Kaupunginhallitus 510 21.11.2016 Länsialueen palveluverkon jatkotarkastelu 595/12.00.00.01.00/2013 KH 510 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet Työryhmän raportti Mielipiteet ja palautteet länsialueen palveluverkon kahden koulun mallista Kasvatus- ja opetuslautakunnan lausunto 14.11.2016: "KOLA 75 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, puh. 040 070 5875 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liite: Liite: Työryhmän raportti liitteineen Mielipiteet ja palautteet länsialueen palveluverkon kahden koulun mallista Kasvatus- ja opetuslautakunnan lausunto 14.11.2016: Kaupunginvaltuusto käsitteli länsialueen palveluverkkoselvitystä kokouksessaan 6.6.2016. Selvitys kattoi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, liikunta- nuoriso- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Selvityksessä tutkittiin 15 erilaista palveluverkkovaihtoehtoa. Nykyvaihtoehtoa lukuunottamatta muista vaihtoehdoista oli aina kaksi versiota, joista toisessa 7-9 vuosiluokat oli sijoitettu Sammonlahteen, toisessa sekä Sammonlahteen että Lappeelle. Kaupunginvaltuusto päätti, että länsialueen palveluverkko rakennetaan vaihtoehdon 1 pohjalta täydennettynä Kuusimäen koululla 1. ja 2. vuosiluokille. Vaihtoehto 1 tarkoitti mm. vuosiluokkien 1-6 koulujen osalta opetuksen keskittämistä em. poikkeusta lukuunottamatta kahteen kouluun eli Sammonlahden koulun yhteyteen rakennettavaan uuteen Sammonlahden kouluun ja Lappeen kouluun. Kaupunginvaltuusto ei kesäkuussa ratkaissut vuosiluokkien 7 9 opetuksen järjestämistä, vaan päätti, että tarkemman pedagogisen arvion ja liikuntatilojen iltakäytön näkökulmasta erikseen ratkaistaan
kootaanko kaikki alueen oppilaat yhteen Sammonlahden kouluun vuosiluokkien 7 9 ajaksi (1A) vai muodostetaanko kaksi yhtenäiskoulua, joissa oppilaat käyvät samaa koulua 1-9 vuosiluokkien ajan (1B). Valtuuston päätöksen pohjalta on tehty jatkoselvitys. Selvitystyötä jatkoi kaupunginjohtajan asettama työryhmä, jossa oli edustus toimialoilta. Raportti on luovutettu kaupunginhallitukselle, joka on pyytänyt lautakuntien lausunnot 17.11.2016 mennessä. Raportti on liitteenä. Raporttiin sisältyy Sammonlahden koulun rehtorin ja Lappeen koulun rehtoreiden tiivistykset vaihtoehtojen 1A ja 1B eduista. Sammonlahden koulun rehtori, koulun opettajat sekä Sammonlahden kouluun yhdistyvien koulujen rehtorit kannattavat vaihtoehtoa 1A ja Lappeen koulun ja Korkea-ahon koulun rehtorit vaihtoehtoa 1B. Raportin liitteinä ovat alueen koulujen rehtoreiden sekä Sammonlahden koulun opettajien näkemykset, jotka puoltavat 1A vaihtoehtoa. Lasten ja nuorten näkemyksiä koottiin palveluverkkotarkastelun ensimmäisessä vaiheessa. Lasten Parlamentin lausunto 24.2.2016, Nuorisovaltuuston lausunto 02/2016 sekä tammikuussa 2016 kerättyjä Sammonlahden koulun oppilaiden huomioita ovat myös liitteissä. Lasten ja nuorten näkemykset jakautuivat, mutta Nuorisovaltuusto päätyi helmikuussa kannattamaan yhden yläkoulun vaihtoehtoa. Kuntalaisille on varattu tilaisuus antaa palautetta 7.10.2016 valmistuneesta raportista. Määräaikaan 4.11.2016 mennessä kaupungin kirjaamoon on saapunut 3 palautetta, joissa kannatettiin 1A vaihtoehtoa. Palautteet ovat liitteenä. Lisäksi kuntalaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta Ota.Kantaa.fi sivuston kautta sekä arvioida kumpi vaihtoehto on parempi. Palautteita tuli yhteensä 95. Vaihtoehtoa 1A kannatti 34 ja vaihtoehtoa 1B kannatti 57 palautteiden antajista. Neljässä palautteessa ei vaihtoehtoa ollut valittu. Palautteet ovat perusteluineen liitteenä. Alueen lapsimäärästä riippuu, mihin kohtaan koulujen välinen oppilasalueiden raja asettuu. Jos jako tehtäisiin nyt alueella asuvien kouluikäisten ja alle kouluikäisten perusteella, jakautuisi Skinnarilan koulun nykyinen oppilasalue raporttiin merkityllä tavalla vaihtoehdossa 1B molempiin kouluihin. Useat perheet muuttavat kerrostaloasunnoista isompiin asuntoihin tai pientaloihin ennen kuin lapset aloittavat koulun. On oletettavaa, että nyt Skinnarilan alueen kerrostaloissa asuvat alle kouluikäisten lasten perheet muuttavat ja oppilasalueen raja muuttuu. Lappeen koulun oppilasalueelle on
