4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Samankaltaiset tiedostot
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Puuraaka-aineen saatavuus

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta. Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Metsäenergia Pohjanmaalla

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Suomen metsien inventointi

PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA Jaakko Jokinen

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin

BIOTUOTTEET VIENNIN, KAUPPATASEEN JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN NÄKÖKULMASTA Pöyry Management Consulting Oy, Jaakko Jokinen Kansallisen Metsäneuvoston

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Metsäsektori Suomessa

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Forest Policy Brief. Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Metsäpolitikkafoorumi

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

4.1 Skenaarioiden lähtökohdat ja kuvaus

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa

Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Resurssitehokkuus. Puutuoteteollisuuden tutkimuspäivä. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Ajankohtaista puumarkkinoilta

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Riittääkö puuta kaikille?

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi Jussi Kumpula

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Kommenttipuheenvuoro Matti Kärkkäinen professori (emeritus) ja puuntuottaja

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

4.3 Metsien hiilitaseet

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Varsinais-Suomen maakunta

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Riittääkö Venäjällä puuta uusille investoinneille?

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Transkriptio:

Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden hakkuukertymän määrällinen ja laadullinen muutos ovat merkittävimmät tekijät, jotka heijastuvat niiden muihin tuloksiin, kuten hakkuupinta-aloihin, metsäenergiakertymän määrään ja rakenteeseen sekä metsiemme puustopääomiin ja ikärakenteisiin. Suurimman kestävän hakkuukertymän mukaisen skenaarion voidaan katsoa kuvaavan metsävarojemme mahdollistamaa metsien käytön ylärajaa. Runkopuun hakkuukertymää on mahdollista kasvattaa lähes 7 milj. kuutiometriin vuositasolla vuoteen mennessä. Maltillisen puunkäytön skenaario edustaa vuosituhannen alun hakkuukertymän tasoa. Alhaisen puunkäytön skenaarioissa hakkuukertymä laskee pysyvästi alle miljoonan kuutiometrin metsäteollisuuden ainespuukysynnän matalan tason vuoksi. (Kuva..1)... Runkotilavuus ja puuston keskitilavuus Suomen metsien puustopääoma (runkotilavuus) kasvaa hitaasti eli, miljardiin m 3 :iin, kun metsiä hakataan Suurimman kestävän hakkuukertymän skenaarion mukaisesti. Kaikissa muissa skenaarioissa metsien puustopääoma kasvaa varsin nopeasti (Kuva..). Ilmastonmuutoksen metsien kasvua kiihdyttävän vaikutuksen mukaan ottaminen nopeuttaa puustopääoman kehitystä ja maksimissaan puustopääoma nousee yli 3 miljardin kuutiometrin vaihtoehdossa, jossa teollisuuden puunkäyttö pienenee merkittävästi nykytasosta ja ilmastonmuutoksen oletetaan kiihdyttävän kasvua. Samalla metsiemme puuston keskitilavuus nousee jopa prosentilla (Kuva..3). 7 Hakkuukertymä 3 Kuva..1 Hakkuukertymä eri skenaarioissa. on Alhaisen, on Maltillisen ja on Suurimman kestävän kertymän skenaario. 19

Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm mrd m 3 3, 3, 1, Runkotilavuus: metsä-ja kitumaa +CC +CC +CC 1 Kuva... Metsien puustopääoman kehitys. Kuvaajat on merkitty kuten kuvassa..1, CC tarkoittaa, että ilmastonmuutos (ks. Alaluku.1) on mukana laskelmissa. m 3 /ha 17 1 13 11 Puuston keskitilavuus +CC +CC +CC 9 7 Kuva..3. Puuston keskitilavuuden kehittyminen. Kuvaajien merkintä on kuten kuvassa.....3 Puuhuolto harvennusleimikoista kasvaa Metsäenergian hankinnan kannalta merkittävä muutos on hakkuukertymän painopisteen siirtyminen harvennusleimikoihin (Kuvat.. ja..). Skenaarioista riippumatta avohakkuiden ainespuukertymä laskee. Tämä vaikuttaa suoraan hakkuutähde- ja kantohakkeen saatavuuteen. Maltillisen ja Alhaisen puunkäytön skenaarioissa lasku on muutamia miljoonia kuutiometrejä. Suurimman kestävän hakkuukertymänkin skenaariossa lasku on voimakasta kuluvalla vuosikymmenillä, mikä aiheutuu metsien ikäluokkarakenteen tuomasta harvennushakkuiden tarpeesta. Harvennushakkuiden osalta Alhaisen puunkäytön skenaario poikkeaa muista: Koska teollisuuden puunkäyttö laskee voimakkaasti, hakkuukertymä saadaan aluksi päätehakkuilta. Muissa skenaarioissa harvennuspuun määrä kasvaa noin % nykytasoon verrattuna. Näiltä leimikoilta kantojen korjuu ei ole nykyisellä tai näköpiirissä olevalla teknologialla mahdollista. Lisäksi korjattava hakkuutähde on kustannuksiltaan päätehakkuutähdettä huomattavasti kalliimpaa. Metsämme mahdollistavat noin miljoonan kuutiometrin metsäenergian hankinnan, mikäli teollisuuden ainespuuhakkuut säilyvät nykytasolla tai niitä hakataan suurimman kestävän hakkuusuunnitteen mukaan (Kuva..). Alhaisten hakkuiden skenaariossa energiapuukertymä jää alle miljoonan kuutiometrin lähinnä siksi, että hakkuutähteitä ja päätehakkuualojen kantoja on niukemmin saatavilla (Kuvat..7,.. ja..9). Ilmastonmuutos ei juurikaan vaikuta energiajakeen kokonaismääriin tai koostumukseen. 193

Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm 3 Hakkuukertymä: avohakkuut +CC +CC +CC 3 Kuva... Avohakkuiden hakkuukertymät laskevat. Kuvaajien merkintä on kuten kuvassa... 3 1 Hakkuukertymä: harvennushakkuut +CC +CC +CC 1 Kuva... Harvennushakkuista yhä merkittävämpi osa puuhuoltoa. Kuvaajien merkintä on kuten kuvassa... 3 Energiapuukertymä 1 1 Kuva.. Energiapuukertymien (hakkuutähteet, kanto- ja juuripuu, pienpuu) kehittyminen eri skenaarioissa. Ilmastonmuutoksen vaikutus oli vähäinen, kuvaajat on jätetty pois. Kuvaajien merkintä on kuten kuvassa..1. 19

Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm 1 Energiapuuharvennuksen kertymä 1 Kuva..7 Energiapuun kertymä harvennushakkuista. Ilmastonmuutoksen vaikutus oli vähäinen, kuvaajat on jätetty pois. Kuvaajien merkintä on kuten kuvassa..1. Energiapuu: Hakkuutähde 1 1 1 1 Kuva.. Hakkuutähteen kertymä päätehakkuualoilta. Ilmastonmuutoksen vaikutus oli vähäinen, kuvaajat on jätetty pois. Kuvaajien merkintä on kuten kuvassa..1. 9 7 3 Energiapuukertymä: juurakko 1 Kuva..9. Kanto- ja juuripuun kertymä päätehakkuualoilta. Ilmastonmuutoksen vaikutus oli vähäinen, kuvaajat on jätetty pois. Kuvaajien merkintä on kuten kuvassa..1. 19

Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm 1 1 1 1 Luonnonpoistuma +CC +CC +CC Kuva..1. Luonnonpoistuman kehitys. Kuvaajien merkintä on kuten kuvassa..... Kasvava puuston tiheys aiheuttaa puiden kuolemista Luonnonpoistuman määrä kasvaa nopeasti, kun metsiä ei harvenneta. Alhaisimman metsien käytön skenaariossa, jossa lisäksi ilmastonmuutoksen tuoma kasvun kiihtyminen on mukana, luonnonpoistuma nousee 17 miljoonaan kuutiometriin vuodessa (luonnonpoistuma oli,7 miljoonaa kuutiometriä vuonna 1) (Kuva..1). Siten puuta kuivaa pystyyn metsissämme koko metsäenergian tavoitekäytön verran enemmän vuonna. Vastaavasti luonnonpoistuma pysyy lähellä nykytasoa, mikäli hakkuut toteutuisivat Suurimman kestävän tai Maltillisen puunkäytön skenaarion mukaisesti... Skenaariotarkasteluiden yhteenveto Skenaariotarkastelut osoittavat metsäenergiahuollon riippuvuuden teollisuuden ainespuuhakkuista: Jos metsäteollisuuden kotimaan puunhankinta pienenee, on tulevaisuuden metsäenergia hankittava harvennushakkuukohteista. Metsäenergian kokonaissaatavuudessa erityisesti alhaisen hakkuutason skenaario poikkeaa muista skenaarioista ja edullisimpien biomassajakeiden (hakkuutähteet ja kannot) saatavuus on alhainen. Kaikissa skenaarioissa harvennushakkuiden merkitys puunhankinnassa kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Tämä voidaan nähdä myös signaalina korjuuteknologian tutkimus- ja kehitystyön suuntaamiselle harvennushakkuuteknologiaan. Metsien rakenteessa tapahtuu erittäin suuria muutoksia. Puuston kokonaisvolyymi kasvaa, puuston keski-ikä nousee ja puustot ovat nykyistä tiheämpiä. Samalla metsien sisältämä hiilivarasto kasvaa erityisesti skenaariossa, jossa metsäteollisuuden puunkäyttö on alhainen ja ilmastonmuutos kiihdyttää puuston kasvua. Nämä kehitystrendit suurentavat kuitenkin metsien myrskytuhoriskiä, metsien herkkyyttä hyönteistuhoriskeille sekä mahdollisesti myös metsäpalojen riski suurenee, kun kuolleen pystypuuston määrä kasvaa. Siten hiilivarasto kasvaa, mutta hiilitallettajan sijoitusriski suurenee. Olisikin kyettävä arvioimaan sitä, miten suuria nämä riskit todellisuudessa ovat ja kuinka niihin voidaan tehokkaimmin vaikuttaa. 19