1 Laatupisteytyksen perustelumuistio. 1.1 Pääryhmä kuljetuskyky ja tilaratkaisut Vaunun kokonaiskapasiteetti Istumapaikkojen määrä

1 Laatupisteytyksen perustelumuistio 1.1 Pääryhmä kuljetuskyky ja tilaratkaisut 1.1.1 Vaunun kokonaiskapasiteetti Arvioidaan raitiovaunun kokonaiskapasiteettia. Paras kokonaiskapasiteetti saa 100 pistettä, vähimmäisvaatimuksen täyttäminen saa nolla (0) pistettä. Kokonaiskapasiteetti lasketaan kiinteiden istuinten ja seisten matkustaville varatun kapasiteetin summana siten, ettei tilaa ole käytetty taittoistuimille, invalidikuljettimille, lastenvaunuille, polkupyörille tai muille monitoimitilan käyttäjille kuin seisten matkustaville. Construcciones y Auxiliar de Ferrocariles, S.A. (CAF): 258 paikka, 75 pistettä PESA Bydgoszcz SA (PESA): 255 paikkaa, 63 pistettä Stadler Rail Valencia, S.A.U. (STAV): 252 paikkaa, 50 pistettä Transtech Oy (TRN): 264 paikkaa, 100 pistettä 1.1.2 Istumapaikkojen määrä Arvioidaan istumapaikkojen määrää. Vähimmäismäärän mukaisella istumapaikkojen määrällä (vähintään 80 tai 30 % kokonaiskapasiteetista, kumpi on suurempi arvo) saa nolla (0) pistettä. Vähimmäismäärän ylitys tuottaa pisteitä. Suurempi lisäpaikkojen määrä antaa suuremman määrän pisteitä. Taittoistuin lasketaan istumapaikkojen määrään 0,5 istumapaikkana. CAF: 72+28 istuinta, 30 pistettä PESA: 88+20 istuinta, 90 pistettä STAV: 92+16 istuinta, 100 pistettä TRN: 64+40, 20 pistettä 1.1.3 (Vertailukohdetta ei tarjouspyynnössä) 1.1.4 Monitoimitila Arvioidaan monitoimitilan tai tilojen kokoa ja yhtenäisyyttä sekä monitoimitilan käytön helppoutta ja joustavuutta palvelemaan tilan eri käyttötarkoituksia (invalidikuljettimien, lastenvaunujen ja polkupyörien kuljetus, matkustus seisten sekä tilan läpi kulku). Yhtenäinen ja suuri monitoimitila sekä monitoimitilojen suuri yhteispinta-ala koko vaunussa saa korkean pistemäärän. Lisäksi monitoimitila / -tilat, jossa on helppo asettua matkustuspaikalle ja jossa Tilaajan kapasiteettitavoite monitoimitilalle ylittyy, saa korkean pistemäärän. Ehdottoman vaatimuksen täyttämisestä (liite 3.7, Tekninen erittely, luvut 12.3.2.4, 12.3.2.5 ja 12.3.2.6) saa nolla (0) pistettä. Sivu 1 / 22

CAF: 60 Vaunussa on monitoimitilat päätyvaunuosissa ovien ja nivelen välissä. Nämä kaksi monitoimitilaa ovat riittävän kokoiset polkupyörille. Tilaan mahtuu kaksi (2) pyörätuolia, joiden paikoilla on EU-direktiivin mukainen tuki molempiin suuntiin. Normaalikokoisia lastenvaunuja tilaan mahtuu enimmillään neljä. Kummallakin seinällä on 5 taittoistuinta. Päätyvaunujen monitoimitilat ovat niin pitkät, että niihin mahtuu samanaikaisesti pyörätuoli, polkupyöriä ja lastenvaunuja. Keskivaunun monitoimitilassa on mahdollisuus vain lastenvaunujen kuljettamiseen. Tilassa on yhteensä neljä taittoistuinta. Tarjoaja on ilmoittanut mahdollisuudesta sisustusmuutoksiin Tilaajan tarpeiden mukaisesti. PESA: 50 Vaunussa on monitoimitilat päätyvaunuosissa ovien ja nivelen välissä. Nämä kaksi monitoimitilaa ovat riittävän kokoiset polkupyörille. Tilaan mahtuu kaksi (2) pyörätuolia, joiden paikoilla on EU-direktiivin mukainen tuki molempiin suuntiin. Normaalikokoisia lastenvaunuja tilaan mahtuu enimmillään neljä. Kummallakin seinällä on 4 taittoistuinta. Päätyvaunujen monitoimitilat ovat niin pitkät, että niihin mahtuu samanaikaisesti pyörätuoli, polkupyöriä ja lastenvaunuja. Keskivaunun monitoimitilassa on mahdollisuus vain lastenvaunujen kuljettamiseen. Vaunujen sisustusratkaisut ovat muunneltavissa. STAV: 30 Vaunussa on monitoimitilat päätyvaunuosissa ovien ja nivelen välissä. Nämä kaksi monitoimitilaa ovat riittävän kokoiset polkupyörille. Tilaan mahtuu kaksi (2) pyörätuolia joiden paikoilla on EU-direktiivin mukainen tuki molempiin suuntiin. Normaalikokoisia lastenvaunuja tilaan mahtuu enimmillään neljä. Kummallakin seinällä on 4 taittoistuinta. Tarjoaja on ilmoittanut mahdollisuudesta sisustusmuutoksiin. TRN: 90 Vaunussa on monitoimitilat jokaisessa kolmessa vaunuosassa. Kaikissa kolmessa monitoimitilassa on yksi pyörätuolipaikka kumpaankin suuntaan. Jokaisessa monitoimitilassa on mahdollisuus myös polkupyörien kuljetukseen. Normaalikokoisia lastenvaunuja päätyvaunujen tilaan mahtuu enimmillään kuusi. Päätyvaunuissa kummallakin seinällä on 8 taittoistuinta. Päätyvaunujen monitoimitilat ovat niin pitkät, että niihin mahtuu samanaikaisesti pyörätuoli, polkupyöriä ja lastenvaunuja. Monitoimitilat on rakennettu siten, että niiden varustusta voidaan vaunujen käytön aikana muuttaa. Tilaan on asennettavissa myös kiinteitä istuimia. 1.1.5 Ohjaamoratkaisut Arvioidaan ohjaamon järjestelyjä kuljettajan työpaikkana vaunun kuljettamisessa turvallisesti sekä ulkopuolisten että matkustajien kannalta huomioiden erityisesti teknisen erittelyn kohdan 13.7 sisällön. Teknisen erittelyn täyttäminen tuottaa 50 pistettä. Epäkohdat alentavat pistemäärää, Tilaajan vaatimusten ja tavoitteiden ylittäminen ja muut tunnistetut lisäominaisuudet lisäävät pistemäärää. Standardien ja muiden vaatimusten täyttämisestä saa nolla (0) lisäpistettä. CAF: 45 Tarjouksen kuvaus ohjaamosta täyttää tarjouspyynnön vaatimukset. Ohjaamon takaseinä on suora. Kontakti matkustajien kanssa ovessa olevan luukun kautta on etäällä suoran seinän vuoksi ja edellyttää istuimen kääntämistä, mikä on epäkohta. Sivu 2 / 22