kaavoitettu runsaasti uutta asutusta. On todennäköistä, että oppilasmäärä tuolla alueella kasvaa ja oppilasalueen raja asettuu Sammonlahden uuden koulun valmistumisen aikaan toiseen paikkaan, lähemmäs Lappeen koulua. Sen vuoksi myös johtopäätöksiä koulujen oppilaiden sosioekonomisesta taustasta on erittäin vaikea tehdä. Oppilaat tulevat molempiin kouluihin pääasiallisesti pientaloalueilta. Kasvatus- ja opetustoimen tekemässä pedagogisessa tarkastelussa on otettu huomioon kansalliset linjaukset yhtenäisestä perusopetuksesta sekä kehittämisen suunnasta. Tarkastelua on tehty myös koulun koon, valinnaisaineiden ja painotetun opetuksen näkökulmista. Myös alueella asuvan oppilasaineksen näkökulmaa on tarkasteltu, mutta tarkastelu ei anna luotettavaa ennakointitietoa kouluvaihtoehdon toteuttamisajankohdasta. On selvitetty myös muiden kuntien linjauksia. Pedagoginen tarkastelu on tehty koko peruskoulun eli vuosiluokkien 1-9 näkökulmasta, ei pelkästään 7 9 vuosiluokkien näkökulmasta. Kummallakin vaihtoehdolla on etunsa, joita on tarkemmin esitelty valtuuston kesäkuun päätöksen liitteenä olevassa tarkastelussa sekä liitteenä olevassa raportissa. Vaihtoehto 1A:n etuna on mm. aineenopettajien keskinäisen yhteistyön olosuhteet, erityisvarusteltujen luokkatilojen keskittäminen vain yhteen rakennukseen, alueen kolmen ikäluokan opiskelu samoissa tiloissa, perinteisen valinnaisuuden ja painotetun opetuksen toteuttamismahdollisuudet sekä kirjaston ja nuorisotilojen läheisyys koulupäivän aikana kaikille 7 9 vuosiluokkien oppilaille. Vaihtoehto 1B:n etu on puolestaan perusopetuslain, opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Kuntaliiton tavoitteiden mukaisen yhtenäisen perusopetuksen tarjoaminen kaikille länsialueen oppilaille. Pedagogisesti yhtenäinen perusopetus on parhaiten toteutettavissa silloin, kun oppilaat opiskelevat koko peruskoulun eli vuosiluokat 1-9 samassa kouluyhteisössä. Silloin yhteinen opetussuunnitelma, toimintakulttuuri ja yhteiset kasvatustavoitteet ovat tehokkaimmin toteutettavissa. Vaihtoehdossa 1B molemmat koulut ovat 600-700 oppilaan yhteisöjä. Aineenopettajien ja luokanopettajien yhteistyötä ja opetusta joustavasti eri vuosiluokilla perinteisen ala- ja yläkoulun rajan ylittäen voidaan toteuttaa molemmissa kouluissa ja hyödyn saavat kaikki oppilaat. Eri vuosiluokkien yhdessä työskentelyyn on laajemmat mahdollisuudet, kun molemmissa kouluissa on vuosiluokat 1-9. Etuna on myös se, että oppilashuollon palvelujen saatavuus molemmissa kouluissa on päivittäistä. Vaihtoehtojen kustannusvertailu on tehty Opetushallituksen
tilamitoitussuositusten pohjalta. Kustannusvertailussa vaihtoehto 1B on kalliimpi kuin vaihtoehto 1A. Kustannusten ero johtuu vaihtoehtoon 1B laajemmista tiloista ja niiden rakentamis- ja ylläpitokustannuksista. Vaihtoehdossa 1B on liikuntatilojen osalta havaittu lähtötiedoissa ollut virhe: Lappeen koulun tarvitsema liikuntatilojen määrä on alkuperäistä laskelmaa 400 m2 pienempi. Liikuntasali on iltakäytön vuoksi kuitenkin tarpeen rakentaa suunnitellun kokoisena. Tämä vaikuttaa koulutilojen vertailulaskelmaan 1B vaihtoehdon kasvatus- ja opetustoimen 30 vuoden kokonaiskustannuksia 2,2 miljoonaa euroa (nykyarvo) pienentävästi. Vastaava lisäys siirtyy iltakäytön kustannuksiin. Ero vaihtoehtojen 1A ja 1B välillä kustannuslaskelmassa on siis kasvatus- ja opetustoimen kustannuksissa 3,4 miljoonaa euroa ja liikuntatilojen iltakäytön vaatimat lisäkustannukset 2,9 miljoonaa euroa. Molemmissa vaihtoehdoissa koulutilat tullaan rakentamaan Opetushallituksen tilasuosituksia pienempänä, sillä uudet opetussuunnitelmat muuttavat koulujen työtapoja, jolloin tiloja voidaan käyttää tehokkaammin. Tämä koskee kaikkia rakennettavia uusia koulutiloja. (TW) Kotj Kola Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää