TeknologiaSuomi nousuun!

TeknologiaSuomi nousuun! Toimitusjohtaja Jorma Turunen Teknologiateollisuus ry 18.10.2010 Turku

Esitykseni sisältö Teknologiateollisuuden rakennemuutoksesta ja tilanteesta Syksyn palkkaratkaisut Teknologiateollisuus ry:n uusi strategia Ajankohtaisia teemoja 2

Teollisuuden ja teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 180 2000,1=100 Muutos: 2009/2008, % 1-6,2010 / 1-6,2009, % 170 Teknologiateollisuus* 160 150 Koko teollisuus** 140 130 120 110-28 % +4 % -25 % +7 % 100 90 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 *) Pl. telakat. **) Ml. telakat Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 6/2010. Lähde: Tilastokeskus 4

Teknologiateollisuuden tilauskannan muutos Suomessa talouskriisin seurauksena 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Muutos yrityksittäin: 30.6.2010 / 30.9.2008 (21 kk) Keskiarvo: -38 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu 5

Maailmantalous kasvaa 4,6 %, mutta Suomen vientimarkkinat vain 3 % eli tätä hitaammin 6

52 50 48 46 44 Julkisen talouden tila on heikentynyt nopeasti: Valtiontalouden tulot ja menot ilman sijoituksia Liukuva vuosisumma, mrd. euroa Valtiontaloudessa tulot ovat ylittäneet menot vuosina 2001 2008. Käänne tapahtui vuonna 2009 42 40 38 36 34 Tulot Menot 32 30 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Valtiokonttori 18.8.2010/valt1/jka/EKI Talousgraafit 7

Suomen kustannuskilpailukyky* heikentynyt voimakkaasti 120 115 110 105 100 95 90 85 80 1999,I=100 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Suomi Saksa Kreikka Itävalta Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee Ranska Italia Espanja Alankomaat *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeinen havainto I/2010. Lähde: Euroopan keskuspankki 8

Suomi ei houkuttele investointeja 4 000 3 800 3 600 3 400 3 200 3 000 2 800 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010e Kiinteät investoinnit Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2010) 9

Globalisaation mahdollisuudet Pk-yritysten osuus Suomen viennistä on vain 7 %, kun Tanskassa luku on vastaavasti 48 %. Viennin osuus yrityskoon mukaan keskeisissä kilpailijamaissa Viennin osuus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 8 9 24 22 50 57 21 32 22 23 48 16 36 13 7 13 Suomi Ruotsi Saksa Tanska alle 50 20-249 250-999 yli 1000 Lähde: EK 2010 10

Suomalaisen kansainvälisesti menestyvän yrityksen menestystekijöitä Loppuasiakastarpeen syvällinen ymmärtäminen Uudet ansaintamallit Markkinakokonaisuuden ja uusien osamarkkinoiden ymmärtäminen Kyky yhdistää useampia teknologioita loppuasiakastarjoomaan Ketteryys (nopea reagointi markkinan ja asiakastarpeen muutoksiin) 11

Nokian N95 puhelimen hinnanmuodostus (546 ) Lähde: Etla 12

Teollisuusyrityksen muodonmuutos Lähde: Etla 13

Millainen valmistava teollisuus sopii Suomeen? Niche Korkeaan osaamiseen perustuva Innovaatio- ja alihankintaekosysteemiä tarvitseva Uusien tuotteiden ramp up -tuotanto Korkea automaatioaste, pienet työvoimakustannukset Korkea räätälöintiaste (yleensä ei pitkät sarjat) 14

Teknologiateollisuuden palkkaratkaisumalli Lähtökohta: Yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteen tarkastelu Työpaikan tarpeita vastaava ratkaisu kustannuskilpailukyky-, tuottavuus-, työllisyysnäkökohdin Palkkaporrastuksen kannustavuus ja oikeellisuus Palkankorotuksesta sopiminen 30.9.2010 Toteutustapa Ajankohta Suuruus + - Korotusten toteutus 1.10.2010 1 % yleiskorotus 0,5 % erä henkilökohtaisesti 16

