SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO TOIMIALAYKSIKKÖ C: KANSALAISOIKEUDET SEKÄ PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIAT KANSALAISVAPAUDET SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIAT Neuvoston puitepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta: miten EU:n lainsäädäntöä voidaan vahvistaa tällä alalla? YHTEENVETO Tiivistelmä Vuonna 2008 tehty puitepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta tarjoaa kehittyneet puitteet rikollisjärjestöön osallistumisen kriminalisointiin. Siinä kuitenkin edellytetään oikeusvarmuuden ja sen laajuuden sekä saavutettavan yhdenmukaistamisasteen parantamista. Puitepäätös on laadittu suurpiirteisesti ja epämääräisesti, mikä voi johtaa liialliseen kriminalisointiin. Yhdenmukaistamista on lisättävä, jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden tasapuoliset toimintaedellytykset mutta myös helpottaa muiden EU:n rikosoikeuden osatekijöiden toimintaa. Lissabonin sopimukseen sisältyy joitakin määräyksiä, jotka voivat muodostaa oikeusperustan tämän alan lainsäädännön kehittämiselle. Kaikkien uusien ehdotusten olisi perustuttava perusteelliseen arviointiin siitä, miten jäsenvaltiot ovat panneet vuoden 2008 puitepäätöksen täytäntöön ja miten kansalliset tuomioistuimet ovat tulkinneet asiaa koskevia käsitteitä. PE 453.195 FI
Tämän asiakirjan on tilannut Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE). TEKIJÄT Valsamis Mitsilegas Eurooppalaisen rikosoikeuden professori Johtaja, Criminal Justice Centre Queen Mary, University of London Asiakirjan laadintaa ovat koordinoineet Centre d Etudes sur les Conflits (C&C) ja Justice and Home Affairs section at the Centre for European Policy Studies (CEPS). VASTAAVA HALLINTOVIRKAMIES Andreas Hartmann Policy Department C - Citizens' Rights and Constitutional Affairs European Parliament B-1047 Brussels Sähköposti: andreas.hartmann@europarl.europa.eu KIELIVERSIOT Alkuperäiskappale: EN Yhteenveto: BG, CS, DA, DE, EL, ES, ET, FI, FR, HU, IT, LT, LV, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, SV, GA, HR TIETOJA JULKAISIJASTA Yhteydenotot toimialayksikköön tai sen tiedotteen tilaaminen: poldep-citizens@europarl.europa.eu Käsikirjoitus valmistunut heinäkuussa 2011 Euroopan parlamentti, Bryssel, 2011 Asiakirja on saatavilla internetissä osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/studies. VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä asiakirjassa esitetyt mielipiteet ovat tekijän omia mielipiteitä eivätkä välttämättä edusta Euroopan parlamentin virallista kantaa. Tekstin jäljentäminen ja käännättäminen muuhun kuin kaupalliseen tarkoitukseen on sallittua, jos lähde mainitaan ja jos julkaisijalle ilmoitetaan asiasta etukäteen ja lähetetään jäljennös.
Neuvoston puitepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta: miten EU:n lainsäädäntöä voidaan vahvistaa tällä alalla? YHTEENVETO Taustaa Euroopan unioni on ollut edelläkävijä järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen kattavan rikoslainsäädännön kehittämisessä. Uusimmassa tämän alan EU:n säädöksessä, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vuonna 2008 tehdyssä puitepäätöksessä, otetaan huomioon EU:n ja Yhdistyneiden Kansakuntien kaltaisten kansainvälisten foorumien välinen synergia alan maailmanlaajuisten normien kehittämisessä. Puitepäätös tarjoaa kehittyneet puitteet rikollisjärjestöön osallistumisen kriminalisointiin. Siinä kuitenkin edellytetään oikeusvarmuuden ja sen laajuuden sekä saavutettavan yhdenmukaistamisasteen parantamista. Tavoite Tässä muistiossa analysoidaan ja arvioidaan edellä mainittua puitepäätöstä. Sitä tarkastellaan historiallisesta ja asiayhteyteen liittyvästä näkökulmasta, ja sen keskeisiä säännöksiä analysoidaan ja arvioidaan kriittisesti. Muistiossa tarkastellaan, miten rikollisjärjestöön osallistumisen kriminalisointi vaikuttaa oikeusvarmuuteen ja saavutettuun yhdenmukaistamisasteeseen. Väitetään, että yhdenmukaistaminen on tarpeen paitsi kansallisen rikoslainsäädännön yhteydessä myös EU:n rikosoikeuden muiden osatekijöiden toiminnan helpottamiseksi. Tällaisia osatekijöitä ovat muun muassa muista rikoksista määrättävät seuraamukset, vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen noudattaminen rikosasioissa sekä Europolin ja Eurojustin työskentely. Tämän jälkeen tarkastellaan Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia yhdenmukaistaa järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa rikoslainsäädäntöä. KESKEISET HAVAINNOT Euroopan unioni on ollut edelläkävijä kattavan järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen rikoslainsäädännön kehittämisessä. Uusimmassa tämän alan EU:n säädöksessä, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vuonna 2008 tehdyssä puitepäätöksessä, otetaan huomioon EU:n ja Yhdistyneiden Kansakuntien kaltaisten kansainvälisten foorumien välinen synergia alan maailmanlaajuisten normien kehittämisessä. Puitepäätös tarjoaa kehittyneet puitteet rikollisjärjestöön osallistumisen kriminalisointiin, mutta siinä edellytetään oikeusvarmuuden ja sen laajuuden sekä saavutettavan yhdenmukaistamisasteen parantamista. Puitepäätöksessä pyritään sovittamaan yhteen kaksi näennäisesti erilaista tavoitetta. Rikollisjärjestöön osallistumisesta on tarkoitus tehdä rikos, joka eroaa muista kansallisiin rikosoikeusjärjestelmiin sisältyvistä yhteenliittymään/jäsenyyteen perustuvista rikoksista. Tavoitteena on myös, että järjestäytyneen rikollisuuden määritelmä ei ole liian jäykkä ja suppea vaan että siinä otetaan huomioon, ettei rikollisjärjestöjen toiminnassa noudateta aina hierarkkista rakennetta. 3
