Palvelulinjaukset

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Palvelulinjaukset 2013-2016 Luonnos 2 3.6.2013 Luonnos kaupunginhallituksen iltakouluun 3.6.2013. Ei yleiseen jakeluun.

Sisällys 1 Palvelulinjausten lähtökohdat... 2 1.1 Palveluihin vaikuttavat muutokset... 2 1.2 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen... 3 1.3 Palvelutuotannon nykytila... 3 2. Palvelulinjaukset... 5 2.1 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen... 5 2.2 Muut palvelujen kehittämisperiaatteet... 6 3. Palvelukokonaisuuksien palvelulinjaukset... 7 3.1 Kaupunkirakennepalvelut... 7 3.2 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut... 7 3.3 Kasvun ja oppimisen palvelut... 9 3.4 Sosiaali- ja terveyspalvelut... 10 3.5 Vanhus- ja vammaispalvelut... 12 3.6 Muut palvelut... 13 Asiakas- ja neuvontapalvelu... 13 Työllisyyspalvelut... 14 Tulkkaus- ja käännöspalvelut... 14 4 Palvelulinjausten toteutumisen vastuut ja seuranta... 15 Liite 1. Palveluverkkojen perusteet... 16 Liite 2. Tietoja Jyväskylän kaupungista... 18 Liite 3. Palvelutuotannon järjestäminen sanasto... 21 1

1 Palvelulinjausten lähtökohdat Palvelulinjauksissa käsitellään niitä periaatteita, joilla kaupungin palvelut järjestetään tulevaisuudessa talouden kannalta kestävällä tavalla toimintaympäristön muuttuessa. Toimintatapojen ja prosessien tarkistamisen lisäksi on ratkaistava, miten resurssit kohdennetaan ja miten palvelut järjestetään ja tuotetaan. Palvelulinjauksissa kuvataan palvelujen olennaiset muutokset, joilla on merkitystä talouteen, palveluverkkoihin tai palvelujen tuottamistapoihin. Tällöin ratkaistaan se, mitä kaupunki tuottaa itse ja mitä hankitaan ostopalveluna tai muilla tavoin. Palvelulinjaukset koskevat suoraan kaupunkilaisille tarjottavia palveluja, joiden järjestämisestä kaupunki vastaa. Linjaukset pohjautuvat kaupunkistrategiaan ja ovat osa kaupungin tuottavuutta parantavia toimia. Valmistelu pohjustaa kaupunkistrategian tarkistamista, joka toteutetaan valtuustokauden aikana. Palvelulinjaukset vaikuttavat osaltaan palvelujen hankintasuunnitelmiin, henkilöstösuunnitelmaan, ja investointiohjelmaan. Lait, velvoitteet Rahoitus Tuotteistus, kustannuslaskenta Oma tuotanto henkilöstö toiminnan kehittäminen Palvelulinjaukset Palvelutarpeet Palvelujen järjestäminen Palveluverkkolinjaukset Palvelutuotanto Investointisuunnitelma Väestörakenne määrä, ikä Sosioekonominen kulttuurinen Palvelujen kattavuus Alueelliset erityispiirteet Hankittavat palvelut ostopalvelut palvelusetelit avustukset Kuvio 1. Palvelulinjausten kokonaisuus 1.1 Palveluihin vaikuttavat muutokset Kuntatalous Talousarvion 2013 mukaan kaupungin talous tasapainotetaan valtuustokauden aikana siten, että vuosikate vastaa poistoja viimeistään vuonna 2016. Tämä edellyttää talousarvion pitävyyden lisäksi toimintojen tuottavuuden merkittävää parantamista erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, vanhus- ja vammaispalveluissa sekä kasvun ja oppimisen palveluissa, joiden kustannukset ovat 80 prosenttia kaupungin menoista. Talouden kestävyyden kannalta keskeistä on kustannusten hillitsemisen ohella työikäisten työllisyysasteen nostaminen sekä kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen. Valmisteilla olevat kuntalainsäädännön uudistukset vaikuttavat myös kaupungin talouden kestävyyteen, mikäli ne lisäävät kaupungin velvoitteita tai heikentävät rahoituspohjaa. Palvelutarpeet Kaupungin asukasmäärän kasvu ja väestörakenteen muutokset lisäävät palvelutarpeita edelleen. Lasten ja yli 65-vuotiaiden määrät nousevat, jolloin väestöllinen huoltosuhde heikkenee työikäisten osuuden pienentyessä. Erityisesti yli 75-vuotiaiden määrän kasvu lisää raskaampien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. (Ks. liite 1.) Muutoksia kaupungin palveluissa edellyttää myös palvelun käyttäjien valinnanmahdollisuuksien laajentuminen muun muassa terveydenhuollon lainsäädännön perusteella. Samalla otetaan kuitenkin huomioon kaupungin talouden asettamat rajat. 2

Henkilöstö Laaja henkilöstöpoistuma tarjoaa merkittävän mahdollisuuden rakenteiden ja työtehtävien muuttamiseen talouden tasapainottamiseksi. Tämä otetaan huomioon henkilöstösuunnittelussa. Myönteinen työnantajakuva on edellytys tulokselliselle rekrytoinnille, varsinkin kun joillakin aloilla työvoiman saatavuus heikkenee. Henkilöstösuunnittelussa on huomioitava mahdolliset tulevat muutokset kuntarakenteessa ja arvioitava, vastaako kaupungin henkilöstörakenne tulevaisuuden haasteita. Nykyisten henkilöstösuunnitelmien mukaan kaupungin henkilöstömäärän kasvu tasaantuu palvelutarpeiden lisääntymisestä huolimatta (ks. liite 1). Henkilöstöä rekrytoidaan lähinnä hoito-, kasvatus- ja muihin asiakastyön tehtäviin. Vapautuneista hallinnollisista tehtävistä 72 eli 65 prosenttia on täytetty sisäisin järjestelyin tai jätetty kokonaan täyttämättä vuodesta 2009 lähtien. 1.2 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Kaupungilla on velvoite järjestää kaupunkilaisille lakisääteiset palvelut, joista määrätään kuntalaissa ja erityislainsäädännössä. Järjestämisvastuuseen kuuluu väestön palvelutarpeen selvittäminen, palvelun saatavuudesta huolehtiminen, palvelun tuotantotavasta päättäminen, rahoitus ja voimavarojen kohdentaminen. Kuntalain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudistusten on määrä tulla voimaan vuonna 2015. Niiden ohella valmisteilla oleva kuntarakennelaki vaikuttaa palvelujen järjestämisen ja tuotannon perusteisiin. Kaupungilla on mahdollisuus tuottaa järjestämisvastuullaan olevat palvelut useilla tavoilla. Palvelut voidaan tuottaa oman toiminnan lisäksi yhdessä muiden kuntien kanssa, hankkimalla ulkopuolisilta tuottajilta tai myöntämällä palveluseteleitä ja vastaavia. Erityislainsäädännössä määrätään viranomaistehtävistä, jotka kaupungin on itse hoidettava. Palvelutuotannon järjestämismahdollisuuksien tarkempi kuvaus on liitteenä 2. 1.3 Palvelutuotannon nykytila Jyväskylän kaupunki on järjestänyt palvelut pääosin omana toimintana tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Kaupunkirakennepalvelujen ja Tilapalvelu-liikelaitoksen tilaajatuottajamallin lisäksi muiden palvelukokonaisuuksien palveluja hankitaan ulkopuolisilta Palvelusetelit; 10,4; Avustukset; 25,6; 1 % 4 % palveluntuottajilta. PALVELUJEN OSTOT JA OMA TOIMINTA TP 2012 (YHT. 754,5 M ) Palvelujen ostot kuntayhteisön ulkopuolelta; 68,2; 9 % Palvelujen ostot kuntayhtymiltä; 145,9; 19 % Vuonna 2012 palveluihin käytettiin yhteensä 754,5 miljoonaa euroa. Oman toiminnan osuus menoista oli 67 prosenttia ja Keski- Suomen sairaanhoitopiiriltä ostetun erikoissairaanhoidon osuus 19 prosenttia. Asiakaspalvelujen ostoihin ja palveluseteleihin käytettiin 10 prosenttia menoista. Kaupunkilaisille ja yhteisöille myönnettiin 25,6 miljoonaa euroa avustuksina, joita olivat lasten kotihoidontuki, joukkoliikenteen lipputuki, omaishoidon tuki, tuki vammaisten henkilökohtaisen apuun sekä kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-avustukset. Peruskunnan oma toiminta; 504,5; 67 % Kuvio 2. Palvelujen ostot ja oma toiminta vuonna 2012 (Tilinpäätös 2012) 3

