TEUVAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS

TEUVAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2005

TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2005 S i s ä l t ö sivu Kunnanjohtajan katsaus toimintaan ja talouteen...1 Päävastuualueittainen toiminnan ja talouden tarkastelu...2 Hallinto- ja elinkeinotoimi...2 Sosiaali- ja terveystoimi...5 Opetus- ja sivistystoimi... 15 Tekninen ja ympäristötoimi... 20 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 24 Toiminnan rahoitus... 25 Tasetarkastelu... 26 Kunnan tase... 27 Kunnan kokonaistulot ja -menot... 28 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 29 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 30 Teuvan kuntakonserni... 31 Kuntakonsernin tase... 32 Talousarvion toteutumisvertailut... 33 Käyttötalousosan toteutumisvertailu... 34 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu... 36 Verotulojen erittely, valtionosuuksien erittely, arvonlisäveron takaisinperintä... 37 Investointiosan toteutumisvertailu... 38 Rahoitusosan toteutumisvertailu... 41 Tuloslaskelma... 43 Rahoituslaskelma... 45 Tilinpäätöksen liitetiedot... 47 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät... 48 1.1. Käyttöomaisuuden arvostus... 48 1.2. Sijoitusten arvostus... 48 1.3. Vaihto-omaisuuden arvostus... 48 1.4. Rahoitusomaisuuden arvostus... 48 1.5. Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus... 48 Tuloslaskelman liitetiedot... 49 1.1. Toimintatuotot... 50 1.2. Selvitys verotulojen oikaisuista... 50 1.3. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot... 50 1.4. Rahoitustuotot ja -kulut... 50 1.5. Suunnitelman mukaiset poistot... 51

Kunnan tase Kunnan tase 31.12.2005... 54 Kunnan taseen liitetiedot 1.1. Vastaavia koskevat liitetiedot... 56 1.1.1. Käyttöomaisuus ja poistot... 57 1.1.2. Saamiset... 59 1.1.3. Rahoitusarvopaperit... 59 1.2. Vastattavia koskevat liitetiedot... 60 1.2.1. Oma pääoma... 60 1.2.2. Pitkäaikainen vieras pääoma... 60 1.2.3. Velkojen erittely... 61 1.2.4. Shekkilimiitit... 61 1.2.5. Erittely siirtoveloista... 61 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 63 1.1. Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta... 64 1.2. Muut vastuusitoumukset... 64 1.3. Huollettavien varat... 64 1.4. Elatustukisaamiset... 64 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 66 1.1. Henkilöstön lukumäärä... 67 1.2. Henkilöstökulut... 67 Vesihuoltolaitos 1.1. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma... 69 1.2. Vesihuoltolaitoksen tase... 70 Kaukolämpölaitos 1.1. Kaukolämpölaitoksen tuloslaskelma... 72 1.2. Kaukolämpölaitoksen tase... 73 Konsernitase Omistukset muissa yhteisöissä... 75 1.1. Tytäryhteisöt... 77 1.2. Kuntayhtymät... 77 1.3. Osakkuusyhteisöt... 77 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat periaatteet... 79 1.1. Konsernitilinpäätöksen laajuus... 79 1.2. Keskinäisen omistuksen eliminointi... 79 1.3. Sisäiset liiketapahtumat... 79 1.4. Vähemmistöosuudet... 79 1.5. Suunnitelmapoistojen oikaisu... 79 Konsernitase 31.12.2005... 80 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot... 82 1.1. Oma pääoma... 83 1.2. Pakolliset varaukset... 83 1.3. Erittely siirtoveloista... 83 1.4. Saamiset... 84 1.5. Velat... 84 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 2005... 85 Teuvan kunnan tilikauden 2005 tilinpäätöksen allekirjoitus... 86

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAAN JA TALOUTEEN Vuonna 2005 kunnallistalous Suomessa edelleen kiristyi. Tulopohja ei kasvanut samaa tahtia menopaineiden kanssa. Palvelutarpeet lisääntyivät erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Otettiinhan mm. hoitotakuu käyttöön. Monet valtiovallan toimet ovat vuosi vuodelta kiristäneet kuntien taloutta. Teuvan kunnallistalouden suunta on vuodesta 2001 ollut sama. Erona moniin muihin kuntiin on se, että Teuva on aiempina vuosina pystynyt maksamaan pois velkoja ja keräämään ylijäämiä. Teuva on siis lähtenyt montaa kokoluokkansa kuntaa huomattavasti paremmista asemista. seudun autioituminen, väestön ikääntyminen, teknologian kehitys sekä kuntalaisten palvelutarpeiden muutokset. Suupohjan seudulla tulevaan varaudutaan Tulevaisuustalkoilla, joissa rakennetaan vastaisen varalle vaihtoehtoisia skenaarioita. Työ jatkuu seudullisena strategiaprosessina sekä kuntakohtaisena strategiatyönä. Valittujen strategioiden pohjalta tuleviin talousarvioihin rakennetaan myönnetyille määrärahoille toiminnalliset tavoitteet ja mittarit. Mittareiden osalta kunnianhimoisena tavoitteena on muodostaa seudulla yhtenäinen mittaristo, jotta kuntien tunnusluvut olisivat keskenään vertailukelpoisia. Vuonna 2005 Teuvan kunnan vuosikate vastasi 42,9 % poistoista. Tilikauden tulos oli 959 897,12 euroa alijäämäinen. Aiemmilta tilikausilta periytyvät alaskirjaukset vetivät tilikauden tulosta peräti 560 229,91 euroa heikommaksi. Näistä suurimmat olivat kaatopaikan sulkemisesta aiheutuvien kustannusten kirjaaminen menoksi sekä Kulttuurisaareke hankkeen tulojäämän poisto. Verotulomme eivät kehittyneet aivan odotetulla tavalla. Kasvua edelliseen vuoteen kertyi vain 2,1 %. Tulosta verottivat myös monet menomäärärahojen ylitykset. Kuluvan vuoden talousarvio on 350 000 euroa alijäämäinen. Talousarvion hyväksyessään kunnanvaltuusto velvoitti hallituksen ryhtymään toimiin talouden pikaiseksi tasapainottamiseksi. Taannoin kunnanhallitus nimesi itsensä taloustyöryhmäksi, joka päävastuualueittain etsii tarvittavia säästöjä ja erityisesti rakenteellisia ratkaisuja toiminnan tehostamiseksi. Tulevaisuuden kouluverkkoratkaisua miettii erillinen työryhmä. Vuoden 2005 tilinpäätös vain korostaa tiukan euron politiikan tarvetta. Viime vuoden merkittäviin tapahtumiin kuului myös valtioneuvoston käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus. Viime syksyn ja alkuvuoden 2006 aikana valmistelua on tehty alueilla. Alkukesästä 2006 on odotettavissa puitelakiesitys, joka velvoittaa kunnat entistä tiiviimpään yhteistyöhön peruspalvelujen tuottamisessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarpeen ovat synnyttäneet kuntien kiristyvä talous, maa- Teuvalla 23.3.2006 Veli Nummela kunnanjohtaja

PÄÄVASTUUALUEITTAINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TARKASTELU HALLINTO- JA ELINKEINOTOIMI Hallinto- ja elinkeinotoimi valmistelee päävastuualueen omat ja yhteensovittaa muilla päävastuualueilla valmistellut kunnanvaltuustossa käsiteltävät asiat sekä ohjaa muiden päävastuualueiden taloudenhoitoa, hallintoa ja toimintaa huolehtien tällöin erityisesti taloudellisten voimavarojen riittävyydestä ja jakaantumisesta päävastuualueiden kesken kulloisetkin tavoitteet ja tarpeet huomioon ottaen, sekä hoitaa elinkeinotoimen niiltä osin kuin se ei kuulu elinkeinotoimen kuntayhtymälle, sisäisen valvonnan järjestämisen, asuntotoimen, kaavoituksen, maanhankinnan ja joukkoliikennepalvelut ynnä maaseutu- ja lomituspalvelut. Lisäksi hallintoja elinkeinotoimi toimii kuntakonsernin konsernijohtona ohjaten konserniyhteisöjen päätöksentekoa, taloudenhoitoa ja toimintaa. Maaseutupalvelujen päämääränä oli enimmäkseen Suomen valtion ja Euroopan yhteisön maatalous- ja maaseutupolitiikan paikallistason toteuttajana turvata osaltaan maataloudesta toimeentulonsa saavalle, kuten myös muulle talouskylissä asuvalle väestölle elämisen mahdollisuudet siten, että tämä osa väestöä voi jatkaa elinkeinonsa harjoittamista ja asumistaan edelleenkin. Selvitys päämäärien toteutumisesta Tilinpäätös kokonaisuudessaan sekä lisäksi mm. valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat muodostavat selvityksen edellä mainitun ensimmäisen päämääräasettelun toteutumisesta. Valtuuston päämääräasettelu vuodelle 2005 Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2005 talousarvioasiakirjan sivuilta 24-27. Hallinto- ja elinkeinotoimen keskeisenä päämääränä oli pyrkiä hyvällä, runsaalla informaatiopalvelulla, myös kaukaiseen tulevaisuuteen (10-15 vuotta) ulottuvalla ennustamisella ja suunnittelulla sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätöksenteon huolellisella valmistelulla sekä toiminta- ja hallinto-organisaation ohjauksella varmistamaan, että kunnan päämäärät ja tavoitteet sekä myös kunnan ja päävastuualueiden toiminta-ajatukset voivat toteutua. Päämääränä oli vähintään vähimmäistarpeiden mukaisen toimintaorganisaation taloudellisten ja muiden voimavarojen turvaaminen muuttuvissa taloudellisissa olosuhteissa. Elinkeinotoimen osalta päämääränä oli työpaikkojen syntymiselle ja säilymiselle suotuisten kunnan toimialan mukaisten edellytysten kehittäminen ja ylläpito sekä elinkeinotoimen kuntayhtymän tukeminen työpaikkojen aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi. Kaavoitus, maanhankinta ja asuminen Vahvistettua asemakaava-aluetta oli vuoden lopussa n. 413,3 ha ja osayleiskaava-aluetta n. 6 760 ha (keskustan alue, Perälä, Riippi, Kauppila, Paskoonharju, Äystö, Parra). Keskustataajaman ja Kauppilan osayleiskaavojen tarkistuksen osalta tehtiin siihen liittyviä selvityksiä, kuten luonto- ja kulttuurimaisemaselvityksiä ja rakennusten inventointia. Asemakaavan laajennuksia ja muutoksia ei käsitelty toimintavuoden aikana. Maanhankintaan ei ole ollut tarvetta, sillä kunnalla on omistuksessaan runsaasti kaavoitettuja ja kunnallistekniikalla varustettuja rakennuspaikkoja. Jatkossa tulisi kuitenkin laatia strategia rakennusmaan hankkimiseksi kunnalle. Vuokra-asuntomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta ovat joitakin yksittäistapauksia lukuun ottamatta kohdanneet keskimäärin hyvin. Vuonna 2004 asuntojen käyttöaste kohosi 95,48 %:iin ja oli kertomusvuonna 95,75 %. Teuvan kunnalla ja sen kokonaan omistamalla Teuvan Vuokratalot Oy:llä on yhteensä 270 vuokra-asuntoa.

Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito on ollut jo vakiintuneen käytännön mukaisesti pääosin Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymällä. Toiminta on ollut projektipainotteista ja Teuva on ollut mukana useissa kymmenissä seudullisissa ja maakunnallisissa projekteissa. Niin ikään Teuva on ollut ja on edelleen mukana useissa Suupohjan kehittämisyhdistyksen Leader-projekteissa ja Kauhajoen seudun verkostopilotti -hankkeessa, jossa valtuusto on päättänyt Teuvan kunnan jatkavan vuoden 2006 loppuun. Em. organisaatioiden ja projektien toiminnasta ja tuloksista on erikseen raportoitu kertomusvuoden aikana luottamushenkilöhallinnolle. Seutukuntayhteistyö on edelleen voimistunut ja keskeisenä valmistelun kohteena ovat olleet seutukuntayhteistyö talous- ja henkilöstöhallinnossa, Suupohjan seudun tietoverkkoyhteistyön ja verkkopalvelutoiminnan kehittäminen, ohjelmisto- ja tietojärjestelmähankintojen yhteistyö ja seutuportaalin kehittäminen. Vuoden 2005 aikana valmistui seutuverkon runkoverkko. Yrittäjien ja kunnan suoraa yhteistyötä on myöskin pyritty lisäämään. Syksyllä 2005 alkoivat säännölliset yrittäjien aamukahvitilaisuudet, jossa ajankohtaisista aiheista voidaan vaihtaa näkemyksiä. Kunnanhallitus myös nimitti kunnan ja yrittäjien edustajien yhteisen työryhmän valmistelemaan elinkeinopoliittista ohjelmaa. Henkilöstöhallinto Henkilöstötyön tavoitteet ja kivijalka asetettiin kertomusvuoden aikana laaditulla henkilöstöstrategialla. Strategiatyössä mukana oli laaja joukko sekä kunnan viranhaltijoita, työntekijöitä, ammattijärjestöjen edustajia että luottamushenkilöitä. Työhyvinvointiin tähtäävää työtä jatkettiin edelleen ainakin työnohjauksen menetelmin. Kuntatyö kuntoon hanke päättyi vuoden 2005 lopussa. Matkailu Matkailun kärkituotteena toimii kunnan osakkuusomistuksessa oleva Vapaa-ajankeskus Parra Oy:n laskettelukeskus Snowpark Parra, jossa talvikausina on n. 25 000 kävijää. Parra Oy on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hyvin palvelukykyinen ja yhtiö keskittyy alkuperäiseen tehtäväänsä ja rooliinsa eli laskettelubisnekseen. Luonto-Parra (=Kesä-Parra) on vuoden 2004 alusta alkaen ollut Teuvan Rivakka ry:n hallinnassa. Teuva-Infossa, joka siirtyi kertomusvuoden alussa Teuvan Kulttuuritalo Orrelaan, on kuntaa ja kunnan palveluita esitteleviä matkailu- ym. esitteitä, yritysten esitteitä, julkisten kulkuneuvojen aikatauluja ym. Esitteitä on saatavilla myös kunnantalolla ja kesällä avoinna olleessa Pyöräilyn erikoismuseossa Pyörätallissa. Kunnan uusi matkailuesite valmistui sopivasti juuri ennen heinäkuun lopulla alkaneita Eteläpohjalaisia Spelejä. Esitettä on toimitettu matkailijoiden saataville matkailujärjestöjen toimipisteisiin, naapurikuntien matkailuinfoihin, Teuva-Infoon, kunnanvirastoon ja kunnan eri kohteisiin. Maaseutupalvelut Varsinaisten tukihakemusten viimeinen palautuspäivä oli 29.4.2005. Tukihakemuksia jätti 301 tilaa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 2 tilaa eli 0,7 %. Tukihakemusten mukaan tiloilla oli käytettävissä peltoa 10 468 ha. Maaseututoimen kautta tiloille maksettiin Eu:n ja kansallisia tukia yhteensä 7 295 091 euroa. TE-keskuksen kautta maksetut tuet yhteensä 497 232 euroa. Etelä-Pohjanmaan TE-keskus on 97 rahoitustukipäätöksellä myöntänyt maatiloille investointitukea avustuksina ja lainoina 3 317 127 euroa. Kevään tukihakemuskoulutukseen 29. maaliskuuta osallistui 107 viljelijää. Syksyllä 14. lokakuuta pidetyssä tilatukijärjestelmää käsitelleessä koulutustilaisuudessa oli 113 osallistujaa.

