanut paljon puhetta jo vuosien ajan. Opinnäytetyössäni tutustun tähän kasvavaan liikuntamuotoon yleisesti ja siihen minkälaisia terveysvaikutuksia sillä talviuimareiden mielestä on. Toimeksiantajanani toimii Seppo Arvio, joka on Ounasvaaran Ladun puheenjohtaja. Työni tarkoituksena on perehtyä talviuinnin mahdollisuuksiin Rovaniemellä ja luoda aiheesta tutkimus toimeksiantajalle. Tarkoituksena on saada kyselyllä selville, mikä olisi rovaniemeläisten mielestä paras paikka talviuinnin harrastamiseen Rovaniemellä. Toimeksiantaja toivoisi tutkimuksen kautta saavan tietoa kaupungin päättäjille, jotta he huomaisivat talviuintikeskuksen tarpeellisuuden kaupungissa. Talvikaupunki Rovaniemi voisi saada kunnollisilla olosuhteilla myös uuden aktiviteetin matkailijoille. Talviuinnin MM-kisat 2014 järjestettiin Rovaniemellä ja tapahtuma toi kaupungin aluetalouteen parin miljoonan edestä tuloja. (Torikka 2014) Talviuinnin suosio on ollut kovassa kasvussa Rovaniemellä, mutta olosuhteet siihen ovat edelleen huonot. Nykyinen talviuintipaikka sijaitsee Koskipuistossa, mutta siihen sopimus on väliaikainen. Väliaikainen sopimus hankaloittaa pysyvien ja toimivien olosuhteiden luomista talviuinnille Koskipuistossa. Tarkoituksena on luoda kysely talviuinnista Rovaniemellä ja analysoida vastauksia opinnäytetyössä. Kyselyyn vastauksia kerätään talviuimareilta Koskipuistossa, opiskelijoilta Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutista sekä paikallisilta matkailualan yrittäjiltä.

2 2 OUNASVAARAN LATU 2.1 Toimeksiantaja Ounasvaaran Latu ry Opinnäytetyöni toimeksiantaja on Ounasvaaran Latu ry. Yhdistys on toiminut Rovaniemellä vuodesta 1952 ja talviuintia se on järjestänyt vuodesta 1996. Yhdistys järjestää myös muita tapahtumia kuten lentopalloturnauksia, hiihtoa, geokätköilyä ja yleistä ulkoilua. Suurtapahtuma Napapiirin Hiihto on myös Ounasvaaran Ladun järjestämä. (Ounasvaaran Latu 2015) Ounasvaaran Latu ry on 9.12.1952 perustettu ulkoilijoiden, retkeilijöiden ja terveysliikkujien järjestö Rovaniemellä. Jäsenistölle monipuolisesti ulkoilua ja retkeilyä jokaisena vuodenaikana vapaaehtoistoiminnan voimin tarjoavan Ounasvaaran Ladun jäsenmäärä oli 31.12.2012 yhteensä 931 henkilöä. Yhdistys juhlisti 60- vuotista taivaltaan tammikuussa 2013. (Ounasvaaran Latu 2015) Ounasvaaran Latu ry:n tehtävänä on olla rovaniemeläisten tuntema ja arvostama, kaikille avoin ulkoliikunnan asiantuntija ja liikuttaja. Ounasvaaran Latu edistää toiminnassaan kestävän kehityksen mukaista liikuntaa, ulkoilua ja aktiivista elämäntapaa ja lisää toiminnallaan yksilöiden ja ympäristön hyvinvointia. Yhdistyksen unelma on olla arvostettu ulkoliikunnan asiantuntija Rovaniemellä sekä tehokas ja arvostettu toimija. (Ounasvaaran Latu 2015) 2.2 Avantouintitoiminta alkaa Yhdistys aloitti avantouintitoiminnan maaliskuussa 1996. Käyttöön saatiin kaupungilta vuokrattua Kukanniemessä sijaitseva vanha omakotitalo. Rakennus kunnostettiin talkootyöllä ja Rovaniemen kaupunki antoi kunnostukseen tarvittavat välineet. Avantoa varten hankittiin aluksi pumppuja, jotka sitten ajan myötä muutettiin pintavirrankehittimiksi. (Ounasvaaran Latu 2012)

3 Talviuintijaosto Hilehiset tekee Rovaniemellä tunnetuksi avantouintia ja sen terveysvaikutuksia. Avantouintijaosto perustettiin vuonna 1997 ja sen vastaavana toimii Raili Arvio. Avantouintitoiminta on tuonut paljon uusia jäseniä vuosittain yhdistykseen. Yhdistyksen jäsenmäärä oli 1996 reilu 400 henkilöä ja vuonna 2002 jo yli 1100 henkilöä. (Ounasvaaran Latu 2012) Talviuinti on kasvanut Rovaniemellä vuosittain. Vuonna 1997 kävijöitä oli päivittäin 50 60 uimaria ja nykyään kävijämäärä on noin 100 uimaria päivässä. Enemmänkin olisi mahdollista saada uimareita käymään paremmilla olosuhteilla. Paljon on paikallisia uimareita, mutta myös muilta paikkakunnilta tullaan tänne uimaan. Turistit ovat hyvin kiinnostuneita eksoottisesta talviuintikokemuksesta ja ovatkin löytäneet hyvin Koskipuistoon. Sijainti on keskustan lähellä, mikä varmasti auttaa ihmisiä löytämään paremmin paikalle. Ennen tätä talviuintia järjestettiin Kukanniemessä, mutta sen syrjäisestä sijainnista johtuen ongelmaksi muodostui ajoittain ilkivalta. Esimerkiksi piharakennus tuhopoltettiin ja rakennus oli homeessa. (Ounasvaaran Latu 2012) Aluetta on ollut jo vuosia tarkoitus kehittää paremmaksi ja toimivammaksi kaupunkilaisille. Jo vuonna 2005 Ounaskosken ranta-alueesta järjestettiin ideakilpailu, johon kaikki halukkaat pystyi osallistumaan vapaasti. Näitä ideoita ei kuitenkaan syystä tai toisesta ole laitettu käytäntöön. (Ounasvaaran Latu 2012) Kaupunki on muuttamassa Valionrannan-Koskipuiston-Antinpuiston alueen yleiskaavaa. Alueesta on luotu neljä kaavaluonnosta. Tavoitteena on saada yleiskaavanmuutos kapunpunginvaltuuston päätettäväksi kesäkuussa 2015. (Ounasvaaran Latu 2012)