Jätteenkäsittely, joukkoliikenne ja omaishoito järjestettiin kokonaan tai pääosin ulkopuolisella palvelutuotannolla ja erikoissairaanhoito hankittiin kuntayhtymältä. Yli puolet lastensuojelun, vammaispalvelujen ja tulkkaus- ja käännöspalveluista hankittiin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Lastensuojelun palveluita hankittiin 13,4 miljoonalla eurolla, kun omaan toimintaan käytettiin 10,6 miljoonaa euroa. Vammaispalvelujen hankintoihin käytettiin 11,4 miljoonaa euroa ja avustuksiin 4,8 miljoonaa euroa oman toiminnan kustannusten ollessa 14,1 miljoonaa euroa. Palveluseteleihin käytettiin yhteensä yksi prosentti kustannuksista. Lasten päivähoidossa (varhaiskasvatuspalveluissa) palvelusetelimenot olivat 7,5 miljoonaa euroa ja muissa palveluissa yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Taulukossa 1 on palvelutuotannon nykyiset järjestämistavat vuonna 2012 toteutuneiden kustannusten perusteella. Taulukko 1. Palvelujen tuottamistavat vuonna 2012 (Tilinpäätös 2012) KUNTALAISILLE JÄRJESTETTYJEN PALVELUJEN TUOTTAMISTAVAT PÄÄPALVELUITTAIN TP 2012 Palvelu, Tilinpäätös 2012 Oma toiminta Palvelujen ostot kuntayhtymiltä Palvelujen ostot muilta Avustukset Palvelusetelit Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut 97% (42,9M ) - 1% (0,1M ) 2% (0,9M ) - Psykososiaaliset palvelut 97% (3,7M ) - 3% (0,1M ) - - Vanhusten pitkäaikaishoito 97% (19,3M ) 3,2% (0,6M ) - - - Aikuissosiaalityö 96% (26,7M ) - 4% (1,0M ) - - Perusopetus 92% (98,2M ) - 8% (8,6M ) - - Vanhusten kotihoito 87% (21,0M ) - 10% (2,3M ) - 3% (0,8M ) Perusterveydenhuollon palvelut 84% (73,2M ) 13% (11,3M ) 2,7% (2,4M ) - 1% (0,4M ) Lasten päivähoitopalvelut 78% (61,0M ) - - 12% (9,7M ) 10% (7,5M ) Lasten aamu- ja iltapäivätoiminta 74% (1,2M ) - 26% (0,4M ) - - Vanhusten palveluasuminen 67% (21,6M ) - 30% (9,6M ) - 3% (0,8M ) Alueiden rakentaminen ja kunnossapito 57 % (8,1M ) - 43% (6,2M ) - - Vammaispalvelut 47% (14,1M ) - 37% (11,4M ) 16% (4,8M ) - Keski-Suomen tulkkikeskus 45% (0,5M ) - 55% (0,6M ) - - Lastensuojelun palvelut 43% (10,6M ) - 54% (13,4M ) - 3% (0,6M ) Jätteenkäsittely ja -kuljetus 0 % - 100% (5,2M ) - - Joukko- ja seutuliikenteen lipputuki 0 % - - 100% (4,2M ) - Omaishoito 0 % - - 97% (4,4M ) 3% (0,2M ) Erikoissairaanhoidon palvelut 0 % 100% (134,0M ) - - - Kaupunki yhteensä 67 % 19 % 9 % 4 % 1 % Taulukossa on kuvattu kuntalaisille tuotettujen pääpalveluiden tuottamistavan suhtellinen osuus ja vuonna 2012 palveluun käytetyt rahat miljoonina euroina. 4

2. Palvelulinjaukset Tämän luvun palvelujen järjestämistä, tuottamista ja kehittämisen periaatteita koskevat linjauksia noudatetaan kaikissa kaupungin palveluissa. Näiden lisäksi palvelujen järjestämistä ja tuottamista ohjaavat palvelukokonaisuuskohtaiset linjaukset, jotka ovat luvussa 3. 2.1 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Jyväskylä haluaa omilla ratkaisuillaan pitää huolta siitä, että työvoiman saatavuus turvataan elinkeinoelämän tarpeisiin ja sillä tavoin edesauttaa yrityksiä työllistämään Jyväskylän seutukunnalla. Tarkoituksenmukaista on, että palvelulinjausten mukaisia päätöksiä valmisteltaessa ja niistä päätettäessä otetaan huomioon ratkaisujen vaikutukset niin palveluiden tuottamisen tehokkuuden lisääntymiseen, kuin yksityisen sektorin työvoiman saatavuuteen (mm. työllistävän teollisuuden investointipäätökset). Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen keskeiset linjaukset ovat seuraavat: Palvelujen järjestäminen 1. Palvelujen uudistamisessa (lakisääteiset) palvelut mitoitetaan kaupungin taloudellisten voimavarojen mukaan. Kaupungin toiminnan lähtökohtana on vahvistaa asukkaiden omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä yhteisöllisyyttä. 2. Kaupungin hyvinvointivastuiden tasot määritellään valtuustokauden aikana (vrt. lakisääteisesti määritellyt vastuut). 3. Harkinnanvaraisten palvelujen järjestäminen arvioidaan. 4. Lähipalveluina järjestetään pääosa varhaiskasvatuspalveluista ja perusopetuksen alaluokkien opetuksesta. Palveluverkkoja kehitetään muodostamalla alueellisia lähi- ja monipalvelupisteitä, hyödyntämällä olemassa olevia tiloja sekä keskittämällä joitakin palveluja. 5. Palveluja voidaan järjestää ja/tai tuottaa muille kunnille vastuukuntamallilla, ostopalvelusopimuksilla tai asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla siten, että saatavat tulot kattavat aiheutuneet kustannukset. Palvelujen tuottaminen 6. Palvelujen järjestämisessä hyödynnetään markkinoita kuntalaisten valinnanvapauden lisäämiseksi. Soveltuvuus arvioidaan aina palvelukohtaisesti. 7. Palveluja hankitaan muilta palveluntuottajilta silloin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Markkinoita hyödynnetään siten, ettei yksittäiselle toimijalle synny hallitsevaa markkina-asemaa ja mahdollistetaan toimivien palvelumarkkinoiden olemassaolo. 8. Palveluja suunniteltaessa ja hankittaessa palveluja muilta palveluntuottajilta päätökset perustuvat hankintalakiin, kustannusvertailuihin ja laatuvaatimuksiin. Varmistetaan palvelujen arviointija laatukriteereiden läpinäkyvyys. Kustannusvertailussa mukaan otetaan myös palvelusopimusten valmistelusta ja täytäntöönpanosta syntyvät kustannukset. Kustannusvertailuja varten laaditaan kaupungin yhteinen laskentamalli. 9. Palvelutuotannon kehittämisessä noudatetaan kuviossa 3 kuvattua prosessia. 5