Kuluttajaneuvonta Kunnallisen kuluttajaneuvojan tehtävänä on antaa kuluttajille yleistä tietoa kuluttaja-asioista, henkilökohtaista neuvontaa kulutuspäätösten kannalta merkittävistä asioista sekä kuluttajan asemasta. Kuluttajaneuvonnassa avustetaan kuluttajaa yksittäisissä elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä ristiriitatilanteissa selvittämällä asiaa ja pyrkimällä sovintoratkaisuun sekä tarvittaessa ohjaamalla asianmukaiseen oikeussuojaelimeen (kuluttajavalituslauta-kunta tai oikeusistuin). Kuluttajaneuvoja osallistuu kulutushyödykkeiden hintojen, laadun, markkinoinnin ja sopimusehtojen seurantaan sekä avustaa pyynnöstä muita kuluttajaviranomaisia. Kuluttajaneuvonta on lakisääteistä, maksutonta ja sitä annetaan ensisijaisesti kunnassa asuville henkilöille. Teuvan kunnassa kuluttajaneuvonnasta vastaa oman toimensa ohella rakennustarkastaja. Kertomusvuoden aikana yhteydenottoja kuluttajaneuvontaan on ollut noin n. 75. Tapaukset ovat ratkenneet ohjeilla, yhteydenotoilla tavaran/palvelun tuottajiin sekä neuvotteluilla, eikä kirjallisia valituksia kuluttajavalituslautakunnalle tai oikeusistuimiin ole tarvinnut tehdä. Resurssit eivät ole riittäneet yleiseen neuvonta- eikä valistustyöhön. Kirjastossa on erityinen kuluttajainfopiste, jossa on saatavilla ajankohtaisia kuluttajatiedotteita ym. ohjeita. Kuluttajainfopisteen hoidossa on avustanut terveystarkastaja. Teuvan historia II Teuvan historian II osan kirjoittamisesta tehtiin v. 1996 sopimukset professori Raimo Rannan ja tohtori Ossi Viidan kanssa. Teuvan historia II käsittää vuodet 1796 - n. 1950 ja tarkoituksena on, että historia on valmis vuonna 2006. Kustannusten jako Teuvan kunta 80 % ja Teuvan seurakunta 20 %. Kirjoitustyötä johtaa ja valvoo historiatoimikunta, jossa on 9 kunnan nimeämää ja 5 seurakunnan nimeämää jäsentä. Asiantuntijoina toimikunnassa on kumpikin historian kirjoittaja. Tulevaisuuslautakunta Tulevaisuuslautakunnan toiminta-ajatuksena on hallintosäännön mukaan tulevaisuuden kehityksen ennakointi kunnassa ja seutukunnassa, ideoiden ja keinojen kehittäminen yhteistoiminnassa kuntalaisten, oppilaitosten ja kunnan ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa kunnan/seutukunnan myönteisen kehityksen turvaamiseksi uutta kehittyvää teknologiaa ja EU:n tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Tulevaisuuslautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana 12 kertaa. Kunnanhallitukselle ehdotettiin, että ryhdytään kiireesti neuvottelemaan Lauri Tähkä & Elonkerjuun saamiseksi Teuvan PR-porukaksi. Esitettiin tonttikampanjan käynnistämistä Lossanmäen tonttien myymiseksi. Edelleen esitettiin, että kunnanhallitus ryhtyy toimenpiteisiin positiivisen kuntakuvan luomiseksi ja yleisen vireyden nostamiseksi Teuvalla tulevaisuuslautakunnassa ideoitujen periaatteiden ja toimenpide-ehdotuksen pohjalta. Tämä ns. Teuva-paketti sisältää seuraavat tavoitteet: Rakennusbuumi Teuvalle, Asu Teuvalla, on työpaikkasi missä tahansa!, Potkua yrittämiseen, Lapsissa on tulevaisuutemme ja Rinta rottingille. Lautakunta keskusteli kauppiastoimikunnan edustajien kanssa Teuvan palvelurakenteen ylläpitämisestä ja perusti toimikunnan kehittelemään asiaa. Suupohjan Seutuverkko Oy:n toimitusjohtaja Juha Palonen kävi selostamassa lautakunnalle seutuverkon rakentamisen tilannetta ja seutuverkon tarjoamia mahdollisuuksia. Luokanopettaja Anna Satokunnas oli kertomassa kolmen pääoman ajattelutavasta, joka päätöksentekijöiden tulisi lautakunnan mielestä omaksua ja ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Kertomusvuoden loppupuolella lautakunta päätti toteuttaa kyläkierroksen, jonka tarkoituksena on kartoittaa kyläläisten mielipiteitä ja ideoita. Kertomusvuonna vierailtiin Horossa ja Äystöllä. Historiatoimikunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 4 kertaa. Historian kirjoittajat ovat ilmoittaneet, että käsikirjoitus valmistuu sopimuksen mukaan toukokuun loppuun 2006 mennessä. Historiatoimikunta valmisteli historian toimitusta ja teki kunnanhallitukselle 12.12.2005 ehdotuksen toimitussopimuksesta professori Raimo Rannan kanssa.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO- JA TOIMINTAORGANISAATIO SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ITSEOHJAUTUVA JOHTOTIIMI Jorma Uusimäki Apulaiskamreeri Sosiaali- ja terveystoimen talous- ja yleishallinto Hannele Laaksonen Hoitotyön johtaja Hoito-, hoiva- ja palvelutyön sekä henkilöstön johtaminen ja kehittäminen Markku Salomäki Johtava lääkäri Terveydenhuollon palvelutuotanto ja lääketieteellinen johto Pekka Rahkonen Sosiaalijohtaja Sosiaalihuollon palvelutuotanto ja sosiaalitieteellinen johto Talous- ja yleishallinto Keskusvarasto Keskuskeittiö Lehtiharjun keittiö Kiinteistönhuolto KOTIHOITO * kotipalvelu * kotisairaanhoito * palvelukotihoito *neuvolatoiminta Lääkärit Psykologi Lääkekeskus Sairaankuljetus Välinehuolto Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvat tehtävät Sosiaalihuollon erityislakeihin perustuvat tehtävät Holhous KEHITYSVAMMA- HUOLTO * ohjatun asumisen yksikkö * toimintakeskus * autetun asumisen yksikkö TERVEYSKESKUS- HOITO * vastaanottopalvelut * työterveyshuolto * laboratorio * röntgen * fysioterapia Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö HAMMASHUOLTO Hammaslääkärit Hoitohenkilökunta Lääketieteellinen hoito OSASTOTOIMINTA * terveyskeskusosasto I * terveyskeskusosasto II * terveyskeskusosasto III * Henriikkakoti

Kuntien erityistoimiala - kuntien hoidettavaksi eri laeilla säädetyt tehtävät - on kokonaisuutena katsoen laajentunut yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Erityistoimialaan kuuluvat tehtävät ovat lisääntyneet erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Yksilön oikeudesta sosiaali- ja terveyspalveluihin on säädetty laeissa eri tavoin. Eräiden palvelujen turvaamista on pidetty niin tärkeänä, että yksilölle on säädetty ns. subjektiivinen eli jokaiselle kuuluva oikeus saada palvelu. Tällaisia palveluja ovat mm. lasten päivähoito, eräät vammaisille henkilöille säädetyt palvelut, toimeentuloturva sekä oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon. Kunnalla on velvollisuus varata riittävä määräraha näitä palveluja varten kaikissa tilanteissa. Suuri osa sosiaali- ja terveyspalveluista on kuitenkin määrärahasidonnaisia. Yksilöllä on tällöin oikeus palveluun kunnan varaamien määrärahojen rajoissa. Palveluja voidaan tällöin kohdentaa niitä kaikkein eniten tarvitseville. Yleisenä periaatteena on kuitenkin pidettävä sitä, että palvelun tarve on aina arvioitava yksilöllisesti. Palvelua ei voida evätä pelkästään määrärahan puutteeseen vedoten. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on kunnilla. Se merkitsee vastuuta osoittaa riittävät voimavarat kunnan tehtäväksi säädettyihin palveluihin. Rahoitusvastuu jakaantuu kunnan (verotulot), valtion ja toimintatuottojen kesken. Valtion rahoitusosuus vuodelle 2005 lisääntyi 571 500 euroa. Valtionosuuksien lisäys on tarkoitettu erityisesti kuntien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen sekä sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämistyöhön. Vanhushuoltoa on kehitettävä ja parannettava lisäämällä vanhustenhuollon virkoja. Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueen toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja taloudellinen kehitys Päämääränä oli kehittää toimintaa, henkilöstöä ja palvelujärjestelmän rakennetta siten, että palvelujärjestelmä vastaa kohtuullisin kustannuksin ja laadukkaana kunnan asukkaiden tarpeisiin. Keskeisiä päämääriä olivat avohoitokeskeisyys, taloudellisuus ja vaikuttavuus siten, että perusturva tuli järjestää ensisijaisesti avohoidossa, jonka resursseja on lisätty. Toiminnallisena tavoitteena on ollut järjestää lakisääteinen sosiaalihuolto sekä sairaanhoito- ja terveyspalvelut kunnan eri-ikäisille asukkaille. Toiminnallisissa tavoitteissa on korostettu palvelurakennemuutoksia niin, että sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus turvataan ja palvelut järjestetään tehokkaasti. Palvelujen järjestämisen turvaamiseksi sosiaali- ja terveystoimi on ollut mukana seutukunnallisissa sosiaali- ja terveystoimen projekteissa. Palvelujärjestelmän päämääränä on ollut ylläpitää ja edistää kuntalaisten terveyttä ja omatoimista selviytymistä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja hoitaa sairauksia. Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sosiaali- ja terveystoimi tukee teuvalaisten selviytymistä eri elämäntilanteissa tuottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti kunnan omassa organisaatiossa ja sen lisäksi seutukunnallisesti sekä kuntayhtymien kanssa. Samalla kehitetään yhteistoiminnassa muiden päävastuualueiden kanssa kunnan sosiaalisia ja terveydellisiä oloja sosiaalisten ja terveydellisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sekä täten palvelutarpeiden vähentämiseksi. Valtuuston hyväksymät päämäärät sekä hyväksyen tiedoksi merkitsemät tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2005 talousarviokirjan sivuilta 28-40. Talouden kehitys vuosina 2000-2005 Tilastotietoja sosiaali- ja terveydenhuollon kertomuksista vuosilta 2000-2005 KUSTANNUKSET netto mk/euro/asukas sis. kiinteistö- ym. sisäiset kustannukset U2002 2003 2004 2005U e e e e Sosiaalihuolto 700 792 854 909 Terveydenhuolto 1074 1131 1222 1315 Sos. ja terv.yht. 1774 1923 2076 2224 Kansanterv.työ 453 486 506 522 Erikoissairaanh. 621 645 716 793