Toimialayksikkö C: Kansalaisvapaudet sekä oikeus- ja sisäasiat Tällöin rikollisjärjestön määritelmä vaikuttaa ristiriitaiselta, mikä voi johtaa liialliseen kriminalisointiin, koska rikollisjärjestön osatekijät määritellään erittäin laajasti käyttäen joustavia ja epäselviä kriteerejä. Yhdenmukaistamista on lisättävä, jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden tasapuoliset toimintaedellytykset mutta myös helpottaa muiden EU:n rikosoikeuden osatekijöiden toimintaa. Tällaisia osatekijöitä ovat muun muassa vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen noudattaminen rikosasioissa sekä Europolin ja Eurojustin kaltaisten elinten työskentely. Lissabonin sopimukseen sisältyy joitakin määräyksiä, jotka voivat muodostaa oikeusperustan tämän alan lainsäädännön kehittämiselle. Kaikkien uusien ehdotusten olisi perustuttava perusteelliseen arvioitiin siitä, miten jäsenvaltiot ovat panneet vuoden 2008 puitepäätöksen täytäntöön ja miten kansalliset tuomioistuimet ovat tulkinneet asiaa koskevia käsitteitä. Muutettaessa vuoden 2008 puitepäätöstä on varmistettava sekä parempi yhdenmukaistamistaso että rikollisjärjestöön osallistumisen suppeampi kriminalisointi. Näin taataan oikeusvarmuus sekä perustellaan tarve muista vastaavanlaisista rikoksista erilliselle rikollisjärjestöön osallistumisen kriminalisoinnille. SUOSITUKSET Suositus 1: Euroopan parlamentin olisi pyydettävä komissiota arvioimaan yksityiskohtaisesti, miten jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön järjestäytyneestä rikollisuudesta vuonna 2008 tehdyn puitepäätöksen. Arvioinnissa olisi tarkasteltava sekä lainsäädännön avulla toteutettua puitepäätöksen täytäntöönpanoa että sitä, miten kansalliset tuomioistuimet ovat tulkinneet asiaa koskevia käsitteitä. Suositus 2: Euroopan parlamentin olisi kehotettava komissiota toimittamaan yksityiskohtaisia tietoja EU:n aineelliseen rikosoikeuteen liittyvien muiden toimien toteuttamisesta, kuten rikollisjärjestöön osallistumisen pitämisestä rangaistuksen koventamisperusteena. Tietoja on toimitettava sekä lainsäädännön avulla toteutetusta täytäntöönpanosta että siitä, miten kansalliset tuomioistuimet ovat tulkinneet rikollisjärjestöön osallistumista rangaistuksen koventamisperusteena. Suositus 3: Euroopan parlamentin olisi pyydettävä komissiota toimittamaan yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten EU:n jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön järjestäytyneestä rikollisuudesta saatuihin tuottoihin liittyvän rahanpesukiellon. Tietoja tarvitaan sekä lainsäädännön avulla toteutetusta täytäntöönpanosta että oikeuskäytännöstä. Suositus 4: Euroopan parlamentin olisi pyydettävä Europolia selvittämään tarkasti, miten se käyttää järjestäytyneen rikollisuuden oikeudellista määritelmää (erityisesti rikollisjärjestöön osallistumisen ja järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmiä) 4
Neuvoston puitepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta: miten EU:n lainsäädäntöä voidaan vahvistaa tällä alalla? operatiivisessa työssään ja etenkin kehittäessään järjestäytynyttä rikollisuutta koskevia uhka-arvioitaan (OCTA). Suositus 5: Euroopan parlamentin olisi pyydettävä Eurojustia selvittämään tarkasti, miten se käyttää järjestäytyneen rikollisuuden oikeudellista määritelmää (erityisesti rikollisjärjestöön osallistumisen ja järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmiä) operatiivisessa työssään ja vaikeuttavatko määritelmissä olevat kansalliset erot Eurojustin työskentelyä. Suositus 6: Järjestäytyneestä rikollisuudesta vuonna 2008 tehdyn puitepäätöksen täytäntöönpanoa koskevan yksityiskohtaisen arvioinnin tulosten perusteella Euroopan parlamentin on harkittava, kannattaako se puitepäätöksen muuttamista. Suositus 7: Tarkastellessaan ehdotuksia vuoden 2008 puitepäätöksen muuttamisesta Euroopan parlamentin on otettava huomioon edellä mainitut rikollisjärjestöön osallistumisen kriminalisoinnin moninaiset tavoitteet ja tehtävät sekä epäkriittisen kriminalisoinnin vaikutukset oikeusvarmuuteen ja perusoikeuksiin. Suositus 8: Tarkastellessaan ehdotuksia vuoden 2008 puitepäätöksen muuttamisesta Euroopan parlamentin on pyrittävä varmistamaan sekä parempi yhdenmukaistamistaso että rikollisjärjestöön osallistumisen suppeampi kriminalisointi. Näin taataan oikeusvarmuus sekä perustellaan tarve muista vastaavanlaisista rikoksista erilliselle rikollisjärjestöön osallistumisen kriminalisoinnille. 5