Kehittämiskohteiden valinta Kehittämistoiminnan organisointi Kehittämistyön vastuutus Henkilöstön mukanaolo Asiantuntijoiden käyttö (omat/ulkopuolinen) Kehittämistyön aikataulun ja vaiheistuksen laadinta Kustannusvertailujen tekeminen Henkilöstövaikutusten selvittäminen Vaihtoehtoisten mallien laadinta Mallien viestintä luottamushenkilöille ja henkilöstölle Kehittämisehdotuksen teko Taloudellisten ja toiminnallisten hyötyjen osoittaminen Päätöksentekoprosessi Yhteistoimintajärjestelmässä Poliittisissa päätöksentekoelimissä Kuvio 3. Palvelutuotannon kehittämisen valmisteluprosessi (Jyväskylän kaupunki. Talousarvio 2012, 10) 2.2 Muut palvelujen kehittämisperiaatteet Palvelujen järjestämistä ja tuottamista ohjaavien linjausten lisäksi palvelujen muuta kehittämistä koskevat seuraavat periaatteet: 10. Palvelujen ja toimintamallien kehittämisen painopisteinä ovat palvelunkäyttäjien osallisuuden vahvistaminen, ennaltaehkäisy, varhainen tuki sekä eri toimijoiden yhdessä työskentely. 11. Sähköisen asioinnin mahdollisuudet hyödynnetään muun muassa neuvonta-, ajanvaraus- ja hakemusasioissa. Poistetaan vanhoja työtapoja ja järjestelmiä ja vältetään päällekkäistä työtä tähän liittyen. 12. Teknologiaa hyödynnetään työprosessien sujuvoittamiseksi ja työajan kohdentamiseksi varsinaisiin työtehtäviin muun muassa liikkuvissa asiakaspalvelun tehtävissä. 13. Palvelut toimivat verkostoituneesti julkisten-, yksityisten- ja kolmannen sektorin palvelujen kanssa sekä oppilaitosten ja yliopiston kanssa. Kehittämisote on innovatiivinen, luovia ratkaisuja hakeva ja kaupungin oman henkilöstön voimavarat ovat käytössä. 14. Palvelurakenteita, palveluverkkoja ja toimintatapoja uudistettaessa haetaan palvelukokonaisuuksia läpäiseviä palveluita kokonaistaloudellisten ratkaisujen löytämiseksi ja tarkastellaan muutoksen vaikutusta kokonaisuuteen. Vältetään osaoptimointia, joka voi johtaa kaupunkikonsernin kokonaiskustannusten nousuun. 6

3. Palvelukokonaisuuksien palvelulinjaukset Tässä luvussa on lähivuosina tapahtuvat merkittävimmät muutokset palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palveluverkkojen periaatteet. Palvelukohtaiset linjaukset perustuvat kaupungin kaikkia palveluita koskeviin palvelulinjauksiin, jotka ovat luvussa 2. 3.1 Kaupunkirakennepalvelut Kaupunkirakennepalvelut on tilaajaorganisaatio, joka vastaa palvelujen järjestämisestä. Viranomaistoiminta järjestetään omana toimintana. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 15. Joukkoliikenteen järjestämisvastuu siirtyy kaupungille vuoden 2014 aikana Tavoitteena on joukkoliikenteen tehostaminen palvelutasoa heikentämättä. 16. Ylläpidettävien viheralueiden, satamien ja uimarantojen määrää ja hoidon tasoa vähennetään kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Viheralueiden ja ympäristön hoidossa käytetään kolmatta sektoria enemmän. Tämä voidaan mahdollistaa mm. palvelualoitetta käyttämällä. 17. Seurataan käyttöastetta, laatua ja myös hintaa per toimitettu palvelu, sekä hintaa/ kohderyhmä. Jälkilaskelma on tärkeä osa laadunvalvontaa ja arviointia. Palvelujen tuottaminen 18. Tarkastellaan lupamenettelyjä kuntalaisen sujuvan asioinnin varmistamiseksi. Selvitetään oma asiakaspalveluprosessi yritysten lupa-asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi. 19. Kilpailutuksiin perustuvia palveluostoja lisätään. 20. Palvelutoimintaa avataan kilpailulle, mikäli ulkoistamisella saavutetaan kustannussäästöjä. 3.2 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Palvelukokonaisuuden keskeiset kehittämiskohteet ovat tilojen yhteisen suunnittelun ja -käytön lisääminen, talouden ja toiminnanohjauksen kehittämistyö sekä palveluiden kohdentaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta kriittisiin kohteisiin ja kohderyhmiin. Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kaikissa yksiköissä on lähivuosina peruskorjaustarpeita rakennuskannan ikääntymisen vuoksi. Palveluverkon kehittämistyö perustuu palveluverkkoselvityk- 7

siin, joita on tehty kirjastopalveluista, liikuntapalveluista, museopalveluista, kansalaisopistosta ja kirjastoautopalveluista. Nykytila Kulttuuripalvelut tuotetaan pääosin omissa kulttuurilaitoksissa ja muuna omana toimintana. Avustuksia myönnetään asukas- ja kyläyhteisöille, monikulttuuriseen toimintaan, tapahtumien järjestämiseen sekä kulttuurialan yhdistyksille ja yksittäisille taiteilijoille. Kirjastot toimivat 15 toimipisteessä. Kaksi pienkirjastoa (Kuokkala ja Kypärämäki) on avoinna kolmena päivänä viikossa. Museot toimivat kolmessa keskeisessä toimipisteessä. Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon lisäksi Jyväskylässä toimii Suomen käsityön museo, joka on valtakunnallinen erikoismuseo. Liikuntapalveluissa kaupunki tarjoaa puitteita, kuten liikuntatiloja. Liikuntapalvelut tuotetaan pääosin omana toimintana, minkä lisäksi liikuntaseurat ja muut yhdistykset tuottavat varsinkin haja-asutusalueiden liikuntapalveluja. Avustuksia myönnetään yhdistyksille liikuntatoimintaa varten. Liikuntapalveluilla on runsaasti tiloja ja toimipisteitä, muun muassa kolme uimahallia. Näistä pienin, Tikkakosken uimahalli, on avoinna yleisölle kahtena päivänä viikossa. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 21. Tilojen käyttöä tehostetaan ja yhteiskäyttöä lisätään peruskorjauksista aiheutuvien tilavuokrien nousun hillitsemiseksi. Toimenpiteet perustuvat kirjasto-, kirjastoauto-, museo-, kansalaisopistosekä liikuntapalvelujen verkkoselvityksiin. 22. Kirjastoverkkoa kehitetään siten, että pääkirjaston ja joidenkin aluekirjastojen lisäksi kirjastopalveluita sijoitetaan lähi- ja monipalvelupisteisiin. Kirjastojen tietoteknisiä ja digitaalisia valmiuksia lisätään. 23. Pääkirjasto-kansalaisopisto -rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tiloja järjestellään uudelleen ja yhteiskäyttöä lisätään. Pääkirjaston ja kansalaisopiston tiloja ajanmukaistetaan ja tiivistetään. 24. Museoverkkoratkaisussa tavoitteena on sijoittaa Taidemuseo ja Suomen käsityömuseo kaupungin omistuksessa oleviin peruskorjauttaviin kiinteistöihin ja isompiin kokonaisuuksiin. 25. Keski-Suomen museon peruskorjauksen yhteydessä on mahdollista muokata tiloja yhteiskäyttöön viereisen Alvar Aalto museon kanssa. Palvelujen tuottaminen 26. Palvelukokonaisuuden tilamaksuja ja taksoja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Tällöin otetaan huomioon käyttäjien mahdollinen osuus kustannusten kattamisesta sekä tavoite käyttäjämäärien kasvattamisesta. Lasten ja nuorten harrastaminen pyritään edelleen pitämään maksuttomana kaupungin hallinnoimissa liikuntapaikoissa, joiden ylläpitokulut ovat pienet. 27. Tavoitteena on, että isot liikuntahallit ylläpidetään eri toimijoiden kumppanuuteen perustuvilla toimintamalleilla. Lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa esim. alueiden lähiliikuntapaikkojen hoitamisessa. 8