Yhteenveto Teknologiateollisuuden syksyn neuvottelukierroksesta Sopimusmalli toimi, aikataulusiirto ei tavaksi Metalli/YTN/Sähköliitto, 16.8./26.8. Erto, 15.9./28.9. TU, 24.9./30.9. Palkkaratkaisu: avoin neuvotteluvaltuus, toissijainen vaihtoehto 1 % ja 0,5 % Yhteisiä infotilaisuuksia yli 30, n. 2000 henkilöä Kysely syksyn kokemuksista/tuloksista SKOL soveltanut ratkaisut vastaaviksi 1.11. alkaen YTN-tes voimassa 30.9.2012 TU-tes voimassa 31.10.2011 17

Muut alat Sovittu: AKL 1.10.10: 1 % + 0,4 % - 1.5.11: 0,6 %, voim. 30.9.12 Mek.metsä 1.10.10: 1,1 % - 15.10.10: erä 0,8 %, voim. 29.2.12 Vakuutus 1.10.10: 1 % - 1.4.11: Palkkakeskustelu 1,2 %, voim. 31.12.14 Teleoperaattorit 1.10.10: 1,1 % - 1.12.10: erä 0,5 %, voim. 30.9.12 Kesken: Rahoitus, Ilmailu (IAU/SLSY), Farmasia Alkamassa: Kemian ryhmä, lentäjät, VR Talvi 2011: kunnat, valtio, yliopistot, varustamot, MaRa, kauppa, Paperi 18

Lainsäädäntö osaviikkolomautusten jatko 2011 loppuun määräaikaistyösuhteet toistuvasti työnantajan sosiaalivakuutusmaksut v. 2011, ennakkoarvio yhteensä + 0,3 % sopimus- ja työrauhakomitean toimeksianto 31.10. mennessä 19

Hyvä työ Pidempi työura Teknologiateollisuuden työhyvinvointi-hanke Asiantuntijaryhmä Neliapila: Juhani Ilmarinen Pekka Huuhtanen Veikko Louhevaara Ove Näsman

Teknologiateollisuuden toimintaympäristö 2010-2012 Suomi Yritykset EU ja muu maailma Talous ja julkinen sektori Talouskasvu noin 2,5% vuodessa, kehitys kuitenkin hyvin epävarmaa & riskialtista Kriisitietous puuttuu osin julkisella sektorilla, julkisella sektorilla kasvupaineita, tuottavuus voi heikentyä Alijäämäiset budjetit jatkuvat, velan riskipreemiot kasvavat maltillisesti Vaikeita valintoja julkisen sektorin eri investointikohteiden välillä Talouden tasapainottaminen alkaa Työllisyys ja kustannustaso Työpaikkojen lukumäärä ei lisäänny, huoltosuhde heikkenee dramaattisesti Osaavan työvoiman saatavuudessa voi esiintyä pullonkauloja (teknologiateollisuuden vetovoima, nuorten muuttunut suhde työhön) Kustannustaso nousee maltillisesti: yritysvero laskee, mutta kokonaisveroaste kasvaa; tietyillä toimialoilla haetaan suurempia palkankorotuksia Kustannuskilpailukyky paranee suhteessa länsieurooppalaiseen vertailuryhmään, mutta heikkenee globaalisti Haasteita tuottavuuden kasvattamisessa riittävällä nopeudella (esim. IT:n hyödyntäminen) Innovaatioympäristö Yliopistouudistus jatkuu, muutosten jalkauttaminen vaatii panostuksia AMK-kentän uudistaminen kiihtyy SHOK:it vahvistavat asemaansa ja muuttuvat entistä yritysvetoisimmiksi Kannusteet T&K-toimintaan eivät kohdistu riittävän hyvin yritysten tarpeisiin Yliopisto- ja tutkimuskentän kansainvälistymisaste on edelleen liian matala Yrittäjien eläköityminen: toimintaympäristön muututtava kasvuyrittäjyyttä Elinkeinorakenne Rakennemuutos jatkuu, konkursseja tulee edelleen (etenkin pk-sektorilla) Uusia kasvuyrityksiä luultavasti energia-, ympäristö- ja ICTpalvelualoilta Verkostojen merkitys kilpailukyvyn lähteenä kasvaa Kasvumarkkinat Suomessa tehtävän tuotannon päämarkkinat löytyvät Euroopasta, mutta monella yrityksellä päämarkkina-alue on kasvavilla Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla Innovatiivisia strategioita tarvitaan, jotta yritykset pääsevät kiinni kasvaviin markkinoihin: markkinat ovat muutakin kuin maantieteitä (esim. ympäristö- ja prosessiosaaminen) Kasvu vaatii lisää rahoitusta: julkinen rahoitus virtaviivaistettava, kv. riskirahoitusta houkuteltava Suomeen kannustavaksi Osaaminen Tiedon määrä lisääntyy ja se sirpaloituu: etenkin pienyrityksillä vaikeuksia löytää oikeaa tietoa oikeaan aikaan Aivo- ja kasvuyritysvuodon kasvu: lupaavimpien yksilöiden ja yritysten siirtyminen ulkomaille Lisää osaamista verkostojen johtamisesta ja ympäristöasioista tarvitaan EU ja EU:n kilpailukyky EU:n hitaan kasvun vaihe jatkuu EU:n pyrkii tiivistymään vastineena kriisiin Vahvat instituutiot, sääntely lisääntyy Sisämarkkinat eivät toimi esim. palveluissa (esim. digitaaliset palvelut, IPR) EU:n poliittinen puoli tulee vahvistumaan EU:n ilmastopolitiikassa pysyy idealistisena, ympäristö- ja energialainsäädännön määrä kasvaa edelleen voimakkaasti Oikeiden tuntosarvien tarve ja merkitys kasvaa 22

