S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

Samankaltaiset tiedostot
S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

ELEC-C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

Sinin muotoinen signaali

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

Sähkötekniikka ja elektroniikka

S Piirianalyysi 2 1. Välikoe

Sähkötekniikka ja elektroniikka

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

Tasasähköyhteyden suuntaaj-asema. Ue j0ƒ. p,q

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S Piirianalyysi 2 Tentti

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Sähkötekniikka ja elektroniikka

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Sähkötekniikka ja elektroniikka

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

S Piirianalyysi 2 Tentti

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Tehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali

S /142 Piirianalyysi 2 1. Välikoe

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /7 Laskuharjoitus 8: Vaihtosähköpiireissä esiintyvät tehot

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

S Piirianalyysi 2 Tentti

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Sähkötekniikka ja elektroniikka

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

Taitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali

Sähkötekniikka ja elektroniikka

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p.

DEE Sähkötekniikan perusteet

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )

CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE

Taitaja2007/Elektroniikka

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on

DEE Sähkötekniikan perusteet

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /8 Laskuharjoitus 8: Vaihtosähköpiireissä esiintyvät tehot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

Transkriptio:

S-55.00 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakol Kimmo Silvonen Tentti 30.5.03: tehtävät,3,4,6,0.. välikoe: tehtävät,,3,4,5.. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0. Saat vastata vain neljään tehtävään/koe. Sallitt: Kako, gr. laskin, [MAO], [sanakirjan käytöstä on sovittava valvojan kanssa!] Merkitse kiertävään listaan arviosi siitä, milloin olet sorittant labrat lkkasi!. aske jännite U. Ω, 8 Ω, V, J A, J 4 A. + J J U. aske virta i t hetkellä t s, kn tasajännitelähde irrotetaan piiristä avaamalla kytkin hetkellä t 0. Kondensaattorin alkjännite U 0 5 6 V, 6 Ω, 49 i t 0 6 F. 3. aske virta I. 0,9 Ω,,8 Ω, 0,8 H, 0, F, ω 0 rad s, 4, + j54,8 V. + I I 4. aske näennäistehot S S ja S S. 4 + j V, ω 0 rad/s, Ω, 0, H, 50 mf + S I I I S 5. Kinka sreksi jännite 3 t ehtii kohota sadassa mikroseknnissa kytkimen slkemisen jälkeen? 0 Ω, 00 Ω, 48 V. Siirtojohtojen ominaisimpedanssit ja pitdet: 60 Ω, Z 0 Ω, t µs, t 50 µs. t 0 t t {}}{{}}{ t t Z 3 t Vastaa vain neljään tehtävään! atkaist ovat Nopan kohdassa M materiaali, yritän saaada tlokset Noppaan homenna. Oodin palatejärjestelmä slket tänään. Palateaktiivisden takia kaikki saavat moilln lisäpisteen. Käännä!

6. aske jännite O. 0,0 V, 0 kω, 0 kω, 3 0 kω, 4 40 kω, 5 0 kω. + 3 4 5 O 7. Kn mtt sopivasti, diodin jännite saa kaksi arvoa: U D U D0 + ja U D U D0. Näitä jännitteitä vastaavat virrat I D ja I D. aske shdelk I D I D, kn 97,8 mv. U D0 0,7 V, n, U T 0,05 V, e a+b e a e b U D 8. Oheista transistoria käytetään logiikkapiirissä invertterinä. Mitoita, kn haltaan, että loogisessa 0-tilassa U 0,3 V. U B 0,7 V, β 0, 3,3 V, 5 kω. U 9. aske oikealla olevasta piensignaalisijaiskytkennästä vahvistimen lähtöjännite ot, kn 5 mv. D 4 kω, S kω, kω, g m ms. I D + D S ot D g m gs gs + S ot 0. Sodatskondensaattorin latasplssi on likimain kolmion motoinen. aske jännitteen aaltoil, kn tiedetään, että positiivinen ja negatiivinen pinta-ala eli varas ovat yhtä sret: Q i MAXt 0 f. 04 ma, f 50 Hz, 40 000 µf. ikiarvokaavat: t 0 T t i MAX π û f πf û + 50 Hz i i i MAX t t, i < 0 0 t Vastaa vain neljään tehtävään/koe! Syksyllä alkaa 5. sähkötekniikan krssini. ämmintä kesää! t. X T

S-55.00 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakol Kimmo Silvonen Tentti 30.5.03: tehtävät,3,4,6,0.. välikoe: tehtävät,,3,4,5.. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0.. aske jännite U. Ω, 8 Ω, V, J A, J 4 A. + J J U + J J J + U 0 U + J J + J 50 V. aske virta i t hetkellä t s, kn tasajännitelähde irrotetaan piiristä avaamalla kytkin hetkellä t 0. Kondensaattorin alkjännite U 0 5 6 V, 6 Ω, 49 6 F. i t 0 i U 0 i + d + 0 t Ae t/τ dt A τ et/τ + Ae t/τ 0 3 + A e t/τ 0 τ 49 s 4 τ 0 A e} 0/τ {{} U 0 A U 0 5 t U 0 e t/τ 6 i 5 6 6 e/49 50 ma 7 3. aske virta I. 0,9 Ω,,8 Ω, 0,8 H, 0, F, ω 0 rad s, 3,7 3 + j4 V. + I I I I + + jω I 0 I + + jω 8 + jω I + I I 0 9 j I I ω j ω + +jω I {}}{ I + + jω 0,8 j 0,5,8,7+j3,6 0,9 3 + j4 3 + j4 3,7 3 + j4 0,9 3 + j4,8 j 0,5 0,9,9 + j3 I 50 50 V