Sosiaali- ja terveystoimi on toiminut hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhdistettynä vuodesta 1993 alkaen. Eri vastuualueiden ulkoiset bruttomenomäärät jakautuivat seuraavasti (vuosi 2004 sulkeissa). sosiaali- ja terv.toimen hallinto 266 300 e (271 000 e) sosiaalityö 1 706 000 e (1 645 000 e) avohoito 4 607 000 e (4 441 000 e) laitoshoito 8 907 500 e (8 368 000 e) lasten päivähoito 1 706 000 e (1 567 000 e) Hallinnon menoihin sisältyy avohoidon kehittämishankkeen kustannuksia 240 500 euroa. Sosiaali- ja terveystoimen bruttomenot kasvoivat noin 890 000 euroa, tulot lisääntyivät n. 63 000 euroa, nettomenojen muutos n. 826 000 euroa, noin 6,5 % verrattuna vuoteen 2004. Väestön ikärakenne 1992-2005 asukkaita 0-6 v % 7-14 v. 15-64 v. yli 65 v. % 65-74 v. % yli 75 v. % yli 85 v. % 1.1.1992 7382 1321 17,9 797 10,8 524 7,1 88 1,2 1.1.1995 7207 1386 19,2 838 11,6 548 7,6 102 1,4 1.1.1996 7087 1408 19,9 842 11,9 566 8,0 109 1,5 1.1.1997 7019 1434 20,4 832 11,9 602 8,6 122 1,7 1.1.1998 6893 1441 20,9 822 11,9 619 9,0 119 1,7 1.1.1999 6816 1437 21,1 791 11,6 646 9,5 125 1,8 1.1.2000 6686 442 698 4120 1444 21,6 787 11,8 657 9,8 128 1,9 1.1.2001 6620 436 696 4028 1460 22,1 773 11,7 687 10,4 139 2,1 1.1.2002 6508 431 673 3946 1458 22,4 760 11,7 698 10,7 144 2,2 1.1.2003 6403 416 642 3875 1470 23,0 742 11,6 728 11,4 150 2,3 1.1.2004 6340 413 614 3847 1466 23,2 722 11,4 744 11,8 169 2,7 1.1.2005 6307 407 6,5 591 3803 1506 23,9 741 11,7 765 12,1 181 2,9 ENNUSTE 2010 uusi 5797 368 6,3 766 13,2 2010 vanha 6001 326 5,4 459 3770 1446 24,1 699 11,6 747 12,4 206 3,4 2020 5488 308 408 3119 1653 30,1 915 16,7 738 13,5 220 4,0 2030 5119 1720 33,6 788 15,4 931 18,2 230 4,5 UPainotukset ja tulokset vastuu- ja tehtäväalueilla Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon erityisenä tehtävänä on ollut lisääntyvässä määrin huolehtia siitä, että julkiselle vallalle säädetty velvoite turvata jokaiselle kuntalaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut toteutuu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on edellyttänyt yhteistyötä eri hallintokuntien kesken, seudullisesti ja maakunnallisesti. Hallinnon menoihin on sisältynyt seudullisiin sosiaalija terveyspalvelujen kehittämishankkeisiin menomäärärahoja 13 600 euroa. Keskeisimpiä kehittämishankkeita ovat olleet mielenterveystyön alueellinen verkostotyö ja sosiaali- ja terveyspalvelujen seutukunnallinen strategiatyö (seutukoordinaattorihanke). S o s i a a l i t o i m i Sosiaalityön vastuualue Sosiaalityön tavoitteena on ollut ylläpitää ja edistää yksilöiden ja perheiden turvallisuutta ja suoriutumista, selvittää sosiaalisia ongelmia sekä antaa ohjausta ja neuvontaa. Sosiaalityön vaikutusta on kanavoitu eri väestöryhmiin siten, että sosiaalityöntekijät ovat osallistuneet lisääntyvässä määrin ns. moni-ammatillisten työryhmien työskentelyyn eri hallinnon-aloilla ja sosiaali- ja terveystoimen vastuu- ja tehtäväalueella. Sosiaalityöntekijä vastaa peruskoulujen sosiaalityöstä, vastaanotto yksi päivä viikossa yhteiskoululla.

U 1994 U 2000 Lastensuojelu Perhekotisijoituksen ja lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän kustannukset ovat 168 500 euroa. Tuloja on kertynyt suurten kustannusten tasausjärjestelmän kautta 47 500 euroa. Tasausjärjestelmä päättyi vuoden 2005 lopussa. Lasten ja perheiden palveluista kasvatus- ja perheneuvonta on järjestetty ostopalveluna Kauhajoen kaupungilta, suoritteita 509, kustannukset 18 000 euroa, menojen kasvu 24 %. Toimeentuloturva Toimeentulotuki on lakisääteinen, ei määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu. Toimeentuloturvan menoihin sisältyvät varsinaisen toimeentulotuen, kuntouttavan työtoiminnan ja elatustuen menot. Menot yhteensä 356 000 euroa, 9,8 % alhaisemmat kuin vuonna 2004. Kuntouttavan työtoiminnan piirissä ei ole ollut teuvalaisia vuonna 2005 Toimeentulotukea saaneet ruokakunnat 1994-2005 1995 1996 1997 1998 1999 312 335 347 374 334 288 2001 2002 2003 2004 2005 252 251 234 233 230 213 Elatustukea on maksettu 95 lapsesta 104 500 euroa. (96 lasta vuonna 2004). Elatusapua perittiin elatusvelvollisilta 52 500 euroa (vuonna 2004 n. 73 000 euroa). Päihdehuolto Päihdehuollon katkaisuhoidosta on ensisijainen vastuu ollut ns. moniammatillisella työryhmällä. Seinäjoen A- klinikan sosiaaliterapeutin vastaanotto on Teuvalla kaksi kertaa kuukaudessa, asiakkaita 21. Suupohjan Sininauha ry on aloittanut 1.4.2005 seutukunnallisen päiväkeskus- ja tuetun asumisen toiminnan päihdeongelmaisille. Palvelun piirissä on 4 teuvalaista. Päihdehuollon kokonaiskustannukset ovat 15 700 euroa. Menojen kasvu n. 30 %. Päihdeongelmien hoitotarve on lisääntynyt siten, että pitempiaikaiseen katkaisuhoitoon tarvitaan laitoshoitoa. Sosiaalityön asiakaskäynnit: v. 1994 2256 v. 2000 3147 v. 1995 3308 v. 2001 3177 v. 1996 3920 v. 2002 3288 v. 1997 3419 v. 2003 3230 v. 1998 3309 v. 2004 3420 v. 1999 3200 v. 2005 3050 Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut sekä tukitoimet on järjestetty sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve on edellyttänyt. Erityisesti vammaispalveluista on merkittävä osa sellaisia menoeriä, jotka on vammaisille korvattava sataprosenttisesti, subjektiivinen oikeus. Kuljetuspalvelujen piirissä on ollut 67 asiakasta (edellisenä vuonna 57), kustannukset 117 500 euroa. Osa kuljetuksista on järjestetty sosiaalihuoltolain mukaisina kuljetuspalveluina. Henkilökohtaisen avustajan kustannukset ovat n. 81 000 euroa (edellisenä vuonna 53 500 euroa). Palvelujen piirissä on 7 vaikeavammaista. Omaishoidontuen saajia on ollut 67, menot noin 180 000 euroa (160 000 euroa vuonna 2004). Vanhusja vammaishuollon menot ovat olleet 405 500 euroa ja menojen kasvu n. 16,5 %. Kehitysvammahuolto Kehitysvammaisten erityishuoltoon kuuluvia palveluita ovat terveydenhuolto, ohjaus, kuntoutus ja toiminnallinen valmennus, työtoiminta, asumisen järjestäminen ja apuvälineiden järjestäminen sekä laitoshoito. Kehitysvammahuollon palveluista omana toimintana on järjestetty työtoiminta, autettu asuminen (hoitokoti) ja ohjattu asuminen (asuntola). Laitoshoidon palvelut on järjestetty Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kautta. Kehitysvammahuollon oman toiminnan menot olivat 600 500 euroa, menojen kasvu 2,16 %. Laitoshoidon menot (Eskoo) 178 800 euroa, menojen kasvu 3,65 %.

Päivähoidon vastuualue Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lasten päivähoito sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki ovat subjektiivisia oikeuksia alle oppivelvollisuusikäisille lapsille. Päivähoidon suurimman menoerän muodostavat palkat. Muita suurempia menoeriä ovat elintarvikkeiden hankinnasta ja perhepäivähoitajille maksettavista kustannuskorvauksista johtuvat menot. Lasten päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja kehityksestä sekä antaa mahdollisuus molemmille vanhemmille työssäkäyntiin tai opiskeluun. Keskeinen tavoite on edelleenkin järjestää jokaiselle päivähoitoa tarvitsevalle lapselle vanhempien toiveiden mukainen ja lapselle sopivin päivähoitopaikka. Kunnassa toimi kertomusvuoden lopussa 26 perhepäivähoitajaa ja kirkonkylässä vuorohoitoryhmis, joka on tarkoitettu ensisijaisesti vuorohoitoa tarvitseville lapsille. Vuorohoitoryhmiksessä on neljä työntekijää ja päivittäin hoidossa keskimäärin 12 lasta. Horon ryhmiksen toiminta on edelleen jatkunut, Horon ryhmiksessä on yksi työntekijä ja hoidossa 4-5 lasta. Helmikuussa 2005 Äystölle perustettiin ryhmis, jossa vuoden lopussa työskenteli kolme työntekijää, lapsia hoidossa 11. Päiväkodilla on järjestetty esiopetusta kahdessa eri ryhmässä yhteensä n. 40 lasta. Osa esiopetuksessa olevista lapsista tarvitsee myös päivähoitoa. Myös erityishoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoito on keskitetty päiväkodille. Lasten kotihoidontuki on vaihtoehto lapsen hoidon järjestämiselle muutoin kuin kunnallisessa päivähoidossa. Kertomusvuoden aikana on edelleen maksettu yksityisen hoidontuen kuntalisää lapsista, joiden päivähoito on järjestetty yksityisesti kunnan hyväksymällä yksityisellä palveluntuottajalla. Teuvan kunta osallistuu seurakunnan päiväkerhotoiminnan menoihin 25 prosentilla kustannuksista. Vuonna 2004 alkanut koko päivähoidon kehittämisprojekti on jatkunut edelleen koko vuoden 2005. Projektin tavoitteena on laatia varhaiskasvatussuunnitelma kuntaan ja eri päivähoitomuodoille. Koulutus järjestetään yhteistyössä Jurvan päivähoidon kanssa ja sen toteuttaa Innoline Group/InnoRet Lahdesta. Koulutusprojekti päättyy tammikuussa 2006. Kertomusvuoden lopussa perhepäivähoidossa oli 111 lasta, kolmiperhepäivähoidossa 10 lasta, vuorohoitoryhmiksessä 16 lasta, Horon ryhmiksessä 5 lasta, Äystön ryhmiksessä 11 lasta ja Sipilän päiväkodilla 15 lasta (huom. lisäksi eskarit, joita ei ole laskettu päivähoidon piirissä oleviksi). Hoitopäiviä vuonna 2005 oli yhteensä 34 547 (vuonna 2004 yhteensä 35 161). Päivähoidon ulkoiset menot vuonna 2005 olivat n. 1,4 milj. euroa (vuonna 2004 n. 1,3 milj. euroa), lasten kotihoidontuen menot olivat n. 341 000 euroa, vuonna 2004 n. 285 000 euroa ja osuus seurakunnan päiväkerhotoiminnasta edelleen n. 15 000 euroa. Avohoidon vastuualue Kotipalvelu Kotipalvelu on osa sosiaalipalveluja, jolla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. Avohoidon kehittämishankkeen turvin on määräaikaisesti lisätty henkilökuntaa kotona annettavien palvelujen tehtäväalueella, mikä on mahdollistanut kotipalvelussa ilta- ja viikonlopputyön. Toiminnassa on korostettu kotipalvelun ja vuodeosaston yhteistyön toimivuutta ja sen merkitystä. Vuoden 2005 aikana on toteutettu ennaltaehkäisevät kotikäynnit yli 85-vuotiaille vanhuksille, jotka eivät vielä ole palvelujen piirissä. Kotikäyntien yhteydessä on selvitetty vanhuksen kotona selviytyminen, suoritettu muisti- ja toimintakykytestit. Kotipalvelun menot 786 000 euroa, menojen kasvu 10,20 %. Kotipalvelun piirissä on vuoden aikana ollut 248 henkilöä. Tukipalveluja saaneita asiakkaita 205. Tukipalveluna vanhuksille on järjestetty saunapalveluja, ateriapalveluja ja turvapuhelinpalveluja. Kotipalveluauto on huolehtinut ateria-, sauna- ja asiointikuljetuksista. Sotainvalidien kotiavustajatoimintaa on tuettu erillisellä määrärahalla n. 6 000 euroa/vuosi. Kotiavustajien välitys sotainvalidi- ja sotaveteraaniperheille on siirretty kodinhoitajan tehtäväksi maaliskuussa 2005.