Jäsenyritysten segmentointi Segmentointimalli käytettäväksi palvelutarjooman kehittämiseen Kansainväliset Suomessa Vahvat suomalaiset Kansainvälistyv ät suomalaiset Pienet paikalliset Suomessa olevat yksiköt ovat osa kansainvälistä yritystä, jonka pääkonttori sijaitsee muualla kuin Suomessa, ulkom. omistus > 50 % Yrityksen pääkonttori ja/tai juuret Suomessa, mutta toiminta on hyvin kansainvälistä ja osaamisalue laaja Suomalainen yritys, jolla on kansainvälistä liiketoimintaa ja/ tai kyky ja resurssit kasvaa kansainvälisesti Yritys toimii kotimaassa ja usein paikallisella tasolla. Toiminta on yleensä keskittynyttä tiettyyn osaamisalueeseen Osuus jäsenkunnasta 14 % (200 kpl), 17 % henkilöstöstä Osuus jäsenkunnasta 1 % (11 kpl), 30 % henkilöstöstä Osuus jäsenkunnasta 24 % (345 kpl), 35 % henkilöstöstä Osuus jäsenkunnasta 60 % (860 kpl), 17 % henkilöstöstä Tyypillinen yrityskoko 160 hlöä Esimerkkejä yrityksistä: ABB, AGCO, Fujitsu, IBM, Logica, Microsoft, Norilsk Nickel, STX Tyypillinen yrityskoko 5 200 hlöä (kotim.) Esimerkkejä yrityksistä: Cargotec, KONE, Konecranes, Metso, Nokia, Outokumpu, Rautaruukki, Tieto, Wärtsilä Tyypillinen yrityskoko 190 hlöä Esimerkkejä yrityksistä: Basware, Ensto, F-Secure, Hollming, Polar, Ponsse, Suunto, Vaisala Tyypillinen yrityskoko 35 hlöä Esimerkkejä yrityksistä: Hakaniemen Metalli, Hellmanin Konepaja 23

Teknologiateollisuus ry:n strategia 2010-2012 Vaikuttavin suunnannäyttäjä TeknologiaSuomi nousuun! Globaalin Yritys- Investointeihin kilpailukyvyn kohtaisuuden Teema 1 Osaamisesta ja Teema 2 kasvuun Teema 3 Teema 3 rakentaminen vahvistaminen ylivoimaa kannustava työehdoissa toiminta- ympäristö Kasvun ja menestyksen rakentaja 24

Teknologiateollisuus ry:n strategiset teemat vuosille 2010-2012 Globaalin kilpailukyvyn rakentaminen Yritys- kohtaisuuden vahvistaminen työehdoissa Vaikuttavin suunnannäyttä jä Osaamisesta ylivoimaa Investointeihin ja kasvuun kannustava toiminta- ympäristö Juha Ylä-Jääski Risto Alanko Mervi Karikorpi Mika Nykänen Pk-yritykset kansainvälistymällä kasvuun Innovaatioverkostoi s-ta uutta liiketoimintaa Ympäristö- ja energialiike- toiminnasta kansainvälistä kasvua Tietotekniikalla tuottavuutta Paikallisen sopimisen edellytysten Teema 2 parantaminen Toimivat työaikajärjestelyt Kannustava palkkaus Sopimusrakenteet ajan tasalle Ammattikorkea- koulut työelämälähtöisiksi Teema 3 Yliopistouudistus kilpailukyvyn veturiksi Liiketoimintaosaa- misen parantaminen Uusi työnjohtokoulutus pysyväksi Hallitusohjelma- tavoitteiden laatiminen Teema ja 3 kommunikointi EU-tason tavoitteet ja niiden edistäminen 25

