Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi 21.6.2011 Kommenttien antaja: Aihe: Suomen tuulivoimayhdistys ry Työryhmän ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi 1. Johdanto Suomen Tuulivoimayhdistys (STY) kiittää mahdollisuudesta kommentoida työryhmän ehdotusta ja toteaa, että yleisen ohjeistuksen luominen tuulivoimarakentamiselle on erittäin tarpeellista. Ohje auttaa sekä tuulivoiman suunnittelijoita että tuulivoiman YVA-, kaavoitus- tai lupaprosessin parissa työskenteleviä viranomaisia. Työryhmän ehdotus on kattava ja pääosiltaan helposti ymmärrettävä kokonaisuus, joka antaa erittäin hyvän pohjan ohjeistuksen luomiselle. Työryhmän ehdotuksessa on myös otettu hyvin huomioon luonnoksesta esitettyjä kommentteja. Haluamme kuitenkin kiinnittää vielä huomiota muutamaan seikkaan: - Kuntatasolla on voitava tarkastella tuulivoimarakentamista yleiskaavalla myös sen jälkeen kun maakuntakaavaan on sisällytetty tuulivoima, kunhan yleiskaava ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. - Hankekehityksen kannalta on oleellista suosia kaavassa merkintätapaa, jossa osoitetaan useammalle kuin yhdelle voimalalle paikka, jotta tekniselle suunnittelulle jää tilaa. - Katsomme, että ehdotus 5 db matalammista meluohjearvoista on valtioneuvoston päätöksen vastainen (VNp 993/1992). Etenkin 5 db:n lisäyksestä melumallinnukseen tulee luopua. - Etäisyydet teistä ja rautateistä eivät saisi muodostua sellaisiksi, että tuulivoimarakentaminen näiden läheisyydessä sekä teollisuusalueille ja satamiin estyy. Ao. alueilla tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset ovat vähäisimmät. - Tuulivoiman rakentamiseen liittyvä viranomaisyhteistyö ja sen toimintatapojen sujuvuus ovat tärkeitä. Tuulivoiman ja tieliikenteen sekä lentoliikenteen yhteensovittamisen tulee olla mahdollista myös Suomessa. Toivomme, että Ympäristöministeriö, Liikenne- ja
viestintäministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä viranomaiset (Trafi, Finavia, Liikennevirasto) työskentelevät yhdessä tuulivoima-alan edustajien kanssa näiden esteiden poistamiseksi. 2. Tuulivoimaloiden kaavoittaminen yleiskaavalla maakuntakaavan valmistumisen jälkeen Maakuntakaavaan ei sisällytetä eri syistä kaikkia tuulivoimalle sopivia alueita. Osa maakuntaliitoista esimerkiksi sisällyttää maakuntakaavaan vain alueet, joille mahtuu vähintään kymmenen voimalaa ja osa sisällyttää maakuntakaavaan sen verran tuulivoima-alueita että maakuntaliiton osuus vuoden 2020 tuulivoimatavoitteista täyttyy. Tämänhetkisissä tuulivoimaselvityksissä ei voida huomioida myöskään tekniikan kehityksen tuomia potentiaalisia tuulivoima-alueita. Koska maakuntakaavan muuttaminen on pitkä prosessi, on edellä mainituista syistä johtuen kuntatasolla voitava tarkastella tuulivoimarakentamista yleiskaavalla myös sen jälkeen kun maakuntakaavaan on sisällytetty tuulivoima, kunhan yleiskaava ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Tämän tulisi koskea myös tunturi- ja saaristoalueita, jotka jo sinänsä käsitteinä ovat tulkinnanvaraisia. Mielestämme tämän on näyttävä riittävän selkeästi Ympäristöministeriön ohjeissa, ettei kunnille jää epäselvyyttä asiassa. Tekstiä tulisi myös selkeyttää, ja poistaa koko ohjeesta ilmaisut, joissa puhutaan maakuntakaavan vastaisuudesta. Maakuntakaavan vastaisuus ilmaisun sijaan tulisi sanoa, että maakuntakaavan keskeisten ratkaisujen ja tavoitteiden toteuttaminen ei saisi vaikeutua 3. Tuulivoima-alueen merkitseminen yleiskaavassa Kaavaesimerkeissä tuulivoimalat on merkitty merialueella neliöinä, maalla ympyröinä. Ovatko erilaiset merkintätavat perusteltuja? Muistutamme, että hankekehityksen kannalta on oleellista suosia kaavassa merkintätapaa, jossa osoitetaan useammalle kuin yhdelle voimalalle paikka, jotta tekniselle suunnittelulle jää tilaa. 