PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA Jaakko Jokinen

Transkriptio

1 Jaakko Jokinen

2 PUUNJALOSTUKSEN AIKAKAUDET SUOMESSA Viime vuosien murros on vaihtumassa bioteollisuuden aikakauteen METSÄTEOLLISUUDEN KUKOISTUS Massa-, paperi- ja sahateollisuuden voimakas kasvu 2014 MURROS Paperiteollisuuden kriisi, metsäenergiasektorin kehitys BIOTEOLLISUUDEN AIKAKAUSI Puuta jalostavan teollisuuden elpyminen Uusien puupohjaisten tuotteiden kehittyminen

3 MUUTOKSEN MERKKEJÄ ON ILMASSA Tulevaisuuden puuvarojen kestävään hyödyntämiseen pohjautuva teollisuus koostuu eri teollisen kehityskaaren vaiheissa olevista laitoksista Uusien biopolttoainelaitosten käynnistyminen Fortumin pyrolyysilaitoksen käynnistyminen 2013 UPM:n biopolttoainelaitoksen käynnistyminen 2014 Uusien materiaalien ja tuotteiden kehittäminen Lukuisia uusien ratkaisujen kaupallistamiseen tähtääviä hankkeita (esim. CrossCluster) Puuta jalostavan teollisuuden elpyminen UPM:n selluntuotannon laajennukset Pietarsaaressa 2014 ja Kuusankoskella 2015 Stora Enson selluntuotannon laajennus ja tuotantolinjan muutos Varkaudessa 2015 sekä kertopuutehtaan rakentaminen Metsä Fibren uuden sellutehtaan suunnittelu 2014 ja investointipäätös 2015 Sahateollisuuden tuotannon piristyminen Pakkauskartongin tuotantomäärien tasainen kasvu ja mm. Kotka Millsin konversioprojekti

4 RIITTÄVÄTKÖ PUUVARAT SEKÄ ILMASTOTAVOITTEIDEN SAVUTTAMISEEN ETTÄ PUUTA JALOSTAVAN TEOLLISUUDEN TARPEISIIN?

5 TULEVAISUUDEN SKENAARIO Puuvarojen riittävyyttä arvioitiin aiemmin päättyneessä CrossCluster-hankkeessa Pöyryn ja VTT:n mallinnuksella Laadittiin puun käyttöskenaariot vuonna 2030, kun huomioidaan Metsäteollisuustuotannon odotettu kehitys Puun energiakäytön ja biopolttoaineiden tarve Verrattiin puun käyttöä puuvaroihin Metlan määrittämä suurin kestävä hakkuukertymä Keskeisimpiä vuotta 2030 koskevia oletuksia Sellun tuotanto ja siihen liittyvien sivutuotteiden määrä kasvaa Paperin tuotanto ja siihen liittyvä energian käyttö laskee Päästökaupan ulkopuolisen sektorin (ml. liikenne) päästövähennystarve 32% Käytössä lisää ydinvoimaa yhden voimalan verran (OL3 +1) Päästöoikeuden hinta 40 EUR/tCO2 Kaikki puu hankitaan kotimaasta, skenaariotarkastelussa myös tuonti mukana

6 SUOMEN PAPERIN JA KARTONGIN SEKÄ MASSOJEN TUOTANTOSKENAARIO Pöyryn perusennusteen mukaan painopaperien tuotanto jatkaa laskuaan mutta pakkausmateriaalien tuotannon kasvu kompensoi osan laskusta. Massantuotanto kasvaa ennusteen mukaan nykytasosta mekaanisen massan tuotantomäärä laskee mutta kemiallisen massan tuotanto kasvaa. 12 Mt/a Mt/a 10 8 Muut paperit ja kartongit Säkkipaperi Sisäpakkauskartongit 10 8 Liukosellu Kierrätyspaperi (keräys) Valkaisematon sulfaatti (UKP) 6 4 Lainerikartongit ja fluting Pehmopaperi 6 4 Valkaistu lehtipuusulfaatti (BHKP) Valkaistu havusulfaatti (BSKP) Puolikemiallinen massa 2 Paino- ja kirjoituspaperi Sanomalehtipaperi 2 Mekaaninen massa