PESA: 50 Tarjouksen kuvaus ohjaamosta täyttää tarjouspyynnön vaatimukset. STAV: 55 Tarjouksen kuvaus ohjaamosta täyttää tarjouspyynnön vaatimukset. Kuljettaja istuu ajosuuntaan vaunun keskiviivan vasemmalla puolella. Oikealla on tila, johon on asennettu lisäistuin ajokouluttajalle, mikä on etu. TRN: 50 Tarjouksen kuvaus ohjaamosta täyttää tarjouspyynnön vaatimukset. 1.1.6 Käytävän leveys Arvioidaan raitiovaunun käytäväleveyttä telialueella. Tavoiteleveydestä saa 100 pistettä, tavoiteleveyden alitus alentaa pistemäärää. Leveys mitataan käytävän poikkileikkauksen kapeimmasta kohdasta lattiatasosta ylöspäin käytävän vähimmäiskorkeuteen saakka. CAF: 600 mm, 100 pistettä PESA: 600 mm, 100 pistettä STAV: 600 mm, 100 pistettä TRN: 585 mm, 85 pistettä 1.1.7 Lattian korkeuserot Arvioidaan raitiovaunun lattian korkeusjärjestelyitä. Yhtenäiset tasaisen lattian alueet ja ehdotonta vaatimusta loivemmat rampit tuovat pisteitä. Parhaaksi arvioitu tarjous saa 100 pistettä, huonoin nolla pistettä. CAF: 55 Lattian korkeusjärjestelyiden vertailussa CAF on kolmanneksi paras. Lattian tasaisuudessa CAF on keskitasoa. Ramppien kaltevuudessa CAF on kolmanneksi paras. Laituritason ja peruslattiatason korkeusero on 110 mm. Peruslattiatason ja lattian korkeimman kohdan välinen korkeusero vaunun sisällä on 85 mm. Ramppien kaltevuus on 9,94 %. PESA: 0 Lattian korkeusjärjestelyiden vertailussa PESA on huonoin. Lattian tasaisuudessa PESA on huonoin. Yhtenäisen tasaisen lattian osuus on pienin. Ramppien kaltevuudessa PESA on huonoin. Laituritason ja peruslattiatason korkeusero on 30 mm. Peruslattiatason ja lattian korkeimman kohdan välinen korkeusero vaunun sisällä on 140 mm. Ramppien kaltevuus on 10 %. STAV: 100 Lattian korkeusjärjestelyiden vertailussa Stadler on paras. Lattian tasaisuudessa Stadler on keskitasoa. Ramppien kaltevuudessa Stadler on paras. Laituritason ja peruslattiatason Sivu 3 / 22

korkeusero on 85 mm. Peruslattiatason ja lattian korkeimman kohdan välinen korkeusero vaunun sisällä on 65 mm. Ramppien kaltevuus on 7 %. TRN: 85 Lattian korkeusjärjestelyiden vertailussa Transtech on toiseksi paras. Lattian tasaisuudessa Transtech on paras. Yhtenäisen tasaisen lattian osuus on suurin. Ramppien kaltevuudessa Transtech on toiseksi paras. Laituritason ja peruslattiatason korkeusero on 70 mm. Peruslattiatason ja lattian korkeimman kohdan välinen korkeusero vaunun sisällä on 80 mm. Ramppien kaltevuus on käytävällä 10 % ja ovilla 8 %. 1.1.8 Liikuntaesteisten ja vammaisten palvelu Arvioidaan liikuntaesteisten ja vammaisten palvelua parantavia ominaisuuksia, joita tilaaja ei ole maininnut teknisessä erittelyssä. Tilaajan teknisessä erittelyssä esittämät vaatimukset ja tavoitteet ovat vähimmäisvaatimus. Näiden vaatimusten ylittämisestä saa pisteitä. Tässä kohdassa ei arvioida kohdassa Monitoimitila arvioituja asioita. CAF: 20 Perusvaunun ovivälit ovat saman pituiset. Jatko-osan ovien etäisyys poikkeaa hyvin vähän perusvaunun ovien etäisyydestä, mikä on etu. Tarjouksessa on kuvattu hyvin niukasti muita liikuntaesteisten ja vammaisten palvelua edistäviä ominaisuuksia. PESA: 25 Perusvaunun ja jatko-osan ovivälit ovat saman pituiset, mikä on etu. Ovia lähimmät istuimet on varustettu lisäkahvoilla iäkkäiden matkustajien istuutumisen helpottamiseksi, mikä on etu. Seisovien matkustajien tuen saanti perustuu katossa oleviin pitkittäisiin tankoihin ja niistä roikkuviin käsilenkkeihin, mikä ei ole liikuntaesteisten kannalta eduksi. STAV: 80 Perusvaunun ja jatko-osan ovivälit ovat eripituiset keskivaunun epäsymmetrisen oven sijoituksen vuoksi, mikä on vähäinen haitta. Ilmajousitus ja automaattinen tasonsäätö pitää kynnyksen laiturin tasossa, mikä on merkittävä etu. Lattian ja tukitankojen kontrastivärit ovat etu. Ovien yläpuolella oleva valaistus ilmaisee valon värillä ovien tilan, mikä on etu. TRN: 70 Perusvaunun ovivälit ovat saman pituiset. Jatko-osan ovien etäisyys poikkeaa perusvaunun ovien etäisyydestä, mikä on vähäinen haitta. Lattian ja matkustamon kontrastilistat ja -värit ovat etu. Kaiteiden sijoittelussa on otettu huomioon liikuntaesteiset, mikä on etu. Liikuntarajoitteisille varatut istuimet on varustettu erottuvalla verhoilulla, mikä on etu. Oviaukoissa on valaistus, joka ulottuu kynnykselle ja laiturille, mikä on etu. Ovien ulkopuolella on kontrastivärit, mikä on etu. Sivu 4 / 22

1.2 Pääryhmä raitiovaunun soveltuvuus Tampereelle 1.2.1 Vaunun perusratkaisu Arvioidaan raitiovaunun perusratkaisua Tampereen raitiotien tavoitteiden kannalta. Perusratkaisu tarkoittaa ovien ja telien sijoittelua, näistä seuraavia raitiovaunun ulottuvuuksia sekä rajoituksia ja mahdollisuuksia raitiovaunun sisustusratkaisuille ja hankintaoptiolle pitkästä vaunusta. Rakenteellinen yksinkertaisuus, alhainen oma massa ja modulaarisuus sekä se, että raitiovaunun rakenne sietää radan virheitä ja radan kulumista, ovat eduksi. Suuret ulottumat kaarteissa ja monimutkainen rakenne kuten telien ja muiden pääkomponenttien erilaisuus alentavat pistemäärää. CAF: 50 Keskivaunun teliväli on lyhyt ja se rajoittaa sisustusratkaisujen muunneltavuutta, mikä on haitta. Telin, nivelen ja ovien keskinäisten etäisyyksien vuoksi päätyvaunujen sisustusratkaisujen muunneltavuus on heikompi kuin muissa tarjouksissa. Vaunun ulottumat kaarteissa ovat suuret. Pidennysosan teli on moottoroimaton, mutta modulaarisuuteen on pyritty vaatimuksen mukaan mahdollisimman yhtenäisin osin moottoriteliin verrattuna. Kunnossapidon ja hinnan kannalta ratkaisusta on etua, mutta sitä ei arvioida tässä. Oma massa ei ole alhainen eikä korkea. PESA: 70 Pitkät päätyvaunut ovat etu sisustusratkaisujen muunneltavuuden kannalta. Keskivaunun teliväli on pitkähkö, mikä on etu sisustusratkaisujen muunneltavuuden kannalta. Pieni pyöränhalkaisija johtaa raitiovaunun herkkyyteen radan virheille ja kulumiselle, mikä on haitta. Tarjouksessa ei ole esitetty kaarreulottumia, mikä on arvioinnissa haitta. Vaunun oma massa on tarjouksista alhaisin, mikä luetaan eduksi. Jatko-osan teli on moottoroitu, mikä lisää rakenteen yhdenmukaisuutta, mikä on etu. STAV: 70 Vaunun perusmitat on valittu sisustusratkaisuiden ja ulottumien keskinäiseksi optimoinniksi, mikä on merkittävä etu. Pidennysosan teli on moottoroimaton, mutta modulaarisuuteen on pyritty vaatimuksen mukaan mahdollisimman yhtenäisin osin moottoriteliin verrattuna. Kunnossapidon ja hinnan kannalta ratkaisusta on etua, mutta sitä ei arvioida tässä. Vaunun oma massa on tarjouksista suurin, mikä on haitta. TRN: 80 Vaunun perusmitat on valittu sisustusratkaisuiden ja ulottumien keskinäiseksi optimoinniksi, mikä on merkittävä etu. Jatko-osan teli on moottoroitu, mikä lisää rakenteen yhdenmukaisuutta, mikä on etu. Vaunun oma massa ei ole alhainen eikä korkea. Sivu 5 / 22