908 U 1996 U 2001 Kotona annettavat palvelut, käyntien lukumäärä 1997 1998 1999 2000U Kotipalvelu 11009 12580 15368 16545 16866 Kotisairaanhoito 5521 5057 5306 6113 5619 2002 2003 2004 2005 Kotipalvelu 15778 18800 22445 25201 25784 Kotisairaanhoito 4842 5598 4804 5149 5466 Palvelukodit Vanhusten palvelukoteja on ollut kertomusvuoden aikana viisi, paikkoja yhteensä 50. Kertomusvuoden aikana käynnistettiin uusi palvelukoti Nummiranta ja samanaikaisesti käynnistettiin palvelukoti Heikinhovin kunnostaminen. Palvelukotien vakituista henkilökuntaa lisättiin vuoden 2005 alusta lukien Ailintuvassa 2,5 ja muissa palvelukodeissa 3 työntekijään/palvelukoti. Henkilökuntalisäyksen ja työaikamuutosten myötä palvelukotien henkilökuntaa on paikalla kaikkina viikonpäivinä kello 7.00-21.00 ja Ailintuvassa klo 7.30-20.30. Asiakkaiden turvallisuuteen kiinnitettiin huomiota laatimalla jokaisen palvelukodin turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma. Hoidon jatkuvuuden ja tiedonkulun parantamiseksi otettiin käyttöön asiakaskohtaiset hoitokansiot. Palvelukotien toimintakäytäntöjä uudistettiin ja yhtenäistettiin ja hoitajien työn painopistettä siirrettiin kodinhoidollisista tehtävistä asukkaiden hoitoon ja huolenpitoon, tavoitteena hyvä hoito ja kuntouttava työote. Palvelukotien kokonaismenot olivat 643 800 euroa, menojen kasvu n. 9 %. Palvelukotien asumispalvelupäivät 1996-2005 U U U1996 1997 1998 1999 2000 Ailintupa 2171 2394 2399 2226 2339 Heikinhovi 3435 3345 3374 3264 3170 Markkula 1814 1378 1312 1543 1455 Simonhovi 2854 3234 3100 3064 3187 Mäntyniemi 3780 3780 4024 4563 Yhteensä 11182 14131 13965 14031 14714 U U2001 2002 2003 2004 2005 Ailintupa 2380 1749 2343 2470 2334 Heikinhovi 3516 3470 3439 3465 3332 Markkula 1511 1343 1091 4 - Simonhovi 3209 3361 3422 3270 3216 Mäntyniemi 4483 4120 4200 4474 4142 SyyspihlajaU 3896 3804 4140 4364 4026 U Yhteensä 18995 17847 18635 18047 17050 Laitoshoidon vastuualue Henriikkakoti Henriikkakoti on 38-paikkainen vanhushuollon osasto. Dementiaosasto on 9-paikkainen. Intervallihoitopaikkoja on 5. Palvelurakennemuutoksen myötä Henriikkakoti on muuttunut yhä huonokuntoisempien vanhusten hoitopaikaksi. Toiminnallisena tavoitteena on ollut tukea vanhushuollon avohoitoa. Henkilökunnan rakenteellisena muutoksena yksi perushoitajan toimi on muutettu sairaanhoitajan toimeksi ja hoitoapulaisen toimi on vakinaistettu ruokahuollon tehtäviin. Hoitopäiviä 14 602, kuormitusaste 105,29 %. Menot 1 068 700 euroa, menojen kasvu n. 2,4 %. Henriikkakodin 20-vuotisjuhlia vietettiin keväällä 2005. Eskoon keskuslaitos Eskoon keskuslaitoksessa on kolme teuvalaista, kokonaiskustannukset n. 178 000 euroa. T e r v e y s t o i m i Avohoidon vastuualue Lääkäripalvelut Tavoitteena on ollut väestövastuisen toiminnan ylläpitäminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen porrastuksen toimivuus. Neljäs lääkärinvirka oli täytettynä 2.7.2005 saakka. Vastaanotolle on palkattu terveydenhoitaja, jonka tehtävänä on soveltuvin osin korvata lääkärivajausta. Terveydenhoitajan työpanosta on käytetty myös avohuollon kehittämishankkeen tehtäviin. Lääkärin vastaanoton avohoitokäyntejä oli 16 124 (vuonna 2004 15 980). Terveydenhoitajan vastaanotolla käyntejä 1 466 (vuonna 2004 1 416). Alkuvuoden hyvä lääkäritilanne vähensi päivystyskäyntejä, mutta loppuvuodesta päivystyskäynnit taas lisääntyvät. Päivystysaikana käyntejä oli 4 304, mikä on 27 % kokonaiskäyntimäärästä. Yöpäivystyksen ulkoistamisen vuoksi terveyskeskuslääkärit eivät ole osallistuneet 1.11.2004 jälkeen keskussairaalan yöpäivystykseen, jossa teuvalaisia kävi vuoden aikana 79 potilasta.

1996 2001 U 1996U U 2001 Lääkäripalvelut Avohoito- U 1997 1998 1999 2000 U käynnit 21590 20494 20797 19510 19188 Avohoito- U 2002 2003 2004 2005 käynnit 18744 15936 15608 15984 16124 Hammashuolto Hammaslääkärivaje on jatkunut. Hammaslääkärien työpanos keskimäärin 2,7 hammaslääkärityövuotta. Hoitotakuun mukainen hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hammashoito on vaikeutunut etenkin aikuisten kohdalla. Lapset ja nuoret ovat päässeet hoitoon yksilöllisen tarpeen mukaan. Vuodenvaihteessa jonotuslistalla oli 110 potilasta, pisin odotusaika 5 kuukautta. Hammaslääkäreillä käyntejä on ollut 6 272 (6 418 vuonna 2004), hammashoitajalla käyntejä 1 031 (658 vuonna 2004). Potilaita on ollut yhteensä 2 418 (2 175 vuonna 2004). Kotisairaanhoito Kotisairaanhoidossa on suunniteltu kotihoidon tiimityötä yhdessä kotipalveluhenkilökunnan kanssa. Tavoitteena on tehostaa kotisairaanhoito- ja kotipalveluhenkilöstön yhteistyötä, suunnittelua ja toteutusta. Avohuollon kehittämisrahalla palkatut sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja ovat tehneet myös viikonlopputyötä. Neuvolatoiminta Vuoden 2005 lopussa lakkautettiin lastenneuvolat Horossa, Äystöllä ja Perälässä. Lastenneuvolatyö keskitetään jatkossa Kirkonkylän neuvolaan. Sivuneuvoloiden aikuisvastaanottoja on supistettu tarvetta vastaavaksi. Neuvolatyötä tekeville terveydenhoitajille on suunniteltu uudet tehtäväalueet, sivukylillä on luovuttu väestövastuullisesta vauvasta vaariin periaatteesta. Diabetesriskiasiakkaiden seulontaa on kehitetty suunnittelemalla Teuvalle omat riskiasiakkaiden hoitopolkumallit. Diabeteksen ehkäisyohjelma eli Dehko on jatkunut koko vuoden. Äitiys- ja lastenneuvolatyössä painopistealueena on ollut lapsen ja vanhempien välisen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Kouluterveydenhuollossa kiinnitettiin erityistä huomiota kouluikäisten henkiseen hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Täydentävät palvelut Tehtäväalue tutkimus/käyntikerta 1997U 1998 1999 2000 Laboratorio 39908 42522 45511 43475 51062 Röntgen 3998 4328 4404 3587 3564 2002 2003 2004 2005 U Laboratorio 50463 49509 52145 55038 59876 Röntgen 3513 3406 3172 3486 3273 Fysioterapia UAvohoitoU Yksilökäynnit Ryhmäkäynnit Yhteensä 1999 2725 1404 4129 2000 2335 1994 4329 2001 1931 1637 3568 2002 1854 2034 3888 2003 1362 1762 3124 2004 1576 708 2284 2005 1578 1258 2836 ULaitoshoitoU Yksilökäynnit Ryhmäkäynnit Yhteensä 1999 2226 183 2409 2000 2011 260 2271 2001 2984 720 3704 2002 1920 1052 2972 2003 2362 623 2985 2004 2605 582 3187 2005 3138 447 3585 Röntgen Röntgenosaston auditointi on suoritettu kertomusvuoden aikana toimiluvan jatkamiseksi. Lääkärin vastaanoton henkilökunta ei voi ottaa enää röntgenkuvia, minkä vuoksi röntgenhoitajan työssä kokeiltiin myös iltavuoroja. Kokeilusta on tarpeettomana luovuttu. Laboratoriopalvelut Tutkimusten määrän lisääntyessä huomattavasti on lisätyövoimana käytetty kuntohoitajan työpanosta. Fysioterapia