28. (Valmistellaan esitys) Yhdistetään kansalaisopiston taiteen perusopetuksen ja kuvataidekoulun hallinnollisesta yhdistämisestä. 29. Tuetaan lasten ja nuorten seura- ja yhdistystoimintaa liikunnan ja kulttuurin osalta nykyistä enemmän. Tuki kohdennetaan ruohonjuuritason harrastustoiminnan edellytysten parantamiseen. 3.3 Kasvun ja oppimisen palvelut Yhtenäisen kasvun ja opin polun rakentamiseksi suunnitelmallinen yhteistyö ja tilaratkaisut sekä toiminnan ja talouden suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen ovat palvelukokonaisuuden keskeisiä yhteisiä kehittämissuuntia. Koulujen ja päiväkotien uudisrakentaminen ja peruskorjaukset perustuvat vuonna 2011 valmistuneeseen päiväkoti- ja kouluverkkoselvitykseen, joka ulottuu vuoteen 2020. Lukiokoulutuksen järjestämisestä vastaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Nykytila Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään pääosin lähipalveluina. Ympärivuorokautinen hoito ja osa erityispalveluista tarjotaan alueellisina tai keskitettyinä palveluina. Yksityisiä palveluja tuetaan palveluseteleillä, palvelurahalla ja esiopetuksen ostoilla. Perheiden omien lasten hoitoa tuetaan palvelurahalla sekä kotihoidon tuella. Perusopetuspalvelut järjestetään pääosin omana toimintana. Muita toimijoita ovat valtion erityiskoulu Onerva, Steiner-koulu sekä Kristillinen koulu. Normaalikoulu vastaa yhdestä oppilaaksiottoalueesta ja se saa valtionosuuden lisäksi rahoitusta kaupungilta. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa oman tuotannon osuus on noin puolet. Kolmannen sektorin tuottamia palveluja tuetaan avustussopimuksilla. Nuorisopalvelut tarjoaa palveluja nuorille nuorisotiloilla, kouluissa ja erilaisissa muissa toimintaympäristöissä oman toiminnan lisäksi yhteistyössä muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa ostopalvelu- ja avustussopimuksilla. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 30. Varhaiskasvatuspalveluissa tarvitaan lasten määrän kasvun ja kunnallisten perhepäivähoitajien määrän vähenemisen vuoksi noin 400 uutta päiväkotipaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Perusopetusikäisten lasten määrä kasvaa tuhannella lapsella vuoteen 2020 mennessä. 31. Päiväkoti- ja kouluverkko tarkistetaan siten, että huomioidaan kaupunkikonsernista vapautuvat tai muulta hankittavat päiväkoti- ja koulutilat, niiden kunto sekä pienten kouluyksiköiden kriteerit. 32. Varhaiskasvatuksessa oman toiminnan lisäykset hoidetaan nykyisillä resursseilla luopumalla pienistä toimipisteistä, mahdollistamalla lasten kotona hoitamisen tukeminen sekä ohjaamalla kysyntää tuntiperusteisilla asiakasmaksuilla, palvelutakuulla ja maksuttomalla kerhotoiminnalla. 9

33. Perusopetuksessa tehostetaan oppilasvirtojen ohjausta ja kuljetuksia sekä mahdollisesti luovutaan harkinnanvaraisten palvelujen järjestämisestä. Palvelujen tuottaminen Varhaiskasvatuspalvelut 34. Lasten määrän kasvusta aiheutuvaan tarpeeseen vastataan lisäämällä sekä kunnallista että yksityistä palvelutuotantoa. Tavoitteena on, että valtuustokauden lopussa päivähoitopalveluista toteutetaan 70% kunnan toimintana ja väihntään 30% yksityisten palvelutuottajien palveluna. 35. Varhaiskasvatukseen haetaan myös uusia toimintamalleja mm. lisäämällä kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Perusopetus ja nuorisopalvelut 36. Aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelutuotannon järjestämismalli tarkistetaan tehtävän selvityksen perusteella. 37. Nuorisopalveluissa lisätään avustus- ja yhteistyösopimusten sekä vapaaehtoistoiminnan perusteella järjestettävän toiminnan osuutta. 3.4 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat laajasti lakisääteisiä palveluita. Viranomaistoiminta järjestetään omana toimintana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaalija terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (järjestämislaki), jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. 10

Nykytila Sosiaalipalvelut tuotetaan omana toiminta, ostopalveluina ja palveluseteleillä. Lastensuojelun palveluista yli puolet on ostopalvelua. Sosiaalipalveluita tuotetaan myös muille kunnille. Palveluverkko on optimoitu verkkoselvityksen mukaisesti 2010. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana. Sairaalahoidossa palvelurakenne on perusterveydenhuoltopainotteinen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä hankitaan keskitetyt perusterveydenhuollon ympärivuorokautiset päivystyspalvelut sekä kuvantamis-, laboratorio- ja lääkehuollon palvelut. Muilla ostopalveluilla ja palveluseteleillä on täydennetty omaa palvelutuotantoa. Neuvolapalvelut tarjotaan lähipalveluina ja kouluterveydenhuolto kouluilla. Opiskeluterveydenhuolto on suurelta osin keskitetty yhteen toimipisteeseen. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus tuottaa terveyspalvelut myös Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten kunnille. Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan pääosin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä, jolle on siirretty myös aikuispsykiatrian, psykiatrisen palvelukotiasumisen, päihdehuollon erityispalvelujen ja ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu. Sairaanhoitopiirin tulevaisuudesta päätetään erikseen valtakunnalisten sote-linjausten ja lainsäädännön pohjalta. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 38. Runsaasti hoitoa ja tukea tarvitseville sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisille asiakkaille muodostetaan (palvelulinja) toimintamalli, jossa palveluohjauksella ja moniammatillisella työskentelyllä parannetaan vaikuttavuutta ja vähennetään kustannuksia. 39. Kaikissa palvelukontakteissa kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta sosiaaliset ja terveydelliset riskit tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua ajoissa. 40. Terveyskeskussairaalapalvelut keskitetään asteittain Kyllönmäen alueelle siten, että synergiaedut uuden keskussairaalan kanssa voidaan hyödyntää täysimääräisesti. 41. Avoterveydenhuollon palveluverkkoa ja palveluprosesseja kehitetään siten, että terveysasemien avoterveydenhuollon palvelut voidaan suurelta osin keskittää Kyllönmäen alueelle uuden sairaalahankkeen toteutumisen yhteydessä. Osa terveyspalveluja sijoitetaan myös alueellisiin lähija monipalvelupisteisiin tai yksityisten palveluntarjoajien tuotettavaksi. Kehitetään perusterveydenhuollon liikkuvia ja sähköisiä palveluja. 42. Koko terveyspalveluiden palvelukokonaisuudessa ostettavien palveluiden määrää lisätään siten, että valtuustokauden viimeisestä talousarviosta terveyspalveluihin suunnatuista euroista vähintään 20 % kohdistuu ostopalveluihin tai palveluseteleihin. 43. Sosiaalipalvelujen palvelupisteet on keskitetty. Palvelujen tuottaminen 11

