Talous- ja laskentainformaation relevanssi osana kuntarakennemuutoksiin liittyvää päätöksentekoa Hanna Hurmola-Remmi Kunnallistieteen päivät 14.10.2016
Tekijän esittely Hallintotieteiden maisteri /Tampereen yliopisto 2000 Tilintarkastaja, JHTT, Audiator Yhtiöt 2000-2012 Talousjohtaja/konsernipalveluiden toimialajohtaja, Hollolan kunta 2012- Päijät-Hämeen/Salpauskuntien ja Hollola- Hämeenkoski kuntaliitoksessa mukana selvitystyössä Jatko-opiskelija/väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 2015-
Tausta ja lähtökohdat Päijät-Häme case -mukana olo prosessissa ja turhautuminen tiedon hyödyntämiseen sysäyksenä omalle tutkimusaiheelle onko tuotetulla talousaineistolla ylipäänsä mitään merkitystä? Kuntaliitosprosesseissa tuotetaan paljon tietoa talousperusteista sekä taloudellisista vaikutuksista, mutta se, miten tietoa hyödynnetään, hyödynnetäänkö sitä täysimääräisesti ja miten esim. talousselvityksiä käytetään osana päätöksentekoa, ei juuri ole tutkittu. Kuntaliitoksia koskevat tutkimukset eivät ole analysoineet sitä, miten päätöksenteossa kuntaliitoksen taloudellisia edellytyksiä, liitoksen taloudellisia hyötyjä ja haittoja ja liitoksen tuomien muutosten vaikutuksia on osana päätöksentekoa arvioitu ja millaista aineistoa ylipäänsä on tuotettu ja mikä merkitys näillä on liitosta koskeviin päätöksiin kuten yhdistymissopimuksen hyväksymiseen.
www.kuntalehti.fi 3.10.2016: KHO pysäytti Rääkkylän ja Kiteen kuntaliitosvalmistelut -täytäntöönpanokielto Korkein hallinto-oikeus antoi perjantaina välipäätöksen, jossa se määräsi valtioneuvoston päätöksen pakkoliitoksesta keskeytettäväksi siihen saakka, kunnes Rääkkylän kunnan valitus on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistu tai asiassa toisin määrätään. Meidän mielestä valtioneuvosto teki pakkoliitospäätöksen vanhojen talouslukujen perusteella, eikä nykytilanteen, toteaa Rääkkylän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tapio Hämäläinen (vas.). mikä on ollut relevanttia tietoa päätöksenteon perustana?
Uudistusten talousvaikutuksista kaivataan täsmällisempää tietoa Lainsäädännön arviointineuvosto antaa tiukkaa kritiikkiä päivystys- ja erikoissairaanhoidon uudistuksen taloudellisten vaikutusten arvioinnille. Neuvoston mukaan uudistuksen taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa huomio on kiinnitetty liikaa suoriin säästövaikutuksiin. Sen sijaan potentiaalisesti tärkein vaikutusalue, terveydenhuollon laadun paranemisesta seuraava vaikutus kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin, jää esitysluonnoksessa liian vähälle huomiolle. Kuitenkin juuri palvelujen laadun paranemista käytetään esityksen perusteluna. Neuvosto kiinnittää huomiota myös siihen, että esitysluonnoksessa ei kerrota, mihin säästöoletukset perustuvat eli miten esitettyihin vaikutusarvioihin on päädytty. Esimerkiksi esitettävien toimenpiteiden vaikutuksia sairaaloiden investointitarpeisiin tai muita siirtymävaiheen kustannuksia ei juuri kuvata tai kommentoida, neuvosto huomauttaa. Myöskään vaikutuksia koskevien arvioiden epävarmuutta ei varsinaisesti käsitellä. Arviointineuvosto edellyttää, että lakiesitysluonnoksen tulisi sisältää nykyistä tarkempi kuvaus keskeisten vaikutusten arviointitavasta ja laskentamalleista. Arvioissa tulisi myös erottaa välittömät ja pitkän aikavälin vaikutukset.
Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella kuntaliitosprosesseja koskevaa päätöksentekoa ja erityisesti selvityksissä tuotetun talousaineiston ja laskentainformaation relevanssia, roolia ja hyödyntämistä osana päätöksentekoprosessia. Tutkimustuloksena tietoa siitä, millaista talousinformaatiota kannattaa tuottaa rakenteiden muutokseen liittyvien päätösten tueksi vain relevantti tieto laatu korvaa määrän kriteereillä
Tutkimuskysymykset 1. Miten talousinformaatiota käytetään kuntaliitoksiin liittyvissä päätöksentekoprosesseissa eli miten talousinformaation hyödyntäminen toteutuu, miten tietty osa tiedosta valikoituu hyödynnettäväksi osana päätöksentekoa ja millaisia malleja hyödyntämisessä on havaittavissa? Onko tuotetulla talousinformaatiolla yleensä vaikutusta päätöksentekoprosessin lopputulokseen? 2. Mikä on talousinformaation ja sen hyödyntämisen rooli osana poliittista päätöksentekoprosessia yleisesti ja mihin asemaan talousinformaatio asettuu osana kuntaliitoksia koskevaa päätöksentekoa? 3. Miten talousinformaation relevanssi näyttäytyy erilaisissa kuntaliitosselvityksissä ja miten relevanssi määräytyy eroaako informaation relevanssi tiedon käyttäjän mukaan (ulkoinen vs. sisäinen käyttäjä)? 4. Eroaako talousinformaation rooli ja relevanttius kuntaliitoksiin johtaneissa prosesseissa niistä, jotka eivät johda liitokseen ja onko relevanssi talousinformaatio erilaista kriisikuntaliitosprosesseissa kuin vapaaehtoisissa selvitysprosesseissa?