4 3 TALVIUINTI 3.1 Mitä on talviuinti Talviuinti on suosittu terveysliikuntamuoto, jota voi harrastaa sille erityisesti suunnitellussa uimapaikassa tai tutussa turvallisessa rannassa vaikka omalla mökillä. Laji on helppoutensa ja nopeutensa vuoksi suosittua erityisesti kaupunkilaisten keskuudessa. Uimassa voi käydä milloin tahansa, eikä siihen mene paljoa aikaa. Tutkimustenkin mukaan talviuinnilla on paljon terveyttä edistäviä vaikutuksia ja mielihyvän tunteen saa jo nopealla kastautumisella kylmään veteen. Lajin harrastaminen vaikuttaa positiivisesti kehon hyvinvointiin ja kohentaa mielialaa. Harrastus on myös helppo aloittaa sen edullisuuden vuoksi. Varusteiksi riittää uimaasu, tarvittaessa neopreenitossut ja -hansikkaat. Lämpimän päähineen käyttö on suositeltavaa. (Suomen Latu 2011) Talviuinti sopii lähes kaikille: nuorille, opiskelijoille, työikäisille ja senioreille. Erityisesti talviuinnin suosio on kasvanut nuorten keskuudessa. Nuoret saavat talviuinnista lisää virtaa opiskeluun, vanhemmat taas saavat oman virkistäytymishetkensä arjen kiireiltä. Mikäli sinulla on ollut esimerkiksi sydänongelmia kannattaa keskustella ensin lääkärin kanssa lajin sopivuudesta. (Suomen Latu 2011) Outoa hommaa, mutta silti noin 100 000 suomalaista käy talvisin avannossa säännöllisesti. Se on valtava määrä. Yhtä moni suomalainen pelaa golfia. Reilusti taakse jäävät Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan sellaisia lajeja kuin lentopallo ja tennis. Lisäksi moni mökkirannassaan uiva harrastaa lajia tietämättään. (Könönen 2014) Mutta mikä lajin virallinen nimi nykyään on? Käytetäänkö nimitystä avantouinti, talviuinti vai kylmäuinti? Tällä hetkellä virallinen nimitys menee lajiliiton, Suomen Ladun, mukaan näin: Talviuintia harrastetaan läpi talven kaikissa luonnon järvissä ja merissä, jotka pysyvät auki. Kylmäuintia taas harrastetaan altaissa, esimerkiksi uimahallien ja kylpylöiden yhteydessä. Avantouinti vaatii eniten työtä ja

5 vaivaa. Luonnon vedessä sijaitseva avanto pidetään avoinna jäältä vedenvirrankehittäjillä, laiturit ja kulkureitit avannolle on päällystetty lämpömatoilla. Reittien on oltava mahdollisimman turvallisia ja muuhunkin on kiinnitettävä huomiota kuluttajanviranomaisten laatimien ohjeiden mukaan. Leutona talvena ei siis pulahdeta avantoon, vaan talviuidaan. (Könönen 2014) Suomen Ladun rekisterissä on yli 200 talviuintipaikkaa, jossa voi harrastaa luonnon vesissä uintia. Uintipaikat ovat kuntien yhdistysten ja talviuintiseurojen ylläpitämiä. Useat seurat järjestävät opastusta lajin pariin. (Könönen 2014) Avantouinti on virkistävää, terveellinen ja innostava kokemus. Harrastus vie mennessään ajatukset arjen huolista ja murheista. Uiminen on myös todella turvallista, kunhan otat muutamat turvallisuusseikat huomioon. Sinulla tulee olemaan mahtavaa aikaa harrastuksen parissa! (Frizzell 2014) 3.2 Historia Talvella uimisesta alkoi kehittyä terveysliikuntalaji 1980 90-lukujen vaihteessa. Kauan sitten jo muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset tapasivat hoitaa vaivojaan kylmässä vedessä. Kylmävesihoidon uskottiin olevan lääke lukuisiin sairauksiin ja sielun hoitoon. Suomalaiset ovat käyneet avannossa jo 1600-luvulla alkaen. Pyrkimyksenään lieventää saunomisen jälkeistä hikoilua. (Suomen Latu 2011) Suomen ensimmäinen talviuintiseura on Helsingin Ouritsaaressa toimiva Talviuimarienkerho ry ja se perustettiin vuonna 1923. Seuran perusti Emil Järvö, jota pidetäänkin suomalaisen talviuinnin isänä. Vuonna 1905 perustetussa Helsingin Seurasaaressa toimineessa meriuimalassa uitiin vuoden ympäri. Talviuimarienkerho oli kuitenkin alkujaan melko pitkään ainoa rekisteröity talviuintiseura. Toisen maailmansodan jälkeen talviuinnin kiinnostavuus kasvoi ja uintipaikkoja perustettiin ympäri Suomea. (Suomen Latu 2011)

6 1940- ja 1950-luvuilla Suomessa järjestettiin uintinäytöksiä avannossa. Tarkoituksena oli tarjota kansalle huvia, kerätä varoja ja valistaa kansaa hätätilanteiden varalta kylmissä vesissä toimimiseen. 1950-luvun talviuintibuumi kuitenkin alkoi pikku hiljaa hiljenemään, kun tarjolla alkoi olla monenlaista muutakin harrastusja virkistystoimintaa. Joidenkin kaupunkien uintipaikkojen kohtaloksi koitui päätös niiden lakkauttamisesta. Joillakin paikkakunnilla taas ongelmana oli veden laatu ja avantojen auki pitäminen. Paremmat laitteet avantojen auki pitämiselle saatiin käyttöön vasta 1970-luvulla. (Suomen Latu 2011) Valtakunnalliseksi kuntoilumuodoksi talviuinti levisi 1980-luvulla avantouintiseura Norpan aktiivisen puheenjohtajan Lauri Huovilan johdolla. Suomen Latu alkoi edistää talviuintia vuonna 1990 ja vuonna 1992 perustettiin Suomen Ladun Avantouintiklubi, jonka tehtäviksi määriteltiin lajin kehittäminen ja koordinointi valtakunnallisella tasolla. Lajin ensimmäiset SM-kisat pidettiin vuonna 1989 Tampereella ja niitä isännöi Avantouintiseura Norppa. Mestaruutta tavoitteli ensimmäisenä vuonna reilut 100 uimaria. Vuosien varrella osallistujamärät ovat kohonneet tasaisesti ja vuonna 2011 SM-kilpailuissa Joensuussa oli mukana jo 840 talviuinnin harrastajaa. (Suomen Latu 2011) 3.3 Terveysvaikutukset Onko talviuinti liikuntaa? Joidenkin mielestä pelkkä avannossa pulahtaminen ei ole liikuntaa eihän siinä tule edes hiki, mutta talviuinti on terveysliikuntalaji. Tutkimusten mukaan koettuja ja todellisia terveysvaikutuksia löytyy. Oulun yliopiston termobiologian dosentti Pirkko Huttunen on selvittänyt talviuinnin positiivisia vaikutuksia verenpaineeseen ja hormonaaliseen toimintaan sekä näiden yhteyttä mielialaan. Huttusen mukaan kylmässä vedessä talviuimarin verenpaine kohoaa aluksi, mutta perusverenpaineen on havaittu laskevan säännöllisen talviuinnin seurauksena. Kylmätutkimuksen asiantuntija, dosentti Juhani Smolander on todennut avantouinnin todistetusti auttavan kipuihin, parantavan kylmään sopeutumista sekä yleistä terveydentilaa ja nostavan hieman elimistön antioksidanttitasoa. Antioksidantit ovat välttämättömiä elimistön terveenä pysymiselle. Suomen