44. Avoterveydenhuollon palveluissa selvitetään yhden terveysaseman mahdollinen ulkoistaminen, mikäli oman toiminnan tehostaminen ole riittävää. 45. Lastensuojelussa oman toiminnan osuutta lisätään 70 prosenttiin valtuustokauden aikana. 46. Perheiden avokuntoutusta lisätään omana toimintana. 47. Perheiden laitoskuntoutus hankitaan ostopalveluna. 48. Omia nuorisokotipaikkoja lisätään ja ostettuja paikkoja vähennetään, mikäli se on edullisempaa. 49. Ostopalveluilla ja palveluseteleillä täydennetään omaa palvelutuotantoa. 3.5 Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhus- ja vammaispalvelujen keskeinen periaate on tukea kuntalaisten itsenäistä ja omatoimista elämää, heidän toimintakykynsä ylläpitämistä ja parantamista. Keskeisiä periaatteita ovat ennaltaehkäisy, kuntouttava työote, yhteistyö ja tiedonkulku sekä palvelurakenteen painopisteen siirtäminen kevyempien palvelujen suuntaan asiakasohjausta lisäämisellä. Nykytila Vanhuspalvelut kohdentuvat suurelta osin yli 75-vuotiaille, joiden määrä kasvaa 3 000 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Vanhus- ja vammaispalvelujen kustannuksista viidennes käytetään ostopalveluihin ja palveluseteleihin sekä hankintoihin. Vanhusten palveluasuminen sekä vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelut ovat ostopalveluista suurimmat. Muita ostettuja ja palveluseteleillä hankittuja palveluja ovat kotihoito, päiväkeskustoiminta, aterioiden kotiinkuljetus, turvapalvelu, sotavammaisten siivouspalvelu, koneellinen lääkkeenjako ja kauppapalvelu. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 50. Kotihoitoa varaudutaan tarjoamaan 20 prosentille, omaishoidon tukea 5 prosentille, palveluasumista 7 prosentille ja laitoshoitoa 3 prosentille yli 75 -vuotiaiden ikäluokasta. 51. Kotona asuminen on ensisijainen vaihtoehto. Se mahdollistetaan riittävillä ja oikea-aikaisilla palveluilla sekä palveluohjauksella. Omaishoidon tukitoimia lisätään. 52. Tila- ja palveluverkkosuunnitelman mukaisesti laitospaikkoja vähennetään ja poistuvien tilojen tilalle sekä lisätarpeeseen vastataan uusilla palveluasumisyksiköillä. 53. Vanhusten lyhytaikainen perhehoito aloitetaan vuonna 2013. 54. Kotihoidon palvelut suunnataan asiakkaille, joiden palvelutarve on säännöllistä sekä toistuvaa. Vähäisen ja tilapäisen tarpeen asiakkaat ohjataan ensisijaisesti yksityisille palveluntuottajille. 12

55. Vammaispalveluissa hyödynnetään peruspalveluja, joiden lisäksi järjestetään tarvittavat erityispalvelut. 56. Henkilökohtainen budjetti otetaan käyttöön. Siinä asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella tehdään päätös palvelujen hankkimiseen käytettävissä olevasta rahamäärästä. Asiakas valitsee itse palvelut, joihin hän käyttää tämän rahan. Palvelujen tuottaminen 57. Kotona asumisen ja ympärivuorokautisissa palveluissa oman toiminnan osuus on vähintään 50 prosenttia. Palvelujen lisätarve katetaan palvelusetelillä. 58. Uusilla senioriasumismalleilla vastataan joustavasti ikääntyneiden palvelutarpeisiin ja tuetaan yhteisöllisyyttä 59. Vammaispalvelujen kalleimmat asiakaskohtaiset sopimukset muutetaan mahdollisuuksien mukaan omaksi toiminnaksi, mikäli se on kustannustehokasta ostopalveluihin verrattuna. 60. Vaikeavammaisten henkilökohtainen apu toteutetaan pääsääntöisesti työnantajamallilla, jonka rinnalle otetaan käyttöön palveluseteli. 61. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnat tuotetaan omana toimintana ja kalleimmista ostopalveluista pyritään luopumaan. 62. Kehitysvammaisten ja autistien asumisessa otetaan käyttöön palveluseteli. 63. Kehitysvammaisten laitoshoitoa ostetaan vain poikkeustapauksissa. 3.6 Muut palvelut Asiakas- ja neuvontapalvelu Jyväskylä-neuvonnan lisäksi asiakas- ja palveluneuvontaa on keskitetty kaupunkirakennepalvelujen Palvelupiste Hannikaiseen, vanhus- ja vammaispalvelujen OIVA-keskukseen ja nuorispalvelujen NuortenLaturiin. Sähköisen asioinnin kanavana on Oma Jyväskylä palvelu. Neljässä yhteispalvelupisteessä (Korpilahti, Säynätsalo, Tikkakoski, Vaajakoski) hoidetaan kaupungin ja yhteistyökumppaneiden palvelujen yleisneuvontaa sekä asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Kela, maistraatti ja oikeusapu, joiden avustavia asiakaspalveluita hoidetaan myös etäpalveluina Korpilahden ja Säynätsalon palvelupisteissä. Palvelulinjaukset Valtionvarainministeriön asiakaspalvelu 2014 hankkeen pohjalta suunnitellaan lainsäädäntöä, jonka pohjalta kuntien velvoitteeksi tulee yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen. Tehtäviin kuuluu muun muassa poliisin, työ- ja elinkeinotoimistojen, verohallinnon, maistraatin, ELY-keskusten, työvoiman palvelukeskusten ja kuntien palveluja. Kustannukset korvataan kunnalle omakustannusperiaatteella. 13

64. Yhteispalvelut pyritään järjestämään lähi- ja monipalvelupisteiden yhteyteen. Työllisyyspalvelut Työllisyyspalvelut toimii yhteistyössä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Määrärahasta noin puolet kohdennetaan palveluostoihin säätiö- ja yhdistysmuotoisilta sopimuskumppaneilta. Neljäsosa käytetään omaan toimintaan muun muassa Nuorten taidetyöpajalla. Loppuosalla kustannetaan yritysten ja yhdistysten kuntalisiä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Palvelulinjaukset Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyden kuntakokeilulla uudistetaan viranomaistahojen ja yritysten toimintamalleja pitkäaikaistyöttömien, työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien työllistämiseksi. Kokeilun tuloksien pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan nuorisotakuun toimeenpano edellyttää nuorille palveluja tuottavien toimijoiden yhteistyön tiivistämistä. Tulkkaus- ja käännöspalvelut Keski-Suomen tulkkikeskus toimii nettoyksikkönä. Se tuottaa, koordinoi ja välittää asioimistulkkaus- ja käännöspalveluja kaupungin yksiköille sekä ulkopuolisille tilaajille, esimerkiksi viranomaistoiminnan edellyttämää lakisääteistä asioimistulkkausta. Palveluista puolet tuotetaan ostopalveluina puitesopimusten pohjalta. Sopimukset ovat voimassa kesään 2015, jonka jälkeen on mahdollisuus yhteen optiovuoteen. Palvelulinjaukset 65. Puitesopimuskauden aikana selvitetään palvelun tuottamisvaihtoehtoja, muun muassa yhtiöittämistä 14