1.2.2 Teli, pyöräkerrat, jousitus Arvioidaan telin muodostamaa kokonaisuutta, joka sisältää pyöräkerrat ja jousituksen. Teliä arvioidaan suhteessa siihen, miten hyvin esitetty rakenne vastaa Teknisen erittelyn tavoitteita ja vaatimuksia sekä telirakenteelle, sen osille, että telin vaikutukselle raitiovaunun toimintaan. CAF: 20 Telin rakennetta ei ole esitetty kuvina. Vaunun piirustuksissa näkyvät telin kuvat eivät vastaa teknisen kuvauksen selostusta telistä. Tarjouksen niukka materiaali estää telikokonaisuuden arviointia. Poikkeamakommenttien mukaan teli kuitenkin täyttää tilaajan vaatimukset. Pyöräkertojen ensiöjousituksena ovat kumijouset, joiden rakennetta ei ole selostettu. Toisiojousituksena ovat kierrejouset, joiden yhteydessä on vaunun korkeuden säätö pyörien kuluessa. Pyörissä on yksinkertainen V-muotoinen kumirengas, joka on tavanomainen ratkaisu. Moottori, vaihde ja jarru ovat telin ulkopuolella. Teli on rakenteeltaan korkea, mikä on haitta. PESA: 40 Pyöräkertojen ensiöjousituksena ovat akselin korkeudella olevat kartiokumijouset. Toisiojousituksena ovat kierrejouset. Keskiölaakerina on kuulakehä. Moottori ja vaihde on yhtenäinen yksikkö, joka on kiinnitetty telirunkoon. Voima johdetaan pyöräkerralle kumielementtikytkimellä. Sen rakennetta ja ominaisuuksia ei ole kuvattu tarjouksessa, mikä estää akselinkäyttökytkimen arviointia. Pyörissä on tavanomainen V-muotoinen kumirengas. Pyöräkerrat on varustettu äänenvaimennuslevyillä, mikä on etu. STAV: 80 Pyöräkertojen ensiöjousituksena ovat akselin korkeudella olevat kartiokumijouset. Toisiojousituksena on ilmajousitus, jonka korkeutta säätämällä kompensoidaan pyörien kuluminen ilman rakenteiden purkamista ja kokoamista, mikä on etu ja on arvioitu toisaalla. Ilmajousitus edellyttää paineilmajärjestelmän, joka on haitta. Keskiölaakerina on kuulakehä. Telin runko on tehty joustavaksi telisivut yhdistävällä nivelrakenteella, mikä on etu. Pyörissä on tavanomainen V-muotoinen kumirengas. Moottori ja vaihde ovat yhtenäinen yksikkö joka on kiinnitetty kolmesta pisteestä telirunkoon. Voima välittyy pyöräkerralle ontolla akselilla, mikä on etu. Telin rakenne on erittäin matala, mikä on etu. TRN: 80 Pyöräkertojen ensiöjousituksena ovat kartiokumijouset, jotka on asennettu optimaalisesti telin kiertovaran maksimoimiseksi, mikä on etu. Toisiojousituksena ovat kierrejouset. Keskiölaakerina on kuulakehä. Pyörien kuluminen kompensoidaan kuulakehän korkeuden asetuksella, joka on yksinkertaisempaa kuin jousien säätö, mikä on rakenteen etu. Pyörissä on leikkauskumijousitus, joka on V-kumirengasta joustavampi ja siten ääntä ja tärinää paremmin vaimentava ratkaisu, mikä on rakenteen etu. Moottori ja vaihde ovat yhtenäinen yksikkö joka on kiinnitetty kolmesta pisteestä telirunkoon. Tarjouksessa on yksityiskohtaisesti kuvattu akselinkäyttökytkin ja sen vaikutukset pyörävoimaan. Voima välittyy pyöräkerralle ontolla akselilla, mikä on etu. Akselinkäyttökytkimen esitetty vaikutus pyörävoimaan on erittäin vähäinen, mikä on etu. Sivu 6 / 22

1.2.3 Korirakenne, elinikä, korjattavuus Arvioidaan sitä, miten hyvin korirakenne varusteineen vastaa Tilaajan asettamia vaatimuksia, jotka on pääosin esitetty Teknisen erittelyn luvuissa 13.1. 13.4. Korin elinikää arvioidaan rakenneratkaisujen perusteella sekä ottaen huomioon, edellyttääkö 40 vuoden käyttöaika korin erityistä peruskorjausta. CAF: 55 Korissa on käytetty useita teräslaatuja lujuuden, valmistettavuuden, korroosion keston ja alhaisen vaunun massan saavuttamiseksi. Teräsvalinnoissa on huomioitu korjattavuus. Seinien ulkolevyt ovat alumiinia tai tilaajan niin halutessa, lujitemuovia. Kiinnitys on tehty yleistyökaluin toimivaksi ja seinälevyjen nopean vaihtamisen mahdollistavaksi. Sivuikkunat ovat ruuvikiinnitteisiä ja ilman liimausta vaihdettavia elementtejä. Törmäyksen muodonmuutosalueet on tehty vaihdettaviksi. Ohjaamokokonaisuus on pulttikiinnityksellä ja vaihdettavissa ilman hitsausta Ohjaamossa ajopöydän alaosaan ei ole sijoitettu instrumentointia, jotta se ei törmäyksessä vaurioidu. Ajopöytä on tehty helposti vaihdettavaksi kokonaisuudeksi kolarikorjausten nopeuttamiseksi. Korirakenteen lähtökohta on, ettei vaunun käyttö 40 vuoden jälkeen edellytä korin korjausta, mutta korin kunto tulee selvittää. Kaikki edellä mainitut ominaisuudet luetaan eduksi. Vaunun katto kiinnitetään vaunun muuhun koriin niittaamalla tilaajan tavoitteen vastaisesti. PESA: 50 Korirakenne on pääasiassa ristikkopalkkikehikko, joka on kokonaan hitsattu. Korissa käytetään tavanomaisia rakenneteräksiä sekä ruostumatonta terästä kattoverhoukseen. Seuraavat rakenneratkaisut luetaan tarjouksen eduiksi: Seinien ulkolevyt on kolarikorjausten helpottamiseksi kiinnitetty ruuvein, joiden rei itys on tehty vaihtokelpoiseksi standardiosien käytön mahdollistamiseksi. Rakenteen ruostesuojaus ja maalaus perustuvat valmiin rakenteen upottamiseen nesteeseen, joka täyttää myös umpirakenteet. Umpirakenteiden rei itys nesteen ja ilman poistamiseksi toimii myös kondenssiveden poistossa. Sivuikkunat ovat ruuvikiinnitteisiä ilman liimausta vaihdettavia elementtejä. Törmäysenergian absorboiva puskurirakenne on helposti vaihdettavissa. Vaunun käyttö 40 vuoden jälkeen ei edellytä korin erityiskorjausta, ainoastaan kunnossapito-ohjelman jatkamista. STAV: 65 Korirakenne on palkki- ja levyrakenneyhdistelmä. Pääasiallinen materiaali on korroosiota hyvin kestävä Duplex-teräs. Sen ohessa käytetään ruostumatonta terästä ja rakenneterästä. Teräsvalinnat vähentävät korroosioherkkyyttä. Sivuseinien ulkopaneelit ovat helposti vaihdettavia alumiini- tai lujitemuovilevyjä. Sivuikkunat ovat ruuvikiinnitteisiä ilman liimausta vaihdettavia elementtejä. Ohjaamon rakenne on jaettu helposti vaihdettaviin moduuleihin kolarikorjausten nopeuttamiseksi. Ohjaamo on kokonaisuudessaan irrotettavissa pulttikiinnityksellä. Törmäystarkasteluissa on otettu huomioon vaunun pidentämisen ja kahden vaunun yhteisajon vaikutus. Vaunun käyttö 40 vuoden jälkeen ei edellytä korin erityiskorjausta, ainoastaan kunnossapito-ohjelman jatkamista. Kaikki edellä mainitut ominaisuudet luetaan eduksi. Teräsvalinnat tekevät korjaushitsauksesta vaativaa, mikä on haitta. Sivu 7 / 22