Ladun vuonna 2010 tekemän kyselyn mukaan yli 60 prosenttia vastaajista koki stressin ja flunssan vähentyneen talviuinnin myötä. Yli 30 prosenttia vastanneista koki myös talviuinnin auttaneen särkyihin ja parantaneen unen laatua. (Könönen 2014) Kylmästä vedestä haetaan hyvinvointia ja hyvää oloa. Tulevaisuudessa terveydellisiä vaikutuksia etsitään ehkä vielä nykyistäkin enemmän. Lajin pariin on löytänyt myös nuorempi väki ja kaupungeissakin avantouintipaikoille on kysyntää. Talviuinnissa osalle tärkeä on myös sosiaalinen puoli ja yhteisöllisyys. (Könönen 2014) 7 Avantoon pulahtaminen saa ihmiskehossa aikaan monenlaisia reaktioita. Kylmä vesi saa verenpaineen kohoamaan, verenkierto aivoissa vilkastuu, hengitys tuntuu salpaantuvan, varpaat ja sormenpään kihelmöivät. Saunasta ei saa mennä suoraan avantoon, vaan kehon täytyy antaa ensin hieman viilentyä. Saunan ja avannon välinen lämpöero aiheuttaa sydämelle kovan rasituksen, verenpaineen vaihtelu saattaa aiheuttaa huimauksen tunnetta, mutta terveelle ihmiselle harrastuksesta ei ole haittaa enempää kuin hölkkäämisestä tai hiihtämisestäkään. (Kuutit 2011) Noradrenaliinin ja muiden stressihormonien hiipuessa kylmänkestävyys paranee ja kipukynnys nousee. Säännöllinen talviuinnin harrastaminen kohensi mielialaa ja vähensi masentuneisuutta sekä väsymystä. Selitys tälle saattaa olla talviuinnin vaikutuksissa keskushermostoon. Uimareiden verestä mitattiin hermovälittäjäaineiden määrää ja havaittiin, että mitä tasaisemmin dopamiinia syntyi. sitä virkeämpi oli mieli. (Huttunen 2002) Kylmä vesi aktivoi sympaattista hermostoa. Sympaattinen hermosto säätelee muun muassa verenkiertoelimistön toimintoja ja sen toiminta vilkastuu stressitilanteessa sekä fyysisessä rasituksessa. Aivojen lämmönsäätelykeskus sijaitsee hypotalamuksessa, josta vapautuu hormoneja ja ne edelleen aktivoivat aivolisäkkeen hormonituotantoa. Aivolisäkkeen toiminta puolestaan vaikuttaa esimerkiksi kilpirauhasen ja lisämunuaisten toimintaan, joiden vapauttamat hormonit säätelevät mm. hiilihydraattien aineenvaihduntaa. Aineenvaihdunta on yksilöllistä, mutta on todistettu että fyysisesti hyväkuntoiset henkilöt voivat käyttää rasvoja

tehokkaammin energiantuotantoon. Fyysisen harjoittelun lisäksi myös toistuva kylmälle altistuminen ja kylmään sopeutuminen tehostaa rasvanpolttoa. (Suomen Latu 2011) Aloitin avantouinnin ihan sen takia, että palautuisin nopeammin ja pystyisin treenaamaan kovempaa. Lisäksi avannossa käynti helpottaa kipuja, joita tulee treenaamisen yhteydessä. Sen olen huomannut, että avannossa käynti auttaa jaksamaan seuraavana päivänä paremmin. (Määttä 2014) Kehon säännöllinen kylmälle altistaminen vaikuttaa fysiologisten muutosten kautta positiivisella tavalla myös psyykkisiin ominaisuuksiin. Talviuimarit mieltävät avannossa käymisen parantavan stressinsietokykyä ja mielialaa. Verenpaine yleensä nousee kun ihminen joutuu stressaavaan tilanteeseen. On tutkittu että säännöllisesti harrastettuna talviuinti voi jopa laskea henkilön perusverenpainetta (Kuvio 1). Mielialaa parantava vaikutus perustuu kylmän vaikutuksista aivojen välittäjäaineisiin. Talviuinti vapauttaa aivolisäkkeen endorfiineja. Voimistunut endorfiinien eritys lisää mielihyvän tunnetta ja laskee kipukynnystä (Kuvio 1). (Suomen Latu 2011) 8 Kuvio 1. Talviuinnin terveysvaikutukset (Suomen latu 2011)

9 4 TALVIUINTI ROVANIEMELLÄ 4.1 Nykyiset olosuhteet Koskipuistossa sijaitseva talviuintipaikka on väliaikainen. Sopimus on voimassa 1.10. 30.4 toistaiseksi, ja sen irtisanomisaika on 12 kuukautta. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt pukuhuoneena ja toimistona toimivat kontit joudutaan siirtämään pois. Myös muut tarvikkeet kuten telttasauna on siirrettävä huhtikuun aikana. Tällaiselle pohjalle on vaikea alkaa kehittämään mitään käytännöllistä ja toimivaa systeemiä. Esimerkiksi nytkin pukuhuoneet (Kuvat 1 & 2) ovat liian kaukana rannasta, mikä vaikeuttaa tai estää kokonaan vanhempia ihmisiä käymästä talviuimassa. Pysyvillä ja nykyaikaisilla toimitiloilla saataisiin ihmiset kiinnostumaan entisestään talviuinnista ja sen kokeilemisesta tulisi helpompaa. Kuva 1. Pukukoppina toimii siirrettävä kontti ja vessana bajamaja 2015

10 Sijainti on Koskipuistossa erinomainen. Se houkuttelee turisteja Pohjanhovin rannalta katsomaan toimintaa lähempää ja samalla he monesti innostuvat itsekin kokeilemaan tätä eksoottista harrastusta. Myös Koskenrannan lähellä toimivat yritykset kuten rannassa sijaitseva ravintola Valdemari ja ohjelmapalveluyritys Lapland Safaris pitävät tärkeänä, että tällaista toimintaa on Koskenrannassa. (Torikka 2014) Kuva 2. Pukukopin miesten puoli ei ole olosuhteiltaan riittävä 2015 Koskipuiston tulevaisuudesta on väännetty jo pidemmän aikaa. Suunnitelmia ja ideakilpailuja on esitetty ja järjestetty, mutta mitään varsinaista päätöstä ei ole saatu aikaan. Valionrannan tontti Jätkänkynttilä-sillan kupeessa on ollut vuodesta 2005 tyhjillään. Skanska ja Arina suunnittelivat paikalle kylpylähotellia, mutta vetivätkin hankkeensa pois vuonna 2012. (Räihä 2012)

11 Kuva 3. Polku avannolle on jyrkkä ja talvisin liukas 2015 Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti 12. marraskuuta 2012 yksimielisesti keskustan osayleiskaavasta. Koskipuistoa Ounaskosken rantaa kehitetään nykyisten toimintojen pohjalta kaupunkilaisten keskeisenä olohuoneena. Alueella saa rakentaa pienmittakaavaisia maisemaan sopeutuvia matkailu- ja virkistyspalvelujen rakennuksia. (Siivikko 2014) Syksyllä 2013 kaupunginvaltuusto sai budjetin yhteydessä 400 000 euroa määrärahaa avantouintikeskusta varten. Maauimalaraha äänestettiin kuitenkin pois talousarviokirjasta selvin luvuin. Kesäkuussa 2014 voittajaksi valittiin esitys, jossa alueelle ehdotettiin ravintolan lisäksi leirintäalueen tilalle piirrettyjä kerrostaloja sekä uutta uimahallia, kylmäkylpylää ja myös kertaalleen jo hylättyä maauimalaa. (Puoskari & Siivikko 2014)

12 Tämä ranta-alue on, voi sanoa, että kaupungin arvokkain alue. Tällä hetkellähän se on käytännössä täysin tuottamatonta aluetta kaupungin talouden kannalta (Lotvonen 2014) Kuva 4. Reitti on vaikeakulkuinen 2015 Rovaniemen kaupunginarkkitehdin Tarja Outilan mukaan alueen pääpaino on virkistyksessä ja matkailussa, ihmisten käyttöön tehtävässä ympäristössä. Tarkoitus on kehittää aluetta kaupunkilaisten ympärivuotiseen virkistys- ja vapaa-ajan käyttöön sekä matkailu käyttöön. (Vaarama 2014)