Fysioterapian palveluissa ensisijaisia kohdealueita ovat olleet vuodeosaston potilaiden kuntoutus ja avohoidossa lakisääteinen apuvälinepalvelu. Ylläpitävää kuntoutusta on annettu myös Henriikkakodin ja palvelukotien asukkaille ja Lehtiharjun sairaalan potilaille. Avohoidossa on keskitytty sairauskohtaisten ryhmien toimintaan. Alueelliseen apuvälinekeskukseen ei siirrytty vuonna 2005. Apuvälineet hankitaan sairaanhoitopiirin hankintarenkaan kautta. Työterveyshuolto Työterveyshuollon tavoitteena on ollut järjestää lakisääteiset työterveyspalvelut yrityksille ja maataloustuottajille. Vuoden 2005 aikana on tehty sairaanhoitopalveluista sopimus 8 yrityksen kanssa. Kuntatyö kuntoon -projektin puitteissa järjestettiin laajempi terveydentilan kartoitus 48 kunnan työntekijälle. Laitoshoidon vastuualue Laitoshoitoa on annettava henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa tai muuta huolenpitoa, jota ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan muita sosiaali- ja terveyspalveluja hyväksi käyttäen. Laitoshoidon tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ensisijaisesti omilla osastoilla, terveyskeskuksen vuodeosastolla, dementiaja pitkäaikaissairaiden osastolla (osasto 2, Lehtiharju) ja sosiaalisen kuntoutuksen osastolla (osasto 3, Lehtiharju). Osastotoiminnan tavoitteena on ollut myös alentaa merkittävästi erikoissairaanhoidon nettokustannuksia. Osasto 1 (terveyskeskuksen vuodeosasto) Terveyskeskuksen vuodeosaston (38 paikkaa) painopistealueena on ollut erikoissairaanhoidon jatkohoidosta huolehtiminen. Vuodeosaston hoitopalveluihin sisältyvät akuutti ja pitkäaikainen perussairaanhoito. Merkittäviä hoidettavia potilasryhmiä ovat ortopediset/luukirurgiset tukielinleikatut kuntoutettavat, syöpäleikkauksista toipuvat, diabetesohjausta tarvitsevat sekä sydän- ja verisuonisairauksista kärsivät potilaat. Erityistoiminnasta on mainittava sotaveteraaneille järjestetty kahden viikon kuntoutusjakso sekä päihdeongelmaisten katkaisuhoito. Osasto on siirtynyt sähköiseen potilasasiakirjaamiseen. Osasto on osallistunut SAS-ryhmän toimintaan, mikä on edesauttanut potilaiden nopeampaa sijoittumista oikeisiin hoitopaikkoihin. Henkilökunnan työssäjaksamista on pyritty edistämään niin, että yli 55-vuotiaat vapautetaan tarvittaessa yövuoroista. Henkilökunta on osallistunut työnkiertoon. Osaston kuormitusprosentti on ollut 116,54 %. Keskimääräinen hoitoaika 29,36 vuorokautta (vuonna 2004 25,2 vuorokautta). Hoitopäiviä 16 164 (vuonna 2004 15 455). Osaston menot ovat kasvaneet vain 25 000 euroa, 0,02 % edelliseen vuoteen verrattuna. Osasto 2 (Lehtiharju) Osasto 2:lla on hoidettu vaikeita psykogeriatrisia ja psyykkisesti vaikeahoitoisia dementoituneita potilaita. Osastolla on toteutettu sekä pitkäaikaista hoitoa että akuutteja hoitojaksoja, mm. lääkehoidon tarkistuksia. Potilaat ovat entistä vaikeahoitoisempia, mistä johtuen hoitojaksot ovat pidentyneet, keskimääräinen hoitoaika 243,1 vuorokautta (vuonna 2004 153,6 vuorokautta). Osasto on 18-paikkainen. Hoitopäiviä 6 686 (vuonna 2004 7 374 hoitopäivää). Kuormitusprosentti 101,77 %. Psykiatriset konsultaatiot on viikoittain hoitanut psykiatri Esa Hiltunen ja vastaavana lääkärinä on toiminut terveyskeskuslääkäri Heikki Korpi. Henkilökuntarakennetta on muutettu siten, että yksi mielenterveyshoitajan toimi muutettiin sairaanhoitajan toimeksi ja perustettiin uusi sairaanhoitajan toimi. Osaston menot kasvoivat 3,71 %. Osasto 3 (Lehtiharju) Osastotoiminnan painopisteenä on seutukunnallinen ja maakunnallinen yhteistyö. Osastolla on hoidettu psykiatrisista häiriöistä kärsiviä potilaita nuorista aikuisista aina vanhuusikään asti. Päädiagnoosiryhmät muodostavat skitsofrenia ja muut psykoosit, persoonallisuushäiriöt sekä mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt. Osa potilaista on sairautensa luonteen vuoksi pitkäaikaishoidossa. Osastolla hoidettiin myös sellaisia kehitysvammaisia, joilla on psykiatrinen tausta. Liikuntarajoitteisten ja somaattisista sairauksista kärsivien potilaiden määrä lisääntyi. Intervallijaksojen pituudet vaihtelevat viikosta kahdeksaan viikkoon. Hoitojakson pituus oli 70,4 vuorokautta (vuonna 2004 71,4 vuorokautta). Osas-

U ton kuormitusprosentti oli 112,9 % (edellisenä vuonna n. 116 %). Hoitopäiviä 7 005 (vuonna 2004 7 213). Osaston yhteydessä toimivassa päivätoiminnassa oli 1 142 käyntiä (vuonna 2004 1 308 käyntiä). Teuvalaisten osuus 1 116 käyntiä. Osaston menot ovat olleet 2,86 prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2004. Omien osastojen taloudellista tulosta voidaan pitää erinomaisena. Menomäärärahojen kasvu 1,42 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lehtiharjun hoitopäivät kunnittain 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 UOsasto 2U Ilmajoki 266 240 446 515 442 Isojoki 672 761 557 264 332 121 209 176 18 Isokyrö 365 365 365 366 641 913 1807 1584 1018 Jalasjärvi 68 84 Jurva 730 454 404 366 499 552 375 576 730 Karijoki 365 464 667 450 704 633 558 478 812 Kaskinen 50 125 53 Kauhajoki 2282 2393 3167 3254 1757 1479 1649 2140 1782 Kurikka 351 366 365 496 965 1098 858 Kristiinankaupunki 105 Laihia 74 78 Närpiö 106 160 366 365 Teuva U2879U U2689U U1638U U1822U U2440U U1909U U881U U363U U608U Yhteensä 7293 7126 7149 6888 7122 6763 7124 7374 6686 Osasto 3U Ilmajoki 254 457 440 502 Isojoki 434 431 303 729 596 534 262 209 258 Isokyrö 346 365 366 209 107 58 Jalasjärvi 28 242 205 359 920 923 889 986 Jurva 1237 1212 1433 971 919 1191 1414 1287 1013 Karijoki 410 470 164 130 264 315 332 362 157 Kauhajoki 2988 2497 2378 2299 2782 1910 2242 1974 1964 Kurikka 365 365 719 702 730 659 668 704 715 Teuva 571 816 696 984 708 948 1177 1348 1410 Ylihärmä U365U U365U U365U U366U U242U Yhteensä 6370 6530 6665 6752 6809 6838 7533 7213 7005 Osastot yhteensä 13663 13656 13814 13640 13931 13495 14657 14587 13 691 Teuva 3450 3505 2334 2806 3148 2857 2058 1711 2 018 Teuva % 25,3 25,7 16,9 21,6 22,6 21,2 14,0 11,7 14,7 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palveluja ostettiin pääasiallisesti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja Selkämeren sairaalasta. Erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset nousivat 10,1 % vuoden 2004 tilinpäätökseen verrattuna. Vuoden 2005 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna nousu oli 14,7 % ja lopulta ylitys oli 2,5 % 520 000 euron lisämääräraha huomioiden. Nousu oli selvästi odotettua suurempi. Hoitotakuusta aiheutuneeseen kustannusten lisäykseen ei osattu riittävästi varautua. Kustannusten nousussa oli kuitenkin ei-toivottavia piirteitä. Erikoissairaanhoidon suoritteet ja kustannusten nousu kohdistuivat erityisesti hoitopäiviin ja poliklinikkakäynteihin, joka ei ollut tavoitteiden ja kunnan tekemän tilauksen mukaista. Huolimatta siitä, että hoitotakuun toteuttamisessa operatiiviset tulosalueet olivat erityisen panostuksen kohteina, nousivat kustannukset Teuvan osalta yhtä paljon konservatiivisilla tulosalueilla. Suurimmat nousut olivat sisätaudeilla 125 000, sairaanhoitopiirin kirurgiassa 118 000, sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ostamissa hoidoissa 112 000 ja keuhkosairauk-

