Kuninkaankolmion asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstään

Hanna Kalenoja, Ruut Rissanen & Markus Pajarre Kuninkaankolmion asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstään Tutkimusraportti 84

Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti 84 Tampere University of Technology. Transport Research Centre Verne. Research Report 84 Hanna Kalenoja, Ruut Rissanen & Markus Pajarre Kuninkaankolmion asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstään Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 2012

Kansikuva: Tommi Mäkelä ISBN 978-952-15-2983-2 (PDF) ISSN-L 2242-3486 ISSN 2242-3486

Esipuhe Elinympäristön viihtyisyys ja arjen sujuvuus vaikuttavat asukkaiden päivittäiseen elämään. Elinympäristön viihtyvyyttä voidaan parantaa monin kaupunkisuunnittelun keinoin. Kuninkaankolmion tutkimusalueella kerättiin talvella 2011 2012 asukkailta tietoja liikkumistottumuksista sekä näkemyksiä liikenneympäristön kehittämistarpeista ja suunnitteilla olevista uusista asuinalueista. Kyselytutkimus toteutettiin osana Urbaani arki -tutkimushanketta, joka kuuluu TEKESin TILAtutkimusohjelmaan. Hankkeen toteuttavina osapuolina ovat Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK) sekä Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Myös Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit ovat osallistuneet tutkimushankkeen rahoittamiseen. Tämän raportin tavoitteena on tiivistetysti koota Helsingin, Vantaan ja Espoon yhteisen Kuninkaankolmion suunnittelualueen kyselyaineistoa koskevat päätulokset ja toimia asukasnäkökulmaa valottavana tietolähteenä Kuninkaankolmion alueen suunnittelussa. Hankkeessa koottua kyselyaineistoa koskevia tutkimustuloksia on raportoitu myös osana hankkeen muita julkaisuja. Kuninkaankolmion kyselytutkimuksen suunnittelua ja raportointia on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Kimmo Kuisma, Riikka Henriksson, Suvi Tyynilä ja Leena Saransaari Helsingin kaupungilta, Tomi Henriksson, Timo Kallaluoto ja Jaana Virtanen Vantaan kaupungilta sekä Lotta Kari- Pasonen, Anne Savolainen ja Tarja Pennanen Espoon kaupungilta.

Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Tutkimuksen toteutus... 4 2.1 Tutkimusalue ja -menetelmä... 4 2.2 Tutkimuslomakkeen sisältö... 5 2.3 Vastaajien määrä ja aineiston edustavuus... 6 3 Asukkaiden tyytyväisyys elinympäristöönsä... 10 3.1 Arvio oman asuinalueen palveluista... 10 3.2 Kokonaisarvio omasta elinympäristöstä... 14 3.3 Avoin sanallinen palaute omasta elinympäristöstä... 15 3.4 Mahdolliset tulevat asuinalueet... 16 4 Asukkaiden liikkumistottumukset... 30 4.1 Työmatkat... 31 4.2 Ostos- ja asiointimatkat... 31 4.2.1 Ostosmatkat... 31 4.2.2 Asiointimatkat... 33 4.3 Vapaa-ajan matkat... 34 4.3.1 Ulkoilumatkat lähiympäristössä... 34 4.3.2 Muut vapaa-ajan matkat... 34 5 Jalankulku- ja pyöräreitit... 36 5.1 Arvio nykyisten reittien laadusta... 36 5.2 Toiveet uusista jalankulku- ja pyöräreiteistä... 56 6 Toiveet uusista joukkoliikenneyhteyksistä... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 7 Kuninkaankolmion uusien alueiden arviointi... 69 8 Avoin sanallinen loppupalaute... 86 Liitteet... 91 2

1 Johdanto TEKESin TILA-ohjelmassa toteutetussa Urbaani arki -hankkeessa tutkitaan kolmea teemaa. Arjen sujuvuuden ehtoja tutkitaan arkiliikkumisen ja arjen palvelujen käytön näkökulmasta. Samalla tunnistetaan erilaisten käyttäjäryhmien erilaisia ympäristön käyttöprofiileja. Avaralla arjella viitataan tarpeeseen kehittää olemassa olevaa kaupunkiympäristöä sen omista lähtökohdista tuottamalla asukastietoa, jonka suora hyödyntämismahdollisuus käytännön suunnittelutyössä varmistetaan. Hyvinvoivan arjen ehtojen tutkiminen liittyy ajankohtaiseen tematiikkaan rakennetun ympäristön mahdollisuuksista tukea terveellistä elämäntapaa. Urbaani arki -hankkeessa on kerätty kokemuksia pitkäaikaisista tai pysyväluonteisista pehmogisalustoista, joista pyritään tekemään houkuttelevia, jotta kaupunkilaiset palaisivat niiden ääreen useampia kertoja suunnitteluprosessien edetessä. Tavoitteena on myös ollut jalkauttaa kokemusperäistä tietoa sekä tiedon tuottaneille asukkaille että suunnittelijoille ja päätöksentekijöille. Tutkimuksessa liikkumistottumuksia ja lähiympäristön palvelujen käyttöä kuvaavina tutkimusaineistoina hyödynnetään pehmogis-menetelmillä koottavien liikkumis- ja ajankäyttöaineistojen lisäksi tausta-aineistona valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen aineistoa, pääkaupunkiseudun alueellisen liikennetutkimuksen aineistoja ja soveltuvin osin muiden alueellisten liikennetutkimusten aineistoja. Matkojen lähtö- ja määräpaikkojen yksityiskohtainen geokoodaus antaa monia mahdollisuuksia lähiympäristössä tehtyjen matkojen tutkimukseen. Pääkaupunkiseudulla työn tavoitteena oli kerätä tietoa palvelujen käytöstä Kuninkaankolmion alueella, alueen asukkaiden liikkumistottumuksista sekä asukkaiden näkemyksistä alueelle suunnitteilla olevien uusien kaavoituskohteiden ominaisuuksista. Asukkailla oli kyselyssä mahdollisuus antaa myös palautetta esimerkiksi elinympäristön viihtyisyydestä, lähipalveluista, liikenneolosuhteista ja alueiden täydentämismahdollisuuksista. Kerättyä tietoa voidaan tutkimushankkeen ulkopuolella hyödyntää monipuolisena alueen suunnittelua tukevana taustatietona sekä asuinympäristön ja arkiliikkumisen välisen yhteyden taustaaineistona. Kysely toteutettiin samanaikaisesti hieman erisisältöisenä Tampereella, jossa tutkimusaineiston keruu yhdistettiin yhdyskuntarakenteen eheyttämistä selvittävään EHYT-hankkeeseen. Kuninkaankolmion alueelta kerättyä aineistoa hyödynnetään aineistojen jatkoanalyyseissä vertailuaineistona Tampereelta kerätylle aineistolle. 3

2 Tutkimuksen toteutus 2.1 Tutkimusalue ja -menetelmä Kuninkaankolmion tutkimusalue määriteltiin tutkimuksessa siten, että siihen kuuluvat Helsingistä Konalan ja Kaarelan kaupunginosat, Espoosta Lintuvaaran kaupunginosa ja Vantaalta Hämevaaran, Hämeenkylän, Vapaalan, Variston, Myyrmäen ja Kaivokselan kaupunginosat. Kuvassa 2.1 on esitetty aluerajaus ja kaupunginosien sijainti. Tutkimusalueella asuu yhteensä noin 62 200 asukasta. Kuva 2.1 Tutkimusalueen rajaus. Tutkimus toteutettiin karttapohjaisena pehmogis-kyselynä, joka oli avoimena kaikille vastaajille internetissä. Kyselylinkkiä markkinoitiin mediatiedotteilla ja marraskuussa 2011 noin 14 500:lle tutkimusalueella asuvalle postitettiin henkilökohtainen osallistumiskutsu tutkimukseen, jotta vastauksia saataisiin riittävästi myös alueellisten analyysien tekemistä varten. Kutsukortti on esitetty liitteessä 1. Tutkimuksen otos poimittiin Väestötietojärjestelmästä satunnaisesti 15 74-vuotiaan väestön keskuudesta. Taulukossa 2.1 on esitetty otoksen poiminta kaupunginosa-alueittain. 4

Taulukko 2.1 Tutkimusotos kaupunginosa-alueittain. Tutkimukseen poimittiin yhteensä 14 500 asukkaan otos. kaupunki kaupunginosan numero ja nimi 15-74-vuotiaita asukkaita otoskoko Helsinki 32, Konala 33, Kaarela 25 200 6 300 Espoo 50, Lintuvaara 4 900 1 500 Vantaa 11, Hämevaara 12, Hämeenkylä 13, Vapaala 14, Varisto 15, Myyrmäki 16, Kaivoksela 26 800 6 700 yhteensä 57 000 14 500 2.2 Tutkimuslomakkeen sisältö Internetissä olevalla karttapohjaisella tutkimuslomakkeella oli neljä osaa (kuva 2.2). Taustatietojen yhteydessä kysyttiin vastaajan kodin sijaintia sekä arviota oman alueen palveluista. Tämän jälkeen vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle usein toistuvia matkakohteitaan, joita olivat esimerkiksi kaupan palvelut, työpaikka, erilaiset vapaa-ajan kohteet ja muut asiointipaikat. Lisäksi vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle itselleen tärkeitä jalankulku- ja pyöräreittejä. Kolmannessa osiossa vastaajilta sekä tulevaisuuden mahdollista asuinpaikkaa pyydettiin arvioita Kuninkaankolmion alueelle suunnitteilla olevista kohteista. Lopuksi vastaajalla oli vielä mahdollisuus antaa palautetta asuinalueensa kehittämistarpeista. Tutkimuslomakkeen sisältöä on tarkemmin kuvattu liitteessä 2. Taustatiedot Liikkuminen elinympäristössä Alueiden arviointi Palaute Johdanto Taustatiedot Kodin merkitseminen kartalle Osa 1 Liikkuminen elinympäristössä Elinympäristön kohteiden merkitseminen Kävely- ja pyöräreittikysymykset Osa 2 Elinympäristön arviointi Yleiset kysymykset elinympäristön koetusta laadusta Osa 3 Kehittämisehdotukset Suunnitteilla olevien alueiden arviointi Osa 4 Palaute Palaute lomakkeesta ja tutkimuksesta Kuva 2.2 Tutkimuslomakkeen sisältö. 5