4 Palvelulinjausten toteutumisen vastuut ja seuranta Kaupunginvaltuusto hyväksyy nämä palvelulinjaukset, jotka ohjaavat päätöksentekoa. Lautakunnat päättävät tarvittaessa palvelukohtaisista tarkemmista suunnitelmista. Palvelulinjausten toteutumista seurataan vuosittain tilinpäätösten yhteydessä. Palvelulinjausten vaikutusten arviointi tehdään talouden, asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmista. Linjauksista päätetään valtuustokausittain. Mahdolliset muutokset tehdään talousarvion yhteydessä. 15

Liite 1. Palveluverkkojen perusteet Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Lähi- ja aluepalvelut: kirjastopalvelut mm. lähi- ja monipalvelupisteissä, kirjastoautopalvelut, lähiliikuntapaikat, liikuntapuistot, liikuntasalit ja -hallit, kansalaisopiston kurssipalvelut, lasten kulttuuripalvelut Keskitetyt palvelut: pääkirjasto-kansalaisopistotalo, uimahalli AaltoAlvari, Keski-Suomen museo, Taidemuseo, Suomen käsityön museo, Kuvataidekoulu, Jyväskylä Sinfonia ja kaupunginteatteri Sähköiset palvelut: tilanvarausjärjestelmän ja avustusten hallintajärjestelmän kehittäminen, kirjastojen verkkopalvelut, verkkomaksujen kehittäminen Kasvun ja oppimisen palvelut Varhaiskasvatuspalvelut Lähipalvelut sijaitsevat asuinalueilla: päiväkodit, perhepäivähoitokodit, kerhotoiminta Alueelliset: vuorohoitopäiväkodit (ns. iltatalot), perhepuistot Keskitetyt palvelut: ympärivuorokautinen hoito, varhaiskasvatuksen palvelukeskus Kotiin vietävät palvelut: lapsen kotona tapahtuva perhepäivähoito Sähköiset palvelut: päivähoitopaikan hakeminen, sähköiset päätökset, Daisy-sovellus (DaisyNet) Perusopetus Pysyvät lähipalvelupisteet: oppilaaksiottoperusteiden mukaisesti osoitettu koulupaikka palveluverkosta. Pienten kouluyksiköiden kriteerit (kaupunginvaltuusto 22.4.2013): - Kokonaisoppilasmäärä on vuosiluokilla esi-1-2-3-4.lk vähintään 30 oppilasta, ja oppilasmäärä on ennusteiden mukaan kasvava vuoteen 2020 mennessä. - Alueen maankäytön ja kaavoituksen suunnitelmat tukevat kouluyksikön säilyttämistä. - Koulupaikan osoittaminen alueen muista kouluista ei ole tarkoituksenmukaiset opetus- ja kuljetusjärjestelyt huomioiden mahdollista. - Koulukiinteistö ei edellytä merkittäviä kunnossapito- ja peruskorjaustoimenpiteitä vuoteen 2020 mennessä. - Toimivia kouluyksiköitä ei tule lakkauttaa, elleivät siitä saatavat säästöt ole merkittäviä, kun kaikki kustannukset huomioidaan. Myös koulujen merkitystä paikallisyhteisölle ja harrastustoiminnalle on tarkasteltava kouluverkkopäätösten yhteydessä. Alueelliset palvelut: erityisen tuen alueelliset pienryhmät, nuorisotyön ja oppilashuollon palvelut Keskitetyt palvelut: erityiskoulut ja autismiopetus, Ohjauslaturi, oppilashuollon keskitetyt vastaanotot Erityispalvelut, joita haetaan muista kaupungeista/koulutuksen järjestäjiltä: sijoitettujen lasten ja nuorten opetus, valtion erityiskoulut Kotiin vietävät palvelut: kotiopetusjärjestelyissä vuosittain 2-5 oppilasta 16

Sähköiset palvelut: Priimus/Wilma- järjestelmä kodin ja koulun yhteistyön välineenä, nuorisopalvelujen palautekanavat Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Keskitetyt palvelut: palvelut ovat pääosin keskitetyissä toimipisteissä, esim. sosiaaliasemat, lastensuojelun palvelut, perheneuvola, maahanmuuttajapalvelut, lastensuojelulaitokset (5 yksikköä), päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikkö Lähipalvelut: Korpilahden sosiaaliaseman palvelupiste. Alueelliset/muille kunnille järjestettävät palvelut: esim. Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, perheneuvola, sosiaalipäivystys, talous- ja velkaneuvonta, psykologipalvelut, riita- ja rikosasioiden sovittelu. Palveluita tarjotaan Jyväskylässä ja palvelupäivinä kunnissa tai kotikäynneillä Kotiin vietävät palvelut: osa palveluista toteutetaan asiakkaiden kodeissa (mm. kotipalvelu, perhetyö, nuorisokotien avotyö, sosiaalityön kotikäynnit) Sähköiset ja mobiilipalvelut esim. toimeentulotuessa ja neuvontapalveluissa. Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa käytetään sosiaalista mediaa Terveyspalvelut Lähi- ja alueelliset palvelut: neuvola- ja jotkut vastaanottopalvelut lähi- ja monipalvelupisteissä, kouluterveydenhuolto kouluilla tai lähi- ja monipalvelupisteissä Keskitetyt palvelut: vastaanotot ja erityisvastaanotot, sairaalapalvelut, laboratorionäytteenotto, suun terveydenhuollon erikoishoidot ja päivystys, opiskeluterveydenhuolto Liikkuvat palvelut: kiertävä terveyskioski Sähköiset palvelut: palveluohjausta ja neuvontaa, ajanvaraukset osittain, takaisinsoittopalvelut, sähköinen potilastietokanta vuonna 2014 Vanhus- ja vammaispalvelut Lähipalvelut ja alueelliset palvelut: vanhusten päiväkeskukset, palveluasuminen ja autettu asuminen, vammaisten työ- ja päivätoiminnot Keskitetyt palvelut: asiakasohjaus ja neuvonta (Oiva-keskus), laitoshoito Kotiin vietävät ja liikkuvat palvelut: omaishoidon tuki ja tukitoimet, kotihoito Sähköiset palvelut: palveluohjaus ja neuvonta (osin) 17

Liite 2. Tietoja Jyväskylän kaupungista 1. Jyväskylän kaupungin väestömäärä 1980 2040 Jyväskylän väkiluvun kehitys ikäryhmittäin 1980-2040 30 000 Toteutunut väestönkehitys Väestöennuste 25 000 20 000 0-14 v. 15 000 10 000 65-75 v. 5 000 yli 75 v. 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2015 2020 2025 2030 2035 2040 1980 1990 2000 2010 2012 2020 2025 2030 2035 2040 0 14 v 20 504 20 819 20 726 21 341 21 575 23 728 24 083 24 099 23 871 23 781 65 75 v 7 142 7 873 8 951 11 118 12 595 16 711 16 313 16 300 15 756 14 952 yli 75 v 2 609 4 262 5 750 7 692 7 966 10 176 13 626 16 261 18 129 19 563 Koko väestö 96 966 103 921 116 519 130 816 133 493 142 654 147 132 151 041 154 163 156 575 Lähde: Tilastokeskus 2. Jyväskylän kaupungin vakituinen henkilöstö (tilinpäätös 2012 ja talousarvio 2013) Toteutuneet Arvio 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstömäärä, vakituiset 6 244 6 319 6463 6 529 6568 6580 6578 Eläkepoistuma 149 149 172 171 188 177 166 Muu poistuma 121 115 127 161 HUOM. Sisältää liikelaitosten henkilöstön. Ei sisällä vakituisia sivutoimisia eikä vakituisia tuntityöntekijöitä. Vertailukelpoinen, organisatoriset muutokset on otettu huomioon. 18