13 Koskipuistossa sijaitseva leirintäalue on sitoutunut ylläpitämään rakennuksia ja vastaamaan alueen käyttökustannuksista. Vuosivuokraa leirintäalue ei maksa. Koskipuiston rannassa sijaitsevan ravintolan vuokra on muutama tuhat euroa vuodessa. Suunnitelmissa on ravintola- ja matkailutoimintaa, mutta minkälaista ja kenen tekemänä on epäselvää. (Puoskari & Siivikko 2014) Kuva 5. Koskipuisto ja Valionranta. (yle 2014) Alue on keskeinen virkistyskeskus, joten kesä- ja talviuinti sopisivat alueelle hyvin. Alueen tulee palvella kaupunkilaisia pitkällä tähtäimellä. (Ansala, L 2014)

14 4.2 Talviuinnin MM-kisat Rovaniemellä 2014 Rovaniemen kaupungin ja Ounasvaaran Ladun yhteisestä ideasta valmistettiin vuoden 2011 loppukesällä erillisprojektina hakemus Talviuinnin MM-kisojen 2014 järjestämisestä Rovaniemellä 20. 23.3.2014. Kansainvälinen Talviuintiliitto teki lokakuussa 2011 vertailtuaan monien kilpailevien MM-kisaisäntäkaupunkien hakemuksia päätöksen, jossa se myönsi MM-kisat Rovaniemelle. Tämä oli suuri luottamuksen osoitus Ounasvaaran Ladulle sekä Rovaniemelle. (Arvio 2012) Rovaniemen tarjoamat monipuoliset ja nykyaikaiset mahdollisuudet, sekä pohjoinen eksotiikka Napapiirin ja Joulupukin johdolla olivat päätöksen perusteluina tuoda kisat Rovaniemelle. Rovaniemellä on kisojen myötä oiva tilaisuus profiloitua koko maailman ykköstalviuintikaupungiksi. (Arvio 2012) Talviuinnin MM-kisat Rovaniemellä olivat menestys Rovaniemen matkailulle. Selvityksen mukaan kisat toivat Rovaniemen aluetalouteen lähes 2,5 miljoonaa euroa välitöntä matkailutuloa. Talvikaupunki Rovaniemi ja kaupungin yritykset voisivat hyötyä suuresti kunnollisen talviuintikeskuksen rakentamisesta. Mahdollisia tulevaisuuden talviuinnin harrastajia matkaisi Rovaniemelle ja toisi näin rahaa kaupunkiin. (Torikka 2014) Tapahtumavieraat käyttivät rahaa kilpailutapahtumaan, majoitukseen, ravintoloihin, liikkumiseen, ostoksiin sekä huvi- ja virkistyspalveluihin. Matkailu saa välittömien vaikutusten lisäksi aikaan välillisiä vaikutuksia alueen alihankintayrityksissä. (Torikka 2014) Lapin Safarit Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Niva toteaa, että talviuinnin MM-kilpailut toivat Rovaniemelle ennen kaikkea positiivista arktista imagoa. Niva toivoo, että jatkossa samalle paikalle Koskipuistoon tehtäisiin pysyvä areena vastaaville tapahtumille. (Niva 2014)

15 Koskipuistossa sijaitsevan ravintola Valdemarin yrittäjät Tuula ja Jukka Alapirtti kokivat myös tapahtuman tunnelman hyvin myönteisenä. He eivät olleet koskaan nähneet niin montaa kansallisuutta alueella. Alapirtit pitävät tärkeänä, että jokirannassa järjestettäisiin tapahtumia myös tulevaisuudessa; erityisesti muuten hiljaisena talviaikana. (Alapirtit 2014) Tapahtuman jälkeen voi vain ihmetellä kaupunginvaltuuston viimevuotista päätöstä torpata talviuintikeskuksen rakentaminen Ounaskosken rantamille. Päätös oli huono, lyhytnäköinen ja matkailuvastainen. Viimeistään MM-kisat todisti sen, että avantouinnissa on kyse muustakin kuin muutaman mummon ja papan oudosta aamukylvystä. Kyseessä on vakavasti otettava, mutta hauska laji, jonka suosio on jatkuvasti kasvussa kaikkialla maailmassa. (Lapinkansa 2014) Talviuintikeskus sopisi arktiseksi pääkaupungiksi itseään kutsuvan, eksoottisena matkailukaupunkina esiintyvän Rovaniemen keskustaan kuin Jätkänkynttilä Kemijokeen. Vieläkään se ei ole myöhäistä. (Lapinkansa 2014) Kuva 6. Kisat keräsivät Rovaniemelle paljon eri kansalaisuuksia. (Jukka Suvilehto)

16 5 TUTKIMUKSEN TULOKSET 5.1 Tutkimusmenetelmä kvantitatiivinen tutkimus Tarkoituksena on luoda kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus aineiston keräämiseksi. Päätin tehdä kyselylomakkeen nykyisen talviuintipaikan pukukoppitiloihin ja vastauslaatikon sinne. Kerään vastauksia myös Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoilta MTI Kampuksella. Kampuksella on vastauslaatikko, johon vastauksia voi jättää. Näiden lisäksi lähetän sähköpostikyselyn Rovaniemellä toimiville matkailualanyrityksille. Sähköpostikyselyn kysymykset ovat samat kuin lomakkeessa pukukopeilla ja koululla. Pukukoppeja käyttävät talviuijat, joten sain vastauksia talviuimareilta joita aihe aidosti kiinnostaa. Mikäli kysyisin aihetta pelkästään talviuimareilta, voisi vastausten laatu olla vääristynyt. Kysymällä asiaa mahdollisimman monelta taholta saan realistisempia vastauksia tavallisilta kaupunkilaisilta ja laajemman näkökannan tähän paljon keskustelua herättävään aiheeseen kaupungissamme. Kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen ideana on saada tietoa, joka on tyyliltään yleistä. Määrällinen ja yleistettävissä oleva tieto on kriteereiltään tilastollista-matemaattista. Siinä käsitellään tietoa tilastollisina yksiköinä. Määrällinen tutkimus perustuu käsitteisiin tilastoyksikkö, otos ja näyte. (virtuaaliamk 2015) Määrällisessä tutkimuksessa ollaan usein kiinnostuneita erilaisista luokitteluista, syy- ja seuraussuhteista, vertailusta ja numeerisiin tuloksiin perustuvasta ilmiön selittämisestä. Määrälliseen menetelmäsuuntaukseen sisältyy runsaasti erilaisia laskennallisia ja tilastollisia analyysimenetelmiä. (Jyväskylän yliopisto 2015) Aineiston kerääminen kyselylomakkeen avulla tarkoittaa, että lomake sisältää pääasiassa suljettuja eli strukturoituja kysymyksiä. Määrällinen tutkimus perustuu siis mittaamiseen, jonka tuloksena syntyy lukuarvoja sisältävä havaintoaineisto, jota analysoidaan tilastollisin analyysimenetelmin. (Vilpas 2015)