Päämittarit strategisille teemoille 2010-2012 Globaalin kilpailukyvyn rakentaminen TRIOplus ja Kasvufoorumi: kehityshankkeiden lukumäärä SHOK: Jäsenyritysten arvio SHOK- toiminnasta ja rahoituksesta Jäsenyritysten väliarvio Energia- ja Ympäristö- klustereiden toiminnasta Pk-yritysten osallistuminen julkisen sektorin tietohallinnon kehityshankkeisiin Yritys- kohtaisuuden vahvistaminen työehdoissa Ajallisesti ja sisällöllisesti hajautetun neuvottelumallin säilyminen 2010-2012 jakson yli Palkkaratkaisujen tason Teema 2 vastaavuus Teknologia- teollisuuden linjoitukseen Yritysten kokemukset palkkaratkaisujen käsittelystä ja yrityskohtaisten sopimusten osuus Vaikuttavin suunnannäyttä jä Osaamisesta ylivoimaa Osaajien saatavuus Teknologia-alojen 1-sijaishakijat Yritysten arvio kou- lutuksen vastaa- vuudesta tule- vaisuuden Teema tarpeisiin 3 Uudet luodut koulutus- ohjelmat Yritysten kokemalisäarvo yhteistyöprojekteis- ta ja osaamisen kehittämishankkeis ta Säätiöyliopistojen hallintomallin & amk- ja yliopisto- verkoston uudistumisen eteneminen Investointeihin ja kasvuun kannustava toiminta- ympäristö Valitut painopistealueet näkyvät tulevan hallituksen ohjelmassa ja työssä Valitut painopistealueet Teema 3 etenevät EU-tason sisämarkkina- valmisteluissa 26

Globaalin kilpailukyvyn rakentaminen Mittarit ja niiden tavoitetasot 2012 Pk-yritykset kansainvälistymällä kasvuun Mittari: TRIOplus ja Kasvufoorumi toimista syntyneiden kehityshankkeiden lukumäärä Tavoitetaso: TRIOplus synnyttää yli 100 ja Kasvufoorumi yli 70 kehityshanketta Innovaatioverkostoista uutta liiketoimintaa Mittari: Jäsenyritysten arvio shoktoiminnasta ja sen julkisesta rahoituksesta Tavoitetaso: Shokeissa aktiivisesti toimivista yrityksistä 80% antaa positiivisen testimoniaalin toiminnan merkityksestä ja vaikuttavuudesta yritykselle. Energia- ja ympäristöliiketoiminnasta kansainvälistä kasvua Mittari: Jäsenyritysten väliarvio Energia- ja Ympäristö-klustereiden toiminnasta Tavoitetaso: Mukana olevista yrityksistä yli 80% antaa positiivisen testimoniaalin toiminnan hyödyllisyydestä ja vaikuttavuudesta Tietotekniikalla tuottavuutta Mittari: Pk-yritysten osallistuminen julkisen sektorin tietohallinnon kehityshankkeisiin Tavoitetaso: Teknologiateollisuus on mukana vähintään kahdeksan hankkeen valmistelussa. Näiden toteutukseen pääsee mukaan vähintään 25 pk-yritystä. 27

Teknologiateollisuus ry:n organisaatio 1.11.2010 Globaalin kilpailukyvyn rakentaminen Yrityskohtaisuuden vahvistaminen työehdoissa Osaamisesta ylivoimaa Investointeihin ja kasvuun kannustava toimintaympäristö Toimitusjohtaja Jorma Turunen Innovaatioympäristö Juha Ylä-Jääski Työmarkkinat Risto Alanko Koulutus ja osaaminen Mervi Karikorpi Elektroniikka ja sähkö Juha Ylä-Jääski Kone ja metallituote Ilkka Niemelä Metallien jalostus Mika Nykänen Suunnittelu ja konsultointi Timo Myllys Tietotekniikka Jukka Viitasaari Toimialaverkostot Pk-yritykset ja kilpailukyky Innovaatioverkostot Energia ja ympäristöliiketoiminta Sopimustoiminta Työsuhdeasioiden neuvonta ja koulutus Talouden arviointi ja tilastot Kestävä kehitys Aluetoiminta ja piiriyhdistysyhteistyö Tiede- ja koulutuspolitiikka Osaamisen ennakointi Työmarkkinapolitiikka Koulu-yritysyhteistyö Vetovoima-asiat Vaikuttaminen ja viestintä Mika Nykänen Vaikuttaminen Viestintä Jäsen- ja hallintopalvelut Esko Keskinen Liikejuridiikka Teknova Oy Henkilöstö Talous Tietohallinto Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö Mervi Sibakov 28