2.3 Vastaajien määrä ja aineiston edustavuus Tutkimukseen osallistui helmikuun 2012 loppuun mennessä 1 054 vastaajaa. Suurin osa vastaajista osallistui tutkimukseen marraskuussa kutsukorttien postituksen jälkeisinä viikkoina (kuva 2.3). Kyselylinkki avataan. Kutsukorttien postitus marraskuun alussa noin 15 000 tutkimusalueella asuvalle. Mediatiedote kyselystä lähetetään Toinen mediatiedote lähetetään. 250 marraskuu 1 045 200 150 100 joulukuu 108 50 lokakuu 20 tammikuu 27 helmikuu 41 0 21 24 27 31 1 2 4 7 9 10 11 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 1 2 3 4 5 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 28 29 31 1 2 3 4 5 6 9 12 15 16 17 18 20 23 24 27 1 2 4 7 8 9 10 11 12 13 14 15 18 20 21 23 24 25 26 27 28 29 1 10 11 12 1 2 3 Kuva 2.3 Vastaajien määrä tutkimusajanjakson aikana. Eniten vastaajia saatiin marraskuussa 2011 henkilökohtaisten kutsukorttien postituksen jälkeen. Kuvassa 2.4 on esitetty vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma. Kaiken kaikkiaan 56 % vastanneista on naisia ja 44 % miehiä. Eniten ovat vastanneet 30 44-vuotiaat. Vastaajien joukossa on vain vähän yli 70-vuotiaita ja alle 18-vuotiaita vastaajia. 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 vastaajien määrä alle 15 15-17 18-24 25-29 30-44 45-54 55-64 65-74 yli 74 ei tiedossa mies nainen ei tiedossa Kuva 2.4 Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma. 6

Vastaajien ikäprofiili vastaa hyvin otoksen ikäjakaumaa lukuun ottamatta alle 29-vuotiaita vastaajia, joita on vastaajien joukossa suhteellisesti huomattavasti vähemmän kuin otoksessa. Kuvassa 2.5 on esitetty eri ikäryhmiin kuuluvien vastaajien osuus tutkimukseen vastanneista ja koko tutkimuksen populaatiosta. 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 16-17 18-29 30-44 45-54 55-64 65-74 16-17 18-29 30-44 45-54 55-64 65-74 miehet naiset osuus vastanneista osuus otoksesta Kuva 2.5 Vastaajien ja tutkimuksen koko otoksen ikä- ja sukupuolijakauma. Taulukossa 2.2 on esitetty vastaajien jakautuminen kunnittain. Yhteensä 46 % vastaajista oli vantaalaisia, 38 % helsinkiläisiä ja 12 % espoolaisia. Vantaalaiset ja espoolaiset osallistuivat tutkimukseen hieman aktiivisemmin kuin Helsingissä asuvat vastaajat. Taulukko 2.2 Tutkimukseen osallistuneiden määrä kunnittain. Kaupunki vastaajia osuus vastaajista kodin tarkemman sijainnin paikantaneiden osuus Vantaa 491 46 % 82 % Espoo 128 12 % 75 % Helsinki 407 38 % 81 % ei vastausta 35 3 % - yhteensä 1061 78 % Vastaajilla oli tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa mahdollisuus paikantaa asuinalueensa kartalle tarkemmin. Hieman alle 80 % vastaajista eli noin 830 vastaaja ilmoitti tutkimuksessa tarkemman asuinalueensa sijainnin. Taulukossa 2.3 on esitetty kotinsa sijainnin paikantaneiden vastaajien määrä kaupunginosa-alueittain. Eniten vastauksia on kertynyt Myyrmäessä, Malminkartanossa ja Hämeenkylässä asuvilta vastaajilta. Näiltä alueilta vastaajia on yli 100. Myös Kannelmäestä, Hakuninmaalta, Konalasta, Vapaalasta ja Kaivokselasta saatiin suhteellisen paljon vastauksia. 7

Taulukko 2.3 Asuinpaikkansa paikantaneiden jakautuminen kaupunginosa-alueittain. Kaupunki kaupunginosa vastaajien lukumäärä Vantaa, Hämevaara 10 yhteensä 404 kotinsa sijainnin Hämeenkylä 104 paikantanutta vastaajaa Vapaala 48 Varisto 36 Myyrmäki 155 Kaivoksela 41 Martinlaakso 10 Espoo, yhteensä 96 kotinsa sijainnin paikantanutta vastaajaa Helsinki, yhteensä 329 kotinsa sijainnin paikantanutta vastaajaa Lintukorpi 34 Lintulaakso 18 Lintumetsä 29 Uusmäki 15 Konala 52 Kannelmäki 79 Maununneva 19 Malminkartano 110 Hakuninmaa 63 Kuninkaantammi 6 Kyselylinkki on ollut auki vapaasti ja siihen on osallistunut niin kutsukortin saaneita otokseen kuuluvia vastaajia kuin muualta tutkimuksesta kuulleita ja linkistä kiinnostuneita vastaajia. Vastaajaa ei ole kyselyssä tunnistettu eikä kyselyssä kerätty vastaajan henkilötietoja. Kyselyyn on siten voinut vastata kuka tahansa ja sama vastaaja on voinut käydä lomakkeella useita kertoja. Tämän takia tutkimukselle ei ole mielekästä laskea vastausprosenttia. Koska tutkimus toteutettiin ainoastaan Internet-lomakkeena, eikä vastaajilla ollut mahdollisuutta vastata kysymyksiin esimerkiksi paperilomakkeella, vastaajien ikäjakauma poikkeaa jonkin verran väestön ikäjakaumasta. Tutkimuksessa 30 44-vuotiaiden osuus on hieman suurempi kuin koko tutkimusalueen asukkailla. Tyypillisesti iäkkäiden vastausaktiivisuus Internet-kyselyihin on selvästi pienempi kuin nuorten aikuisten ja työikäisten ryhmissä. Tästä syystä henkilökohtaista kutsua tutkimukseen ei lähetetty ollenkaan yli 74-vuotiaille. Tutkimuksen varsinaiseen kohderyhmään eivät myöskään kuuluneet alle 15-vuotiaat, sillä heidän kutsumisensa tutkimukseen olisi edellyttänyt huoltajan lupaa. Tutkimuksen vastaajien ikäjakauma noudattaa perinteisiä posti- ja puhelinhaastatteluja paremmin väestön ikäjakaumaa, sillä yleensä kyselytutkimuksissa nuorten aikuisten ja työikäisten ryhmissä on havaittavissa melko suurta vastauskatoa. Vaikka ikäjakauma onkin melko edustava koko väestöön nähden, on ilmeistä, että tutkimukseen vastanneet eivät muodosta edustavaa näytettä koko perusjoukosta. Avoimella kutsulla ja vapaasti täytettävissä olevalle Internet-lomakkeelle on todennäköisesti hakeutunut vastaajia, jotka ovat tavanomaista kiinnostuneempia elinympäristön kehittämisestä ja liikenneolosuhteisiin liittyvistä kysymyksistä. Näin ollen tutkimusaineiston perusteella ei ole mahdollista muodostaa yksiselitteisesti kaikkia alueen asukkaita koskevia laajennettuja tuloksia, eikä aineistolle ole laskettu laajennuskertoimia. 8

Tutkimuslomaketta testattiin ennen sen avaamista pienimuotoisella koetutkimuksella ja samaa tutkimusalustaa on käytetty jo aiemmin karttapohjaisen palautteen keräämiseen. Osa lomakkeella käyneestä noin 1 300 vastaajasta on ainoastaan selannut lomakkeen läpi ja vastannut muutamiin taustatietokysymyksiin. Karttatyökalun käyttö edellytti selaimen evästeiden sallimista, mikä hankaloitti paikannusten merkitsemistä kartalle. Monet vastaajat raportoivatkin lomakkeen loppuosan sanallisessa palautteessa lomakkeen täytössä ilmenneistä ongelmista. Tyypillisin ongelmatilanne oli, että vastaajan selaimella evästeet eivät olleet sallittuja, jolloin kohteita ei päässyt merkitsemään kartalle. Karttakäyttöliittymän asettamista teknisistä vaatimuksista huolimatta aineisto on laadukasta ja vastaajat ovat käyttäneet keskimäärin paljon aikaa kyselyyn vastaamiseen. Kartoille tehtyjen laatutekijöiden ja kehittämiskohteiden paikannusten määrän perusteella kyselytutkimuksen täyttäminen on ollut myös vastaajalle motivoivaa. Esimerkiksi matkojen määränpääkohteita kartalle oli merkitty noin 5 000 ja tärkeitä jalankulku- ja pyöräreittejä noin 1 400. 9

3 Asukkaiden tyytyväisyys elinympäristöönsä 3.1 Arvio oman asuinalueen palveluista Tutkimuksen alkuosassa vastaajaa pyydettiin paikantamaan kotinsa kartalle ja arvioimaan oman asuinalueensa liikenneolosuhteita, kauppa-, posti- ja pankki- sekä koulu- ja päivähoitopalveluja ja virkistysalueita ja puistoja. Kuvassa 3.1 on esitetty vastaajien tyytyväisyys oman alueen kauppapalveluihin suunnittelualueittain. Tyytymättömimpiä kauppapalveluihin olivat Lintulaaksossa, Uusimäessä, Varistossa ja Vapaalassa asuvat. Parhaan arvosanan kauppapalveluille antoivat Myyrmäessä, Lintumetsässä, Lintukorvessa ja Kannelmäessä asuvat. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hakuninmaa Hämeenkylä Kaivoksela Kannelmäki Konala Lintukorpi Lintulaakso ja Uusmäki Lintumetsä Malminkartano Maununneva Myyrmäki Vapaala Varisto erittäin hyvä melko hyvä melko huono erittäin huono eos Kuva 3.1 Aluekohtaiset arviot kauppapalveluista. Eri palveluista huonoimmat yleisarvosanat saivat posti- ja pankkipalvelut. Posti- ja pankkipalveluihin oltiin tyytymättömimpiä Lintulaaksossa ja Uusmäessä, Varistossa, Vapaalassa ja Malminkartanossa (kuva 3.2). Kuvassa 3.3 on esitetty vastaajien tyytyväisyys oman alueensa koulu- ja päivähoitopalveluihin. Suurimmalla osalla alueista vastaajat olivat melko tyytyväisiä koulu- ja päivähoitopalveluihin. Keskimääräistä tyytymättömämpiä olivat Konalassa, Vapaalassa sekä Lintulaaksossa ja Uusimäessä asuvat. 10