3. Tietoja Jyväskylästä suuralueittain Päivitetty 25.6.2012. Päälähde: Tilastokeskus Saatavissa: Jyväskylän kaupunki: Tietoa Jyväskylästä Sarake1 Kantakaupunki Kypärämäki- Kortepohja Lohikoski- S-kangas Huhtasuo Kuokkala Keltinmäki- Myllyjärvi Keljo Halssila Säynätsalo Tikkakoski- Nyrölä Palokka- Puuppola Vaajakoski-Jyskä Kuohu- Vesanka Korpilahti Koko kaupunki Väestö 2011/12 Muutos vuonna 2011 0-14 - vuotiaat Osuus väestöstä, % Yli 65- vuotiaat Osuus väestöstä, % Ulkomaalaiset 11/12 Väestöarvio 2020 Pinta-ala (km2) Väestö 2010/11 25 914 10 839 4 639 8 788 17 270 7 634 5 752 5 547 3 340 5 508 14 816 14 796 2 177 5 042 132 062 369 190-11 52 137 26 97-51 0-33 288 152 59-29 1 246 1 814 1 560 732 1 370 2 858 1 258 1 206 935 560 1 284 3 339 2 866 515 836 21 358 7 14,4 15,8 15,6 16,5 16,5 21 16,9 16,8 23,3 22,5 19,4 23,7 16,6 16,2 5 130 1 718 799 1 284 1 437 900 536 883 598 770 1 990 2 103 296 1 076 19 617 19,8 15,9 17,2 14,6 8,3 11,8 9,3 15,9 17,9 14 13,4 14,2 13,6 21,3 14,9 424 311 54 725 668 594 90 96 35 35 136 188 7 36 3 415 28 400 11 650 4 740 9 720 17 280 7 400 7 480 5 940 3 490 5 510 16 300 15 170 2 590 5 200 141 620 ei tietoa750 13,5 13 8,3 5,3 18,6 29,7 19,8 8,3 22,3 103,7 131,9 197,1 92,9 794,8 1 466,50 25 149 10 537 4 650 8 691 16 904 7 524 5 494 5 479 3 340 5 401 14 395 14 588 2 118 4 993 130 816 Työvoima* 12 971 4 893 2 332 4 225 9 090 3 668 2 843 2 798 1 627 2 434 7 087 7 319 997 2 242 65 047 Työlliset 11 517 4 335 2 015 3 215 7 896 3 096 2 516 2 482 1 413 2 132 6 365 6 344 893 1 973 56 548 Palkansaajat 10 852 4 114 1 858 3 083 7 446 2 926 2 338 2 320 1 288 1 985 5 835 5 848 787 1 631 52 641 Yrittäjät 665 221 157 132 450 170 178 162 125 147 530 496 106 342 3 907 Työttömät 1 454 558 317 1 010 1 194 572 318 316 214 302 722 975 104 269 8 499 Työttömyysaste (%) Työvoiman ulkopuolella* 0-14 - vuotiaat 11,2 11,4 13,6 23,9 13,1 15,6 11,2 11,3 13,2 12,4 10,2 13,3 10,4 12 13,1 12 178 5 644 2 318 4 466 7 814 3 856 2 660 2 681 1 713 2 967 7 308 7 269 1 121 2 751 65 769 1 799 1 566 722 1 354 2 946 1 299 1 201 966 572 1 276 3 249 2 789 494 853 21 341 Opiskelijat 3 393 1 653 396 757 2 239 962 502 433 244 403 1 026 1 035 143 306 13 686 19

Kantakaupunki Kypärämäki- Kortepohja Lohikoski- S-kangas Huhtasuo Kuokkala Keltinmäki- Myllyjärvi Keljo Halssila Säynätsalo Tikkakoski- Nyrölä Palokka- Puuppola Vaajakoski-Jyskä Kuohu- Vesanka Korpilahti Koko kaupunki Eläkeläiset 6 261 2 127 1 056 1 948 2 019 1 264 772 1 121 801 1 108 2 589 2 963 406 1 423 26 215 Muut 605 252 128 389 529 299 157 145 87 151 390 441 76 154 4 017 Keskitulot 22 851 21 958 26 237 18 688 24 182 20 936 26 655 24 367 25 788 24 525 27 341 24 472 25 744 22 586 23 585 2010 ( ) Korkeaasteen koulutus 2010 (%), yli 15-v. Asuntokanta 2010/11 Arava ja ktvuokraasunnot 20010/11 Asuntokunnat 2010/11 35,8 38,7 37 17,9 37,8 29,7 37,3 33,6 34,1 28,7 35,3 29,1 28,3 22,2 32,9 17 398 6 376 2 425 5 070 8 779 4 020 2 377 2 855 1 644 2 451 6 195 7 082 870 2 699 70 324 2 190 2 845 404 2 062 3 478 1 366 360 398 283 329 889 660 10 182 15 941 15 347 5 637 2 284 4 725 8 235 3 701 2 232 2 677 1 515 2 234 5 893 6 658 804 2 257 64 369 Keskikoko 1,61 1,84 2,01 1,81 2,02 2 2,43 2,02 2,19 2,38 2,41 2,16 2,6 2,19 2 Vanhusasuntokunnat Osuus asuntokunnista (%) Valitut valtuutetut 2008 3 713 1 231 579 967 928 617 326 616 426 540 1 240 1 478 209 781 13 691 24,2 21,8 25,4 20,5 11,3 16,7 14,6 23,4 28,1 24,2 21 22,2 26 34,6 21,3 19 7 5 0 10 2 1 2 2 5 9 6 1 6 75 Lapsiperheitä 2010/11 Aviopari ja lapsia (%) Avopari ja lapsia (%) Isä ja lapsia (%) Äiti ja lapsia (%) 1 399 1 071 516 982 2 014 867 787 649 399 728 2 001 1 815 265 538 14 078 52,3 62,1 59,7 43,2 57,3 61,8 67,1 60,9 67,7 67,6 65 64,4 74,8 60,2 60,5 20,1 15,9 20,3 20,2 17 15,5 17 19,4 17,3 19 19 19,3 19,5 23 18,6 1,9 1,6 2,1 2,6 2,5 3,7 2,5 1,5 4,3 2,2 1,9 2,6 0 3,7 2,4 25,7 20,4 17,8 34 23,1 19 13,3 18,2 10,8 11,3 14 13,7 5,6 13 18,5 20