4. Suunnittelutarveratkaisun käyttö On erittäin hyvä, että ohjeessa kannustetaan käyttämään tapauskohtaista harkintaa kun päätetään suunnittelutarveratkaisun soveltamisesta tuulivoimahankkeessa. Mikäli alue on osoitettu yleispiirteisessä kaavassa tuulivoima-alueeksi ja hanke ei tarvitse YVA-menettelyä, tulisi lähtökohtaisesti suunnittelutarveratkaisun riittää. 5. Tuulivoimaloiden ääni Tuulivoimalle on esitetty 5 db tiukempia meluraja-arvoja kuin Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992). Tämän lisäksi ehdotuksen mukaan mallinnustuloksiin tulee lisätä 5 db. Alan toimijoille on epäselvää miksi tuulivoimaa, puhdasta energiantuotantomuotoa, rangaistaan kovemmilla raja-arvoilla, kuin muuta ihmisen toimintaa. Erilaiset meluohjearvot antavat yleisölle viestin, että tuulivoima on erityisen vaarallista tai haitallista. Myös tuulivoima pitäisi nähdä yhteiskunnan kehityksenä, kuten nähdään tiet, rautatiet, lentokentät, kauppakeskukset yms., joista aiheutuva haitta tulee sietää.
Tuulivoimaloiden melun leviämisessä käytetään laskennallista mallinnusta. Tämä mallinnus ei ota huomioon taustamelua. Näin ollen laskentatulos kuvaa tilanteen pahempana, mitä todellisuudessa koettava tuulivoimalasta aiheutuva melu on. Esitetyt erittäin tiukat meluohjearvot sekä 5 db lisäys mallinnusarvoihin estävät rakentamisen teollisuus- ja satamaalueille sekä vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyyteen, ellei taustamelun tasoa voida huomioida. Maisemavaikutuksiltaan tuulivoimalat sopivat erittäin hyvin edellä mainituille alueille. Myös tuulen aiheuttama ääni (aaltojen kohina, lehtien havina, yms.) kasvaa tuulennopeuden kasvaessa, jolloin voimalan ääni osin peittyy. Myös tämä tulee huomioida äänitasoissa. YVA-vaiheessa on hyvin vaikea ennakoida ja mallintaa tonaalisia tai kapeakaistaisia taajuuskomponentteja. Lähtökohtaisesti näitä ei esiinny tuulivoimaloissa, mutta jos voimalan koneistossa on valmistusvika tai siihen tulee kulumaa, tällaista voi käytön aikana tulla esiin. Myös tästä syystä vaatimus 5 db lisäykseen mallinnustulokseen tulee hylätä. Tuulivoimaloiden erillisiä meluohjearvoja tullaan tarkastelemaan ympäristösuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Mikäli melukysymysten huolelliseen pohdintaan, ja toimivien ratkaisujen etsintään ei ehditä tämän ohjeistuksen puitteissa paneutua riittävästi, asiaan palataan joka tapauksessa ympäristönsuojelulain yhteydessä. Katsomme, että ehdotukset 5 db matalammista meluohjearvoista ja 5 db lisäyksestä mallinnustulokseen ovat valtioneuvoston päätöksen vastaisia (VNp 993/1992) ja siksi ne pitäisi nyt hylätä. 6. Vaikutukset liikenne- ja lentoturvallisuuteen Tuulivoimalat sopivat erittäin hyvin teiden, rautateiden, teollisuusalueiden ja satamien läheisyyteen, jossa rakennetun infrastruktuurin vaikutukset peittävät osaltaan tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset (maisema ja ääni). Liikenneviraston johtoryhmä on kuitenkin hyväksynyt 6.6. suositukset tuulivoimaloiden etäisyydeksi teistä ja rautateistä, jotka eivät mahdollista tuulivoimaloiden sijoittamista teiden ja rautateiden läheisyyteen. Näiden suositusten mukaan tuulivoimalat tulee sijoittaa 500 metrin etäisyydelle valta ja kantateistä, sekä niistä maanteistä, joiden nopeusrajoitus on 100 km/h tai yli. Rautateiden osalta tuulivoimalan etäisyys tulee olla 1,7 x voimalan korkeus + 50 metriä. Tämän lausunnon liitteenä on STY:n ja Energiateollisuus ry:n Liikenneviraston johtoryhmälle toimittama vastaehdotus, jossa esitetään huomattavasti lyhyempiä etäisyyksiä ja perusteet lyhyemmille etäisyyksille. Koska katsomme, että tuulivoimaloiden sijoittamiseksi Liikenneviraston suositteleman etäisyyden päähän teistä ja rautateistä ei ole perusteita, pyydämme Ympäristöministeriötä ohjeistamaan viranomaiset käyttämään tapauskohtaista harkintaa kun tuulivoimaloille etsitään sijoituspaikkoja teiden ja rautateiden läheltä.