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hakuninmaa Hämeenkylä Kaivoksela Kannelmäki Konala Lintukorpi Lintulaakso ja Uusmäki Lintumetsä Malminkartano Maununneva Myyrmäki Vapaala Varisto erittäin hyvä melko hyvä melko huono erittäin huono eos Kuva 3.2 Aluekohtaiset arviot posti- ja pankkipalveluista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hakuninmaa Hämeenkylä Kaivoksela Kannelmäki Konala Lintukorpi Lintulaakso ja Uusmäki Lintumetsä Malminkartano Maununneva Myyrmäki Vapaala Varisto erittäin hyvä melko hyvä melko huono erittäin huono eos Kuva 3.3 Aluekohtaiset arviot koulu- ja päivähoitopaikoista. Myös virkistysalueisiin ja puistoihin oltiin keskimäärin tyytyväisiä (kuva 4.4). Erityisesti Maununnevalla, Hakuninmaalla, Lintukorvessa ja Hämeenkylässä asuvat olivat tyytyväisiä oman asuinalueensa virkistysalueisiin. Tyytymättömimpiä virkistysalueisiin olivat Vapaalassa ja Konalassa asuvat. 11

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hakuninmaa Hämeenkylä Kaivoksela Kannelmäki Konala Lintukorpi Lintulaakso ja Uusmäki Lintumetsä Malminkartano Maununneva Myyrmäki Vapaala Varisto erittäin hyvä melko hyvä melko huono erittäin huono eos Kuva 3.4 Aluekohtaiset arviot virkistysalueista ja puistoista. Yleisesti vastaajat olivat melko tyytyväisiä oman asuinalueensa liikenneolosuhteisiin. Eri alueiden väliset erot olivat suhteellisen pieniä verrattuna tyytyväisyyteen muihin palveluihin. Kuvassa 3.5 on esitetty vastaajien tyytyväisyys asuinalueensa jalankulkuolosuhteisiin ja kuvassa 3.6 pyöräilyolosuhteisiin. Jalankulkuolosuhteisiin oltiin keskimäärin hieman tyytyväisempiä kuin pyöräilyolosuhteisiin. Jalankulun olosuhteisiin oltiin keskimääräistä tyytymättömämpiä Lintumetsässä sekä Lintulaaksossa ja Uusimäessä. Pyöräilyolosuhteisiin tyytymättömimpiä oltiin Lintumetsässä ja Vapaalassa. Hakuninmaa Hämeenkylä Kaivoksela Kannelmäki Konala Lintukorpi Lintulaakso ja Uusmäki Lintumetsä Malminkartano Maununneva Myyrmäki Vapaala Varisto 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % erittäin hyvä melko hyvä melko huono erittäin huono eos Kuva 3.5 Aluekohtaiset arviot jalankulkuolosuhteista. 12

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hakuninmaa Hämeenkylä Kaivoksela Kannelmäki Konala Lintukorpi Lintulaakso ja Uusmäki Lintumetsä Malminkartano Maununneva Myyrmäki Vapaala Varisto erittäin hyvä melko hyvä melko huono erittäin huono eos Kuva 3.6 Aluekohtaiset arviot pyöräilyolosuhteista. Kuvassa 3.7 on esitetty vastaajien tyytyväisyys asuinalueensa joukkoliikennepalveluihin. Joukkoliikennepalveluihin oltiin keskimäärin suhteellisen tyytymättömiä, erityisesti Lintulaaksossa ja Uusimäessä, Vapaalassa ja Varistossa. Näillä alueilla yli 40 % vastaajista arvioi palvelutason huonoksi. Myös Kaivokselassa erittäin hyvän arvosanan antaneiden osuus jäi pieneksi. Parhaaksi joukkoliikennepalvelut arvioitiin Myyrmäessä, Malminkartanolla ja Kannelmäessä. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hakuninmaa Hämeenkylä Kaivoksela Kannelmäki Konala Lintukorpi Lintulaakso ja Uusmäki Lintumetsä Malminkartano Maununneva Myyrmäki Vapaala Varisto erittäin hyvä melko hyvä melko huono erittäin huono eos Kuva 3.7 Aluekohtaiset arviot joukkoliikennepalveluista. 13

3.2 Kokonaisarvio omasta elinympäristöstä Vastaajilla oli tutkimuksessa mahdollisuus antaa omalle asuinalueelleen kokonaisarvio asteikolla 0-100 (erittäin huono - erittäin hyvä) seuraavista näkökulmista: ympäristön toimintamahdollisuudet ympäristön tunnelma sosiaalinen ilmapiiri ympäristön ulkoinen ilme. Ympäristön toimintamahdollisuuksilla tarkoitettiin yleisesti sitä, minkälaiseksi asukkaat kokivat oman asuinalueensa palvelut ja harrastusmahdollisuudet. Kuvassa 3.8 on esitetty vastaajien arvio oman asuinalueensa laatutekijöistä kaupunginosaalueittain. Yleisesti huonoimpia arvosanoja annettiin ympäristön ulkoisesta ilmeestä ja parhaita arvosanoja ympäristön tunnelmasta. Ympäristön toimintamahdollisuuksissa parhaita arvosanoja ovat antaneet Hakuninmaalla, Lintukorvessa ja Varistossa asuvat ja huonoimpia arvosanoja Konalassa ja Malminkartanossa asuvat. Ympäristön tunnelman osalta parhaita arvosanoja antoivat Lintulaaksossa, Lintukorvessa, Lintumetsässä ja Hakuninmaalla asuvat ja huonoimpia arvosanoja Kannelmäessä ja Malminkartanossa asuvat. Myös sosiaaliselta ilmapiiriltään parhaat arvosanat saivat Lintulaakso, Lintukorpi ja Hakuninmaa ja huonoimmat Kannelmäki ja Malminkartano. Ympäristön ulkoinen ilme sai parhaat arvosanat Lintulaaksossa, Hakuninmaalla ja huonoimmat arvosanat Kannelmäessä, Myyrmäessä ja Konalassa. Myyrmäki, Malminkartano ja Kannelmäki erottuvat arvioinneissa musta alueista siten, että niissä asuvat ovat antaneet selvästi parhaan arvion ympäristön toimintamahdollisuuksille muihin laatutekijöihin verrattuna. 14

Maununneva Lintumetsä Lintulaakso Myyrmäki 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Malminkartano Hämeenkylä Kannelmäki Lintukorpi Hakuninmaa Varisto Konala Kaivoksela Ympäristön ulkoinen ilme Ympäristön toimintamahdollisuudet Vapaala Ympäristön tunnelma Sosiaalinen ilmapiiri Kuva 3.8 Vastaajien antama arvio oman asuinalueensa ympäristön toimintamahdollisuuksista, tunnelmasta, sosiaalisesta ilmapiiristä ja ulkoisesta ilmeestä (0 = erittäin huono, 100 = erittäin hyvä). 3.3 Avoin sanallinen palaute omasta elinympäristöstä Omasta elinympäristöstä oli arviointien jälkeen vielä mahdollista jättää sanallista palautetta. Suurin osa palautteesta tarkentaa ja perustelee aiemmin annettuja arviointeja ja on hyvin yksityiskohtaista tiettyyn kohteeseen liittyvää tietoa. Osa arvioista on myönteisiä, osa kielteisiä ja joissakin annetaan konkreettisia parannusehdotuksia. Seuraavassa esitetään avoimen palautteen pääkohdat kultakin asuinalueelta. Jaottelu on tehty vastaajan oman asuinalueen mukaan, joskin muutamat vastaajat ovat avoimissa kommenteissaan antaneet palautetta esimerkiksi lähikaupunginosien rautatieasemista. Hämeenkylä ja Hämevaara Hämeenkylän avoimissa kommenteissa ei nouse yhtä aihetta ylitse muiden, mutta useampia mainintoja saavat ympäristön siisteys ja turvattomuus erityisesti liittyen alueella majaansa pitäneeseen moottoripyöräkerhoon. Joukkoliikenteen parantamista toivotaan muutamissa kommenteissa ja hyvät kävelyreitit saavat kiitosta. Myös Hämevaara saa kiitoksia ulkoilumahdollisuuksistaan. Vapaala ja Varisto Vapaalassa kritiikkiä saavat lentomelu sekä päihteidenkäyttäjien aiheuttama häiriö. Ympäristöä pidetään kuitenkin miellyttävänä, joskin kadunpitoon toivotaan parannuksia. Variston alueella häiritsevät sekä lento- että autoliikennemelu ja meluvallia kaivataan kovasti Vihdintien suuntaan. Myönteisenä esiin nousevat hyvät ulkoilumahdollisuudet. 15