17 Tutkimuksessani käytin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Keskeisiä piirteitä kvantitatiiviselle tutkimusmenetelmälle on muun muassa muuttujien muodostaminen kuviomuotoon ja aineiston saattaminen tilastollisesti käsiteltävään muotoon. Myös päätelmien teko havaintoaineiston tilastolliseen analysointiin perustuen eli muun muassa tulosten kuvailu prosenttitaulukoiden avulla on hyvin keskeistä määrällistä tutkimusta tehtäessä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2010, 140.) Toimeksiantajan tavoitteena olisi saada kyselyni kautta todiste kaupungin päättäjille talviuintikeskuksen tarpeellisuudesta paikkakunnalle. Kyselyn lähetän kaupungin asukkaille ja paikallisille matkailualan yrityksille. Kyselyn kautta saadaan toivottavasti selville kaupunkilaisten kanta talviuintikeskuksen merkityksestä Rovaniemelle. Seppo Arvio ideoi, että voisi järjestää jonkunlaisen tiedotustilaisuuden opinnäytetyöni tuloksien pohjalta. 5.2 Aineistonkeruumenetelmä Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valitsin määrällisen tutkimuksen. Aineistoa kerättiin kyselylomakkeella (liite 1.). Tavoitteena oli saada vastauksia talviuimareilta, opiskelijoilta ja matkailualan yrittäjiltä. Vastauksia pyrittiin siis saamaan mahdollisimman monilta eri tahoilta joilla on erilaisia näkemyksiä talviuinnista Rovaniemellä. Mikäli kyselyyn olisi ollut mahdollista vastata pelkästään Koskipuiston talviuintipaikan pukukopeissa, vastaukset olisivat voineet olla liian yksipuolisia. Vastuksia kerättiin uimareilta Koskipuiston pukukopeissa, opiskelijoilta MTIkampukselta ja sähköpostitse matkailualan yrittäjiltä. Keräsin vastauksia kahden viikon ajan. Kysymyksiä on yhteensä 16 kappaletta. Kysymykset 3-11 ovat suunnattu talviuimareille ja niissä kysytään heidän talviuintitottumuksia ja talviuinnin mahdollisia vaikutuksia heidän terveyteensä. Kysymykset 12 16 koskevat nykyisiä olosuhteita ja lajin tulevaisuuden näkymiä Rovaniemellä.

18 5.3 Tutkimustulokset Tässä kyselyssä lähes jokainen vastaajista oli jo kokeillut talviuintia eli heillä oli hyvä tuntemus nykyisistä olosuhteista. Motivaatio pukukopissa kyselyyn vastanneille oli varmasti suurempi kuin opiskelijoilla, koska olihan kyse kuitenkin heille tärkeästä asiasta ja harrastuksesta. Opiskelijoilta ja matkailualan yrittäjiltä vastauksia tähän kyselyyn tuli vain muutamia, vaikka vastausaikaa oli riittävästi. Paremman vastausprosentin olisi mahdollisesti voinut saada paremmilla palkinnoilla, mikä olisi saattanut houkutella opiskelijoita vastaamaan. Nykyinen palkinto Angry Birds lelu ei ehkä ollut houkuttavin mahdollinen. Kyselylomakkeen alussa kysyttiin perustiedot vastaajasta; sukupuoli (Kuvio 2) ja ikä (Kuvio 3). Kyselyyn vastasi yhteensä 117 henkilöä. Vastaajista 99 oli naisia ja 18 miehiä (Kuvio 2). Miesten osuus vastanneista jäi yllättävän pieneksi. Vastaajia oli monesta eri ikäryhmästä, mutta lähes puolet vastaajista 53 kappaletta eli 45 % oli 56 70 vuotiaita (Kuvio 3). Talviuintia harrastaa myös paljon nuoria, mutta ehkä vanhemmat ihmiset ryhtyvät helpommin innostumaan ja vastaamaan kyselyyn. Kuvio 2. Naisten osuus vastanneista oli suuri n = 117

19 yli 70 11 % IKÄJAKAUMA alle 15v 1 % 15-25 6 % 26-35 6 % 36-55 31 % 56-70 45 % Kuvio 3. Suuri osa vastanneista oli vanhempia ihmisiä n = 117 Vastaajista 41 kappaletta oli harrastanut talviuintia jo yli 10 vuoden ajan. Puolestaan 34 kappaletta vastaajia oli löytänyt lajin vasta vuona 2015. Uimassa käytiin aamusta iltaan ja mikään tietty vuorokaudenaika ei kohonnut ylitse muiden. Kyselyyn vastanneet olivat aktiivisia harrastajia, sillä 92 kappaletta heistä kävi vähintään kerran viikossa talviuimassa. Suosituimmaksi avannossa käyntien määräksi kohosi ylivoimaisesti yhden kerran tyyli. 109 kappaletta vastanneista kävi vain yhden kerran kastautumassa avannossa. Yleensä avannossa viihdyttiin kerralla 20 40sekuntia. Terveysvaikutukset nousevat sitä paremmin esille mitä kauemmin avannossa pystyy kerralla olemaan. Vain muutama vastanneista kävi pelkästään kastautumassa. Valtaosa vastanneista ei käynyt saunassa ollenkaan uinnin yhteydessä. Tämä selittynee sillä, että sauna lämpiää vain keskiviikkoisin ja sen ahtauden vuoksi sinne ei mahdu kuin muutama ihminen kerralla.

20 Syy talviuintiharrastuksen aloittamiseen 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 Ystävät kertoivat Terveysasiat kiinnostivat Uteliaisuus Julkisuus (talviuinti ollut paljon julkisuudessa) Sosiaalisuus Kuvio 4. Terveysasiat nousivat suurimmaksi syyksi aloittaa talviuinti n = 117 Talviuinnin positiiviset terveysvaikutukset ovat kyselyn perusteella hyvin kantautuneet ihmisten tietoisuuteen (Kuvio 5). Kyselyn mukaan yleisemmäksi syyksi talviuintiharrastuksen aloittamiseksi nousivat sen tuomat positiiviset terveysvaikutukset. Myös ystävien kertominen lajista ja vastanneiden uteliaisuus lajia kohtaan saivat vastaajat kokeilemaan lajia. (Kuvio 4). Oletko huomannut positiivisia terveysvaikutuksia? 3 % 7 % 27 % 63 % Monia Joitakin En ole huomannut En osaa sanoa Kuvio 5. Lähes kaikki olivat huomanneet jonkin verran terveysvaikutuksia n = 117

21 Minkälaisia positiivisia vaikutuksia? En ole kokenut mitään vaikutuksia tai en osaa sanoa 10 Muita vaikutuksia 19 Verenkierto on parantunut 46 Verenpaineeni on paremmalla tasolla 15 Olen pirteämpi ja unenilaatu on parantunut 64 Stressi vähentynyt 84 Sairastelu vähentynyt 7 Vähemmän särkyjä 48 Flunssa vähentynyt 76 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Minkälaisia positiivisia vaikutuksia? Kuvio 6. Positiivisia terveysvaikutuksia oli monia n = 117 Kuten aiemmin opinnäytetyössäni tuli julki (Kuvio 1. Talviuinnin terveysvaikutukset) talviuinnin terveysvaikutukset ovat vastaajien mielestä huomattavat. 63 % vastanneista oli kokenut lajin vaikuttaneen positiivisesti terveyteensä. Yleisin positiivinen seikka oli stressin ja flunssan vähentyminen. Ihmiset myös tunsivat olonsa pirteämmäksi ja unen laadun parantuneen (Kuvio 6). Talviuintipaikan sijainti on herättänyt paljon keskustelua ja joidenkin vastaajien mielestä Koskipuisto on siihen liian lähellä keskustaa ja he pitivät enemmän Kukanniemen rauhallisuudesta. Kyselyn mukaan kuitenkin nykyinen talviuintipaikka Koskipuistossa on uimareiden mieleen, sillä 81 % vastanneista oli sitä mieltä, että nykyinen sijainti oli joko erinomainen tai hyvä.