Lentoliikenteestä johtuvat lentoesteiden korkeusrajoitukset ovat jo pysäyttäneet muutaman tuulivoimahankkeen ja uhkaavat useita hankkeita. Tuulivoiman rakentamiseen liittyvä viranomaisyhteistyö ja sen toimintatapojen sujuvuus ovat tärkeitä. Tuulivoiman ja lentoliikenteen yhteensovittamisen tulee olla mahdollista myös Suomessa. Toivomme, että ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Trafin virkamiehet työskentelevät yhdessä tuulivoima-alan edustajien kanssa tuulivoiman ja lentoliikenteen yhteensovittamiseksi. 7. Tuulivoimaa varten tehtävät selvitykset Lähtökohtaisesti samojen analyysimenetelmien tulisi kelvata Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Tästä syystä myös selvitysvaatimusten tulisi vastata eurooppalaista tasoa. Tämän hetkisen tietomme mukaan yleisesti käytössä olevassa laskentamallissa (WindPro) ei ole turbiinien lähtötiedoissa riittäviä tietoja matalataajuisesta melusta, jotta sillä saataisiin tehtyä mallinnus, jonka tuloksia voidaan verrata asumisterveysohjeen arvoihin. Käsittääksemme se ei myöskään huomioi melupäästön suuntaavuutta, jotka on listattu ehdotuksessa. Myös vaatimus tuulivoimalavalmistajalta saatavan lähtötiedon käytöstä melumallinnuksessa on vaikea toteuttaa, koska YVA-vaiheessa ei pääsääntöisesti vielä tiedetä mitä voimalaa hankkeessa tullaan käyttämään. Työryhmän ehdotuksessa tuodaan myös esiin tarve selvittää alueelle suunniteltavien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset. Käytännössä selvitykset on tehty niin, että yhteisvaikutuksissa on tarkasteltu alueella jo olevat voimalat sekä ne hankkeet, joiden YVAmenettelyt ovat jo päättyneet. Koska hanketoimijoiden on vaikeaa saada riittävästi tietoa jo kilpailunäkökohtien takia tätä varhaisemmassa vaiheessa olevista hankkeista, on tärkeää, ettei nyt käytössä olevaa menettelytapaa yhteisvaikutusten selvittämisestä kiristetä. Työkalu, jolla vaikutuksia Puolustusvoimien tutkiin voidaan selvittää, ei ole vielä valmistunut. Toimijat ovat ilmoittaneet Energiateollisuus ry:lle noin 100 hanketta, joiden tutkavaikutukset toivotaan selvitettävän lähiaikoina tai joissakin tapauksissa lähivuosina. Näistä neljän vaikutukset on selvitetty tähän mennessä, ja yritykset jonottavat selvityksiä. Tutkakysymyksen muodostamaa pullonkaulaa hankkeiden toteutukseen ei saisi entisestään pahentaa vaatimalla tässä tilanteessa, että vaikutukset Puolustusvoimien tutkiin on selvitettävä aikaisemmin kuin rakennusluvan yhteydessä. On erittäin hyvä, että ohjeessa mainitaan pääsääntöisesti yhden vuoden linnustoselvitysten riittävän. Tuulivoimahankkeilta vaaditaan erittäin tarkkoja ja yksityiskohtaisia selvityksiä, kuten lajikohtaisia pesimätietoja, ruokailu- ja levähdyspaikkoja ja mahdollisia törmäyksiä sekä vielä tarpeen mukaan ruokailulentotarkkailua. Maisemavaikutuksista ohjeistuksessa sanotaan, että arvioinnin yhteydessä laaditaan animaatiot ja virtuaalimallit. Näillä saavutettava käytännön