Myyrmäki ja Kaivoksela Myyrmäessä pelätään alueen gettoutumista ja erityisesti asemanseutu saa palautetta epäsiistinä ja turvattomana paikkana. Yleinen rakennuskannan ankeus ja monikulttuurinen väestö aiheuttavat myös keskustelua. Kaivokselassa kommentit hajautuvat eri aiheisiin aina parkkipaikkojen siisteydestä ja katujen kunnossapidosta lähiliikenteen hinnoitteluun. Lintukorpi, Lintulaakso ja Lintumetsä sekä Uusmäki Lintukorven, Lintulaakson ja Lintumetsän alueella toivotaan parannuksia katujen päällysteisiin ja valaistukseen. Palveluita toivotaan lähemmäs sisältäen myös kulttuuri- ja liikuntapalveluita sekä oleskelupaikkoja lapsille ja nuorille. Alue saa kiitosta uuden ja vanhan yhdistämisestä. Uusmäellä ongelmana koetaan liikenteen aiheuttama melu ja toivotaan parempia lähipalveluita. Konala Konalassa teollisuusaluetta pidetään ankeana ja epämiellyttävänä kulkea läpi. Alue on vielä kehittymässä ja moni vastaaja toteaakin, että alueen keskeneräisyys tekee arvioimisesta vaikeaa. Hyviä kävely-yhteyksiä toivotaan lisää. Malminkartano Malminkartanon saamat kommentit ovat melko myönteisiä, vaikka muutama vastaaja toteaakin alueen päässeen paikoin ränsistymään. Ympäristön siisteys saa paljon kommentteja mm. tagien ja roskien vuoksi. Vuokra- ja omistusasunnot ovat alueella tasapainossa ja tämän toivotaan säilyvän myös tulevaisuudessa. Malminkartanossa korostuvat alueelliset erot kaupunginosan sisällä. Hakuninmaa, Kuninkaantammi ja Maununneva Hakuninmaan alueella asuvien jättämistä avoimista omaa asuinympäristöä koskevista kommenteista lähes puolet (10/23) käsittelee Hämeenlinnantien melua ja tarvetta hyvälle melusuojaukselle. Muutama kommentti on annettu puutalojen rapistuneesta ulkonäöstä sekä kaupungin valaistuksen kunnossapidosta, kun kehuja puolestaan on annettu läheisestä luonnosta. Kuninkaantammen ja Maununnevan alueilta palautetta on todella vähän; kommenteissa toivotaan parannusta kunnossapitoon ja yleiseen ilmeeseen. Kannelmäki Kannelmäessä korostuvat ongelmat aseman seudulla ja Sitratorin ympäristössä. Näihin paikkoihin yhdistetään turvattomuutta, epäsiisteyttä ja ankeutta. Toisaalta alue saa myös kehuja hyvistä ulkoilumahdollisuuksista. Eräs vastaaja toteaakin, että kaupunginosan sisällä vaihtelu on suurta. 3.4 Mahdolliset tulevat asuinalueet Vastaajat saivat merkitä kartalle yhden tai useampia asuinalueita, joille voisi muuttaa tulevaisuudessa. Uuden asuinpaikan merkittyään vastaaja sai myös perustella, miksi muuttaisi juuri tänne. Mahdollisia uusia asuinpaikkoja merkittiin kartalle yhteensä 930, joista 370 Kuninkaankolmion alueelle (40 % vastauksista), 540 muualle pääkaupunkiseudulle (58 % vastauksista) ja 20 pääkaupunkiseudun ulkopuolelle muualle Suomeen (2 % vastauksista). Kuninkaankolmion alueelle tunnistetut mahdolliset uudet asuinpaikat sijaitsevat melko tasaisesti ympäri alueen. Raportoinnin selkeyttämiseksi Kuninkaankolmion asuinalueet voidaan jakaa viiteen laajempaan kokonaisuuteen, jotka esitetään taulukossa 3.1. Taulukossa esitetään myös kullekin alueelle kohdennettujen mahdollisten uusien asuinpaikkojen määrä. 16

Taulukko 3.1. Kuninkaankolmion jaottelu viiteen alueeseen. Alue Sisältyvät asuinalueet Vastauksia Vantaa läntinen Hämeenkylä, Varisto, Hämevaara ja Vapaala 61 Vantaa itäinen Myyrmäki ja Kaivoksela 53 Espoo Lintumetsä, Lintukorpi, Uusmäki ja Lintulaakso 43 Helsinki läntinen Konala ja Malminkartano 50 Helsinki itäinen Kuninkaantammi, Hakuninmaa, Maununneva, Kannelmäki 55 Kuvassa 3.9 esitetään Kuninkaankolmion alueelle annettujen mahdollisten uusien asuinpaikkojen jakautuminen edellä mainituille alueille ja taulukoissa 3.2 3.6 esitetään kullekin alueelle annetut avoimet perustelut kyseisen asuinpaikan houkuttelevuudesta. 17

Kuva 3.9 Kuninkaankolmion alueelle tunnistetut mahdolliset uudet asuinpaikat 18

Taulukko 3.2 Toiveasuinpaikkojen avoimet selitteet, Kuninkaankolmio, Vantaan läntinen osuus Vapaala Kuninkaankolmio, Vantaa läntinen Pohjakartta Bing Maps Road haaveena omakotitalo ja oma piha Haluaisin asua omakotitalossa tai rivitalossa. Rauhallinen ympäristö. Tarvittavat palvelut lähellä. Haluan pysyä Vapaalassa, olen muuttanut tänne juuri ja ei ole mitään halua muuttaa täältä pois. Hyvä pientalo valtainen alue ja koulut vieressä. Kiva omakotitaloalue Mukava ja viehättävä pientaloalue, joka ei ole liian kaukana joukkoliikenteestä ja palveluista. Mukava pientaloalue lähellä Myyrmäen palveluita. Omakoti- pientaloalue pientaloalue, joka on suht lähellä tuttuja alueita Pientaloja Rauhallinen alue Rauhallinen asuinalue Myyrmäen lähistöllä Rauhallinen omakotialue Rauhallinen pientaloalue, jonka läheisyydessä palveluita. rauhallinen pientaloalue, tuttu paikka rauhallinen pientaloalue. rauhallisempi sijainti, Vihdintien melu ei kuule Rivitalo- ja omakotitaloaluetta Seutu vaikuttaa mukavalta. Tuttu ja erittäin rauhallinen seutu. Hyvät liikenneyhteydet. Palvelut, koulut ja harrastukset lähellä. Vaikuttaa rauhalliselta. Viehättävä alue Viihdyn Vapaalassa, mutta Rajatorpantien äänet välillä kuuluvat. Vapaala on lähellä nykyistä kotia, joten sinänsä aika tutussa ympäristössä, mutta vaikuttaa kuitenkin Pähkinärinnettä rauhallisemmalta alueelta. Hämeenkylä Asuin aiemminkin ja ympäristö rauhallinen ja miellyttävä Hämeenkylä on lapsuuden aluetta. Hyvä pientalo valtainen alue. Hyvät ulkoilumahdollisuudet, lyhyt työmatka. Jos muuttaisimme takaisin rivitaloon, olisi se Terhotiellä. Lammaslampi kiva maisemana. Lammaslampi on kiva ja kivoja asuntoja lampimaisema, rauhallinen luonnon lähellä, Lammaslampi ulkoilureitteineen on aivan upea alue Luonto ja liikenneyhteydet lähellä, rauhallinen asuinalue Luontoa lähellä pienempi asunto ja tutut asukkaat Omakoti-pientaloalue Oma naapuripuisto aiotaan rakentaa täyteen. Uudessa vieressä hyvät ulkoilumahdollisuudet. mahtavat kartanomaisemat ja ulkoilureitit, yksi Länsi-Vantaan parhaista alueista! pientaloasutusta, ja sijainti vastaa tarpeitani sijainti, luonnon läheisyys Tyttären perhe asuu läheisyydessä. Ja kerrostalo lienee ikääntymisen myötä seuraava todennäköinen kodin paikka. Tuttu paikka, täältä muutettiin 23 v sitten. Tuttu kotipaikka Uudempia taloja. Uusi talo. Varisto Jos muuttaisin omakotitaloon...? Martinlaaksontie 42 Rivitalot Olen asunut aikaisemmin, tuttu ja nyt uusia asuntoja tarjolla Omakoti-pientaloalue rauhallinen pientaloalue Rauhallisuuden vuoksi. Hämevaara haemme pienenpää vuokra- asuntoa Hyvä pientalo valtainen alue ja hyvät kulkuyhteydet koko pääkaupunki seudulle. Omakotitaloalue Mukavia omakotitaloja Mukava ja viehättävä pientaloalue, joka ei ole liian kaukana joukkoliikenteestä ja palveluista. Hyvät yhteydet, rauhallinen seutu, ei paljon liikennettä, koulut lähellä. pientaloasutusta, palvelut suht lähellä rauhallinen pientaloalue, vehreä rauhallinen pientaloalue, yhteydet Espoon suuntaan paremmat 19