Liite 3. Palvelutuotannon järjestäminen sanasto Palvelujen järjestämisvastuu Kunnallinen järjestämisvastuu on kunnan vastuuta väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toimivasta yhdyskuntarakenteesta. Järjestämisvastuu perustuu kuntalakiin 1 ja erityislainsäädäntöön. Järjestämisvastuuseen sisältyy muun muassa väestön hyvinvoinnin ja terveyden seuranta ja edistäminen, julkisen vallan käyttö palveluissa, väestön palvelutarpeen selvittäminen, palvelujen yhdenvertaisesta saatavuus ja saavutettavuus, palvelujen tuotantotavasta päättäminen sekä tuotannon seuranta ja valvonta, järjestämiseen liittyvä rahoitus, voimavarojen tehokas kohdentaminen ja palvelujen kehittäminen. Viranomaistoiminta Viranomaistoiminnalla voidaan tarkoittaa viranomaisen vastuulla olevaa hallinnollista päätöksentekoa tai tosiasiallista hallintotoimintaa, joka voi olla esimerkiksi opetuksen järjestämistä tai terveydenhuoltoa. Kaikessa viranomaistoiminnassa pitää noudattaa tarkoin lakia ja hyvän hallinnon perusteita. Palvelujen ulkoistaminen Ulkoistaminen tarkoittaa toimintaa, jossa kunta siirtää aiemmin itse hoitamansa toiminnon ulkopuolisen hoidettavaksi. Tämä ulkopuolinen voi olla yksityisoikeudellinen yhteisö, kuten osakeyhtiö, tai julkisoikeudellinen orgaani, kuten kunnallinen liikelaitos. Tällöin kunta antaa kyseisten palvelujen tuotantovastuun osittain tai kokonaan palveluntuottajalle. 2 Ulkoistettujen palvelujen järjestämisvastuu säilyy kunnalla (kuntalaki 2.3 ). Palveluiden yksityistäminen Yksityistämisessä kunta luovuttaa kokonaan tietyn toimintansa ja siihen liittyvän järjestämisvastuun yksityiselle orgaanille. Puhtaalla yksityistämisellä on tarkoitettu julkisten tehtävien siirtämistä yksityisen vastuulle ja rahoitettavaksi. Sellaisia erityistoimialan mukaisia lakisääteisiä tehtäviä, joita kunta on lailla velvoitettu hoitamaan, ei voida laajasti yksityistää. 2 Asiakasohjautuva toimintatapa Asiakasohjatuvat toimintatavat antavat asiakkaalle mahdollisuuden valita palvelun tarjoaja. Palvelusetelilain ja terveydenhuoltolain säännökset tukevat asiakkaiden valinnanvapautta. Valinnanvapautta käsitellään myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen ja EU:n valtion rajat ylittävän terveydenhuollon ns. potilasdirektiivin toimeenpanon yhteydessä. 3 Tilaaja-tuottajamalli Tilaaja-tuottajamallilla tarkoitetaan palvelujen tuotannon organisoimista niin, että palvelun tilaajan ja tuottajan roolit erotetaan hallinnollisesti toisistaan. Tilaajana toimii julkinen taho ja tuottajana voi toimia julkinen tai yksityinen palvelun tuottaja tai kolmas sektori. 1 Kuntalaki 365/1995. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 17.3.1995/365. 2 Ks. esim. Mikko Komulainen. Ulkoistaminen kunnissa. Oikeudellinen tutkimus ulkoistamisen ilmenemismuodoista ja vaikutuksista sekä ulkoistamisen rajoituksista ja sille asetettavista vaatimuksista yhtenä kunnallisten palvelujen tuottamismuotona. Suomen Kuntaliitto 2010. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8254-0. 3 Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU. Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön arviomuisto 14.2.2013; Terveydenhuoltolaki, 6 luku: Hoitoon pääsy FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 30.12.2010/1326; http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=6556944&name=dlfe-25815.pdf 21

Tilaaja-tuottajamalli voi olla myös julkisen organisaation sisäinen ohjausmalli, jolloin palvelujen tuottajina toimivat aiempaa itsenäisemmät yksiköt. Useat kunnat ovat tehneet omia tilaaja-tuottajamallin sovellutuksia. Malli on käytössä esimerkiksi Tampereella ja Oulussa. Ostopalvelut Ostopalveluna tuotetut palvelut vertautuvat palvelun käyttäjän kannalta oman toiminnan palveluihin. Kunta määrittelee palvelun tarjoajan ja asiakkaan maksamat maksut ovat samat kuin kunnallisissa palveluissa. Palvelujen ostot perustuvat hankintalakiin 4. Hankinnan kriittiset kohdat ovat tarjouspyynnön laatiminen, sopimuksen tekeminen sekä sen toteutumisen seuranta. Puitesopimus Puitesopimus vastaa palvelun käyttäjän kannalta ostopalvelusopimusta. Puitesopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka kaupunki hankintayksikkönä tekee yhden tai useamman palveluntuottajan kanssa ja jossa sovitaan tietyn ajan kuluessa tehtäviin hankintoihin sovellettavista ehdoista. Puitesopimuksen sitovuus jonkin sovitun tai vähimmäismäärän ostamiseen voidaan määritellä hankintakohtaisesti. Palveluseteli Palveluseteliä voidaan käyttää sosiaali- ja terveyspalveluissa, joiden tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat. Palvelun on vastattava vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palveluseteli ei korvaa kokonaan kunnallista palveluntuotantoa, vaan se on täydentävä vaihtoehto. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä ja saada vastaava kunnallinen palvelu. Kunta arvioi asiakkaan palveluntarpeen, myöntää palvelusetelin ja maksaa palvelut palvelusetelin arvoon asti. Palvelusetelin arvo voi olla tasasuuruinen tai tulosidonnainen. Asiakas valitsee palveluntuottajan hyväksyttyjen tuottajien joukosta. Palvelusetelitoiminta perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 5. Kunnissa palvelusetelit ovat yleistymässä ostopalvelusopimusten rinnalle erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Henkilökohtainen budjetti Henkilökohtainen budjetti perustuu asiakkaan omaan suunnitelmaan ja työntekijän arviointiin tuen tarpeista ja muodostuvista kustannuksista. Asiakas tietää, paljonko rahaa hänellä on käytettävissään sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palveluihin ja hän voi suunnitella ja järjestää tukensa ja palvelunsa itselleen mielekkäällä tavalla. Henkilökohtaisen budjetin rahoitus muodostuu siitä rahoituksesta, joka henkilön tukeen ja palveluihin joka tapauksessa kuluisi, mikäli ne järjestettäisiin perinteisinä palveluina ja tukitoimina. Henkilökohtaisella budjetilla palveluja voi hankkia julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoilta. Myös luonnollisten tukiverkostojen tuki ja apu voidaan ottaa huomioon. Henkilökohtainen budjetti perustuu vapaaehtoisuuteen ja kunnan on huolehdittava tuesta ja palveluista muulla tavalla, mikäli asiakas ei halua järjestää niitä henkilökohtaisella budjetilla. 6 Henkilökohtainen budjetti on selvittely- ja kokeiluvaiheessa joissakin kunnissa. Avustukset Avustuksia voidaan myöntää järjestöille ja muille toimijoille esimerkiksi kansalaistoimintaa varten tai kohdennettuna tiettyyn toimintaan. Avustukset ovat pääosin vastikkeettomia, mutta joitakin avustuksia on kohdennettu järjestöille tiettyjä palveluja varten. 4 Laki julkisista hankinnoista 348/2007, FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 30.3.2007/348. 5 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä, FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 24.7.2009/569. Lisätietoja: http://www.sitra.fi/julkaisut/sitra302.pdf; http://www.jykes.fi/palveluseteliopas/palveluseteli_ekirja.pdf. 6 Lisätietoja: Henkilökohtainen budjetti Sitra. 22

Palvelualoite Palvelualoite voi mahdollistaa uudenlaisenyhteistyökanavan kaupungin ja muiden toimijoiden välille. Palvelualoitteella tarkoitetaan oikeutta tehdä aloite, miten jokin kaupungin toiminto voitaisiin järjestää nykyistä kustannustehokkaammin ja laadukkaammin. Jos kaupunki päättää hankkia kyseisen palvelun ulkopuoliselta taholta, hankinta on kilpailutettava hankintalain mukaisesti. Palvelualoitteesta ei ole lainsäädäntöä, mutta se muistuttaa kuntalain mukaista kuntalaisaloitetta, jonka perusteella kunnan asukas voi tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. 23