hyöty on hyvin tapauskohtaista eikä niitä pitäisi alkaa kategorisesti vaatia kaikkien hankkeiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Sama koskee myös näkyvyysalueanalyysia, myös sen tarve tai siitä saatava hyöty pitäisi voida arvioida hankekohtaisesti. Ymmärrämme, että ohjeessa tulee huomioida asioita mahdollisimman laajalti. Riskinä kuitenkin on, että kaikki selvitykset vaaditaan tehtäväksi eikä harkintaa uskalleta käyttää. Ohjeessa tuleekin korostaa harkinnan mahdollisuutta eri tilanteessa. Katsomme myös, että viranomaiset tulisi ohjeistaa ottamaan nykyistä määrätietoisemmin kantaa YVA-ohjelmavaiheessa myös lausunnonantajien ylimitoitettuihin selvitysvaatimuksiin vastaavasti kuin kantaa otetaan liian yleispiirteiseksi suunniteltujen selvitysten osalta. Viranomaisten tulisi ohjeistaa hanketoimijat keskittymään pääasiassa merkittävien ympäristövaikutusten selvittämiseen 8. Muuta Ehdotukseen on otettu aiempaa selkeämmin esille alueet, joille tuulivoimaa ei saa rakentaa (valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, IBAN-alueet, ja niin edelleen). Lausunnossa voisi samassa kohdassa ottaa esille EU:n ohjeen Wind energy developments and Natura 2000, jossa todetaan, että luontodirektiivi ei estä Natura-alueille tai niiden välittömään läheisyyteen rakentamista, ellei alueen suojeluarvot vaarannu. Raportissa tulisi olla myös maininta rakennusoikeuden merkinnästä ja laskennasta. Käsittääksemme rakennusvalvonta voi vaatia rakennuslupavaiheessa rakennusoikeuden merkinnän kaavaan tai kaavaselostukseen. Koska tuulivoimalan rakennusoikeuden laskenta ei ole aivan yksiselitteinen asia, olisi tästäkin hyvä saada ohjeeseen esimerkki. 9. Lopuksi Maankäyttö- ja rakennuslainmuutos yhdessä tuulivoimarakentamisen ohjeistuksen kanssa tulevat helpottamaan tuulivoimarakentamista. Tuulivoimarakentamisen tiellä on kuitenkin useita teknisiä haasteita, kuten lentoestepinnat, etäisyydet teihin ja rautateihin ja niin edelleen, jotka kaipaavat yhä ratkaisua. Ministeriöiden virkamiesten, viranomaisten ja tuulivoima-alan toimijoiden on työskenneltävä yhdessä näiden esteiden poistamiseksi. Toivomme myös, että onnistuneet tuulivoimaratkaisut huomioidaan ohjeistuksessa ja hankkeiden sijoittelussa. Tällaisia ovat esimerkiksi 1) Raahen voimalat, jotka sijaitsevat 500 metrin päässä asutuksesta ilman negatiivisia äänivaikutuksia, 2) Hankoniemen neljän voimalan tuulipuisto, josta ei ole raportoitu negatiivisia linnusto- tai lepakkovaikutuksia, ja 3) teiden välittömässä läheisyydessä olevat voimalat (Hanko, Pori, Oulunsalo), joista ei ole ollut mitään haittaa liikenteelle.
Tuulivoimarakentaminen on vasta käynnistymässä Suomessa. Lisääntyvien kokemusten myötä saadaan hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja, jotka voisi nostaa myös ohjeistukseen. Toivomme että ohjeistusta myös pidetään yllä ja päivitetään jatkossa säännöllisesti ja, että ensimmäiseen päivityskierrokseen varauduttaisiin jo nyt ja että se järjestettäisiin tuoreeltaan muutaman vuoden käyttökokemuksien perusteella. Tämä olisi tarpeen alan voimakkaasta kehityksestä johtuen. Näköpiirissä on, että muutamassa vuodessa kertyy huomattavasti uutta tietoa ja kokemusta, joihin ohjeistustakin tulisi voida sopeuttaa. Jari Suominen Puheenjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys ry Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Suomen tuulivoimayhdistys ry Liitteet: Suomen Tuulivoimayhdistyksen ja Energiateollisuuden ehdotus tuulivoimaloiden etäisyydeksi teistä ja rautateistä