Taulukko 3.3 Toiveasuinpaikkojen avoimet selitteet, Kuninkaankolmio, Vantaan itäinen osuus Kaivoksela Kuninkaankolmio, Vantaa itäinen Pohjakartta Bing Maps Road En halua muuttaa nykyiseltä asuinpaikaltani alueen rauhallisuuden ja hyvien palvelujen takia. haaveena omakotitalo ja oma piha Kiinnosta rivitalot kivannäköistä seutua Lähemmäksi Keskuspuiston maisemia voisi olla hyvä päästä Olen kotoisin täältä ja Kaivoksela on hyvien ulkoilumaastojen keskellä. liikenne yhteydet paremmat Helsinkiin, siellä kaikki parhaat tapahtumat lähellä nykyistä kotiani, alue hyvä. lähellä työpaikkaa ja hyviä palveluja Lähempänä Myyrmäen palveluita ja kulkuyhteyksiä Mahdollinen uudisrakennuskohde, jossa huomioitu 1 henkilön tarpeisiin toimivat huonetilaratkaisut riittävästi, mm. tilavan keittiön, kylpyhuoneen sekä kaapistojen osalta, kuten toimiva julkinen liikenne. mukavan oloisia uusia taloja Myyrmäen uudempi puoli varsin viihtyisää aluetta. Myyrmäki on hyvien kulkuyhteyksien ja palvelujen varrella. Myyrmäki, kaikki lähellä, hyvät yhteydet esim. Helsinkiin Nopea mahdollisuus päästä keskustaan mutta kuitenkin sen ulkopuolella Palvelut lähellä Omistus asuntoon samalle alueelle, alue ei ole läheskään täydellinen, mutta kaikki on mukavan lähellä. Paremmat ulkoilumahdollisuudet Pienempään kerrostalo asuntoon Pohjapiirustuksissa kaksi wc:tä ja talossa hissi. rakenteilla uusi talo tutulla alueella. pientaloalue Rauhallinen rivitalo :) Rauhallinen pientaloalue, mutta Myyrmäen palvelut olisivat kohtuullisen lähellä. Rauhallinen paikka asua :) Vanha kotimme oli siellä Rauhallinen ympäristö hyvillä ulkoilumahdollisuuksilla. Heikommista joukkoliikenneyhteyksistä tosin miinusta. Upea avoin alue viheralueiden reunassa, mutta kaikki palvelut lähellä. Vielä lähempänä luontoa Myyrmäki Asunnoissa hissi ja kaksi wc:tä. hyvä sijainti "Ehkä". Lähempänä palveluita. Mutta Myyrmäki on vähän "slummiutunut" alue esim. verrattuna Leppävaaraan (siistimpi, parempi asema ja yhteydet, isompi, uudempi ostari). Hyvällä paikalla ja aivan uuden lainen näkymä, mikäli talot olisivat esim. rivitalo tuotantoa hyvät kulkuyhteydet ja lähikauppa hyvät palvelut ja yhteydet, Helsinkiä edullisemmat asunnot Ilmeisen uusi asuinalue tulossa tälle alueelle Kilterinmäki vaikuttaa mukavalta luonnonläheiseltä paikalta, sekä talot ovat uusia ja eivät liian kalliita. Kivoja taloja, mutta ei ole koskaan varaa kun on vain 100000 vuositulot taloudessa. Olen tykännyt asua Kilterinmäellä todella paljon. Helppoa arkea! palvelujen läheisyys ja kerrostalojen asuinhelppous iän lisääntyessä Uudehkot asunnot, lähellä palveluja ja Vapaalaa Rivitalo: ei naapureita ylä- eikä alapuolella --> vähemmän naapurimelua kuin vanhassa kerrostalossa, vähän omaa pihaa :) Tähän ei todennäköisesti tulla rakentamaan eteen isoa uutta rakennusta. Uomakujan seutu on hyvä alue Sama seutu, mutta omaan asuntoon. Tarvitsen kenties muuttaa asuntoon, jossa hissi ja kaksi vessaa. Rivitaloja Tähän kaavoitettu uusia taloja Raappavuorentien reunaan Myyrmäkeen suunnitteilla olevat asuinalueet olisi hyvä saada toteutettua lopultakin. Myyrmäkeen rakennetaan aivan liian vähän uusia kohteita. Uudet keskusta-asunnot kiinnostavat Uudiskohde uusi asuinalue, hyvä sijainti Uusi kohde Uusia taloja. Miellyttävän näköinen paikka Kilterinmäki. 20

Taulukko 3.4 Toiveasuinpaikkojen avoimet selitteet, Kuninkaankolmio, Espoon osuus Kuninkaankolmio, Espoo Uusmäki Hyvä sijainti, koska lähempänä Leppävaaran keskustaa ja juna-asemaa. hyvät yhteydet ja palvelut, ja liikuntamahdollisuudet Jollei Länsi-Helsinki, niin Lintuvaaran asumisoikeusasunnot olisi hyvä vaihtoehto. Jos tänne rakennettaisiin tiivis kaupunkimainen keskus (siis ei mikään Jakomäen tyyppinen lähiö), niin voisi eläkeiällä asua myös täällä. Kiskoyhteys Helsingin keskustaan olisi välttämättömyys Kauempana Kehä I:n melusta, Helsingin puolella paremmat joukkoliikenneyhteydet, hyvät kulkuyhteydet autolla, rauhallinen omakotialue No jos jonnekin tällä alueella pitäisi muuttaa, niin ehkä Painiittyyn. Sekin tuntuu tulevan aika ahtaaksi ja asunnoille ei jätetä pihaa nimeksikään lähellä Mahdollisesti kiinnostaisi uudet Kuninkaankolmion asuinalueet (Espoo, Hki, Vantaa), tutut ympäristöt, kätevät yhteydet pk-seudulla (jotka parantuvat vielä tulevaisuudessa), palvelut, luonto, Hgi keskusta suht lähellä Pohjakartta Bing Maps Road Lähellä kouluja ja liikenneyhteyksiä Lintukorpi Lähellä kouluja ja hyvät liikenneyhteydet kaunista, metsää lähellä Täällä ei ole vuokra-asuntoja Just moved here. Previously we lived also in Lintuvaara and Mahdollisuus omakotitaloon?, lähellä keskustaa, nopea like the area. No plans moving anywhere from here yhteys kehätielle, nopea yhteys kauppakeskukseen Rauhallinen sijainti, lähellä liikenneyhteyksiä mukavaa omakotitaloaluetta rauhallinen pientaloalue Uusi, houkutteleva pientaloalue pientaloaluetta Tai sitten voisin asustaa Uusmäessä. Lintumetsä Painiitty, uusi rakennuskanta, lähellä Lepuskia rauhallisen oloista aluetta Rauhallinen omakotialue Helsingin puolella, kiva ympäristö ja luontoa lähellä rauhallinen omakotitaloalue Sinällään myös Uusmäki vaikuttaa mukavalta, jos toteutetaan kunnon pientaloalueena gin puolelle ja säästää matkakuluissa. Rauhallinen seutu. Saisi asua Espoossa, mutta voisi kävellä linja-autoon Helsin- Jos tarvittaisiin vielä lisää tilaa, niin jostain tästä nykyisen Painiitty myös OK, mutta liian pieniä asuntoja, jotta muuttoa läheltä Lintuvaarasta voisi harkita kaunis ja rauhallinen omakotialue lähellä sellon ja leppävaaran hyviä palveluita vastaavaan taloon. Mahdollisuus muuttaa uuteen omakoti-, rivi- tai muuhun kiva kämppä uusi alue, kun tulee vanhaksi voisi muuttaa kerrostaloon Lähellä Lintuvaaraa ja kouluja, hyvät liikenneyhteydet, mutta rauhallinen sijainti kulkuyhteydet julkisilla liikennevälineillä. Uusi asuinalue ja rauhallinen sijainti, vaikka melko huonot Yleisesti voisin muuttaa myös Lintuvaaran sisällä. Täällä on Luontoa lähellä. Haluan kuunnella linnunlaulua ja nauttia upean näköisiä rauhallisella seudulla olevia omakotitaloja. vihreydestä Mukavan tuntuinen alue Lintulaakso pientaloalue, ei kerrostaloja eikä meluisuutta Espoota lähellä nykyistä asuntoamme tarpeeksi lähellä nykyistä :) Uusi alue - olisko kivoja asuntoja tulossa. Lähellä työpaikkaa Vaikuttaa mukavalta rauhalliselta omakotitaloalueelta. Hyvät yhteydet, rauhallinen ympäristö. 21

Taulukko 3.5 Toiveasuinpaikkojen avoimet selitteet, Kuninkaankolmio, Helsingin läntinen osuus Konala asun jo siellä... Kuninkaankolmio, Helsinki läntinen Pohjakartta Bing Maps Road Helsingissä paremmat palvelut kaiken ikäisille! Jos alueesta tulee sellainen kuin luulen niin uskoisin nauttivani siellä olosta. Loistava sijainti. kiva paikka, hyvät julkisenliikenteen yhteydet Kivoja vanhoja taloja Konalaan rakenteilla paljon uutta ja sen takia mielenkiintoisia kohteita lähellä kauppakeskusta Luontoa lähellä. Haluan kuunnella linnunlaulua ja nauttia vihreydestä. Mukavan oloinen asuinalue. Tosin, lähipalvelut ja joukkoliikenne taitavat olla rajallisia. Palvelut lähempänä ja uusia asuintaloja rakennukset väljästi sijoiteltu, turvallinen ja siisti alue. Palveluja runsaasti rauhallinen, lähellä luontoa Ristikko lähellä Täälläpäin on nuoruus vietetty Ulkoilureitit lähellä, kätevä työmatka julkisilla ja kesällä myös pyörällä, ruokakauppa ja muut palvelut naapurissa. Uusi asuinalue vaikuttaa miellyttävältä. Uusia asuntoja Uusia kohteita Uusia taloja Malminkartano voisi löytyä riittävän suuri asunto ja taloissa "jänniä" ratkaisuja Alue olisi mahd. uusien asuntojen vuoksi helppo huonosti liikkuvalle, mutta vielä vireälle sellainen, että suoriutuisi itse kauppa- yms. matkoista. Hauskannäköiset talot Pidän ko. talon arkkitehtuurista. Mahdollisia uusia asuntoja. Rauhallinen sijainti. Uusi asuinalue kiinnostaa. Jos uudelta tulevalta alueelta löytyisi rivitalo edullisella vuokrahinnalla, olisimme valmiita muuttamaan. Lähellä vanhaa asuinaluetta, jonka vuoksi lasten koulut ja ystävät ei häviäisi, mutta uusi alue Sattumalta tiedän, että Honkasuolle rakennetaan uusi asuinalue, ja mikäli perheemme jatkossa tarvitsee nykyistä suuremman asunnon, niin ostamme mieluusti uuden asunnon jo rakennusvaiheessa, jotta saamme muutostöillä asunnosta juuri sellaisen kuin haluamme Mahdollinen uudisrakennuskohde, jossa huomioitu 1 henkilön tarpeisiin toimivat huonetilaratkaisut riittävästi, mm. tilavan keittiön, kylpyhuoneen sekä kaapistojen osalta, kuten toimiva julkinen liikenne. Kun tulee uusia taloja, voisi muuttaa, mutta todellisuudessa ei ole varaa niihin.. Koska rakennetaan uuta aluetta mikä on parempi. Lapsuuden alueeni Koska täällä on hyvä asua!. luonnon läheisyys, palvelut lähellä Lähellä Myyrmäen palveluja. Uusi siisti alue. Toivottavasti toimiva myös kulkuyhteyksiltään miellyttävän oloisia taloja ja sijainti rauhallinen Alueena tuttu. Hyvät kulkuyhteydet. Palvelut lähellä Maisemat näyttävät mukavilta, hieman helpompi kulkea Hki keskustaan ja paremmat palvelut lähempänä Metsä, uusi alue jos rakennetaan yksitasoisia vanhoille sopivia rivitaloja ja palvelut riittävät Olen 'kotoisin' Malminkartanosta ja kotiseutu vetää edelleen puoleensa. Mukavan näköisiä taloja Honkasuolta olisi lyhyt matka Myyrmäen palveluihin ja alue on metsän keskellä. Paras paikka Palvelut lähellä pysyisin Kannelmäessä Malminkartanon pienet mutta tiheään rakennetut talot vaikuttavat kodikkailta ja alue viihtyisältä. Junalla silti hyvät yhteydet palveluihin. Ulkoilumaastot vieressä. Uusi alue-lähellä kaikkea. Erinomaiset liikenneyhteydet ja rauhallinen sekä siisti paikka Uusi asuinalue, uudet talot jne. Kaunis alue Uusi asuinalue, Honkasuo. Hyvät kulkuyhteydet ja palvelut suht lähellä 22