länsialueen palveluverkon jatkotarkasteluun lausuntonaan seuraavaa: Selvitetyllä vaihtoehdolla eli kaikkien alueen oppilaiden kokoamisella yhteen Sammonlahden kouluun vuosiluokkien 7 9 ajaksi (1A) tai kahden yhtenäiskoulun muodostamisella siten, että oppilaat käyvät samaa koulua 1-9 vuosiluokkien ajan Sammonlahdessa tai Lappeelle (1B), on toisistaan poikkeavia etuja. Koska vaihtoehto 1B mahdollistaa paremmin perusopetuslain ja kansallisten perusopetuksen tavoitteiden toteutumisen kaikkien länsialueen oppilaiden osalta eikä ole kustannuksiltaan olennaisesti 1A vaihtoehtoa kalliimpi, kasvatusja opetuslautakunta esittää, että länsialueen palveluverkko toteutetaan vaihtoehto 1B:n mukaisena. Asiasta käydyn keskustelun aikana Ilpo Heltimoinen esitti Jussi Korpisen kannattamana, että kasvatus- ja opetuslautakunta esittää länsialueen palveluverkon jatkotarkasteluun lausuntonaan seuraavaa: Selvitetyllä vaihtoehdolla eli kaikkien alueen oppilaiden kokoamisella yhteen Sammonlahden kouluun vuosiluokkien 7 9 ajaksi (1A). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty kannatettu muutosehdotus ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat kasvatus- ja opetustoimenjohtajan esitystä äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenen Heltimoisen Korpisen kannattamana tekemää ehdotusta äänestävät
EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kaksi (2) kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsentä (Nisonen, Pulli) äänesti JAA ja yksitoista (11) kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsentä (Heilmann, Heltimoinen, Hyvärinen, Jämsén, Korpinen, Manninen, Ryösö, Segerman, Sironen, Tapiola-Huomo, Kailio) EI. Puheenjohtaja totesi kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksyneen kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Heltimoisen ehdotuksen. Puheenjohtaja totesi Heltimoisen ehdotuksen tulleen kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi." Teknisen lautakunnan lausunto 16.11.2016: TEKLA Valmistelijat/lisätiedot: Vt. Tekninen johtaja Pasi Leimi, puh. 040 740 1643 Tilakeskuksen johtaja Katri Tolvanen, puh. 040 574 3630 Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, puh. 040 653 0745 Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori, puh. 040 660 5662 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali Länsialueen palveluverkon jatkotarkastelu liitteineen http://www.lappeenranta.fi/news/lappeenrannan-lansialueen-yhtenai skouluista-paatetaan-syyskauden-aikana/b2blyz2x/447dbd72-e7d3-4 42c-92c1-e1395210c584 Lappeenrannan kaupunki varautuu lähivuosina uudistamaan ja peruskorjaamaan länsialueen koulu- ja päiväkotiverkkoa sekä Sammonlahden aluekeskuksen julkisia rakennuksia. Palveluverkon vaihtoehtojen kartoittamiseksi laadittiin kaupungin toimialojen yhteistyönä palveluverkkoselvitys, joka valmistui tammikuussa 2016. Selvitys kattoi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluverkkoselvityksen pohjalta kaupunginvaltuusto teki 6.6.2016 päätöksen länsialueen tulevasta palveluverkosta. Sen mukaan palveluverkko rakennetaan selvitysraportin keskittävän vaihtoehdon (VE 1) pohjalta täydennettynä Kuusimäen koululla 1. ja 2. luokille. Samalla kaupunginvaltuusto päätti käynnistää välittömästi hankkeen jatkovalmistelun, jonka pohjalta voidaan mahdollisimman nopeasti
tehdä ratkaisu vaihtoehtojen 1A ja 1B välillä ja tarkentaa ratkaisu liikuntatilojen iltakäytön näkökulmasta. Valtuuston päätöksen pohjalta on käynnistetty myös tarvittavien asemakaavamuutosten laadinta. Palveluverkon selvitystyötä valmisteli vuosina 2015-16 kaupunginjohtajan asettama johtoryhmä, jota laajennettiin eri toimialojen edustajilla. Johtoryhmä on jatkanut työtään kaupunginvaltuuston edellyttämien jatkotoimenpiteiden täyttämiseksi ja valmistellut vaihtoehtojen 1A ja 1B vertailuraportin. Raportissa on esitetty vaihtoehtojen tarkennettu vaikutusarvio sekä toimialojen kannanotot vaihtoehtoihin. Tekninen lautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa: Maankäyttö Sammonlahteen toteutettavan, Sammontaloksi nimetyn kokonaisuuden laskennallinen aluetarve on VE 1A:ssa 5,83 hehtaaria ja VE 1B:ssä 5,2 hehtaaria. Asemakaavoituksessa varaudutaan vähintään kuuden hehtaarin laajuiseen tonttiin vaihtoehdosta riippumatta. Rakentamiseen varattavaa aluetta voidaan laajentaa siirtämällä nykyistä luonnonnurmikenttää lounaaseen ja kääntämällä sitä 90 astetta. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan myös Sammonlahden alueen kevyen liikenteen väylästön ja katujärjestelyjen parantaminen. Pysäköintialueiden suunnittelussa huomioidaan yhteiskäyttö palvelujen päivä- ja iltakäytön kesken. Vaihtoehto 1B:ssä Lappeen koulun tonttia on tarpeen laajentaa runsaan neljän hehtaarin laajuiseksi siten, että rakennuksen laajennusosa sijoittuu nykyisen alakoulun lounaispuolelle. Molemmissa vaihtoehdoissa Lappeen koulun ympäristössä tarkistetaan kevyen liikenteen ja saattoliikenteen järjestelyjä siten, että näiden keskinäiset risteämiset voidaan minimoida. Kourulan Kuusimäen alueelle rakennetaan molemmissa vaihtoehdoissa uusi päiväkoti, joka tarvitsee suositusten mukaan tonttialuetta noin 0,8 hehtaaria. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa alueelle rakennetaan päiväkodin yhteyteen 1. ja 2. luokan koulu. Molemmat vaihtoehdot antavat hyvät lähtökohdat täydentävälle asuinrakentamiselle Sammonlahdessa Sammontorin ympäristössä, kun mahdollisten uusien asuinkorttelien viereen sijoittuu uusi ala- ja yläkoulun käsittävä koulukeskus oheistoimintoineen. Vaihtoehto 1A:ssa uuden koulukeskuksen ja oheispalvelujen muodostama kokonaisuus vahvistaa kuitenkin selvemmin Sammonlahden asemaa
länsialueen aluekeskuksena ja mahdollistaa alueen monipuolisemman kehittämisen. Molemmat vaihtoehdot mahdollistavat länsialueen kehittämisen jatkossakin keskeisenä pientaloasumisen kasvusuuntana. Vaihtoehto 1B vahvistaa erityisesti Ruoholammen ja Rutolan vetovoimaa asuinalueena ja voi vauhdittaa Munteron, Lapatonniemen ja Rutolan VPK:n mäen asuinalueiden toteutumista. Toisaalta uusien asuinalueiden käyttöönotto aiheuttaa suuria kynnyskustannuksia, sillä se edellyttää alueen kokoojakadun Munteronkadun jatkamista vanhaan Mikkelintiehen saakka. Uusien laajennusalueiden käyttöön otto ei ole tarkoituksenmukaista siinä tapauksessa, että kaupungin kasvu on hidasta ja tonttitarve voidaan tyydyttää nykyisen rakenteen keskellä sijaitsevien täydennysrakentamisalueiden avulla. Lappeenrannan strategian mukaisesti lisärakentamista pyritään osoittamaan olevan kaupunkirakenteen sisälle vähentäen mm. yhdyskuntatekniikan rakentamisen kustannuksia. Keskustaajaman osayleiskaavoissa on varauduttu asutuksen tasaiseen kasvuun koko Lappeenrannan keskustaajaman alueella. Vaihtoehto 1A ei ole yhtä herkkä asukaspohjan ja ikärakenteen muutoksille, kuin 1B. Vaihtoehto 1A antaa mahdollisuuden siirtää yleiskaavan mukaisten Ruoholammen ja Rutolan alueella olevien uusien asuinalueiden avaamista pitemmälle tulevaisuuteen, kun taas vaihtoehto 1B:ssä palveluverkon täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää nimenomaan uusien asuinalueiden käyttöön ottoa länsialueella. Liikenne Ajoneuvoliikenteen toimivuuden kannalta vaihtoehtojen erot ovat pieniä, koska eniten liikennettä tuottavat toiminnot sijoittuvat molemmissa vaihtoehdoissa Sammonlahteen. Vaihtoehto 1B:tä voidaan kuitenkin pitää toimivuudeltaan parempana. Toimivuus niin sanotussa maksimivaihtoehdossa 1A on vielä kohtuullinen vuoden 2035 liikenne-ennustetilanteessa. Molemmissa vaihtoehdoissa on joka tapauksessa tehtävä merkittäviä parannuksia Sammonlahden ympäristön liikenneturvallisuuteen. Esitetyissä vaihtoehdoissa ehdotetuilla liikennejärjestelyillä saattoliikenteen syöttö Sammonlahdessa tapahtuu ulkosyöttöisesti kuuden eri liittymän kautta. Kaikkien näiden kautta saattoliikenne hoituu pysäköinnin jälkeen turvallisesti kävellen kevyen liikenteen väyliä pitkin ilman merkittäviä ajoneuvoliikenneristeämiä päiväkodille/ koululle.