22 NYKYISET OLOSUHTEET Surkeat Välttävät En osaa sanoa Hyvät Erinomaiset 2 % 9 % 28 % 3 % 58 % Kuvio 7. Nykyiset olosuhteet eivät ole vastaajien mielestä riittävät n = 117 Olosuhteet osoittautuivat valtaosan mielestä välttäviksi (Kuvio 7.) Parannusehdotuksia tuli paljon ja suuri osa niistä liittyi avannon ja pukukopin välimatkaan. Varsinkin vanhemmille ihmisille välimatka on liian pitkä ja vaarallinen. Polku on jyrkkä ja varsinkin talvisin se on vaarallisen liukas. Myös kunnollista saunaa kaipailtiin, juoksevaa vettä peseytymiseen ja pysyviä pukutiloja. VAIKUTTAISIVATKO PAREMMAT OLOSUHTEET SUOSIOON? Merkittävästi Jonkin verran Ei vaikutusta Vähän En osaa sanoa 2 2 % %3 % 7 % 86 % Kuvio 8. Olosuhteiden vaikutus lajin suosioon oli vastaajien mielestä merkittävä n = 117

23 Kyselyn kautta selväksi osoittautui parempien olosuhteiden vaikutus lajin suosioon (Kuvio 8). Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että paremmilla olosuhteilla olisi vaikutusta lajin suosion kasvuun Rovaniemellä. Kemijärven tilanne nostettiin monen vastaajan toimesta esiin. Siellä on saatu hyvät ja toimivat tilat talviuinnille, joten miksi ei Rovaniemelläkin? Tulisiko Rovaniemen kaupungin olla aktiivisempi ja mahdollistaa asianmukainen talviuinti Rovaniemellä? 12 % 97 % Kyllä Ei En osaa sanoa Kuvio 9. Kaupungin pitäisi olla aktiivisempi lähes kaikkien vastaajien mielestä n = 117 Vastaajien mielestä kaupungin päättäjien pitäisi myös olla viimeinkin aktiivisia ja saattaa talviuinnin olosuhteet Rovaniemellä paremmalle tasolle, koska lajilla on potentiaalia kasvaa sekä paikallisten, että myöskin matkailijoiden kannalta. (Kuvio 9) Kysymyksessä 16 vastaaja sai omin sanoin kuvailla talviuintihankkeen realistisuudesta Rovaniemellä. Usean vastaajan mielestä kaupungin tulisi olla aktiivisempi hankkeen läpiviemisessä (Kuvio 9.) ja sama mielipide nousi myös esille tähän kysymykseen vastattaessa.

Toivon kovasti että kaupunki lähtisi suunnittelemaan yhdessä toimivampaa/pysyvää talviuintipaikkaa. Matkailijoiden uteliaisuus lajiin on ollut runsasta ja sen voisi hyödyntää paremmin, samoin paikallisten kiinnostus lisääntynyt ja terveysvaikutukset huomattu. 24 Monet olivat sitä mieltä, että hanke ei tule etenemään nykyisen hallituksen aikana, koska kyseessä tuntuu olevan arvovaltakysymys. Useat vastaajat huomasivat myös lajin herättäneen kiinnostusta Rovaniemellä vierailleiden matkailijoiden keskuudessa. Niin kauan kun tietyt poliittiset tahot vielä vaikuttavat kaupungin päätöksen teossa en jaksa uskoa että hanke etenee. Tästä on tullut arvovalta/vallankäytön väline muutamille valtuutetuille. Rovaniemi on matkailu- ja talvikaupunki ja usean vastaajan mielestä nykyaikaiset talviuintitilat toisivat matkailijoita ja turisteille yhden arktisen aktiviteetti elämyksen lisää. Vaikutus Rovaniemen talvikaupunki imagoon olisi hyvin positiivinen. Toivon todella talviuintihankkeen saavan Rovaniemen kaupungin tukevan talviuintipaikan saamista Rovaniemelle, koska tämä kaupunki on mitä suuremmissa määrin matkailukaupunki. Talviuinti on ihan ehdottomasti realistinen harrastus Rovaniemellä: meillä on pitkä talvi, jäätä, uinnin jo ennestään harrastajia ja matkailusta saisimme ryhmien muodossa lisää kerta uimareita elämyksen kokijoita. Safarifirmat ottaisivat mielellään uuden merkittävän elämyskohteen. Rovaniemi on arktinen kaupunki ja avantouinti mitä arktisin harrastus.

25 6 POHDINTA 6.1 Vastausten analysointi ja johtopäätökset Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kyselyn kautta (liite 1) saada selville talviuinnin mahdollisuuksista Rovaniemellä ja selvittää, olisiko uusille ja nykyaikaisille tiloille tarvetta. Kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa talviuimareiden, opiskelijoiden ja matkailuyrittäjien mielipiteistä talviuinnin nykytilanteesta Rovaniemellä ja sen mahdollisuuksista Rovaniemen matkailulle tulevaisuudessa. Kyselyn kautta vahvistui ajatus, että kaupungin pitäisi olla aktiivisemmin viemässä talviuinnin olosuhteita eteenpäin. Lähes kaikki kyselyyn vastanneista olivat sitä mieltä, että kaupungin pitäisi panostaa asianmukaisiin olosuhteisiin talviuinnin kehittämiseksi. Monet vastaajat myös huomasivat talvikaupunki Rovaniemen potentiaalin talviuintikaupunkina ja sen kuinka talviuinnin MM-kisat toivat matkailijoita ja sitä kautta matkailutuloja kaupungillemme. Talviuinti on ollut vanhemman ikäluokan suosiossa jo pidempään, mutta nyt laji on saanut suosiota myös nuorten keskuudessa. Erityisesti vanhemmille uimareille nykyinen avannon ja pukukopin välinen etäisyys on haastava. Polku avannolle on varsinkin talvisin liukas ja näin riski kaatua on huomattava. Kiinteillä pukukopeilla olisi käyttöä myös kesäisin, sillä Koskenpuiston uimaranta on suosittu. Nykyiset kesäisin käytössä olevat pukukopit ovat kymmeniä vuosia vanhat, eivätkä ne ole kovinkaan mieleisiä käyttää. Toimeksiantajani tavoite oli saada kyselyn kautta tietoa, jota hänvoisi sitten käyttää hyväksi vauhdittamaan talviuintiprojektia Rovaniemellä. Mielestäni kyselyn kautta selvisi, että uusille ja nykyaikaisille tiloille on kysyntää ja tarvetta kaupungissamme (Kuvio 8 & 9).