Taulukko 3.6 Toiveasuinpaikkojen avoimet selitteet, Kuninkaankolmio, Helsingin itäinen osuus Hakuninmaa Kuninkaankolmio, Helsinki itäinen hiihtomaaston takia kiva kodikas alue lapsiystävällinen alue lähellä koulua Pohjakartta Bing Maps Road Minä viihdyn omassa kodissani ja pidän alueesta kunhan ne meluaidat saadaan tänne. Rakentakaa ensin ne! Olisi vieläkin lähempänä Keskuspuistoa ja ulkoilureittejä. Kun pääsen eläkkeelle eikä tarvitse enää hypätä junaan ja töihin, olisi lähellä rakkaita paikkoja Helsingissä. Oma koti kullan kallis. Olen saavuttanut unelmaasumismuotoni. omakotitaloalue paremmat ulkoilumahdollisuudet Sopivia asuntoja Kannelmäki asema lähellä ja puistoalue hyvien yhteyksien äärelle. hyvät maisemat, rauhallinen pihapiiri hyvät maisemat, tuntuu kohtuullisen rauhalliselta paikalta hyvät ulkoilumaastot, palvelut lähellä, uusia siistejä taloja. junayhteys keskikaupunkiin kivat paritalot, joki lähellä kivoja rivitaloja lähellä kauppakeskusta Mahdollinen vanhuuden sijoituspaikka. Ostaisin samasta taloyhtiöstä isomman asunnon. Pidän ko. paritalon arkkitehtuurista. rauhallinen alue Rauhallinen (paljon puita) ja rautatie asema on lähellä. rivitaloja. Sopivan kokoisia ja hintaisia rivitalohuoneistoja. Maununneva Alue on rauhallinen ja luonto on lähellä Asuinalue mukava, hyvät ulkoilumahdollisuudet, suht koht toimiva joukkoliikenne. Keskuspuiston läheisyys Kiva omakotialue ja luonto lähellä Liikuntamahdollisuudet Lähellä keskuspuistoa. Rationaalisesti ei olisi kovin järkevää, koska joukkoliikenneyhteydet huonommat kuin nykyisessä kodissa ja kaikkiin palveluihin pidempi matka. Täällä on kuitenkin yksi superhieno talo, jossa voisin kuvitella asuvani, jos unohtaisin täysin autoilun aiheut rauhallinen pientaloalue Rauhallinen Keskuspuiston kyljessä oleva liikkujan unelmapaikka - kaiketi tänne ei tulla rakentamaan lisää teitä ja Keskuspuisto saa olla koskematon tässä Lähemmäksi puistoa Kuninkaantammi Luonnonkaunis alue luonnonläheinen uusi alue. Luonnonläheisyys, keskuspuisto ja ulkoilumaastot lähellä Hyvät ulkoilumahdollisuudet. Uusi asuinalue. Toivottavasti hyvät liikenneyhteydet. kuninkaantammi, keskuspuiston ulkoilureittien lähellä, hyvät kulkuyhteydet autolla ja tulevaisuudessa kulkuyhteys bussilla vuosaareen (jossa työpaikka) Lenkkipolut, ladut vieressä. Koiran kanssa pääsisi heti metsään. uusi Kuninkaantammi uusi alue kiinnostaa Vain järvi puuttuu enää... Mukavaa aluetta Uusi alue Kuninkaantammi Rauhallista, kuin maalla asuisi. Sopiva etäisyys töistä hyvät ulkoilumahdollisuudet Ulkoilualue ja sukulaisperhe olisivat edelleen lähellä. Uusi alue. Luonto lähellä. Uusi bussiyhteys Keskuspuiston alitse parantaisi yhteyksiä. Kuninkaantammi - järven rannalle (entinen vedenpuhdistamon saostusallas) Uusi Kuninkaantammi. Hyvät ulkoilumahdollisuudet ja lampi, jossa voisi harrastaa talviuintia. Kuninkaankolmio vaikuttaa kiinnostavalta pienmittakaavaisen suunnittelun ja kevyen liikenteen selkeän painotuksen johdosta. Kunhan vielä palvelurakenne talojen alakerroissa olisi kohdallaan, niin avot. 23

Yleisesti ottaen Kuninkaankolmion alueella arvostetaan pientalovaltaisuutta, luonnonläheisyyttä sekä hyviä kulkuyhteyksiä niin kauppakeskuksiin kuin muuallekin. Vantaan puolella Vapaalassa viehättää rauhallisuus ja omakotivaltaisuus, kuten myös Hämeenkylässä, jossa houkuttaa edellä mainittujen lisäksi luonto. Varistossa, Hämevaarassa ja Kaivokselassa houkuttelevat samat tekijät, joskin Hämevaara saa mainintoja myös hyvistä liikenneyhteyksistä. Myyrmäessä kehuja saavat hyvät palvelut ja uusi asuntokanta. Espoon osalta Lintukorven, Lintumetsän ja Lintulaakson alueilla houkuttelevat rauhalliset pienataloalueet ja Uusmäki kerää kehuja hyvän sijainnin ja kulkuyhteyksien omakotialueena. Helsingin puolella Konalassa kehutaan luonnonläheisyyttä, uusia koteja sekä palveluja, ja Malminkartanossa kulkuyhteyksiä ja yleistä viihtyisyyttä. Hakuninmaan etuihin luetellaan ulkoilumahdollisuudet ja lapsille sopiva ympäristö, kun Kannelmäki saa kehuja kulkuyhteyksistä ja rivitaloista. Kuninkaantammessa viehättää erityisesti kaunis luonnonläheisyys ja uusi kehittyvä alue, ja Maununneva saa kehuja puiston läheisyydestä sekä yleisestä mukavuudesta. Muualle pääkaupunkiseudulle merkittiin huomattava määrä houkuttelevia kohteita. Näistä Helsingin alueella sijaitsee 315 kohdetta, Vantaalla 95 ja Espoossa 105. Espoon lisäksi Kauniaisiin on merkitty 10 kohdetta. Nämä kohteet esitetään kartalla kuvissa 3.10-3.12. Eri kaupunkien saamat avoimet perustelut mahdollisille uusille asuinpaikoille alueittain esitetään liitteessä 3. Kuva 3.10 Vastaajien osoittamat mahdolliset uudet asuinpaikat Helsingissä. Helsingin alueista Munkkiniemi saa kehuja meren läheisyydestä ja lyhyestä matkasta palveluihin. Lauttasaaren alueella arvostetaan rauhallisuutta ja luontoa, kun taas Meilahden ja Hietaniemen alueella viehättävät keskeinen sijainti ja viihtyisä miljöö yhdistettynä hyviin ulkoilumahdollisuuksiin. Haagan ja Pitäjänmäen eduiksi luetellaan rauhallisuus, hyvät kulkuyhteydet ja erilaisten asumistyyppien kirjo. Paloheinä lähialueineen viehättää liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksillaan ja Käpylän seudulla houkuttelee alueen kauneus. Kauneus kuuluu myös Arabian alueen etuihin yhdessä luonnonläheisyyden kanssa. Helsingin keskustan tietämillä etuina koetaan palveluiden läheisyys 24

sekä tunnelma, kun Sörnäisten seutu puolestaan houkuttaa keskustamaisena mutta edullisempana alueena. Herttoniemen ja Laajasalon seudulle houkuttelee meri. Kuva 3.11 Vastaajien osoittamat mahdolliset uudet asuinpaikat Vantaalla. Vantaan alueella mahdolliset uudet asuinpaikat painottuvat aivan Kuninkaankolmion läheisyyteen. Vantaanportin seudulla ulkoilumahdollisuudet saavat kiitosta mahdollisilta uusilta asukkailta, kun Vantaanlaakso houkuttelee hyvillä kulkuyhteyksillä ja palvelutarjonnalla. Kivistöä pidetään rauhallisena ja mukavana alueena. 25

Kuva 3.12 Vastaajien osoittamat mahdolliset uudet asuinpaikat Espoossa ja Kauniaisissa. Espoossa suosituimpia mahdollisia muuttokohteita ovat Kuninkaankolmion rinnalla sijaitseva Pitkäjärven alue (tässä luokassa mukana myös muutama Vantaan puolelle tehty paikannus) sekä Leppävaara. Pitkäjärven ympäristössä viehättää rauhallinen pientalovaltainen alue järven läheisyydessä, kun Espoonlahden alueella tärkeimpänä etuna mainitaan hyvä sijainti. Leppävaarassa houkuttavat hyvät liikenneyhteydet sekä julkisilla kulkuvälineillä että muilla tavoin liikkuen, sekä palvelutarjonta. Tapiolasta haetaan rauhallisuutta ja meren läheisyyttä, kun taas Kauniaisissa arvostetaan yleistä mukavuutta. Kyselyyn vastanneet ovat mahdollisen uuden asuinpaikkansa suhteen melko kotikuntauskollisia, sillä yli 60 % uusista asuinpaikoista sijaitsee vastaajan oman kotikunnan alueella. Helsingissä asuvien vastaajien mahdollisista uusista asuinpaikoista jopa 80 % sijoittuu Helsingin alueelle, kun vastaava luku vantaalaisten vastaajien keskuudessa on 46 %. Espoolaiset tulevat lähellä Helsingin perässä 74 % osuudella. Taulukossa 3.7 esitetään mahdollisten uusien asuinpaikkojen sijainti eri kunnissa vastaajien kotikunnan mukaan luokiteltuna. 26