Sammonlahden saattopysäköinti ja muu pysäköinti on sijoitettu tukemaan syöttöliikennettä. Saattopysäköintialueet ja muut pysäköintialueet sijoittuvat Saunakivenkadulle (henkilökunta) sekä Peltomaankadun Pirkonlähteenkadun ja Hietakallionkadun lenkkien yhteyteen. Yhteensä pysäköintipaikkoja on näillä alueilla yli 200. Pysäköintipaikat sijaitsevat myös kävelyetäisyydellä liikuntapaikoista. Kevyen liikenteen osalta Sammonlahden ympäristössä säilytetään nykyinen ulkosyöttöinen liikennemalli. Liikennemäärältään merkittävien katujen risteämiset pyritään turvaamaan. Helsingintielle rakennetaan yksi alikulku lisää Skinnarilankadun liittymään, muutoin Skinnarilankadun nykyiset alikulut palvelevat nykyisellään hyvin. Merenlahdentielle ja Sammonlahdenkadulle rakennetaan liikennevalot keskeisiin ylityskohtiin. Liikennejärjestelyissä Sammonlahteen tehtävät ratkaisut ovat vaihtoehdosta riippumatta samat. Lappeen koulun nykyinen liikenteellinen toimivuus ja turvallisuus vaativat parannuksia liikennejärjestelyihin molemmissa vaihtoehdoissa erityisesti saattoliikenteen osalta. Vaihtoehto 1B:ssä koulun ympäristön liikennejärjestelyillä minimoidaan kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämiset koulun ja päiväkodin läheisyydessä. Koulun pitkäaikaisempi pysäköinti sijoitetaan rakennusten taakse ja saattoliikennepysäköinti Järviniitunkadun varteen niin, ettei se merkittävästi risteä kevyen liikenteen kanssa. Molemmissa vaihtoehdoissa kevyen liikenteen verkko on kattava koko länsialueella selvitysraportissa ehdotetuin kevyen liikenteen väylätäydennyksin. Rutolan rantaraittia ei ole listattu toimenpiteisiin kummassakaan vaihtoehdossa. Sen toteuttaminen on tarkoituksenmukaista vasta siinä vaiheessa, kun Munteronkadun länsipää ja siihen liittyvät asuinalueet toteutetaan. Sammonlahti on kilpailutasoisen joukkoliikenteen aluetta, jossa joukkoliikenne on todellisena vaihtoehtona henkilöauton käytölle. Vaihtoehto 1A:ssa Sammonlahden joukkoliikenneyhteydet tulevat täysimääräisesti hyödynnetyiksi ja koulun yhteyteen tulevat palvelut ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Vaihtoehto 1B:ssä mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen ovat pienemmät, koska ennustetulla väestöpohjalla joukkoliikenteen palvelutasoa ei ole mahdollista parantaa Lappeen koulun alueella merkittävästi nykyisestä. Vaihtoehto 1B:ssä myös koulujen välille syntyy kouluajan jälkeen liikennettä, kun nuoriso- ja kulttuuritoimen palvelut sijoittuvat Sammonlahteen.
Maksuton koulukuljetus järjestetään, kun koulumatka on yli viisi kilometriä. Koulumatka-avustusta myönnetään esiopetuksen sekä 1. 3. luokkien oppilaille kun koulumatka on 3-5 kilometriä. Alakoulujen ja esiopetuksen osalta kyyditettävien määrässä ei ole eroa vaihtoehtojen välillä: molemmissa noin 90 % oppilaista asuu kolmen kilometrin säteellä koulusta. Yläkoulujen oppilaista asuu vaihtoehto 1A:ssa noin 80 % kolmen kilometrin säteellä koulusta. Vaihtoehto 1B:ssä lähes 90 % oppilaista asuu kolmen kilometrin säteellä yläkoulusta. Yli viiden kilometrin yläkoulumatkojen oppilasmäärissä ero vaihtoehtojen välillä on pieni, sillä kyseiset oppilaat asuvat haja-asutusalueilla valtatie 6:n eteläpuolella. Rakennukset Rakennusten kokonaisalan osalta vaihtoehto 1A on pienempi ja siis rakentamiskustannusten osalta edullisempi kuin 1B. Vaihtoehto 1A:n hyötyala noin 18 900 hym 2 ja 1B:n hyötyala noin 20 000 hym 2. Molemmat vaihtoehdot on laskettu oppilasmäärien perusteella ja ne tarkentuvat hankesuunnittelun aikana. Vaihtoehdossa 1A toiminnot keskittyvät voimakkaasti Sammonlahteen, johon rakennetaan uusi päiväkoti- ja koulukompleksi oheispalveluineen. Vaihtoehdossa 1A synergiaetuja on saatavissa enemmän kuin vaihtoehdossa 1B, mikä näkyy edelleen tehokkaampana tilankäyttönä vaihtoehdossa 1A. Vaihtoehdossa 1B Lappeen koulun yhteyteen tulee isohko (noin 3000 hym 2 ) uudisrakennustyömaa, kun taas vaihtoehdossa 1A Lappeen koulun laajennustarve on varsin pieni (alle 200 hym 2 ). Liikuntatiloista molemmissa vaihtoehdoissa poistuvat Kourulan monitoimitalon, Lavolan koulun, Skinnarilan koulun ja Korkea-ahon koulun liikuntasalit, yhteensä 1084 hym 2. Lisäksi vaihtoehdossa 1A Sammonlahden liikuntahalli on suunniteltu purettavan ja tilalle on suunniteltu toteutettavan 1200 hym 2 :n liikuntahalli, kun taas vaihtoehdossa 1B Sammonlahden liikuntahalli on suunniteltu säilytettävän. Kuitenkin hankesuunnittelun yhteydessä selvitetään, onko Sammonlahden liikuntahallin peruskorjaaminen perusteltua vai onko järkevämpää toteuttaa uusi liikuntahalli Sammonlahteen myös vaihtoehdossa 1B. Vaihtoehdossa 1A liikuntatilojen uudisrakentamista on 1200 hym 2, kun taas vaihtoehdossa 1B uudisrakentamista on 600 hym 2 ja korjaamista 860 hym 2. Vuosien 2016 2026 aikana alueen koulu-, päiväkoti- ja liikuntasalirakennukset Lappeen koulua ja päiväkotia lukuun ottamatta tulevat peruskorjausikään. Tilojen tulee olla terveelliset ja turvalliset koko sen ajan, minkä ne toimivat palvelutuotannossa.