TRN: 80 Kori on hitsattu levyrakenne, jossa on vältetty korroosiolle alttiita rakenteita sekä vältetty hitsisaumojen sijoittamista jännitysten kannalta kriittisiin kohtiin. Levyrakenteen materiaalina on säänkestävä teräs, joka on helposti hitsattava. Näin vältetään korroosioherkkyyttä, myös korin korjausten jälkeen. Sivuseinien ulkopaneelit ovat helposti vaihdettavia lujitemuovilevyjä. Sivuikkunat ovat ruuvikiinnitteisiä ilman liimausta vaihdettavia elementtejä. Törmäyssuojat absorboivat vaurioitumattomina pienet törmäykset. Suojat vaurioittavien suurten törmäysten jälkeen rakenteet ovat helposti vaihdettavia. Törmäyssuojien mitoituksessa on otettu huomioon vaunun pidentäminen ja optio kahden vaunun yhteisajosta. Vaunun käyttö 40 vuoden jälkeen ei edellytä korin erityiskorjausta, ainoastaan kunnossapito-ohjelman jatkamista. Korirakenteen lähtökohta on, ettei vaunun käyttö 40 vuoden jälkeen edellytä korin korjausta, mutta korin kunto tulee selvittää. Kaikki edellä mainitut ominaisuudet luetaan eduksi. 1.2.4 Sisustusrakenteet ja materiaalit Arvioidaan sitä, miten raitiovaunun sisustus varusteineen vastaa Tilaajan asettamia vaatimuksia, jotka on pääosin esitetty Teknisen erittelyn luvussa 13.6. CAF: 50 Tarjous täyttää tarjouspyynnön sisustusta koskevat teknisen erittelyn luvun 13.6 vaatimukset tavanomaisin hyvin ratkaisuin. PESA: 60 Tarjous täyttää tarjouspyynnön sisustusta koskevat teknisen erittelyn luvun 13.6 vaatimukset. Telien päällä olevat istuimet voidaan lomittaa hartiatilan lisäämiseksi, mikä on etu. STAV: 60 Tarjous täyttää tarjouspyynnön sisustusta koskevat teknisen erittelyn luvun 13.6 vaatimukset tavanomaisin hyvin ratkaisuin. Lattian päällyste on nostettu seinälle vaadittua korkeammalle, mitä on etu. Istuimet on varustettu niskatuilla, mikä on etu. TRN: 50 Tarjous täyttää tarjouspyynnön sisustusta koskevat teknisen erittelyn luvun 13.6 vaatimukset tavanomaisin hyvin ratkaisuin. Mallikuvan istuin on varustettu niskatuella, mikä olisi etu, mutta niskatukia ei esiinny vaunun piirustuksissa. 1.2.5 Ovien rakenne ja toiminta Arvioidaan sitä, miten raitiovaunun ovet varusteineen vastaavat Tilaajan asettamia vaatimuksia, jotka on pääosin esitetty Teknisen erittelyn luvussa 13.5. CAF: 50 Tarjous täyttää tarjouspyynnön ovia koskevat teknisen erittelyn luvun 13.5 vaatimukset tavanomaisin hyvin ratkaisuin, jotka on kuvattu tarjouksessa. Sivu 8 / 22

PESA: 30 Tarjous täyttää tarjouspyynnön ovia koskevat teknisen erittelyn luvun 13.5 vaatimukset. Ratkaisuja on kuvattu tarjouksessa hyvin niukasti, mikä vaikeuttaa arviointia. STAV: 80 Tarjous täyttää tarjouspyynnön ovia koskevat teknisen erittelyn luvun 13.5 vaatimukset tavanomaisin hyvin ratkaisuin, jotka on kuvattu tarjouksessa kattavasti. Ovissa on käyntivirran jatkuva valvonta, jonka ansiosta säävaihtelut ja käyttökuorman kasvu huoltovälillä eivät aiheuta ovelle ylikuormahälytystä, mikä on etu. Ovien toimintasyklit on sovitettu yhteen vaunun ajojärjestelmän toimintasyklien kanssa pysäkkiaikojen minimoimiseksi, mikä on etu. Oven lukitus kiinni-asentoon on toteutettu itsetehostavalla vipumekanismilla, jossa salparakenteen vikaantuminen ei johda lukituksen pettämiseen. Tämä on etu. TRN: 60 Tarjous täyttää tarjouspyynnön ovia koskevat teknisen erittelyn luvun 13.5 vaatimukset tavanomaisin hyvin ratkaisuin, jotka on kuvattu tarjouksessa. Ovien toimintasyklit on sovitettu yhteen vaunun ajojärjestelmän toimintasyklien kanssa pysäkkiaikojen minimoimiseksi, mikä on etu. 1.2.6 Akselikäytöt Arvioidaan raitiovaunun ajomoottoreiden ja vaihteiden sekä akselinkäyttökytkimen rakenneratkaisuja ja sijoitusta pyöräkertoihin, teliin ja raitiovaunun korirakenteeseen nähden. Teknisen erittelyn täyttäminen tuottaa 50 pistettä. Tilaajan vähimmäisvaatimusten ja tavoitteiden ylittäminen ja muut tunnistetut lisäominaisuudet lisäävät pistemäärää. CAF: 40 Moottori ja vaihde muodostavat yhdysrakenteisen kokonaisuuden, joka on kiinnitetty telirunkoon ja on siten kokonaan jousitettua massaa tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti. Tarjouksessa ei ole kuvattu akselia käyttävän kytkimen rakennetta eikä sen ominaisuuksia, mikä vähentää pistemäärää. PESA: 40 Moottori ja vaihde muodostavat yhdysrakenteisen kokonaisuuden, joka on kiinnitetty telirunkoon ja on siten kokonaan jousitettua massaa tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti. Tarjouksessa ei ole kuvattu akselia käyttävän kytkimen rakennetta eikä sen ominaisuuksia, mikä vähentää pistemäärää. STAV: 60 Moottori ja vaihde muodostavat yhdysrakenteisen kokonaisuuden, joka on kiinnitetty telirunkoon ja on siten kokonaan jousitettua massaa tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti. Akselikäyttökytkin perustuu onttoon akseliin, mutta kytkimen muuta rakennetta ja ominaisuuksia ei ole kuvattu tarjouksessa. Piirustusten ja 3D-kuvantojen mukaan kytkin sisältää yhden monielementtisen kumielementtikytkimen, mikä on etu. TRN: 80 Moottori ja vaihde muodostavat yhdysrakenteisen kokonaisuuden, joka on kiinnitetty telirunkoon ja on siten kokonaan jousitettua massaa tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti. Akselinkäyttökytkin kokonaisuudessaan on kuvattu perusteellisesti Sivu 9 / 22

tarjouksessa. Akselinkäyttökytkin perustuu onttoon akseliin jonka sisällä on kahden nivelen vetoakseli, mikä on etu. Kytkimen käyttöikä on ilmoitettu tarjouksessa, mikä on etu. 1.2.7 Mekaaniset jarrut Arvioidaan raitiovaunun kiskojarrun ja seisontajarrun rakenneratkaisuja ja sijoitusta teliin ja pyöräkertoihin nähden. Teknisen erittelyn täyttäminen tuottaa 50 pistettä. Tilaajan vähimmäisvaatimusten ja tavoitteiden ylittäminen ja muut tunnistetut lisäominaisuudet lisäävät pistemäärää. CAF: 50 Jarrujärjestelmä muodostuu Tilaajan vaatimusten mukaisesti ja täyttää Tilaajan asettaman suorituskyvyn. PESA: 50 Jarrujärjestelmä muodostuu Tilaajan vaatimusten mukaisesti ja täyttää Tilaajan asettaman suorituskyvyn. STAV: 50 Jarrujärjestelmä muodostuu Tilaajan vaatimusten mukaisesti ja täyttää Tilaajan asettaman suorituskyvyn. TRN: 50 Jarrujärjestelmä muodostuu Tilaajan vaatimusten mukaisesti ja täyttää Tilaajan asettaman suorituskyvyn. 1.2.8 Instrumentointi, sijoittelu, suojaus Arvioidaan raitiovaunun instrumentoinnin, kuten pää- ja apukäyttöinverttereiden, ilmastointikojeiden, akuston ja muiden raitiovaunun vaipan ulkopuolelle sijoitettujen laitteiden sijoittelua ja suojausta säältä ja muilta ympäristön vaikutuksilta. Korkean pistemäärän saa hyvällä ratkaisulla ja vähimmäisvaatimusten ylittämisellä. Alhaisen pistemäärän saa ratkaisulla, joissa edellä kuvatut asiat on toteutettu huonosti. CAF: 50 Instrumentointi on vaunun katolla. Päätyvaunuosien katolla ovat vaunun invertterit, vaunuosan ilmastointilaite ja jarruvastukset sekä ohjaamon ilmastointilaite. Keskivaunun katolla ovat keskivaunun ilmastointilaite ja jarruvastukset, vaunun akut sekä virroitin suurjännitekomponentteineen. PESA: 60 Instrumentointi on vaunun katolla. Päätyvaunuosien katolla ovat vaunuosan telin pääkäyttöinvertterit, apukäyttöinvertterit, vaunuosan ilmastointilaite, jarruvastukset, laipanvoitelun kompressori sekä ohjaamon ilmastointilaite. Keskivaunun katolla ovat keskivaunun kummankin telin pääkäyttöinvertterit, ilmastointilaite ja jarruvastukset, vaunun akut sekä virroitin suurjännitekomponentteineen. Päätyvaunujen katolle on osoitettu tila mahdollisesti myöhemmin asennettaville superkondensaattoreille, mikä on etu. STAV: 50 Instrumentointi on vaunun katolla. Päätyvaunuosien katolla ovat vaunun invertterit, Sivu 10 / 22