Taulukko 3.7 Mahdollisen uuden asuinpaikan sijainti vastaajan kotikunnan mukaan. Helsinki Vantaa Espoo (Kauniainen) Muu Suomi Vastaajia Helsinkiläiset 80 % 8 % 7 % (0 %) 5 % 340 Vantaalaiset 31 % 46 % 18 % (1 %) 4 % 429 Espoolaiset 15 % 3 % 74 % (5 %) 3 % 101 Helsingissä asuvat vastaajat ovat valinneet mahdolliseksi uudeksi asuinpaikaksi pääosin Helsingissä sijaitsevia kohteita Espoon ja Vantaan ollessa lähes tasoissa suosionsa suhteen. Kuvassa 3.13 esitetään helsinkiläisten vastaajien mahdollisten uusien asuinpaikkojen jakautuminen edellä mainittujen kuntien alueelle. Vantaalaiset ovat vähiten uskollisia kotikunnalleen ja jopa kolmannes (31 %) uusista mahdollisista asuinpaikoista sijaitsee Helsingin puolella. Vantaalaisten vastaajien mahdolliset uudet asuinpaikat esitetään kuvassa 3.14. Espoolaiset muuttaisivat todennäköisesti Espoon sisällä, vaikka Helsinki vetääkin puoleensa 15 % kohteista. Espoolaisten uudet mahdolliset asuinkohteet esitetään kuvassa 3.15. Helsinkiläiset vastaajat ovat tässä kyselyssä muita mieluummin muuttamassa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, mutta erot eri kuntien vastaajajoukkojen kesken ovat kuitenkin hyvin pienet. Kuva 3.13 Helsingissä asuvien vastaajien mahdolliset uudet asuinpaikat. Helsingissä asuvia vastaajia kiehtovat Kuninkaankolmion alueella mahdollisina uusina asuinpaikkoina erityisesti uudet alueet Kuninkaantammi ja Honkasuo. Kuninkaankolmion lähellä Paloheinän asuinalue saa osumia kuten myös Lassila ja kohti etelää jatkuvat Haagat. Helsingin keskustan läheisyys kiehtoo useita vastaajia ja pieni suma muodostuu myös Munkkiniemen lähistölle. 27

Kuva 3.14 Vantaalla asuvien vastaajien mahdolliset uudet asuinpaikat. Vantaalaisten toivekohteet sijaitsevat ripotellen siellä täällä aina Helsingin ydinkeskustasta Pohjois-Vantaan Kivistöön asti. Kuninkaankolmio kokonaisuutena on hyvin suosittu, erityisiä kertymiä saavat Vapaala, Hämeenkylä ja Myyrmäki. Vantaan ulkopuolella suosittuja kohteita ovat Helsingissä Haagan alue ja Espoossa Leppävaara. 28

Kuva 3.15 Espoossa asuvien vastaajien mahdolliset uudet asuinpaikat. Espoolaisten suosikkikohteina esiin nousevat Kuninkaankolmion Lintuvaara, Uusmäki ja Painiitty. Leppävaarassa on myös pieni kertymä kohteita, mutta Leppävaara on yllättäen suositumpi vantaalaisten ja tarkemmin myyrmäkeläisten keskuudessa kuin espoolaisten vastaajien joukossa. On kuitenkin mainittava, että vantaalaisia vastaajia on myös enemmän kuin espoolaisia. Kuninkaankolmion alueelle painottuva vastaajajoukko on selvästi melko tyytyväistä omaan alueeseensa, sillä Helsingin puolella asuvat sijoittavat mahdollisista uusista asuinpaikoista 36 % Kuninkaankolmion alueelle, vantaalaiset 43 % ja espoolaiset 50 %. On mahdollista, että osa vastaajista on olettanut kysymyksen tarkoittavan vain Kuninkaankolmion aluetta, sillä tehtävänannossa ei erikseen mainita, että uuden asuinpaikan saa valita mihin tahansa. Mahdollisten asuinpaikkojen valintaperusteiden pohjalta voidaan todeta, että luonto ja ulkoilu merkitsevät monelle paljon, samoin kuin mahdollisuus asua omakotitalossa tai samankaltaisessa asunnossa pientaloalueella. Muutamat vastaajat totuudenmukaisesti myönsivät valinneensa alueita, joille haluaisivat muuttaa, mutta joihin heillä tuskin on varaa. Hyvät kulkuyhteydet mainittiin toistuvasti alueiden etuina niin yleisesti kuin julkisten kulkuvälineidenkin osalta. 29

4 Asukkaiden liikkumistottumukset Tutkimuslomakkeen kolmannessa osassa vastaajia pyydettiin merkitsemään kartalle sellaisia kohteita, joissa he käyvät usein. Vastaajat merkitsivät kartalle yhteensä noin 5 000 erilaista kohdetta, joista noin 30 % oli ostospaikkoja, noin viidennes erilaisia asiointikohteita, viidennes liikunta- ja ulkoilukohteita ja noin viidennes vapaa-ajan kohteita (taulukko 4.1). Taulukko 4.1 Kartalle merkittyjen kohteiden määrä määränpääryhmittäin. Kohteen tyyppi paikannusten määrä osuus paikannuksista Työ, opiskelu, päivähoito 616 12 % Ostospaikka 1 454 29 % Asiointi 892 18 % Liikunta ja ulkoilu 947 19 % Vapaa-aika 1 047 21 % Muu kohde 71 1 % yhteensä 5 027 Kaupan kohteista kartalle tehtiin eniten merkintöjä kauppakeskuksista ja tavarataloista (580), lähikaupoista (513) sekä super- ja hypermarketeista (368). Ulkoilukohteita kartalle oli paikannettu 485 ja muita liikuntapaikkoja 445. Asiointikohteista eniten paikannuksia oli tehty pankeista tai virastoista (444), terveyspalveluista (297) ja kirjastoista (258). Muista vapaa-ajankohteista eniten paikannuksia oli tehty vierailukohteista (389) ja ravintoloista (210). Kuvassa 4.1 on esitetty erilaisten kohteiden toistuvuus matkan määränpäänä. Useimmin toistuvia kohteita ovat ulkoilukohteet kodin lähiympäristössä sekä päivittäistavarakaupan kohteet ja harvoin toistuvia terveyspalvelu, pankit ja virastot sekä muut palvelut, kuten esimerkiksi kampaaja- ja parturipalvelut. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ulkoilu 16 % 22 % 42 % 10 % 11 % leikkipuisto 11 % 16 % 51 % 17 % 6 % super- tai hypermarket 8 % 35 % 46 % 7 % 4 % lähikauppa 7 % 40 % 44 % 7 % 2 % kauppakeskus tai tavaratalo 7 % 29 % 48 % 9 % 7 % erikoiskauppa 7 % 17 % 25 % 19 % 31 % liikuntapaikka 6 % 29 % 51 % 8 % 7 % ravintola 4 % 7 % 40 % 28 % 21 % vierailukohde 3 % 7 % 35 % 23 % 32 % muut palvelut 2 % 6 % 18 % 28 % 45 % pankki tai virasto 2 % 6 % 24 % 34 % 34 % terveyspalvelut 2 % 6 % 11 % 16 % 65 % kirjasto 2 % 7 % 45 % 26 % 20 % päivittäin tai lähes päivittäin useita kertoja viikossa useita kertoja kuussa kerran kuussa harvemmin kuin kerran kuussa Kuva 4.1 Erilaisissa kohteissa käyntien toistuvuus paikannusten perusteella. 30

4.1 Työmatkat Tutkimusalueella asuvat olivat merkinneet kartalle noin 350 työpaikkakohdetta, joiden sijainti vastaajan asuinkunnittain on esitetty kuvassa 4.2. Työpaikat sijoittuvat osin Kuninkaankolmion alueelle, mutta suuri osa työpaikoista sijaitsee muualla pääkaupunkiseudulla. Kuninkaankolmion alueella työssäkäyvistä suhteellisesti suurin osa asuu Kuninkaankolmion Vantaan puoleisilla osaalueilla. Kuva 4.2 Työmatkojen kohteet asuinkunnittain. 4.2 Ostos- ja asiointimatkat 4.2.1 Ostosmatkat Ostoskohteet kohdentuvat huomattavasti työpaikkoja useammin Kuninkaankolmion alueelle. Erityisesti päivittäistavaroiden ostospaikat ovat tyypillisesti lyhyitä ja ne kohdentuvat oman asuinalueen tai läheisen alakeskuksen kauppoihin. Kuvassa 4.3 on esitetty päivittäistavaroiden ostosmatkojen kohdentuminen vastaajien asuinkunnan mukaisesti. Asukkaat suosivat kartan mukaan selvästi oman lähialueensa kauppoja. Vantaalla Myyrmäen lisäksi matkat suuntautuvat Vapaalan ja Hämeenkylän keskuksiin. Helsingissä eniten matkoja suuntautuu Kannelmäen ja Malmikartanon keskuksiin. Espoossa suuri osa päivittäistavaroiden ostosmatkoista suuntautuu Leppävaaraan. Kuvassa 4.4 on esitetty erikoistavarakaupan ostosmatkojen suuntautuminen asuinkunnittain. Erikoiskaupan matkat suuntautuvat yleisimmin Myyrmäkeen, Konalaan, Leppävaaraan, Petikkoon sekä Jumbon ja Tammiston alueelle. Myös erikoiskaupan kohteiden valinnassa on havaittavissa, että matkat suuntautuvat useimmin oman kunnan puolelle. 31