Strategisen huippuosaamisen keskittymät 1. Energia ja ympäristö => CLEEN Oy 2. Metallituotteet ja koneenrakennus => FIMECC Oy 3. Metsäklusteri => Metsäklusteri Oy 4. Terveys ja hyvinvointi => SalWe Oy 5. Tieto- ja viestintäteollisuus ja palvelut => Tivit Oy 6. Rakennettu ympäristö => RYM Oy 30

Puttosen raportin suosituksia Ei lisätä kasvuyrittäjyyden julkista rahoitusta Suurten yritysten Tekes-tuet Selkeämpi työnjako Tekesin, Finnveran ja Teollisuusijoituksen kesken Julkisen siemenrahoitusjärjestelmän yksinkertaistaminen PK-yrityksiin kohdistuvan pääomasijoitustoiminnan kansainvälistäminen 31

Julkinen t&k -tuki Suomessa kuviteltua pienempi 32

Julkinen viennin rahoitusjärjestelmämme on kömpelömpi kuin kilpailijamailla Vientitakuulaki on uudistettava: selkeys ja riskinotto Suomelle tarvitaan pysyvä markkinapuutetta aidosti poistava viennin jälleenrahoitusmalli Luottovakuutuksessa (toimitusluotot) ollaan EU:n päätöksistä riippuvaisia 33

Kansainvälistymisen edistämisen rahoittaminen Järjestelmää yksinkertaistettava Aluepolitiikka vs. valtakunnanpolitiikka Painopiste seinien rahoittamisesta projektien rahoittamiseen Vaikuttavuuden tavoitteellistaminen ja mittaaminen Vipuvaikutus! UM, Finnfund, Finnpartnership, Maailmanpankkiryhmä unohdetaan usein projektien rahoittajina 34

Energiaverotasojen vertailu Suomi 2009 2011 Nykyinen direktiivin minimi Sähkövero I snt/kwh 0,883 1,703 0,10 Sähkövero II snt/kwh 0,263 0,703 0,05 Kivihiili /t 50,50 128,090 3,83 Maakaasu /MWh 2,10 13,724 0,60 Raskas polttoöljy snt/kg 6,70 18,790 1,50 Kevyt polttoöljy snt/l 8,70 18,700 2,10 35

Sähkövero kuluttajalle ja teollisuudelle Lähteet: Eurostat ja Metsäteollisuus ry 36

Teknologiateollisuuden ehdotus uudeksi, parannetuksi teollisuuden energiaveroleikkuriksi Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmistevero muodostaa merkittävän kustannuserän energiaintensiiviselle teollisuudelle, joten tavoitteena on pidettävä sen laskemista EU:n sallimalle minimitasolle. Jotta veroleikkurin muutoksella olisi vaikutusta, kynnysarvo on laskettava 1 %:iin (energiavero/jalostusarvo) ja kynnyksen ylimenevästä osuudesta palautetaan 85 %. Voimaan vuoden 2011 alusta. Alle 50 000 euron palautuksia ei makseta. Nettovero ei voi mennä alle EU-minimitason. Mahdollisuus toimipaikkakohtaisuuteen selvitettävä, päämenettely yrityskohtaisuus. 37

Rikkidirektiivi

TRIOplus -prosessi ja kumppanit Teknologiateollisuuden ennakointi, viestintä ja toimijoiden koulutus 600 aktivointi- ja markkinointikäyntiä 300 yritysanalyysiä 150 jatkoanalyysiä Tuotteistetut asiantuntijapalvelut TMA-analyysi Tervehdyttäminen 100 projektia 100 projektia 41

TeknologiaSuomi nousuun! 42