vaunuosan ilmastointilaite, jarruvastukset, akku ja ohjaamon ilmastointilaite. Keskivaunun katolla ovat keskivaunun ilmastointilaite, ilmajousituksen kompressori sekä virroitin suurjännitekomponentteineen. TRN: 60 Instrumentointi on vaunun katolla. Päätyvaunuosien katolla ovat vaunuosan telin pääkäyttöinvertterit, apukäyttöinvertterit, sähkölaitekoteloita, vaunuosan ilmastointilaite ja ohjaamon ilmastointilaite. Toisen päätyvaunuosan katolla on apukäyttöinvertteri. Keskivaunun katolla ovat keskivaunun pääkäyttöinvertterit, jarruvastus, ilmastointilaite, vaunun akut latureineen sekä virroitin suurjännitekomponentteineen. Molempien päätyvaunuosien katolle on osoitettu tilavaraus sähkövarastoille, mikä on etu. 1.2.9 Lämmitys ja ilmastointi Arvioidaan lämmitys- ja ilmastointijärjestelmän toteutusta kokonaisuutena ja energiankulutusta kuten kykyä hyödyntää jarrutusenergiaa. Korkean pistemäärän saa hyvällä ratkaisulla ja tilaajan tavoitteiden ylittämisellä. Alhaisen pistemäärän saa ratkaisulla, joissa edellä kuvatut asiat on toteutettu huonosti. CAF: 50 HVAC-järjestelmä täyttää Tilaajan asettamat vaatimukset osittain. Järjestelmä käyttää hyödyksi jarrutusenergian, mutta tähän liittyvät ratkaisut ovat tarjousvaiheessa osittain avoimet, mikä vähentää pisteitä. Jarruvastukset ovat nestejäähdytteiset, ja jarrutusenergia tuodaan HVAC-kojeelle nesteessä, mikä on etu. Tarjouksessa lattialämmityksen lopullinen ratkaisu on avoin, mikä vähentää pisteitä. PESA: 55 HVAC-järjestelmä täyttää Tilaajan asettamat vaatimukset muilta osin kuin Tilaajan vaatima poikkeus standardin EN 14750 vähimmäisvaatimuksista, mikä vähentää pisteitä. Järjestelmä mittaa sisäilman CO 2-pitoisuutta, millä säästetään lämmityksen ja jäähdytyksen kustannusta alhaisella matkustajamäärällä, mikä on etu. Jarrutusenergiaa käytetään hyödyksi lattialämmityksessä, mikä on etu. Lämmin ilma johdetaan matkustamon alaosaan, mikä on etu. STAV: 80 HVAC-järjestelmä täyttää Tilaajan asettamat vaatimukset. Järjestelmä perustuu tehokkaaseen jarruvastusten ja inverttereiden lämmön talteenottoon, mikä on etu. Järjestelmä mittaa sisäilman CO 2-pitoisuutta, millä säästetään lämmityksen ja jäähdytyksen kustannusta alhaisella matkustajamäärällä, mikä on etu. Lämmin ilma johdetaan matkustamon alaosaan, mikä on etu. TRN: 75 HVAC-järjestelmä täyttää Tilaajan asettamat vaatimukset. Järjestelmä perustuu tehokkaaseen jarruvastusten lämmön talteenottoon, mikä on etu. Järjestelmä mittaa sisäilman CO 2-pitoisuutta, millä säästetään lämmityksen ja jäähdytyksen kustannusta alhaisella matkustajamäärällä, mikä on etu. Lämmin ilma johdetaan matkustamon alaosaan, mikä on etu. Sivu 11 / 22

1.2.10 Sääolosuhteiden huomiointi Arvioidaan raitiovaunun ratkaisuja, jotka liittyvät talviolosuhteisiin kuten teknisessä erittelyssä on kuvattu. Korkean pistemäärän saa hyvällä ratkaisulla ja tilaajan tavoitteiden ylittämisellä. Alhaisen pistemäärän saa ratkaisulla, joissa kuvatut asiat on toteutettu huonosti. CAF: 70 Tarjoaja on kuvannut melko laajasti talviolosuhteisiin suunniteltuja Raitiovaunun ominaisuuksia ja ratkaisuja, jotka ylittävät tilaajan asettamat tavoitteet vaunun rakenteelle. PESA: 20 Tarjoaja on kuvannut niukasti erityisesti talviolosuhteiden huomioimista vaunun rakenteessa. STAV: 90 Tarjoaja on kuvannut laajasti ja käytännönläheisesti talviolosuhteisiin suunniteltuja Raitiovaunun ominaisuuksia ja ratkaisuja, jotka ylittävät tilaajan asettamat tavoitteet vaunun rakenteelle. TRN: 80 Tarjoaja on kuvannut ominaisuuksia, joita on otettava huomioon tehtäessä Raitiovaunu talviolosuhteisiin. Ominaisuuksia on otettu huomioon vaunun rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa, jonka seurauksena ylitetään tilaajan asettamia vaatimuksia vaunun rakenteelle. 1.3 Muotoilun vapausasteet 1.3.1 Muotoilun vapausasteet ja mahdollisuudet Arviointikohde on itsenäinen arviointikokonaisuus ilman alakohteita. Kohteessa arvioidaan sitä, miten hyvin tarjous täyttää raitiovaunun muotoilun vapaudelle esitetyt tavoitteet (Tekninen erittely kohta 4.5) ja millä tavoin kuten miten joustavasti tarjous sallii muotoilullisia vapauksia. CAF: 20 Muotoilun vapauksia on kuvattu hyvin niukasti ja muotoilusta sopiminen on jätetty avoimeksi suunnitteluvaiheen asiaksi. Tilaajan muotoilutavoitteet on hyväksytty. PESA: 100 Muotoilun rajoitukset koskevat ainoastaan teliä, niiden sijaintia ja korirakennetta telin ympärillä. Muotoilun eteneminen on otettu huomion vaunun suunnittelussa tarjouksessa esitetyllä muotoilusuunnitelmalla. STAV: 50 Muotoilun vapausasteet ovat tavanomaiset. Tilaajan muotoilutavoitteet on hyväksytty. Sivu 12 / 22

TRN: 90 Muotoilun vapausasteet on tarjouksessa kuvattu laajasti, perusteellisesti ja käytännöllisesti taulukkomuodossa. Muotoilun vapausasteet ylittävät Tilaajan tavoitteet. Sivu 13 / 22