4. aske näennäistehot S S ja S S. 4 + j V, ω 0 rad/s, Ω, 0, H, 50 mf + S I I I S I jω + j4 3 4 + j 7 + j j I 8 6j 4 3j + jω + j + 4 I I + I + j 5 S I I 4 + j j 50 j50 VA 6 S I I 4 + j 4 + j3 50 + j50 VA 7 :n olisi pitänyt olla 5 mf meni hono vitsi pilalle! Joka tapaksessa kyseessä on ylikompensointi, jos loisteho olisi ollt tarkoits nollata. 5. Kinka sreksi jännite 3 t ehtii kohota sadassa mikroseknnissa kytkimen slkemisen jälkeen? 0 Ω, 00 Ω, 48 V. Siirtojohtojen ominaisimpedanssit ja pitdet: 60 Ω, Z 0 Ω, t µs, t 50 µs. t 0 t t {}}{{}}{ t t Z 3 t Aalto saap kormaan ajassa t + t. Oikealta takaisin heijastnt ja sen jälkeen :stä oikealle heijastnt aalto saap kormaan vasta ajassa t +3 t eli liian myöhään. Sen sijaan :n edestakainen heijasts tlee paikalle ajoissa eli ajassa 3 t + t. Hetkellä 5 t + t saapva heijasts on jo myöhässä. Vastas koost siis kahdesta osasta: + Z + Z Z + }{{ } τ τ + Z + + Z + Z }{{ } ρ ρ Z + Z Z + }{{ } τ τ asekkeen ensimmäisessä termissä on ensin jännitteenjakajan kaava ja sitten molempien rajapintojen läpäisykertoimet. Toisessa termissä on lisäksi heijastskertoimet :n molemmista päistä. 3 t + t + 3 3 t + t + 3 00 µs 48 3 4 + 3 Z 60 V 8 + Z Z + + Z + Z + 4 3 5 4 Z + Z Z + 9 50 V 0 Tehtävän motoil jäi kiireessä hieman epätarkaksi, mtta tota 50 volttia haettiin vastakseksi.

6. aske jännite O. 0,0 V, 0 kω, 0 kω, 3 0 kω, 4 40 kω, 5 0 kω. + Homaa, että + 3 : O O 3 4 3 4 5 O + 4 3 + O + 4 3 + 50 mv 3 Vastas voidaan tlkita jännittenjakajan ja ei-invertoivan vahvistimen peräkkäin kytkennäksi: O + 4 4 + 3 7. Kn mtt sopivasti, diodin jännite saa kaksi arvoa: U D U D0 + ja U D U D0. Näitä jännitteitä vastaavat virrat I D ja I D. aske shdelk I D I D, kn 97,8 mv. U D0 0,7 V, n, U T 0,05 V, e a+b e a e b I D I S e U+ nu T I D I S e U nu T I D U nu T e nu T U D I D I S e U nu T e nu T 5 I S e U nu T e nu T 6 I Se e I D I S e U nu T e nu T e nu T e nu T e 40 50 7 nu T Tämä tarkoittaa sitä, että virta 50-kertaist, jos diodin jännitettä mtetaan vajaat 0, V. Vastaavasti, jos signaali mttaa diodin jännitettä U T :n verran keskiarvon molemmin polin, on maksimi- ja minimivirran shde e. Voitaisiinko peräti sanoa, että e:n keksijä Napier oli nero!? 8. Oheista transistoria käytetään logiikkapiirissä invertterinä. Mitoita, kn haltaan, että loogisessa 0-tilassa U 0,3 V. U B 0,7 V, β 0, 3,3 V, 5 kω. U + I B + U B 0 I B U B 0,5 ma 8 U I + 0 U I 0,3 V 9 0,3 V βi B 5, kω olisi ollt haskempi :n arvo! 3 0 0,5 kω 48 Ω 30

9. aske oikealla olevasta piensignaalisijaiskytkennästä vahvistimen lähtöjännite ot, kn 5 mv. D 4 kω, S kω, kω, g m ms. + D S ot i D g m gs i gs + S g m gs S ot + gs + S g m gs 0 gs + S g m 3 g m gs i + i ot + ot D 3 ot g m gs + g m D + 50 mv D + S g m 33 Tasavirtatarkastelja eivät kl koetehtävään: U DS > U GS U t vahvistimen on oltava SATaleella! g m KU GS U t I D K U GS U t g m 4K U DS D + S I D D + S g m 4K U GS S I D S g m 4K 34 35 36 0. Sodatskondensaattorin latasplssi on likimain kolmion motoinen. aske jännitteen aaltoil, kn tiedetään, että positiivinen ja negatiivinen pinta-ala eli varas ovat yhtä sret: Q i MAXt 0 f. 04 ma, f 50 Hz, 40 000 µf. ikiarvokaavat: + 50 Hz t 0 T t πf û i i MAX π û f i i MAX t t, i < 0 0 t i T MAXt 0 37 π û f 38 πf û f f 39 f 40 5 mv f 4 T