Tämän vuoksi myös purettaviksi tai muuten poistuviksi esitettyihin rakennuksiin joudutaan tekemään kunnossapito- ja korjaustöitä. Kustannukset 30 vuoden tarkasteluaikana vaihtoehto 1A:n kokonaiskustannusten nykyarvo on 503,5 milj. euroa ja vaihtoehto VE 1B:n 509,8 milj. euroa. Erot ovat pääasiassa kasvatus- ja opetustoimen sekä liikuntatoimen tilakustannuksia. Molemmat vaihtoehdot on laskettu suoraan oppilasmäärien perusteella lasketuista hyötyneliöistä ja kustannusarviot tarkentuvat hankesuunnittelun aikana. Koska tilojen käyttöön liittyviä synergiaetuja on saatavissa enemmän vaihtoehto 1A:ssa kuin 1B:ssä, on todennäköistä, että kustannusten ero tulee jatkosuunnittelussa kasvamaan vaihtoehto 1A:n eduksi. Tarkastelussa peruskorjaus- ja uudisrakentamiskustannukset on laskettu samoja yksikköhintoja käyttäen. Liikennerakentamisen kustannuksiksi on arvioitu vaihtoehto 1A:ssa noin 1,75 milj. euroa ja 1B:ssä noin 2,2 milj. euroa. Lisäksi kohteet, jotka on suunniteltu toteutettavaksi palveluverkkopäätöksestä riippumatta, maksavat noin 350 000 euroa. Yhteenveto Tekninen lautakunta toteaa, että molemmissa vaihtoehdoissa sekä Sammonlahteen että Lappeen koulun yhteyteen on mahdollista toteuttaa toimivat ja nykyaikaiset koulukeskukset, jotka tukevat länsialueen kehittämistavoitteita. Molemmissa vaihtoehdoissa sekä Sammonlahteen että Lappeen koululle on järjestettävissä turvalliset ajoneuvo- ja kevyen liikenteen yhteydet. Vaihtoehto 1B:tä voidaan pitää liikenteelliseltä toimivuudeltaan parempana. Vaihtoehto 1A mahdollistaa kuitenkin paremmin joukkoliikenteen käyttämisen. Vaihtoehto 1A on toteutuskustannuksiltaan edullisempi sekä tila- että liikenneverkkokustannusten osalta. Lisäksi vaihtoehto 1A mahdollistaa paremmin tehokkaat tilaratkaisut ja tilojen yhteiskäytön eri toimialojen kesken. Molemmat vaihtoehdot tukevat länsialueen kehittymistä pientaloasumisen keskeisenä laajenemissuuntana Lappeenrannassa. Vaihtoehto 1A vahvistaa kuitenkin enemmän Sammonlahden aluekeskuksen asemaa kaupunkirakenteessa. Koko länsialueen kannalta vaihtoehto 1A mahdollistaa enemmän joustoa uusien asuinalueiden toteuttamisen aikataulussa eikä ole yhtä herkkä asukaspohjan ja ikärakenteen muutoksille, kuin 1B. Tekninen lautakunta korostaa, että nyt päätettävä palveluverkkoratkaisu koskee vain länsialuetta eikä se linjaa muualla
kaupungissa tehtäviä kouluratkaisuja. Vaikka länsialueella päädyttäisiin kahden yhtenäiskoulun vaihtoehtoon, tulee muita alueita koskevat ratkaisut tehdä erikseen kyseisten alueiden palveluverkkotarkastelujen pohjalta. Tj vt. Tekla Tekninen lautakunta päättää antaa oheisen lausunnon kaupunginhallitukselle. Hyväksyttiin. Esteellisyys: Teknisen lautakunnan jäsen Hannu Laivamaa ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki 28.1 1. kohta (asianosainen tai läheisen asia)." Nuoriso- ja liikuntalautakunnan lausunto 18.10.2016: "NUOLI 70 Valmistelija/lisätiedot: Liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksman, puh. 0400 753 504 Nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikkönen, puh. 040 512 6567 