P2440 P 1909 P 948 P 881 U 2001 P 1348 P 363 sissa 54 000. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri teki loppuvuodesta lisätalousarvion, johon kunnat eivät voineet varautua. Erityisvelvoitemaksua korotettiin taannehtivasti esim. Teuvan osalta yli 30 000 euroa. Lääkehankinnan osalta Teuvan kunta on sitoutunut osallistumaan koko Tampereen erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhteiseen lääkehankintarenkaaseen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteiseen apuvälinekeskukseen Teuva ei yhdessä muiden Suupohjan kuntien kanssa liittynyt, koska tästä ei ollut osoitettavissa taloudellista tai toiminnallista hyötyä. Leikkausjonot lyhentyivät edelleen sekä Teuvan että koko sairaanhoitopiirin osalta. Leikkausjonoissa 31.12.2005 on yhteensä 2 436 potilasta, joista yli 6 kuukautta jonottaneiden määrä on 18 %. Leikkausjonoissa siis 439 sellaista potilasta, joiden osalta hoitotakuun kriteerit eivät vielä täyty. Teuvalaisia leikkausjonoissa oli 64 potilasta, joista yli 6 kuukautta jonottaneita 14 %. Selkämeren sairaalan osalta suoritteet ja kustannukset alenivat edelleen. Vaasan sairaanhoitopiirissä on merkittävää lääkärivajausta eikä sairaanhoitopiirissä työvoiman ja potilaiden ohjaus Selkämeren sairaalaan ole suunnitelmien mukaisesti onnistunut. Selkämeren sairaalan tulevaisuus on vakavasti uhattuna. Useita neuvotteluja on käyty Kristiinankaupungin johdon aloitteesta, mutta oleellisia ratkaisuja toiminnan turvaamiseksi ei ole saatu aikaan. Leikkaushoitoon pääsyä odottavat 31.12. 31.12. 31.12. 31.12. 31.12. 2002 2003 2004 2005 Teuvalaiset 120 96 83 77 64 SHP yhteensä 5056 3724 3684 3330 2439 SHP kaihipotilaat 1357 960 840 610 435 Sairaaloiden/hoitolaitosten käyttö Teuvalaisten hoitopäivät P 2001 2002 2003 20042005 Etelä-Pohjanmaan keskussairaala (sisältää Törnävän sairaalan) - hoitopäivät 2194 1902 1944 2106 1808 - hoitopaketit 645 644 780 790 812 - avohoito 6800 6892 6183 6860 7323 - päiväkirurgia 53 74 91 85 103 Lehtiharjun sairaala - dementia- ja pitkäaikaissairaille (osasto2) *) (7122)P *) (6657)P *) (7124)P (7374)*) 608 (6686)*) - sosiaalisen kuntoutuksen osasto (osasto 3) *) 708 (6809)P *) (6838)P *) P1177 (7533)P (7213)*) 1410 (7005)*) Eskoon keskuslaitos 1095 1045 1084 1088 1114 Selkämeren sairaala - hoitopäivät 905 743 130 57 26 - hoitopaketit 199 192 198 179 135 - poliklinikka 1189 976 622 670 458 Teuvan terveyskeskus 16391 15057 14899 15406 (15454)*) 16164 Teuvan vanhainkoti (Henriikkakoti) 14185 14021 13807 14103 14602 *) kaikki hoitopäivät Muu toiminta Vuoden 2005 alusta on toteutettu keskitettyä sijaishankintaa, jonka piiriin ovat kuuluneet Henriikkakoti, osastot 1 ja 2, kehitysvammahuolto, palvelukodit, kotipalvelu, kotisairaanhoito, lääkärien vastaanotto ja täydentävät palvelut. Vuoden 2005 aikana varahenkilöstöön on palkattu kaksi perushoitajaa. Toinen on sijoitettu kotipalveluun ja toinen laitoshoidon alueelle, kustannukset ovat olleet n. 55 000 euroa.

OPETUS- JA SIVISTYSTOIMI Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sivistystoimi tukee ja kannustaa ihmisen jatkuvaa henkistä kasvua ja vastaa kasvun tarpeisiin sekä kuntalaisten lisääntyvän koulutustarpeen ja vapaa-ajan tuomiin haasteisiin järjestämällä tasokkaan opetuksen ja monipuoliset palvelut kuntalaisille riippumatta iästä, asuinpaikasta tai terveydentilasta. Yleissivistävää ja myös ammatillista aikuiskoulutusta järjestetään jatkuvan koulutuksen periaatteiden mukaisesti. Sivistystoimen päävastuualueen toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja taloudellinen kehitys Valtuuston hyväksymät päämäärät sekä hyväksyen tiedoksi merkitsemät tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2005 talousarvioasiakirjan sivuilta 41-44. Palvelut on järjestetty kuntien keskimääräisiä kustannuksia korkeammin kustannuksin. Kokonaismenot ovat kasvaneet esiopetuksen laajenemisen myötä. Varsinaiset toiminnan kustannukset osa-alueittain ovat kiinteistömenot huomioon ottaen kuntien keskimääräisiä kustannuksia korkeammat. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat kasvaneet oppilasmäärän alenemisen myötä. Projektit ja avaintulokset päävastuualueella Teuvan Kulttuurisaareke -hanke on päättynyt suunnitelmien mukaisesti 31.10.2005. Peruskorjatun talon nimeksi on päätetty Teuvan Kulttuuritalo Orrela. Tavoitteena on tehdä Orrelasta seutukunnallinen kulttuurimatkailukeskus, joka verkottuu sekä paikallisesti että alueellisesti kulttuuritoimijoiden ja yritysten kanssa. Päättynyt Kulttuurisaareke -hanke oli Etelä-Pohjanmaan maakunnan suurin kulttuurihanke. Oppimateriaalikeskus on välittänyt kouluille ja tarvittaessa kunnan eri toimipisteille esim. atk-tarvikkeita. Oppimateriaalikeskuksesta koulut ovat muun lainaustoiminnan ohella saaneet erilaisia oheispalveluita kuten skannausta, laminointia ym. Oppimateriaalikeskuksen toimesta julkaistiin 2005 kuvakirja Teuvasta. Kirja on ensimmäinen laatuaan Teuvalla ja sai suuren suosien. Kirjat tekijät; koulutoimen kanslisti Irma Sippola ja luokanopettaja Heikki Mahlamäki. Peruskoulut Perusopetusta järjestettiin 1-6 luokille kahdeksassa toimipisteessä ja yhdessä luokille 7-9. Lisäksi kunnassa toimi harjaantumis- ja erityisopetusta luokille 1-9 antava koulu, jonka oppilaista osa on naapurikunnista. Kesällä 2004 hyväksytty uusi opetussuunnitelma oli käytössä yhdeksättä vuosiluokkaa lukuun ottamatta kaikilla luokilla. Vapaaehtoisena A2 kielenä on opetettu ruotsia, jota opiskelee noin puolet ikäluokasta Koulujen johtokunnat ovat kokoontuneet kaikilla kouluilla vähintään kaksi kertaa vuoden aikana. Koulutuksen arvioinnissa on käytetty hyväksi eri opettajajärjestöjen laatimia valtakunnallisia kokeita kuudennella ja yhdeksännellä luokka-asteella. Kevätlukukaudella peruskoulussa oli 709 oppilasta ja syyslukukaudella 700. Keväällä 2005 peruskoulusta sai päättötodistuksen 98 oppilasta. Esioppilaita oli kevätlukukaudella 2005 kaksi ryhmää Sipilän päiväkodilla ja yksi ryhmä Riipin koulussa ja yksi Syreenin koulussa. Syyslukukaudella lopetettiin Syreenin esiopetusryhmä ja esioppilaat sijoitettiin päiväkodille ja Riipin koululle. Horon koulussa esioppilaat olivat 1-2 luokkien mukana. Kansainvälisiä EU:n rahoittamia Comenius -ohjelmien mukaisia hankkeita oli Syreenin koululla yhdessä Englannista, Italiasta, Espanjasta ja Puolasta olevien koulujen kanssa sekä Yhteiskoulussa yhdessä puolalaisen, ranskalaisen ja portugalilaisen yhteistyökumppanin kanssa. Lukio Lukuvuonna 2003 käynnistetty Comenius 1 -kouluhanke Water is life jatkui vuonna 2005. Keväällä 2005 koulumme 21 opiskelijaa, 2 opettajaa ja kanslisti sekä nuoriso- ja kulttuuritoimen edustaja vieraili Cieszynissä. Matkalla työskenneltiin vesi-teeman parissa sekä vierailtiin myös Prahassa. Toukokuussa järjestimme Comenius-ryhmätapaamisen Teuvalla, ja siihen osallistui 9 opettajaa kumppanimaistamme Italiasta, Itävallasta, Ranskasta ja Puolasta. Marraskuussa 2005 kaksi lukion opettajaa osallistui ryhmätapaamiseen, joka järjestettiin Sisiliassa Messinan kaupungissa.

