1 (6) VANHUSTEN PÄIVÄKESKUSOHJAAJIEN MAAKUNNALLINEN TYÖKOKOUS Aika 2.11.2012 klo 9.00-14.00 Paikka Jyväskylän Palokassa, Luhtisen palvelukeskus, Ritopohjantie 23 Osallistujat: 1. Tarja Tammelin Saarikka 2. Anne Hietikko Uurainen 3. Outi Ronkainen Hankasalmi 4. Mervi Hietapakka Kinnula 5. Outi Pulkkinen Jyväskylä 6. Hannele Juvonen Äänekoski 7. Kirsi Takanen Jyväskylä 8. Eila Ahvenainen Jyväskylä 9. Minna Salminen Jyväskylä 10. Tuula Rokkamäki opiskelija 11. Heli Lerkkanen Laukaa 12. Taina Huusko Laukaa 13. Elina Sihto Kuhmoinen 14. Maarit Peltonen Laukaa 15. Salme Kauppinen Jyväskylä 16. Riitta Tupamäki Viitakodit ry, Jyväskylä OHJELMA 9.00 Aamukahvia tarjolla 9.15 Työkokouksen avaus ja osallistujien esittelykierros Vapaaehtoistyö päiväkeskuksissa
2 (6) Jyväskylän käytännöistä kertoi palvelupäällikkö Eila Ahvenainen (diasarja muistion liitteenä) Eila johdatteli päivään pohtimalla päiväkeskustyön tarkoitusta ja sitä mitä varten tätä työtä tehdään. Myös ikäihmisellä on tarvetta kuulua yhteisöön. Lapsena kuulutaan päiväkodin ryhmään, myöhemmin kouluun ja työporukkaan. Eläkkeelle jäätyämme meillä säilyy ryhmään kuulumisen tarve. Päiväkeskus voi tarjota tärkeän syrjäytymistä ehkäisevän ryhmän. Matala kynnys toimintaan tutustumisessa on lähteä mukaan vapaaehtoiseksi. Vapaaehtoiset eivät korvaa ammattilaisten työtä. Jyväskylässä kaikki vapaaehtoiset ovat koulutettuja. Kaikissa päiväkeskuksissa on perehdytyskansio. Toimintaa on kehitetty hankkeiden avulla (Kimppa, Versova,..) mutta toiminnan käytäntöön juurruttaminen on perustyössä tehtävä. Vapaaehtoisten toimintaa on myös johdettava. Vapaaehtoisten on saatava palautetta ja tukea työhönsä. Vapaaehtoiset rikastuttavat toiminnan arkea, tuovat lisäkäsiä työhön ja toimivat seuranpitäjinä. He tuovat mukaan omia erityistaitojaan. Jyväskylässä on mietitty hyvin laajalla skaalalla vapaaehtoisten mahdollisia tehtäviä päiväkeskuksissa. On myös mietitty asioita, joita vapaaehtoisten ei tarvitse tehdä (syöttäminen, vessattaminen,.. yms. hoitotoimenpiteet). Toimenkuvat lähtevät aina vapaaehtoisen omista ajatuksista ja taidoista. Jaettiin kokemuksia ja kysymyksiä vapaaehtoistyön mahdollisuuksista Keskusteltiin ensimmäisestä kohtaamisesta vapaaehtoiseksi haluavan kanssa, mistä on tärkeää huolehtia hyvin. Toiminnan ja tekemisen kautta mukaan pääsee luontevasti. Vapaaehtoisia löytyy tuttavien ja tuntemisen kautta, varsinkin pienillä paikkakunnilla. Eräänä pelkona on sitoutumisen pelko, mutta tärkeää on kertoa, että voi myös piipahtaa harvemminkin. Kuntien päivätoiminnoissa ja vanhustyössä yleensäkin on vapaaehtoisia runsaasti ja kaikilla on omanlaisiaan tehtäviä (seniorikahvilaa, ulkoilua, juhlien järjestämistä, soittajia, laulajia, ruokailussa avustavia,..). Yleensä tehdään vapaaehtoistoiminnasta selkeä sopimus ja tarjotaan myös tukea ja kiitostilaisuuksia vapaaehtoisille. Vaapaaehtoisina on eläkeläisiä, mutta myös opiskelijoita. Kokemuksia on myös ulkomaalaisesta vapaaehtoisesta, joka rikastuttaa tavattomasti päiväkeskuksen elämää.