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali Kaupunginhallituksen lausuntopyyntö Länsialueraportti Kaupunginhallitus pyytää lautakuntien lausuntoja länsialueen palveluverkon jatkotarkastelusta. Lausunnot tulee antaa 17.11.2016 mennessä. Nuorisotoimen palvelut länsialueella Nuorisotoimen osalta 1A on kokonaisvaltaisesti toimivin ja paras vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa on mukana nuorisotoiminnalle suunnitellut tilat. Nuorisotoiminnalle tärkeää on saada nuorisotyön eri toimintamuodot hyvin toimiviin tiloihin, joita käytetään tehokkaasti ja moniammatillisesti kaikkien talossa toimivien tahojen kanssa. Nuorisotoimella on osoittaa 2,5 henkilötyövuoden työpanos yhden toimintayksikön käyttöön. Lisäksi alueen järjestöt voivat hyödyntää
samoja tiloja omaan toimintaansa iltaisin ja viikonloppuisin. 1A vaihtoehtoa puoltaa myös kaikkien alueen nuorten tavoittaminen samassa yksikössä. Nuorisotyötä tehdään valtaosaltaan nuorten vapaa-ajalla, toiminnan pääpainon sijoittuessa iltapäivään, iltaan ja viikonloppuun. Tilassa tapahtuvat nuorisotyönmuodot kohdentuvat yhteisölliseen nuorisotyöhön, osallisuustoimintaan ja kohdennettuun nuorisotyöhön 1B vaihtoehdossa ei ole toimitiloja nuorisotoimelle Lappeen koulussa. Nuorisotoimen eri toimipisteitä on eri asutusalueilla. Länsialueen toimipisteen sijainti Sammonlahden alueella puoltaa paikkaansa jo asukaspohjan vuoksi. Liikuntatoimen palvelut länsialueella Palveluverkkouudistus ei vähennä tai oleellisesti mitenkään muuta kaupungin ulkoliikuntapaikkojen määrää tai niiden saavutettavuutta länsialueella. Liikuntatoimen länsialueella ylläpitämät hiihtoladut, luistelu- ja urheilukentät sekä uimarannat säilyvät nykyisillä paikoillaan alueen asukkaille, kouluille ja päiväkodeille tärkeinä lähiliikuntapaikkoina. Asukkailla on oltava mahdollisuus liikkua lähellä omia asuinpaikkojaan ja kaupungin on luotava asukkaille mahdollisuudet liikunnalliseen elämäntapaan ja terveyttä ylläpitävään liikuntaan. Jos Sammonlahteen rakentuu uusi iso koulurakennus, kaupungin on varauduttava sen yhteydessä siirtämään sekä VE 1A:ssa että 1B:ssä Sammonlahden nykyinen luonnonnurmijalkapallokenttä urheilukeskuksessa toiseen paikkaan. Koululiikunnan ja urheiluseurojen toiminnan kannalta on välttämätöntä, että Sammonlahden urheilukeskuksessa edelleen säilyvät molemmat jalkapallokentät sekä kehitetään urheilukeskuksen muuta urheilu- ja liikuntavarustusta. Kouluverkkouudistuksen yhteydessä koulujen liikuntasalitilojen mitoituksessa huomioidaan kouluopetuksen ohella oleellisesti vaikuttavana tekijänä myös liikuntaseurojen ja muiden yhteisöjen iltakäytön tarpeet. Lappeenrannassa kaikki isot liikuntahallit Lappeenrannan urheilutalo, Pallo, Joutsenon uusi liikuntahalli, Sammonlahti, Kourula ja Lappeen koulun liikuntasali sekä muut isoimmat hallit ovat kaikki ilta- ja viikonloppukäytön osalta täynnä. Tällä hetkellä kaikille seuroille ei voida osoittaa kaikkia haettuja vuoroja. Pienemmissä koulujen saleissa on tilaa, koska ne eivät sovellu esim. koripalloon tai salibandyyn eikä sarjapeleihin.