2 Pääryhmä kunnossapitopalvelut 2.1 Valmius ennakoimattomaan kunnossapitoon Arvioidaan sitä, miten Toimittaja on varautunut ja aikoo hoitaa valmiuden ennakoimattomiin kunnossapitotoimenpiteisiin ja miten nämä toimenpiteet suoritetaan, kun ne tulevat tehtäviksi. Tässä kohdassa arvioidaan mm. Tarjoajan lupaamia vasteaikoja ja sitä, millä tavoin korjaustarpeet havaitaan ja havaintoihin reagoidaan. CAF: 70 Ennakoimaton kunnossapito hallitaan samalla tavoin ja samassa järjestelmässä kuin muu kunnossapito. Ennakoimattoman kunnossapidon varaosavarasto on integroitu kunnossapidon varaosahallintaan saatavuuden ja varastoinnin rationalisoimiseksi. Edellä mainitut luetaan arvioinnissa eduksi. PESA: 80 Kunnossapitopalvelu on resursoitu ottaen huomioon ennakoimattoman kunnossapidon tarve. Ennakoimattoman kunnossapidon tarpeen tunnistaminen ja toimenpiteet on otettu huomioon kunnossapidon prosesseissa. Suunnitelman mukainen kunnossapito kykenee joustamaan, jotta ennakoimattoman kunnossapidon aiheuttama epäkäytettävyys minimoidaan tai vältetään. Edellä mainitut luetaan arvioinnissa eduksi. STAV: 60 Ennakoimaton kunnossapito hallitaan samalla tavoin ja samassa järjestelmässä kuin muu kunnossapito. Tarjoajalla on käytettävissä lisäkapasiteettia vakavasti vioittuneen raitiovaunun korjauksiin, mikä on etu. Edellä mainitut luetaan arvioinnissa eduksi. Tarjouksessa ei ole muuten kuvattu ennakoimattoman kunnossapidon prosessia kolareiden ja ilkivallan osalta, mikä alentaa pistemäärää. TRN: 80 Ilkivaltakorjauksiin on valmius siten, ettei ilkivallasta aiheudu epäkäytettävyyttä. Isot kolarikorjaukset voidaan tehdä tarjoajan tehtaalla, jossa on käytettävissä paremmat resurssit kuin varikolla. Ennakoimattoman kunnossapidon varaosavarasto on integroitu kunnossapidon varaosahallintaan saatavuuden ja varastoinnin rationalisoimiseksi. Edellä mainitut luetaan arvioinnissa eduksi. 2.2 Uudistava kunnossapito Arvioidaan sitä, miten Toimittaja on sisällyttänyt kunnossapito-ohjelmaan uudistavan kunnossapidon mahdollisuuden. Hyvän ratkaisun ominaisuuksia ovat esimerkiksi uudistamismahdollisuuksien jatkuva ja kunnossapidon rutiineihin sisältyvä seuranta sekä uudistamistarpeiden tunnistaminen vähällä lisätyöllä. Arviointiin vaikuttavat myös muut Tarjoajan esittämät uudistavan kunnossapidon käytäntöjen ominaisuudet. CAF: 90 Uudistava kunnossapito on osa kunnossapito-ohjelmaa. Kunnossapitotoimenpiteitä ja vaunun toimintaa sekä kunnossapidon tarvetta seurataan jatkuvasti ja seurannan Sivu 14 / 22

perusteella tunnistetaan tarpeet kehittää sekä kunnossapitotoimintaa että vaunun rakennetta. Toiminnan ja vaunun kehittämiseen on valmiita analyysejä ja raportteja. Tarjoajalla on valmis järjestelmä havaittujen kehityskohteiden toteuttamiseksi. Uudistamistarpeiden havainnointi on osa kunnossapidon työkulttuuria. Edellä mainitut luetaan arvioinnissa eduksi. PESA: 90 Uudistavan kunnossapidon tarpeen tunnistaminen on osa kunnossapito-ohjelmaa. Kunnossapitotoimenpiteitä ja vaunun toimintaa sekä kunnossapidon tarvetta seurataan jatkuvasti ja seurannan perusteella tunnistetaan tarpeet kehittää sekä kunnossapitotoimintaa että vaunun rakennetta. Toiminnan ja vaunun kehittämiseen on valmiita analyysejä ja raportteja. Tarjoajalla on valmis järjestelmä havaittujen kehityskohteiden toteuttamiseksi. Uudistamistarpeiden havainnointi on osa kunnossapidon työkulttuuria. Edellä mainitut luetaan arvioinnissa eduksi. STAV: 0 Uudistavaa kunnossapitoa ei ole kuvattu tarjouksessa siten, että asia voitaisiin pisteyttää. TRN: 90 Uudistava kunnossapito on osa kunnossapito-ohjelmaa. Kunnossapitotoimenpiteitä ja vaunun toimintaa sekä kunnossapidon tarvetta seurataan jatkuvasti ja seurannan perusteella tunnistetaan tarpeet kehittää sekä kunnossapitotoimintaa että vaunun rakennetta. Toiminnan ja vaunun kehittämiseen on valmiita analyysejä ja raportteja. Tarjoajalla on valmis järjestelmä havaittujen kehityskohteiden toteuttamiseksi. Uudistamistarpeiden havainnointi on osa kunnossapidon työkulttuuria. Edellä mainitut luetaan arvioinnissa eduksi. 2.3 Huoltopäivystys Arvioidaan sitä, miten helposti ja nopeasti huoltopäivystys on saavutettavissa ja ongelmatilanteet ratkaistavissa. Hyvän huoltopäivystyksen tunnusmerkkejä ovat mm. nopea vasteaika, huoltopäivystäjän valmiudet selvittää ongelmaa ja toimintatapojen edellytykset minimoida liikennehäiriö ja toimia myös varikon ulkopuolella. Tarjoajan esittämät muut huoltopäivystyksen ominaisuudet ja edut otetaan myös huomioon arvioinnissa. CAF: 60 Varikolla on huoltopäivystys kun vaunut ovat liikenteessä. Huoltopäivystyksen tavoite on pitää vaunu linjaliikenteessä ja minimoida viasta aiheutuva haitta. Edellä mainitut luetaan arvioinnissa eduksi. PESA: 60 Huoltopäivystyksen tavoite on pitää vaunu linjaliikenteessä. Huoltopäivystys perustuu välittömään vastaamiseen kuljettajan huoltopyyntöön sekä vaunun oman diagnostiikan etäseurantaan. Edellä mainitut luetaan arvioinnissa eduksi. Huoltoauton hankinta on laskettu omistustyökaluihin, mikä vähentää pisteitä. STAV: 70 Huoltopäivystys on kuvattu tarjouksessa kattavasti. Linjaliikenteen huoltopäivystyksen vasteaika ja toimintamalli ovat hyvät. Tavoitteena on korjata vaunu niin, että se voi jatkaa liikennekäytössä, mikä on etu. Sivu 15 / 22

TRN: 80 Huoltopäivystys on kuvattu tarjouksessa kattavasti. Varikolla on ympärivuorokautinen päivystys pois lukien juhlapyhät siten, että ennakoimattomiin korjauksiin on valmius heti ja linjalla olevan vaunun korjaustarve menee muun kunnossapitotoiminnan edelle. Tavoite on korjata viat niin, että vaunu voi jatkaa liikennekäytössä. Huoltopäivystykseen kuuluu myös ilkivaltavaurioiden korjaaminen linjalla niin, ettei vaunua tarvitse ottaa pois liikenteestä. Edellä mainitut luetaan arvioinnissa eduksi. 2.4 Kunnossapidon hallinta Arvioidaan kunnossapidon hallintaa kokonaisuutena suhteessa kunnossapidon hallinnalle liitteessä 3.8 Kunnossapitopalvelun vaatimukset luvussa 4 esitettyihin tavoitteisiin. Korkean pistemäärän saa esitettyjen tavoitteiden laadukkaalla täyttämisellä ja tavoitteiden määrällisellä ja laadullisella ylittämisellä. CAF: 70 Kunnossapidon hallintajärjestelmä täyttää asetetut vaatimukset hyvin. Järjestelmä ylittää vaatimukset sisältäen tuen sekä kunnossapitotoiminnan kehittämiselle että raitiovaunun uudistamiselle. PESA: 70 Kunnossapidon hallintajärjestelmä täyttää asetetut vaatimukset hyvin. Järjestelmä ylittää vaatimukset sisältäen tuen tilaajan resurssien, kuten varikkotilojen ja omistustyökalujen hallinnalle sekä kunnossapitotoiminnan kehittämiselle. STAV: 70 Kunnossapidon hallintajärjestelmä täyttää asetetut vaatimukset hyvin. Järjestelmä ylittää vaatimukset sisältäen tuen tilaajan resurssien, kuten varikkotilojen ja omistustyökalujen hallinnalle sekä kunnossapitotoiminnan kehittämiselle. TRN: 70 Kunnossapidon hallintajärjestelmä täyttää asetetut vaatimukset hyvin. Järjestelmä ylittää vaatimukset sisältäen tuen sekä kunnossapitotoiminnan kehittämiselle että raitiovaunun uudistamiselle. 2.5 Hinnoittelun rakenne Arvioidaan kunnossapitopalvelun hinnoittelun rakennetta suhteessa liitteessä 3.8 Kunnossapitopalvelun vaatimukset luvussa 5 esitettyihin tavoitteisiin. Hyvän pistemäärän saa hinnoittelurakenteesta, joka on sekä yksinkertainen että joustava liikennöintiolosuhteiden mahdollisten muutosten suhteen. CAF: 80 Kunnossapitokustannukset muodostuvat useista tekijöistä, jotka vaikuttavat kokonaiskunnossapitokustannuksiin samanarvoisesti. Peruskorjausten osuus on hyvin vähäinen ja kunnossapitosopimuksen maksun ulkopuolisia peruskorjauksia on vähän. Hinnoittelu on helposti seurattava vaikka se ei ole kokonaisuutena yksinkertainen. Sivu 16 / 22