3 (6) Keskusteltiin myös siitä, että joskus vapaaehtoiseksi voi hakeutua henkilö jonka persoona tai tavoitteet eivät työhön sovi. Yleensä tilanteista selvitään kuitenkin hyvin. Keskusteltiin siitä, että onnistunut vapaaehtoistoiminnan hyödyntäminen sujuu vain, jos työn johto tukee toimintaa. Kuultiin myös maaseutumaisten kylien virtapiiritoiminnasta ja Jyväskylän kaupungin taideapteekki toiminnasta, joka tuo paljon uutta ja tasokasta kulttuuritarjontaa päiväkeskuksiin. Menossa on valtakunnallinen vie vanhus ulos kampanja: www.vievanhusulos.fi Jaloittelutauko 10.30 Jyväskylän yhdistyneet päivätoiminnot Eila Ahvenainen kertoi syksyn kokemuksista Jyväskylän uutta organisaatiota (alk v. 2013 alusta) on otettu osittain käyttöön jo 1.9.2012. Oma päivä- ja työtoimintojen johtoryhmä on aloittanut toimintansa. Alun tutustumisvaiheen jälkeen on päästy keskustelemaan yhteisistä päivätoiminnoista. Toiminnassa on esimerkiksi iäkkäille kehitysvammaisille suunnattu ryhmä päiväkeskuksessa. Luhtisen palvelutalossa hoidetaan sekä vanhuksia, lapsia että vammaisia saman katon alla. Paljon yhteistä toimintaa järjestetään. Päiväkeskuksissa on työtoiminnassa apuna myös kehitysvammaisia nuoria. Yhteisiä juhlia on toteutettu ja ideoita jaettu puolin ja toisin. Tärkeää on, että asiakkaansa tuntevat ammattilaiset arvioivat yhteistyön mahdollisuudet viisaasti. Kaikenlaisia henkilöitä, esimerkiksi aggressiivisen haastavasti käyttäytyviä, ei toki voi yhdistää samaan toimintaan. Myös kuljetusten järjestämisessä ja järkeistämisessä saadaan hyötyä aikaan. Ajatuksena on että päiväkeskukset ottavat vastaan asiakkaita ehkäisevässä vaiheessa riippumatta diagnooseista. Myös valtakunnallisesti ollaan ideologisen muutoksen äärellä ja vammaiset henkilöt nähdään ensisijaisesti kansalaisina, joilla on oikeus samoihin palveluihin, kuin kaikilla muillakin. Keskustelua Muissa kunnissa vammaisten päivätoiminnat toimivat pääsääntöisesti erillään vanhusten päiväkeskuksista. Välttämättä ei yhteistyötä ole paljon. Yksittäisiä
4 (6) kehitysvammaisia saattaa käydä vanhusten ryhmissä. Keskusteltiin että tilojen käytön, kuljetusten ja myös yhteisten toimintojen ja energioiden yhdistäminen tarkoituksenmukaisesti voisi olla erittäin kannatettavaa. Keskusteltiin asiakasnäkökulmasta. Onko esim. saunottamiseen laitettu satsaus aina tarpeen? Kenen toive se on? Entä viriketoiminta olisiko parempi termi virkistystoiminta? Sosiaalisten suhteiden, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja osallistumisen merkitys on hyvin keskeistä. Joissakin päiväkeskuksissa on hoidettava terveydenhuollon toimenpiteet, saunotukset, ruokailut yms. kaikki mahdolliset asiat, jotta päivätoiminta näyttäisi tarpeelliselta eikä olisi leikkausuhan alla. Näköpiirissä kuitenkin on, että ehkäisevän työn rooli, ja päiväkeskusten asema, nähdään jatkossa entistä tärkeämpänä. 