Myös Saimian noin 600 m 2 :n liikuntasali on käytännössä täynnä ja sitä tarvitaan ammattikorkeakoulun omaan päiväkäyttöön sekä opiskelijoiden iltakäyttöön. Vaihtoehdossa 1 A poistuvat käytöstä Kourulan iso liikuntahalli, Skinnarilan ja Lavolan pienet liikuntasalit ja Sammonlahden halli korvattaisiin isommalla 1 200 m 2 :n liikuntahallilla. Lappeen koululle ei tulisi lisää liikuntahallitilaa ja sinne jäisi käyttöön nykyinen 400 m 2 :n halli. Vaihtoehdossa 1 B poistuvat käytöstä Kourulan iso liikuntahalli sekä Skinnarilan ja Lavolan pienet liikuntasalit. Länsialueelle jäisivät edelleen nykyiset Lappeen koulun 400 m 2 :n liikuntahalli ja Sammonlahden peruskorjausta vaativa liikuntahalli (860 m2), joka voidaan jakaa kolmeen lohkoon. Tässä vaihtoehdossa Lappeen koululle tulisi uusi 600 m2:n liikuntahalli. Molemmissa vaihtoehdossa päiväkodeilla on pieniä salitiloja, jotka palloilulajien seuroille liian pieninä eivät sovellu, mutta esim. ohjattuun ryhmäliikuntaan ne soveltuvat. Edellä mainituista kahdesta jäljellä olevasta vaihtoehdosta urheiluseurojen palloilutoiminnan ja liikuntaryhmien iltakäytön kannalta parempi vaihtoehto on 1 B. Mikäli Sammonlahden liikuntahallin peruskorjaaminen tarkemmissa tutkimuksissa osoittautuu liian kalliiksi peruskorjata ja olisi järkevämpää rakentaa kokonaan uusi liikuntahalli, tulee silloin liikuntatoimen näkemyksen mukaan toteuttaa 1 000 1 200 m 2 :n kokoinen liikuntahalli, koska odotettavissa ei ole iltakäytön tarpeen vähenemistä. Nuoriso- ja liikuntalautakunnan lausunto koskee vain nuorisotoimen ja liikuntatoimen palveluita länsialueella, ei kouluverkkoa sinällään. (SR, IO) Ltj Lautakunta päättää hyväksyä nuoriso- ja liikuntatoimen edellä esittämän lausunnon ja lausuu samalla, että nyt esillä olevista kahdesta vaihtoehdosta 1 A ja B nuorisotoimen palvelujen kannalta parempi vaihtoehto on 1 A liikuntatoimen palvelujen, nimenomaan sisäliikuntatilojen riittävyyden kannalta parempi vaihtoehto on 1 B. Länsialueen ulkoliikuntapaikkojen sijaintiin tai niiden kunnossapitoon
kouluverkon muutoksilla ei ole vaikutusta, koska ko. liikuntapaikat ovat myös alueen asukkaille tärkeitä lähiliikunta-alueita. Nuoli Hyväksyttiin." Kulttuurilautakunnan lausunto 16.11.2016: "KULA Valmistelija/lisätiedot Kulttuuritoimenjohtaja Päivi-Linnea Pötry puh. 040 594 9856 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali Kaupunginhallituksen lausuntopyyntö Länsialueraportti Kaupunginhallitus on pyytänyt lautakuntien lausunnot länsialueen palveluverkon jatkotarkastelusta. Lausunnot tulee antaa 17.11.2016 mennessä. Kirjastopalvelut länsialueella Koulun yhteyteen suunniteltu kirjasto toimii kaikenikäisten asukkaiden yhteisenä kirjastotilana ja kohtaamispaikkana, jossa kaikkien kirjastonkäyttäjien tarpeet otetaan huomioon. Koululaiset ovat kirjastotoimelle merkittävä asiakasryhmä, ja kirjasto toimii päiväsaikaan koululaisten oppimisympäristönä. Koululaisten kirjastopalvelujen näkökulmasta vaihtoehto 1A on paras vaihtoehto: yläkoulun toimiessa pelkästään Sammonlahdessa (1A), koululaisille varmistetaan mahdollisimman monipuolinen kirjastopalvelu. Jos Lappeen koululle tulee toinen yläkoulu (1B), kirjaston palvelut tuotetaan Lappeen koululle kirjastoautolla kuten tälläkin hetkellä alakoululle ja päiväkodille. Kirjastoauto on hyvä hakeutuva palvelu, mutta se ei missään tapauksessa voi korvata kiinteän kirjaston ja sen henkilökunnan monipuolisia palveluja, runsaita aineistovalikoimia, pitkiä aukioloaikoja ja monikäyttöisten kirjastotilojen tarjoamia mahdollisuuksia. (PLP) Kutoj Kula Lautakunta hyväksyy edellä esitetyn lausunnon ja toteaa, että nyt esillä olevista vaihtoehdoista 1 A ja B koululaisten kirjastopalvelujen kannalta parempi vaihtoehto on 1 A. Hyväksyttiin.
Lisäksi lautakunta haluaa korostaa sitä, että kun Sammonlahteen suunnitellaan uutta kirjastoa, sen tulee suuruudeltaan olla sellainen, että tilat ovat riittävät monipuoliseen toimintaan." Kjn varah. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että lautakuntien lausuntojen perusteella länsialueen palveluverkon toteuttamiseen valitaan vaihtoehto 1A. Kh Asiasta käydyn keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen Ari Torniainen esitti Tuula Partasen kannattamana, että valitaan 1B vaihtoehto. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty kannatettu muutosesitys ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan varahenkilön päätösesitystä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen jäsen Ari Torniaisen esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä seitsemän (7) kaupunginhallituksen jäsentä (Mäkelä, Härkönen, Moilanen, Holopainen, Iljin, Seppälä, Kakkola) äänesti JAA ja neljä (4) kaupunginhallituksen jäsentä (Torniainen, Partanen, Puolakka, Telkkä) EI. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen esittelijän esityksen.