Liikennöintiolosuhteiden muutos hitaammaksi tai nopeammaksi vaikuttaa varsin voimakkaasti kunnossapitokustannuksiin. Edellä mainitut asiat luetaan eduksi. PESA: 65 Vaunujen ajoaikaan perustuva kustannus on vähäisempi kuin ajetusta matkasta ja vaunujen määrästä riippuva kunnossapitokustannus. Peruskorjausten osuus kokonaiskustannuksissa on suurehko ja kunnossapitosopimuksen maksun ulkopuolisia peruskorjauksia on paljon, mitkä alentavat pistemäärää. Hinnoittelu ei ole kokonaisuutena yksinkertainen eikä kovin helposti seurattava vaihtelevan hintaisten peruskorjausten vuoksi, mikä alentaa pistemäärää. Liikennöintiolosuhteiden muutos hitaammaksi tai nopeammaksi vaikuttaa varsin voimakkaasti kunnossapitokustannuksiin, mikä on etu STAV: 50 Vaunujen ajettuun matkaan perustuva kustannus on vähäisempi kuin vaunujen määrästä riippuva kunnossapitokustannus. Peruskorjausten osuus on erittäin suuri ja kunnossapitosopimuksen maksun ulkopuolisia peruskorjauksia on paljon, mitkä alentavat pistemäärää. Hinnoittelu kokonaisuutena ei ole yksinkertainen tai monimutkainen. Hinnoittelu ei ole helposti seurattava vaihtelevahintaisten peruskorjausten vuoksi, mikä alentaa pistemäärää. Liikennöintiolosuhteiden muutos hitaammaksi tai nopeammaksi vaikuttaa vähän kunnossapitokustannuksiin toteutuvan hinnan perustuessa vähäisesti kilometrisuoritteeseen, mikä on vähäinen etu TRN: 80 Ajetun matkan osuus kunnossapitokustannuksista on samansuuruinen vaunujen määrästä riippuvan osuuden kanssa. Peruskorjausten osuus on vähäinen ja kunnossapitosopimuksen maksun ulkopuolisia peruskorjauksia on vähän. Hinnoittelu on kokonaisuutena yksinkertainen ja helposti seurattava. Liikennöintiolosuhteiden muutos hitaammaksi tai nopeammaksi vaikuttaa vähän kunnossapitokustannuksiin toteutuvan hinnan perustuessa puoliksi kilometrisuoritteeseen. Edellä mainitut asiat luetaan eduksi. 2.6 Kunnossapitopalvelun vaikutukset Arvioidaan, miten tarjottu Kunnossapitopalvelu vaikuttaa raitioliikenteen palveluun ja palvelukokemukseen sekä raitiotiejärjestelmän, erityisesti raitiovaunuvarikon ympäristöön. Arviointi perustuu kustannuksia lukuun ottamatta vaikutuksiin, jotka on lueteltu liitteessä 2.2 Kunnossapitopalvelun ohje luvussa 3.3.3 esitettyihin vaikutuksiin. Vähäiset haittavaikutukset tai positiiviset vaikutukset saavat korkean pistemäärän, suuret haittavaikutukset saavat alhaisen pistemäärän. CAF: 0 Tarjouksessa ei ole kuvattu kunnossapitopalvelun vaikutuksia siten, että asia voitaisiin pisteyttää. PESA: 70 Kunnossapidon laadulliset vaikutukset on kuvattu. Määrällisiä vaikutuksia ei ole kuvattu. Palvelun tavoite on ylläpitää liikennepalvelun laatutaso vaunujen koko elinkaaren aikana. Palvelun vaikutusten seuranta on osa palvelua ja palvelutoiminnan ohjausta. Edellä mainitut asiat luetaan eduksi. Sivu 17 / 22

STAV: 0 Tarjouksessa ei ole kuvattu kunnossapitopalvelun vaikutuksia siten, että asia voitaisiin pisteyttää. TRN: 90 Kunnossapitopalvelun laadulliset vaikutukset on kuvattu erittäin kattavasti. Määrällisiä vaikutuksia ei ole kuvattu. Palvelun tavoite on ylläpitää liikennepalvelun laatutaso vaunujen koko elinkaaren aikana. Suunniteltu palvelu ei aiheuta haittavaikutuksia. Palvelun vaikutusten seuranta on osa palvelua ja palvelutoiminnan ohjausta. Edellä mainitut asiat luetaan eduksi. 2.7 Kunnossapidon laadunhallinta Arvioidaan Kunnossapidon laadunhallintajärjestelmää Tarjoajan kuvauksen perusteella. Tilaaja arvioi, miten hyvin laadunhallintajärjestelmä tukee kunnossapitotoiminnan tavoitteita siitä, että vaunujen toimintavarmuudessa ja käytettävyydessä ei tapahdu kunnossapitotoiminnasta aiheutuvaa alenemista. Korkean pistemäärän saa laadunhallinnasta, joka osoittaa toiminnan kykyä ylläpitää toiminnan laatutaso ja välttää häiriötilanteet. CAF: 90 Kunnossapidon laadunhallinnassa noudatetaan samoja periaatteita ja käytäntöjä kuin Tarjoaja noudattaa myös rautatiekaluston kunnossapidossa. Osa laadunhallintaa on Tarjoajan kunnossapitoliiketoiminnan verkkosovellusfoorumi, jonka kautta jaetaan kokemuksia Tarjoaja eri palvelukohteiden kesken. Edellä mainitut asiat luetaan eduksi. PESA: 80 Laadunhallinnassa sovelletaan tunnettuja ja hyviksi havaittuja laadunhallinnan menetelmiä ja periaatteita. Laadunhallinta kattaa sekä kaluston laadun että kunnossapitotyön ja työolosuhteiden laadun hallinnan, ylläpidon ja kehittämisen. Edellä mainitut asiat luetaan eduksi. Tarjous ei kuvaa laadun sertifiointia, mikä alentaa pistemäärää. STAV: 80 Kunnossapidon laadunhallinta perustuu yksilölliseen vaunujen, osien ja toimenpiteiden seurantaan. Seuranta sisältää vaatimustenmukaisuuden seurannan. Seurantatietojen perusteella on tunnistettavissa poikkeaminen tavoitteista. Tarvittaessa kehitetään prosesseja ja teknisiä ratkaisuja. Edellä mainitut asiat luetaan eduksi. Tarjous ei kuvaa käytännön toimintaa ja laadunhallinnan menetelmiä, mikä alentaa pistemäärää. TRN: 80 Kunnossapidon laadunhallinta toteutetaan raideliikenteen alalla noudatettavien standardien ja käytäntöjen mukaisesti. Laatukulttuuri on sama, jota Tarjoaja noudattaa rautatieliikenteessä. Laadunhallinta sisältää toiminnan kehittämisen. Edellä mainitut asiat luetaan eduksi. Käytännön toimintaa ei ole kuvattu yksityiskohtaisesti, mikä alentaa pistemäärää. Sivu 18 / 22