7 PUUN KÄYTTÖ ENERGIAKSI VTT VTT:n Times-mallin mukainen puunkäyttö on arvioitu niin että vuonna 2030 eipäästökauppasektorin päästövähenemä on 32%. Puun energiakäyttö nousee mallissa n. 47 TWh:sta tasolle 70 TWh vuoteen 2030 mennessä. Valtaosa lisäyksestä syntyy merkittävästä uudesta puupohjaisten liikennepolttoaineiden tuotannosta. 80 TWh Biopolttoöljyn valmistus Biobensiinin valmistus Biodieselin valmistus Maatalous Kotitalous- ja palvelusektori Teollisuus Energiasektori

8 PUUVAROJEN RIITTÄVYYS Kun otetaan huomioon sekä 2030 edellä kuvatut ilmastotavoitteet ja metsäteollisuuden tuotantoennusteet, metsävarat riittävät tulevaisuudessa sekä metsä- että energiasektorin tarpeisiin Milj. m³ sob. Hakkuupotentiaali Puun käyttö Kaikki puu kotimaista Energiapuu Lehtikuitupuu Havukuitupuu Lehtipuutukit Havutukit Havaintoja tuloksista Metsävarat mahdollistavat sekä sellun että biopolttoaineiden tuotannon kasvun ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Energiapuun käyttö ylittää tarjonnan 2030 Lisähakkuumahdollisuudet ovat pääasiassa tukkipuussa ja kuitu ja energiapuu lähes täyskäytössä Kun huomioidaan lisäksi tuontipuun historialliset tasot voidaan todeta suomessa olevan noin mahdollista kasvattaa teollista puunkäyttö vielä noin 15 miljoonalla kiintokuutiolla uusiin biotuotteisiin vuoteen 2030 mennessä

9 SUOMEN PUUSTOPÄÄOMA Norja on kartuttanut öljyrahastoa, Suomi puustopääomaa. Voisiko puustopääomaa purkaa bioteollisuuden tarpeisiin? Suomen metsien runkotilavuus, miljoonaa m 3 Suomen puustopääoma on kasvanut, koska puuston kasvu on lisääntynyt enemmän kuin hakkuut Puustopääoma, jos jatketaan hakkuita viime vuosien tapaan Puustopääoma, jos hakataan suurinta kestävää hakkuukertymää* vastaava määrä Puustopääoma, jos sitä puretaan n. 300 miljoonaa m3 30:ssa vuodessa, eli hakataan väliaikaisesti yli suurimman kestävän hakkuukertymän Lähde: Metla, Pöyry * Aines- ja energiapuun hakkuukertymä

10 AGGRESSIIVINEN SKENAARIO Mitä jos puupohjaisia tuotteita kuten sellua, energiaa, biopolttoaineita, biokemikaaleja tai vaikka tekstiileitä halutaan tuottaa vieläkin enemmän? Vaihtoehto Pidetään puun tuonti nykytasolla (n. 10 miljoonaa m 3 ) Puretaan kumuloitunutta puustopääomaa ylimenojakson ajan Vaikutus (sellu ja biopolttoaineet esimerkkituotteina) 2 uutta sellutehdasta (1 Mt/a) TAI 10 biopolttoainelaitosta (á t/a) 2 uutta sellutehdasta TAI 10 biopolttoainelaitosta (n 300 miljoonaa m 3 30 vuodessa) = 4 uutta sellutehdasta TAI 20 biopolttoainelaitosta, puun korjuuseen ja kuljetukseen noin 4000 työpaikkaa lisää Lisätuotannon arvo sellutehdasvaihtoehdossa nykyhinnoilla n. 3 mrd. euroa ja biopolttoainevaihtoehdossa (biodiesel) n. 2-3 mrd. euroa.

11 JOHTOPÄÄTÖKSET Metsävarat riittävät tulevaisuudessa sekä metsä- että energiasektorin tarpeisiin Metsävarat tarjoavat mahdollisuuden kasvattaa bioteollisuussektoria Suomessa Kysyntää tulee jatkossa olemaan niin perinteisille kuin uusillekin tuotteille Biopolttoaineilla lisää energiaomavaraisuutta sekä merkittäviä teknologian vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille Metsien kasvava hyödyntäminen voi saada aikaan ns. hyvän kehän KAIKKI EDELLÄMAINITTU EDELLYTTÄÄ ETTÄ METSÄNOMISTAJAT OVAT HALUKKAITA MYYMÄÄN PUUTA KILPAILUKYKYISEEN HINTAAN JA ETTÄ TIET KESTÄVÄT SUURIA PUUKUORMIA KULJETTAVIA REKKOJA