Kuva 4.3 Päivittäistavarakaupan ostosmatkojen kohteet asuinkunnittain. Kuva 4.4 Erikoiskaupan ostosmatkojen kohteet asuinkunnittain. 32

4.2.2 Asiointimatkat Kuvassa 4.5 on esitetty pankkeihin ja virastoihin suuntautuvien matkojen kohteet asuinkunnittain. Pankki- ja virastomatkojen yleisimmät määränpäät ovat Vantaan puolella asuvilla Myyrmäki ja Hämeenkylä, Helsingissä asuvilla Kannelmäki, Malminkartano ja Helsingin keskusta sekä Espoossa asuvilla Leppävaara. Terveyspalvelujen asiointikohteet rajautuvat muita kohteita selvemmin asuinkunnan mukaan. Kuvassa 4.6 on esitetty terveyspalveluihin suuntautuvien matkojen kohteet asuinkunnittain. Kuva 4.5 Pankki- ja virastopalveluihin suuntautuvien matkojen kohteet asuinkunnittain. Kuva 4.6 Terveyspalveluihin suuntautuvien matkojen kohteet asuinkunnittain. 33

4.3 Vapaa-ajan matkat 4.3.1 Ulkoilumatkat lähiympäristössä Lähiympäristössä tehdyt ulkoilumatkat suuntautuvat Helsingin ja Vantaan puolella asuvilla Keskuspuistoon ja Vantaalla Myyrmäen urheilupuistoon ja Raappavuoren alueelle sekä Lammaslammen alueelle. Espoon puolella asuvat suosivat erityisesti Leppävaaran ja Laaksolahden urheilupuistoa ulkoilu- ja liikuntakohteena. Myös ulkoilu- ja liikuntakohteissa matkojen suuntautumisessa oma kunta toistuu useammin kuin naapurikunnan ulkoilukohteet lukuun ottamatta Keskuspuistoa, jonne suuntautuu matkoja niin Helsingin, Vantaan kuin Espoon puoleltakin. Kuva 4.7 Liikunta- ja ulkoilumatkojen kohteet asuinkunnittain. 4.3.2 Muut vapaa-ajan matkat Muita vastaajien kartalle merkitsemiä vapaa-ajan kohteita ovat muun muassa ravintolat, kirjasto ja erilaiset vierailupaikat. Vierailukohteet suuntautuvat tyypillisesti ystävien ja sukulaisten luokse, ja niiden kohteet sijaitsevatkin muita kohteita tasaisemmin pääkaupunkiseudulla (kuva 4.8). Vierailukohteissakin on havaittavissa kuntakohtaista suuntautumista siten, että tyypillisimmin vierailukohde on oman kunnan puolella. Kuvassa 4.9 on esitetty ravintolakohteiden sijainti vastaajien asuinkunnittain. Ravintolakohteina kartalle nousevat Myyrmäen, Leppävaaran ja Kannelmäen lisäksi Helsingin keskusta. Alueen sisällä Myyrmäen ravintolapalveluja käyttävät myös muiden kuntien asukkaat, sen sijaan Kannelmäessä asioivat pääosin alueen Helsingin puolella asuvat. 34

Kuva 4.8 Vierailukohteiden sijainti asuinkunnittain. Kuva 4.9 Ravintolakohteiden sijainti asuinkunnittain. 35

5 Jalankulku- ja pyöräreitit 5.1 Arvio nykyisten reittien laadusta Karttatyökalun avulla vastaajat saivat piirtää itselleen tärkeitä lähiympäristön kävely- ja pyöräilyreittejä kartalle. Reittejä piirrettiin yhteensä 1 336 kappaletta. Piirrettyään itselleen tärkeän reitin vastaaja sai määritellä reitillä yleensä käyttämänsä kulkutavan vaihtoehdoista jalkaisin, pyöräillen, juosten tai hölkäten, rullaluistimilla tai muu kulkutapa. Reittien jakautuminen eri kulkutavoille esitetään kuvassa 5.1. 1 % 2 % 34 % 7 % 56 % Jalkaisin Pyöräillen Juosten tai hölkäten Rullaluistellen Muu kulkutapa Kuva 5.1. Tärkeiden jalankulku- ja pyöräreittien jakautuminen eri kulkutapojen mukaan. Suurin osa (56 %) nykyisistä tärkeistä reiteistä kuljetaan useimmin jalan. Nämä tärkeät jalankulkureitit esitetään kartalla kuvassa 5.2. Pyöräreittejä on noin kolmasosa (34 %) reiteistä ja ne esitetään rullaluistelureittien kanssa kuvassa 5.3. Jalankulkureitit jakautuvat melko tasaisesti läpi koko Kuninkaankolmion alueen, kun pyöräreitit puolestaan painottuvat pääväylille, kuten Vihdintien varteen, Rajatorpantielle ja Luhtitielle. Tärkeistä jalankulkureiteistä erityisen suosittuina erottuvat Rajatorpantie aina Myyrmäestä Linnaisiin saakka sekä Myyrmäessä Uomatie, Myyrmäenraitti, Raappavuorentie ja Vaskivuorentie. Mätäjoen vartta Vaskivuoren alueella Vaskivuorentieltä Vaskipellonpolulle kulkeva reitti kuuluu usealla vastaajalla tärkeisiin reitteihin samoin kuin samalla alueella Vaskipellonpolku. Mätäjoen rantareitti on merkittävä myös Malminkartanon alueella. Malminkartanon ulkoilualue on todella suosittu sekä reitti Rajatorpantieltä Naapuripellontietä Malminkartanontielle. Kuninkaankolmion reunamilla Pähkinärinteellä suosittuja reittejä ovat Pähkinärinteentie Rajatorpantieltä ja Vihdintieltä kohti Pähkinärinnettä sekä Luhtitie aina Myyrmäen urheilualueelta asti. Erityisen suosittuna reittinä erottuu Lammaslammen ympäri kulkeva rantareitti. Leppävaaran alueelle on tunnistettu useita tärkeitä reittejä, joista suosituimpia ovat Pohjoinen Lintuvaarantie sekä rengasmainen virkistysreitti Leppävaaran urheilupuiston kautta. Tärkeistä pyöräreiteistä useimmin mainittuina esiin nousevat Vihdintie, Rajatorpantie, Konalantie sekä raiteita seuraava reitti Haagan läpi. Harvempaa reittiverkostoa on läpi koko alueen painottuen kuitenkin nopeille kaupunginosia yhdistäville väylille. Kuvassa 5.4 esitetään juosten ja hölkäten kuljetut reitit, jotka painottuvat selvästi eri alueille kuin pyöräreitit. Juosten ja hölkäten liikutaan paljon Lammaslammen ympäri sekä Ainontietä Pitkäjärven rantareitille. Muita reittikertymiä voidaan havaita Haltiavuoren ulkoilualueella sekä Mätäjoen varrella. 36

Kuva 5.2. Tärkeät jalankulkureitit Kuninkaankolmion lähialueella. 37

Kuva 5.3. Tärkeät pyöräily- ja rullaluistelureitit Kuninkaankolmion lähialueella. 38

Kuva 5.4. Tärkeät juoksu- ja hölkkäreitit Kuninkaankolmion lähialueella. 39

Reitillä käytetyn kulkutavan valinnan jälkeen vastaaja sai luokitella reitin kokemuksensa mukaan yhteen tai useampaan seuraavista luokista sekä antaa sanallista palautetta reitistä: turvallinen turvaton nopea hyvin hoidettu huonosti hoidettu tunnelmallinen ankea. Reitit voidaan jakaa myönteisiin reittikokemuksiin, mikäli reitti on luokiteltu turvalliseksi, hyvin hoidetuksi, tunnelmalliseksi tai avoin palaute on positiivista, ja kielteisiin reittikokemuksiin, kun reitti on luokiteltu turvattomaksi, huonosti hoidetuksi, ankeaksi tai avoin palaute on negatiivista. Tällaisen jaottelun perusteella saadut kartat esitetään kuvissa 5.5 ja 5.6. Kuva 5.5. Myönteiset reittikokemukset. 40

Kuva 5.6. Kielteiset reittikokemukset. Kuninkaankolmion lähialueella käyttäjien kävely- ja pyöräilyreittikokemukset ovat pääosin myönteisiä. Kuten edellisestä kuvasta voidaan nähdä, positiivisten reittikokemusten verkosto on tiheä, eikä sen perusteella yksi alue nouse ylitse muiden. Kielteiset reittikokemukset painottuvat pääväylien yhteyteen sekä asuinalueille, kun taas virkistysalueet piirtyvät kartalle selvästi positiivisempina. Reittiluokittelujen jakautuminen vastaparien välille esitetään kuvassa 5.7. Kuva 5.7. Tärkeiden kävely- ja pyöräilyreittien jakautuminen eri laadullisiin luokkiin. Vastaparien myönteiset vaihtoehdot ovat joka luokassa kielteisiä suuremmat. Reiteistä 70 % on luokiteltu joko turvalliseksi tai turvattomaksi; turvallisen arvion saa 58 % reiteistä kun taas turvattomana pidetään 12 %:ia reiteistä. Arvion hyvin hoidettuna reittinä saa 34 % reiteistä, kun huonosti hoidettuna pidetään 11 %:ia reiteistä. Tunnelmallinen ja ankea luokittelu on muita vastapareja huomattavasti tasaisempi, sillä tunnelmallisia reittejä on 17 % ja ankeita 13 % kaikista reiteistä. Reittiluokittelun nopea saa 26 % reiteistä, mutta tätä luokkaa on hankalaa tulkita, sillä osa avoimista kommenteista tarkentaa sen olevan myönteinen arvio oman liikkumisen ollessa nopeaa, kun taas osa toteaa nopeuden olevan kielteinen tekijä autojen kulkiessa liian lujaa. 41