Kirjallisuudesta ja aineistosta Kuntaliitoksiin liittyvät tutkimukset ja kirjallisuus Kunnalliseen päätöksentekoon ja mm. ennakointiin liittyvät tutkimukset ja kirjallisuus Pääpaino näissä Tiedolla johtamiseen liittyvä aineisto mm. tuloksellisuusinformaati on hyödyntäminen Talousinformaatio Kuntaliitos tapaukset ( x kpl) ja näihin liittyvä materiaali Kuntajakoselvittäjien haastatteluaineistot Muut kyselyt ja haastattelut esim. VM ja kuntien johtavat viranhaltijat Luottamushenkilöiden haastatteluaineistot
Artikkeli 1: Case P-Häme (2016-2017) Talousinformaation ja sen relevanssin määrittely. Tiedon monitulkintaisuus. Mikä on relevanttia informaatiota, kenelle sitä tuotetaan (sidosryhmät) ja miksi? Onko tuotettu tieto relevanttia jos sitä ei käytetä päätöksenteossa? Selvitys- ja päätösaineistot, haastattelu ja kysely (kj:t) Artikkeli 4: (2018- )Kriisikuntaselvitykset informaation relevanssin näkökulma, VM ja valtionohjauksen näkökulma Talous- ja laskentainformaation relevanssi kuntarakennemuutoksia koskevassa päätöksenteossa Artikkeli 2: (2017) Kuntajakoselvittäjien näkökulma tiedon relevanssiin. ja 6 kuntajakoselvittäjän haastattelu Artikkeli 3: Tiedon relevanssi (2017-2018) tiedon käyttäjän mukaan. Sisäisen (päättäjät) ja ulkoisen (kuntajakoselvittäjä) näkökulman vertailu eri kuntaliitoscaset.
Historia ja nykytila itsenäiset kunnat Tuleva talous kunnat itsenäisinä ja yhdessä Mitä tietoa kerätty? Tulos Rahoitus Tase Konserni Mitä johtopäätöksiä on tietojen pohjalta tehty Onko arvioitu/ennakoitu tulevaa taloutta? Millä menetelmillä arvioitu? Mitä johtopäätöksiä on tietojen pohjalta tehty Millaista talousinformaatiota tuotettu ja miten sitä on hyödynnetty osana päätöksentekoa? Mihin olisi pitänyt johtaa, kuinka valittu tarkastelunäkökulm a on vaikuttanut päätöksentekoon? Mikä olisi hyvä malli hyödyntää talousinforma atiota ja miten taloudellisia vaikutuksia tulisi arvioida? Mitä johtopäätöksiä pitäisi pystyä tekemään? Mitä johtopäätöksiä pitäisi pystyä tekemään? Vertailu nykytilaan, kuinka liitos vaikuttaisi yksittäisiin kuntiin?
Eteneminen Ensimmäinen artikkeli Talousinformaation määrittely Case P-Häme Haastattelurunko
Viitekehys Empiria 1/HAASTATTELUT Empiria 2/AINEISTOT Tieteellinen viitekehys pohjana empirialle: Artikkeli 1: Salpauskunta -case Talousinformaation käsite kunnissa ja kuntaliitoksissa Relevanssin ja talousinformaation relevanssin määrittely Tiedonhallinnan prosessimalli (Choo) Johtoryhmän luottamushenkilöjäsenten ja taloustyöryhmän puheenjohtajan haastattelu Kunnanjohtajille toimitettu kyselylomake Talous- ja henkilöstötyöryhmän tuottamat aineistot Konsultin laskelmat Päätöksentekoprosessi /päätökset Monitulkintaisuuden malli Mitä talousinformaatio on miten määritellään keskeiset käsitteet? Talousinformaatio, relevanssi, kunnan rooli talousinformaation tuottajana ja hyödyntäjänä? Entä talousinformaatio Salpauskunta casessa? Mikä on tuotetun informaation rooli päätöksenteossa ja onko jokin osa valikoitunut selkeästi päätöksenteon perustaksi? Hyödynnetäänkö laskelmia vai jätetäänkö tietoisesti hyödyntämättä mikä koetaan relevantiksi tiedoksi? Nykytilan talousanalyysin merkitys, tulevaisuuden skenaarioiden relevanssi? Onko näistä toinen painottunut enemmän, onko tulevaisuuden laskelmia pidetty relevanttina osana päätöksenteon perustana ajallisesti eri tiedon relevanssi?
Neuvoja otetaan vastaan, kiitos! Hanna Hurmola-Remmi 044 780 1420