2.8 Rajapinnat ratakunnossapitoon Arvioidaan, miten perusteellisesti ja kattavasti Tarjoaja on määritellyt raitiovaunujen kunnossapidon rajapinnat radan kunnossapitoon ja miten hyvin kunnossapitopalvelu reagoi radan virheistä ja kulumisesta aiheutuvaan vaunun kunnossapitotarpeen muutokseen. CAF: 0 Kunnossapitopalvelun kuvaus ei sisällä tietoja arvioitavista tekijöistä siten, että asia voitaisiin pisteyttää. PESA: 70 Rajapinnat ratakunnossapitoon on tarjouksessa määritelty melko perusteellisesti ja kattavasti Tarjouksessa on annettu raja-arvot, joiden puitteissa kunnossapitotoiminta täyttää vaunujen vaatimustenmukaisuuden. STAV: 30 Kunnossapitopalvelun kuvaus ei sisällä pyydetyssä laajuudessa tietoja arvioitavista tekijöistä. Eduksi luetaan, että Kunnossapitopalvelu sisältää kuitenkin maininnan kommunikoinnista Tilaajan kanssa. Kommunikoinnin kautta voidaan hallita rajapintoihin liittyvät kysymykset. TRN: 100 Rajapinnat ratakunnossapitoon on tarjouksessa määritelty perusteellisesti ja kattavasti. Tarjouksessa on annettu raja-arvot, joiden puitteissa kunnossapitotoiminta täyttää vaunujen vaatimustenmukaisuuden. Ratainfran kunnon seurannalle on annettu aikataulu, mikä on merkittävä etu. 2.9 Poikkeustilanteiden hallinta Tilaaja arvioi Kunnossapitopalvelun sopeutumista poikkeustilanteisiin. (Liite 2.2 Kunnossapitopalvelun ohje, luku 3.4.20) CAF: 70 Kunnossapito perustuu vaunun kunnon ja kulumisen seurantaan ja kunnossapitotoimenpiteiden tasaiseen ajoitukseen käytettävissä olevien resurssien suhteen. Päämääränä ovat pitkät toimenpidevälit. Tällainen kunnossapito sopeutuu erittäin hyvin vaunujen käyttöolosuhteiden muutoksiin. Lyhin säännöllinen kunnossapitotoimenpiteiden väli on (15 pv) sopeutuu lyhyisiin häiriöihin varikon käytettävyydessä. PESA: 90 Kunnossapito perustuu vaunun kunnon ja kulumisen seurantaan ja suunnitelman mukaisissa kunnossapitotoimissa on joustovaraa. Käyttöolosuhteiden muutos vaikuttaa siten kunnossapidon tarpeeseen. Lyhin säännöllinen kunnossapitotoimenpiteiden väli on hyvin pitkä (3 kk), ja merkittävä osa toimenpiteistä voidaan tehdä ilman monttua ja kattotasoja. Siten kunnossapito sopeutuu häiriöön varikon käytettävyydessä. STAV: 80 Kunnossapito perustuu vahvasti vaunun kunnon ja kulumisen seurantaan. Tällainen kunnossapito sopeutuu erittäin hyvin vaunujen käyttöolosuhteiden muutoksiin. Lyhin Sivu 19 / 22

säännöllinen kunnossapitotoimenpiteiden väli on kyllin pitkä (1 kk), jotta kunnossapito sopeutuu myös häiriöön varikon käytettävyydessä. Tarjouksessa ei ole kuvattu, miten kunnossapitopalvelu sopeutetaan poikkeustilanteeseen. TRN: 80 Kunnossapito perustuu ennakoituun vaunukaluston käyttömäärään. Käyttöolosuhteiden muutos ei siten vaikuta suoraan kunnossapidon määrään. Lyhin säännöllinen kunnossapitotoimenpiteiden väli on kyllin pitkä (1 kk), jotta kunnossapito sopeutuu myös häiriöön varikon käytettävyydessä. Varautuminen poikkeustilanteisiin on kuvattu tarjouksessa. 2.10 Kunnossapitopalvelun kehittäminen Arvioidaan periaatteita ja toimenpiteitä, joiden avulla Tarjoaja seuraa ja kehittää kunnossapitotoimintaa. Korkean pistemäärän saa kehittämissuunnitelmasta, joka osoittaa keinoja toiminnan kehittämiseen ja kehittyneestä toiminnasta on hyötyä myös Tilaajalle esimerkiksi kustannusten alenemisena tai laadun paranemisena. CAF: 100 Kunnossapitotoiminta sisältää kattavasti toiminnan mittaamisen ja kehittämisen. Kehittäminen sisältää myös asiakastyytyväisyyden näkökulman ja tukeutuu Tarjoajan keräämään kokemukseen Tarjoajan kunnossapitoliiketoiminnasta kokonaisuutena. PESA: 90 Kunnossapitotoiminnan tuloksia seurataan jatkuvasti useilla mittareilla. Kehittämiskohteiden tunnistaminen mittareiden perusteella on osa kunnossapitotoimintaa. STAV: 90 Toiminta sisältää useita menettelyjä ja prosesseja, joilla seurataan kunnossapitotoiminnan tuloksellisuutta ja tunnistetaan kehittämismahdollisuuksia. Toiminnan kehittäminen on osa kunnossapitopalvelua. TRN: 100 Kunnossapitotoiminta sisältää toiminnan tuloksellisuuden seurannan usealla mittarilla. Kehittämiskohteiden tunnistaminen on osa kunnossapitotoimintaa. Kehittämistoimintaan on valmius liittää ratainfran mittaaminen, jolloin kehittämisen tueksi saadaan tietoa myös radan kunnosta. 2.11 Turvallisuusjohtaminen Arvioidaan Tarjoajan Kunnossapidon turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Korkean pistemäärän saa järjestelmästä, joka osoittaa hyvää tai vaatimuksia parempaa suoriutumista Kaupunkiraideliikennelain 7 :n vaatimuksista Turvallisuusjohtamisjärjestelmälle, tuvallisuuden ylläpitämisestä, parantamisesta ja organisoinnista. CAF: 100 Turvallisuusjohtaminen on kuvattu perusteellisesti ja konkreettisella tasolla. Järjestelmä vastaa erittäin hyvin tuvallisuusjohtamisen vaatimuksiin. Sivu 20 / 22

PESA: 100 Turvallisuusjohtaminen perustuu Tarjoajan turvallisuusjohtamisjärjestelmään, joka täyttää rautatiekalustoon liittyvät vaatimukset. Järjestelmä tullaan soveltamaan Tarjoajan toimintaan osana Tilaajan raitiotiejärjestelmän turvallisuusjohtamisjärjestelmää. STAV: 100 Turvallisuusjohtaminen perustuu EU:ssa rautatieliikenteessä noudatettaviin periaatteisiin ja vaatimuksiin. Turvallisuusjohtaminen täyttää hyvin raitioliikenteen turvallisuusjohtamisen vaatimukset ja tarpeet. TRN: 100 Turvallisuusjohtaminen perustuu tarjoajan turvallisuusjohtamisjärjestelmään, joka täyttää rautatiekalustoon liittyvät vaatimukset. Järjestelmä on liitettävissä osaksi Tilaajan raitiotiejärjestelmän turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä on kuvattu perusteellisesti. Sivu 21 / 22

Laatupisteytyksen yhteenveto Vertailuperuste painoarvo CAF pisteet PESA pisteet Stadler pisteet Transtech pisteet 1.1 Kuljetuskyky 12,5 % 9,7 10,3 10,5 12,1 ja tilaratkaisut 1.2 Raitiovaunun 17,5 % 9,9 11,3 15,8 16,4 soveltuvuus Tampereelle 1.3 Muotoilun 3,0 % 0,8 3,8 1,9 3,5 vapausasteet ja mahdollisuudet 2.1 Kunnossapitopalv elun suunnitelma 12,5 % 10,4 12,3 9,6 13,6 Sivu 22 / 22