26 Talviuinnin positiiviset terveysvaikutukset otin esiin lajista kerrottaessa (Kuvio 1.) ja kyselyyn vastanneet ihmiset vahvistavat tätä mielipidettä (Kuvio 5 & 6.). Kyselyyn vastasi huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä (Kuvio 2.) tämä voisi johtua siitä, että naiset ovat innostuneet talviuinnista juuri sen tuomien positiivisten terveysvaikutusten myötä. 6.1 Tutkimuksen reliaabelius ja validius Kyselyyn vastauksia saatiin yhteensä 117 kappaletta joista lähes kaikki tuli Koskipuiston pukukopeilta talviuimareilta. Matkailualanyrittäjien ja opiskelijoiden vastaukset jäivät ikävä kyllä vähäisiksi ja niitä olisin toivonut saavani enemmän. Ehkä olisin voinut laittaa opiskelijoille kyselyn sähköpostitse Webropol kyselytyökalulla, mutta ei tämäkään olisi taannut opiskelijoiden mielenkiintoa vastata. Ehkä opiskelijoille sopivammalla palkinnolla heidät olisi voitu saada innostumaan vastaamaan aktiivisemmin. Kun tutkimus tai tutkimusmenetelmä mittaa juuri sitä, mitä on tarkoitus, sen voidaan sanoa olevan validi. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2011) Tutkimuksen luotettavuutta ja pätevyyttä olisi syytä aina arvioida ja joskus jopa kyseenalaistaa. Pidän tutkimustani luotettavana, sillä uskon kyselyyn vastanneiden olleen rehellisiä ja luotettavia. Uskon myös heidän ymmärtäneen kysymykset oikein. Kaikkiin kysymyksiin ei ollut pakko vastata ja vastausvaihtoehdoissa oli mahdollisuus vastata vaihtoehto en osaa sanoa. Kyselyn kysymykset eivät olleet johdattelevia, joten uskon, että vastaajat ovat kertoneet mielipiteensä rehellisesti ja kertoneet oman mielipiteensä. Useat olivat päätyneet samoihin vastauksiin, joten myös se kertoo että kysely oli luotettava. Reliaabelius tarkoittaa mittaustulosten toistettavuutta eli tutkimuksen kykyä antaa samanlaisia tuloksia. Mikäli kaksi arvioijaa saa tutkimuksissaan saman tuloksen voidaan tulosta pitää luotettavana eli reliaabelina. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2010, 231.)

27 6.2 Opinnäytetyö prosessina Koululleni oli tullut opinnäytetyöpyyntö toimeksiantajaltani Ounasvaaran Ladulta ja he etsivät opiskelijaa tutkimaan talviuinnin mahdollisuuksia ja tilaa Rovaniemellä. Aiheeseen oli helppo tarttua ja se vaikutti mielenkiintoiselta, ajankohtaiselta ja tärkeältä. Aiheen saatuani aloin tekemään opinnäytetyösuunnitelmaa, johon kirjasin esim. aikataulua ja mahdollisia lähteitä. Opinnäytetyösuunnitelma piti hyväksyttää opettajalla. Prosessin matkan varrella on ollut mahdollisuus saada ohjeistusta opinnäytetyöhön liittyen opettajilta ja se on ollut välillä tarpeen. Toimeksiantajani on ollut avuksi prosessissa ja Ounasvaaran Ladun puheenjohtajalta Seppo Arviolta olen saanut arvokasta tietoa esim. lajin historiasta Rovaniemellä ja yleistä tietoa talviuinnista. Toimeksiantajani on osoittanut kiinnostusta työtäni kohtaan, mikä on tietysti motivoivaa. Toimeksiantajan toive oli saada kyselyn vastaukset analysoitua toukokuun alkuun mennessä ja tässä aikataulussa pysyttiin. Opinnäytetyön tekeminen osoittautui mielenkiintoiseksi, haastavaksi ja antoisaksi. Tietoperustaa aiheeseen löysin ihan hyvin ja lajin kokeileminen antoi mahdollisuuden tutustua aiheeseen uudesta näkökulmasta. Toimeksiantajani kanssa olimme yhteydessä tapaamisissa ja sähköpostien muodossa. Tietoperustaa hankin työhöni toimeksiantajaltani, kirjoista ja internetistä. Aiheen ajankohtaisuuden ansiosta myös päivittäisestä aikakausilehdestä Lapin Kansasta sain materiaalia työhöni. Tutustuin talviuintiin myös itse kokeilemalla sitä ensimmäistä kertaa elämässäni. Kokemus oli mieluisa ja auttoi tutustumaan Koskipuiston olosuhteisiin ja lajiin talviuimarin näkökulmasta.

28 LÄHTEET Alapirtti, T. & J. 2014. Talviuinnin MM-kisat toi parin miljoonan potin Rovaniemelle. Viitattu 8.5.2015 http://yle.fi/uutiset/talviuinnin_mmkisat_toi_parin_miljoonan_potin_rovaniemelle/7227071. Ansala, L. 2014. Osa päättäjistä haluaisi talviuintikeskuksen Koskipuistoon. Viitattu 8.5.2015 http://www.uusirovaniemi.fi/miesie/1194887886509/artikkeli/osa+paattajista+ haluaisi+talviuintikeskuksen+koskipuistoon.html. Arvio, S. 2012. Arvio, S. 2012. Oulakka Jäsentiedote 1/2012. Kopiplus: Ounasvaaran Latu ry. Frizzell, N. 2014. Take the plunge: winter swimming. Viitattu 8.5.2015. http://www.theguardian.com/lifeandstyle/2014/feb/07/winter-swimming-dosomething-active-uk. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2011 Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2011. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2010 Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Huttunen, P. 2002. Miten avantouinti vaikuttaa terveyteen? Viitattu 8.5.2015. http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miten_avantouinti_vaikuttaa_terveyteen. Jyväskylän yliopisto 2015. Määrällinen tutkimus. Viitattu 8.5.2015 https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/tutkimus strategiat/maarallinen-tutkimus. Kuutit 2011. Talviuinnin huvit ja hyödyt. Viitattu 8.5.2015 http://www.kuutit.fi/wordpress/?p=156. Kuva 5. Rovaniemen kaupunki. Koskipuisto ja Valionranta. Kolme pääsi Valionrannan ideakilpailuun. Viitattu 8.5.2015 http://yle.fi/uutiset/kolme_paasi_valionrannan_ideakilpailuun/7067473. Könönen, P. 2014. Könönen, P. 2014 Oulakka Jäsentiedote 3/2014. Kopiplus: Ounasvaaran Latu ry. Könönen, P. 2014. Ääriolot nollaa nupin. Viitattu 8.5.2015 http://yle.fi/uutiset/aariolot_nollaa_nupin/7058930. Lapinkansa 2014. Talviuintikeskus sopii Rovaniemelle. Viitattu 8.5.2015. http://www.lapinkansa.fi/mielipide/1194887780685/artikkeli/talviuintikeskus+s opii+rovaniemelle.html.