11.30 12.15 Lounastauko samassa talossa, omakustanteinen 12.15 Hoito-ja palvelusuunnitelmat ja toimintakykymittarit päiväkeskustoiminnassa Eila kertoi Jyväskylän näkökulmasta. Palvelupäivässä kävijöiden osalta on lähdetty tekemään hoito- ja palvelusuunnitelmia. Näin asiakas tietää mistä hän maksaa ja muotoillaan yhdessä myös tarkoitus tai tavoite sille, miksi hän käy päiväkeskuksessa. Muutoin kirjataan terveys-efficaan tarpeellisista asioita, ei jokaisesta käynnistä. Tulevan uuden vanhuspalvelulain myötä suunnitelmia myös tullaan korostamaan. Käytännössä hoito- ja palvelusuunnitelmia on Jyväskylän päiväkeskuksissa tehty myös ryhmäkeskusteluna. Myös muissa kunnissa suunnitelmia ollaan laatimassa. Omaisten mukana olo suunnitelmien tekemisessä on perusteltua silloin, jos asiakas on muistamaton. Keskustelussa oltiin sitä mieltä, että suunnitelmien tekeminen auttaa työn tekemistä. Joissakin asiakkaissa allekirjoituksen yhteydessä herää epäluuloisuutta siitä, mihin ollaan sitoutumassa. Toimintakykymittareita käytetään Keski-Suomen joissakin päiväkeskuksissa. Jyväskylässä Rava on ollut käytössä kotihoidossa. Pitkään on kyselty, millä päiväkeskustyötä perustellaan ja mitataan sen vaikuttavuutta? Mittareiden avulla
5 (6) nähdään asiakkaan tilanne kattavasti ja pystytään myös seuraamaan muutosta palveluiden tarpeissa. RAI Screener otetaan nyt käyttöön myös päiväkeskusasiakkaille Jyväskylässä. Koko kysymyspatteriston tekemiseen menee n. 2 tuntia/asiakas. Kokonaisuuden voi jakaa myös osiin. Uuraisilla on käytössä lyhyempi käytännönläheinen kyvykäs mittaristo, jonka täyttämisen jälkeen muotoillaan hoito-ja palvelusuunnitelma. Muistisairaiden osalta käytössä on muistitestejä, fyysisen ja kongnitiivisen toimintakyvyn mittaristot sekä mielialaa kartoittava selvitys. Muistisairaiden hyvän hoidon kriteeristö on myös käytössä. Asiakaspalautetta toiminnasta saadaan hyvin kerättyä esim. laatupelin avulla. Iltapäiväkahvit Kuulumisten vaihtoa sekä muita asioita Kuultiin Jyväskylän kaupungin Oiva keskuksen keskitetystä palveluohjauksesta, joka ollut toiminnassa tämän vuoden. Seniorineuvontaa järjestetään edelleen Sokoksella on joka perjantai klo 10-12 ja ikääntyvien yliopiston yhteydessä. Matalan kynnyksen palvelutilanteissa kysytään monenlaisia asioita, mutta niiden kautta löydetään myös oikeita vanhuspalveluita tarvitsevia henkilöitä. Keskusteltiin mm. esimiestyön merkityksestä. On tärkeää että työllä on esimies, jolla on viisas näkemys tulevasta ja selkeä asenne päiväkeskustyötä kohtaan. Tällä turvataan työn oikeanlainen kehittäminen ja se että päiväkeskustyötä arvostetaan. Seuraava päiväkeskustyöntekijöiden maakunnallinen työkokous päätettiin järjestää 4.4.2013 mahdollisesti Uuraisilla. Eräänä toiveena päivään ehdotettiin sessiota käytännön ideoiden vaihtoon. Muita teemoja voi mielellään ehdottaa Railille (raili.haaki@koske.fi)
6 (6) 14.10 Päivän päätös Muistion kirjasi Raili Haaki