Syksyllä lukiossa käynnistettiin Rooma-kerho, joka työskentelee hankkeen teemojen parissa. Keväällä 2006 ryhmä tekee kulttuuri- ja taidematkan Roomaan. Lukuvuoden lopussa Wienissä järjestetään hankkeen viimeinen ryhmätapaaminen, jossa mukana ovat myös kaikkien koulujen rehtori. Lukio, Teak ja SeAMK ovat järjestäneet yhdessä teknologiaopintoja. Opetus tapahtuu Teakissa, Seinäjoen ammattikorkeakoulu valvoo opetusta ja antaa todistuksen. Toimintavuoden aikana on panostettu oppilasrekrytointiin olemalla mukana Suupohjan alueella järjestetyillä koulutusmessuilla. Teuvan lukio on mukana Etelä-Pohjanmaan virtuaalilukio-hankkeessa. Hankkeessa on mukana seitsemän päivälukiota ja yksi aikuislukio. Hankkeessa on puoliaikainen koordinaattori ja ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Teuvan lukion rehtori. Hanke on EUrahoitteinen. Tukea on saatu myös opetushallitukselta ja Suupohjan oppimiskeskusten verkosto-projektista. Lukion rehtori, espanjan opettaja sekä kunnan tietotekniikkapäällikkö ovat antaneet monien lukioiden rehtoreille ja opettajille opetusta ja koulutusta virtuaaliopetuksen käynnistämistä varten. Koulutusta on annettu Teuvan lukion oppimispesässä, virtuaalisesti sekä menemällä paikan päälle virtuaaliopetusta suunnittelevaan lukioon. Lukion uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2005 lukien 1. luokan osalta. Ammatillinen koulutus Teuvalaisten nuorten kouluttautuminen tapahtuu pääsääntöisesti Suupohjan koulutuskuntayhtymän Suupohjan Ammatti-instituutin kauppaoppilaitoksessa, ammattioppilaitoksessa ja maatalousoppilaitoksessa. Opiskelijoita on myös Seinäjoen Koulutuskeskuksen Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksessa sekä Kurikan ammattioppilaitoksessa. Teuvan koululaitoksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä on tiivistetty toimintavuoden aikana. Teuvan kunnan ei ole tarvinnut subventoida Suupohjan Koulutuskuntayhtymän ja Kurikan ammattioppilaitoksen opetusta normaalien yksikköhintojen lisäksi alijäämistä huolimatta. Ylioppilaaksi kirjoittaneista teuvalaisista ja kaskislaisista opiskelijoista noin 35 % opiskelee ammattikorkeakouluissa (Länsi-Suomen läänissä 26,1 %). Yliopistokoulutuksessa on noin 30 % (28,6 %). Sanni ja Artturi Riskun stipendirahastosta jaetaan merkittävät stipendit keväisin ja syksyisin. Stipendit kannustavat osaltaan opiskelijoita jatko-opintoihin. KOULUJEN OPPILASMÄÄRÄN KEHITYS Ennuste Lukuvuosi 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 Horo 19 20 18 15 14 17 21 Kauppila 37 34 36 32 28 28 25 Syreeni 154 150 151 138 138 135 137 Komsi 57 52 53 55 58 60 59 Nori 23 18 19 17 18 17 17 Perälä 52 46 47 46 45 40 40 Riippi 32 35 37 34 36 35 31 UÄystö 36 37 35 36 38 40 40U Ala-asteet yhteensä 410 392 396 373 375 372 370 UYhteiskoulu 277 286 270 247 212 198 184U Peruskoulut yhteensä 687 678 666 620 587 570 554 Lukio *) 159 136 132 135 130 120 110 Erityisluokat 27 32 31 Oppilaita Teuvan koululaitoksessa yhteensä 873 846 833 Lukiossa n. 13 opiskelijaa Kaskisista ja 3 opiskelijaa Karijoelta.

Kansalaisopisto Kansalaisopiston opetussuunnitelma toteutui hyvin. Kertomusvuonna käytetty kokonaistuntimäärä oli 3369. Kansalaisopiston käytössä oleva hallinto-ohjelma HelleWi on toiminut erittäin hyvin ja on tuonut suurta helpotusta toimistotyöskentelyyn. Kansalaisopisto toimii koko kunnan alueella, niin keskustassa kuin sivukylissäkin. Keskustassa opetusta on järjestetty Kulttuuritalo Orrelassa sekä Syreenin koululla että Yhteiskoululla. Kaikkiaan opintoja on järjestetty 38 eri paikassa. Opintopiireissä on ollut runsaasti osanottajia. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa kansalaisopistossamme voi suorittaa tietotekniikan A-ajokortin. Päätoimisena, peruskoulun ja kansalaisopiston yhteisenä opettajana on toiminut tekstiilityön aineiden opettaja sekä kansalaisopiston rehtorina toimiva musiikin lehtori, minkä lisäksi kansalaisopiston toimistotöitä tekee kanslisti. Tuntiopettajia kertomusvuonna oli 46, opiskelijoita oli keväällä 762 ja syksyllä 774, yhteensä 1251, joista uusia 213. Kirjastotoimi Kirjasto toteutti monipuoliset ja laadukkaat kirjastoja tietopalvelut kuntalaisten tarpeisiin. Kokoelmiin hankittiin 2794 uutta kirjaa, musiikkiäänitteitä, videoita, dvd-levyjä sekä äänikirjoja 580 kappaletta. Sanoma- ja aikakauslehtiä tilattiin 198 vuosikertaa. Internetpalveluita hyödynnettiin tehokkaasti tiedonhakutehtävissä. Kirjastoa käytettiin vilkkaasti. - lainauksia tehtiin 148 317 eli 23,51/as. - kirjastokäyntejä vuoden aikana 139 916 - kirjastoa käytettiin myös asioimalla verkkosivuillamme, puhelimitse sekä sähköpostitse varailemalla ja uusimalla lainoja sekä aineistoa etsien. - yhteistyötä koulujen kanssa toteutettiin luokkakäyntien yhteydessä annetulla kirjastonkäytön opetuksella ja kirjavinkkauksen muodossa. - seurakunnan perhekerhoissa eri kylissä vierailtiin kirjakassin kanssa - koululaisia ja muita asiakkaita palveltiin tarpeen mukaan myös aamun tunteina ennen varsinaista aukioloaikaa. Yhteistyö Krannit-kirjastokimpan kanssa jatkui vilkkaana aineistonvaihdon suhteen. Kimpan sisällä kuljetukset hoituivat sujuvasti ja tämä mahdollisti todella laajojen valikoimien saatavuuden kuntalaisten käyttöön. Kirjastoon hankittiin invahissi. Toisen kerroksen kerroksen lainausosastoille pääsy helpottui täten liikuntaesteisten osalta. Lukuleikkikuu-teemalla järjestettiin lapsille satutapahtumia. Pohjoismaisen kirjastoviikon Iltahämärissäiltaa vietettiin. Suomi verkossa -ajankohtana saivat asiakkaat Internetin käytön opetusta viikon ajan. Kirjasto on monien palvelujen talo jokaista kuntalaista varten. Liikuntatoimi Painopistealueena on ollut terveys- ja kuntoliikunta sen eri muodoissa. Toiminnalliset tapahtumat on järjestetty yhteistyössä urheiluseurojen, kyläosastojen, kylätoimikuntien ja liikuntaa harrastavien ryhmien kanssa. Kertomusvuonna osallistuttiin mm. hiihdon, juoksun ja suunnistuksen maakuntaviesteihin sekä perinteiseen Teuva-Harjavalta yleisurheilu ikäkausiotteluun Teuvalla. Liikuntatoimen toiminta-avustuksia jaettiin 11:lle urheilu- ja liikuntajärjestölle, yhteensä 28 750 euroa, urheilustipendejä 29 urheilijalle yhteensä 2 950 euroa. Latujen kunnossapitokorvauksia maksettiin kyläosastoille sekä kuntopolkujen sähkökuluja. Kunnon kuntalaiseksi nimettiin kirkonkylästä Jaana Maunu. Talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin henkilöstövoimavaroihin nähden aika hyvin. Uimahalli Kävijämäärä oli 20 346 henkilöä. Ohjatut ryhmät: naisten hydrobic (2 ryhm.), eläkeläisten vesijumppa, kunnan työntekijöiden vesiliikunta, vesijuoksu, vesi-