29 Lotvonen, E 2014. Kaupunginjohtaja kiistellystä ideakilpailurannasta: poliitikkojen idea.viitattu14.5.2015. http://yle.fi/uutiset/kaupunginjohtaja_kiistellysta_ideakilpailurannasta_poliitikk ojen_idea/7481109 Määttä, J.2014. Mäkikotka hakee avannosta hyvää oloa ja nopeampaa palautumista. Viitattu 8.5.2015 http://yle.fi/uutiset/makikotka_hakee_avannosta_hyvaa_oloa_ja_nopeampaa _palautumista/7190888. Niva, R. 2014. Talviuinnin MM-kisat toi parin miljoonan potin Rovaniemelle. Viitattu 8.5.2015 http://yle.fi/uutiset/talviuinnin_mmkisat_toi_parin_miljoonan_potin_rovaniemelle/7227071. Ounasvaaran Latu 2015. Yhdistys. Viitattu 8.5.2015 http://www.ounasvaaranlatu.fi/yhdistys/. Ounasvaaran Latu 2012. Luontoa ja liikuntaa kaikkina kahdeksana Lapin vuodenaikana. Ounasvaaran Ladun historiikkityöryhmä: ERWEKO Oy Puoskari, B & Siivikko, J 2014. Kaupunginjohtaja kiistellystä ideakilpailurannasta: poliitikkojen idea. Viitattu 8.5.2015 http://yle.fi/uutiset/kaupunginjohtaja_kiistellysta_ideakilpailurannasta_poliitikk ojen_idea/7481109. 8.5.2015 Räihä, T. 2012. Skanska luopui Valionrannasta. Viitattu 14.5.2015. http://yle.fi/uutiset/skanska_luopui_valionrannasta/6256904. Suomen Latu 2011. Terveyttä talviuinnista opas. Viitattu 8.5.2015. http://www.suomenlatu.fi/media/ulkoile/talviuinti/talviuinnin-julkisettiedostot/talviuintiopas_netti.pdf. Torikka, R. 2014. Talviuinnin MM-kisat toi parin miljoonan potin Rovaniemelle. Viitattu 8.5.2015 http://yle.fi/uutiset/talviuinnin_mmkisat_toi_parin_miljoonan_potin_rovaniemelle/7227071. Vaarama, V. 2014. Rovaniemen timanttialueen ideakilpailu alkoi. Viitattu 8.5.2015 http://yle.fi/uutiset/rovaniemen_timanttialueen_ideakilpailu_alkoi/7095791. Vilpas, P. 2015. Kvantitatiivinen tutkimus. Viitattu 8.5.2015 http://users.metropolia.fi/~pervil/kvantsu/moniste.pdf. virtuaaliamk.2015. Kvantitatiivisen analyysin perusteet. Viitattu 8.5.2015 http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/0709019/119346389074 9/1193464131489/1194289328583/1194289824724.html.

30 LIITTEET Liite 1 Hei talviuimari! Olen Lapin AMK:n opiskelija Ville Koivupalo ja teen yhdessä Ounasvaaran Latu ry:n kanssa selvitystä talviuinnista ja sen mahdollisuuksista Rovaniemellä. Kyselyyn vastaaminen vie vain hetken ja kaikkien talviuimareiden mielipide on tärkeä. Vastattuasi voit jättää lapun pöydällä olevaan vastauslaatikkoon. Voit vastata anonyymisti tai nimellä, jolloin osallistut tavarapalkintojen (ISO ja pieni Angry Birds -pehmolelu) arvontaan. Vastausaika päättyy 20.4.2015. Lisää rasti ruutuun oikeaan kohtaan tai parhaiten omaa mielipidettäsi vastaavaan kohtaan. Vastaajan nimi ja puh.: 1. Vastaajan sukupuoli ( ) Nainen ( ) Mies 2. Vastaajan ikä ( ) alle 15 v. ( ) 15-25 v. ( ) 26-35 v. ( ) 36-55 v. ( ) 56-70 v. ( ) yli 70 v. 3. Kuinka kauan olet harrastanut aktiivisesti talviuintia? ( ) Aloitin tänä talvena ( ) 2-5 vuotta ( ) 6-10 vuotta ( ) Yli 10 vuotta 4. Mikä oli syy (usea rasti mahdollinen) talviuintiharrastuksesi aloittamiseen? ( ) Ystävät kertoivat ( ) Terveysasiat kiinnostivat; halusin selvittää, voiko talviuinti auttaa terveyteeni ( ) Uteliaisuus yleensä; talviuinti alkoi kiehtoa minua ( ) Julkisuus houkutteli; talviuinti on ollut paljon julkisuudessa

31 ( ) Sosiaalisuus; talviuintipaikalla tapaa uusia ystäviä ( ) muu syy, mikä: 5. Kuinka aktiivisesti keskimäärin käyt uimassa? ( ) Useamman kerran päivässä ( ) Päivittäin ( ) 4-6 kertaa viikossa ( ) 2-3 kertaa viikossa ( ) Kerran viikossa ( ) Joka toinen viikko ( ) Kerran kuukaudessa 6. Milloin yleensä käyt uimassa? ( ) Aamulla ( ) Keskipäivällä ( ) Iltapäivällä ( ) Illalla 7. Kuinka monta kertaa tavallisesti käyt avannossa uintipaikalla käyntisi aikana? ( ) 1 kerran ( ) 2-3 kertaa ( ) Useampia kertoja 8. Miten kauan vietät aikaa avannossa yhden uintikerran aikana? ( ) Kastaudun ( ) Enintään 20 sek ( ) Enintään 40 sek ( ) Enintään 60 sek ( ) Enintään 120 sek ( ) Kauemmin 9. Käytkö avannossa ja saunassa? ( ) Aina ilman saunaa ( ) Saunan ja löylyn kera ( ) Joskus saunasta ja joskus ilman saunaa 10. Oletko havainnut talviuinnin vaikuttaneen positiivisesti terveyteesi? ( ) Monia positiivisia vaikutuksia ( ) Vähän positiivisia vaikutuksia ( ) En ole huomannut mitään vaikutuksia ( ) En osaa sanoa

32 11. Mitä positiivisia vaikutuksia (usea rasti mahdollinen) terveyteesi olet havainnut? ( ) Flunssat ovat selvästi vähentyneet tai jopa poistuneet ( ) Talviuinti on auttanut erilaisiin särkyihin ( ) Pitkäaikaisiin sairauksiin olen saanut apua talviuinnista ( ) Mielenvirkeyteni on parantunut; avanto on poistanut stressiä ( ) Avannon ansiosta olen pirteämpi valveilla ja uneni laatu on parantunut ( ) Verenpaineeni on avannon ansiosta paremmalla tasolla ( ) Verenkierto on parantunut ( ) Muu, mikä ( ) En ole kokenut mitään yllä olevia vaikutuksia tai en osaa sanoa 12. Nykyinen sijainti Koskipuistossa on talviuintipaikalle ( ) Erinomainen ( ) Hyvä ( ) Välttävä ( ) En osaa sanoa ( ) Huono, jolloin mikä sijainti olisi parempi: 13. Ovatko nykyiset olosuhteet talviuintipaikalle riittävät? ( ) Surkeat ( ) Välttävät ( ) En osaa sanoa ( ) Hyvät ( ) Erinomaiset ( ) Mitä erityisesti parantaisit: 14. Voisivatko paremmat ja nykyaikaiset olosuhteet lisätä talviuinnin suosiota Rovaniemellä ja saada myös lisää matkailijoita kokemaan talviuinnin hyinen hurmio? ( ) Suosio lisääntyisi merkittävästi ( ) Suosio lisääntyisi vähän ( ) Ei vaikutusta ( ) Vaikutus vähäistä ( ) En osaa sanoa 15. Tulisiko Rovaniemen kaupungin olla aktiivisempi ja mahdollistaa asianmukainen talviuinti Rovaniemellä? ( ) Kyllä ( ) Ei ( ) En osaa sanoa 16. Mitä mieltä olet talviuintihankkeen realistisuudesta Rovaniemellä? Vastaa omin

33 sanoin: Kiitos ajastasi! Talviuintiterveisin Ville Koivupalo (puh. 040 778 1004)