Teknologioiden käyttöönotto, leviäminen ja hyödyntäminen Heli Koski 28.10.2010 Innovaation ja toimialan taloustiede 1
Luennon runko 1. Teknologian määritelmä 2. Miksi uudet teknologiat ovat tärkeitä? 3. Teknologian erityispiirteet 4. Teknologioiden leviäminen: teoria 5. Teknologioiden leviäminen: empiirinen tutkimus 6. ICT:n hyödyntäminen yrityksissä 7. Teknologiapolitiikka 2
1. Teknologian määritelmä Taloustieteen määritelmä: teknologia tarkoittaa tietoa siitä, kuinka tuotetaan jokin tuote (tavara tai palvelu) tietyillä tuotantopanoksilla - teknologialla käsitetään usein koneiden ja laitteiden sekä tuotantoprosessien lisäksi liiketoimintaosaaminen ja tuntemus markkinoista, yrityskulttuuri ja johtaminen sekä luovuus. Teknologian kehitys - Uusi tuote (esim. pesukone) - Uusi tapa tehdä tuotteita (esim. liukuhihnatuotanto) tai tuottaa palveluita (esim. uusi palvelukonsepti kuten verkkokauppa) 3
2. Miksi uudet teknologiat ovat tärkeitä? Yrityksille: menestys ja hengissä säilyminen perustuvat onnistuneeseen uusien teknologioiden käyttöönottoon ja hyödyntämiseen Poliittisten päätöksentekijöiden näkökulmasta: Teknologisen kehityksen ymmärtäminen tärkeää, jotta pystytään suunnittelemaan järkeviä ja toimivia politiikkatoimenpiteitä Kansantaloudelle: teknologian kehitys on aineellisen elintason kasvun tärkein lähde. Talouskasvu mahdollista vain teknologian kehittyessä Ellei teknologia kehittyisi, voisi kansantalouden kokonaistuotanto eli bruttokansantuote (BKT) kasvaa vain siten, että tuotantopanosten määrä kasvaa. Teknologia vaikuttaa henkeä kohti laskettuun bkt:hen välillisesti tuotannontekijöiden eli työn ja pääoman tuottavuuden kautta. 4
Teknologia ja talouskasvu Työn tuottavuus = tuotos/työtunti BKT = (BKT/työtunti) x tehdyt työtunnit BKT = työn tuottavuus x työn määrä BKT:n kasvu = työn tuottavuuden kasvu + työn määrän kasvu. Työikäisen väestön määrä vähenee jo vuoden 2010 jälkeen talouskasvu on jatkossa pelkästään työn tuottavuuden kasvun varassa. 5
BKT henkeä kohti v. 1981-2006 GDP per capita 1981-2006 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Source: OECD Main Science and Technology Indicators 2007-2. Finland Italy USA Total OECD EU-15 6
7 Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247).
Keskustelua: Mittaako BKT hyvinvoinnin kehitystä ja minkälaisia ongelmia (pelkästään) sen käyttöön liittyy? Jos BKT:n kasvuvauhti 1% (2%) per vuosi, BKT kaksinkertainen 70 v. (35 v. kuluttua). Tarkoittaako tämä tavaratuotannon kaksinkertaistumista? Miksi eläkeiän korotuksella on relevanssia talouskasvun näkökulmasta? 8
Teknologinen kehitys Suuri osa teknologisesta kehityksestä tapahtuu pienten, aiempia innovaatioita täydentävien keksintöjen ja uudistusten muodossa. Schumpeterin kolmivaiheinen malli: keksintö (uusien ideoiden kehittäminen; tutkimus) - innovaatio (kehitystoiminta) teknologioiden leviäminen Pienillä lisäinnovaatioilla voi olla merkitystä esim. yksittäisen yrityksen tai tuotteen tuotantoprosessin tehostamisessa tai tuotteiden laadun parantamisessa, mutta niiden vaikutus ei ylety tarpeeksi laajalle eri sektoreilla vaikuttaakseen taloudelliseen kasvuun koko kansantalouden tasolla. 9
Investoinnit teknologiseen kehitykseen Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). 10
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bkt:sta (%) 11
T&K-investoinnit Suomessa sektoreittain (milj. euroa) 12
Teknologinen kehitys Merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun voi olla vain teknologioilla, joilla on monia käyttötarkoituksia ja joita voidaan hyödyntää laajamittaisesti talouden eri sektoreilla. Tällaisia laajalle levinneitä teknologioita, joille tyypillisesti kehitetään lukuisia täydentäviä innovaatioita, kutsutaan yleiskäyttöisiksi teknologioiksi (general purpose technologies). - Höyry, sähkö, tieto- ja viestintäteknologia (ICT), tulevaisuudessa: bio- ja nanoteknologia? 13
Internetin käytön kasvu maailmanlaajuisesti Source: Miniwatt Marketing Group 14
Yleiskäyttöiset teknologiat Yleiskäyttöisten teknologioiden vaikutus kokonaistuottavuuteen on tyypillisesti vähäinen niiden käytön alkuvaiheessa ja usein niistä seuraava tuottavuuskasvun huippu nähdään vasta vuosikymmenten päähän niiden synnystä. Esim. sähkön ja siihen liittyvien innovaatioiden laajamittainen hyödyntäminen toimi merkittävänä tuottavuuskasvun lähteenä vasta 1920-luvulla, vaikka sähköteollisuus oli kehittynyt jo 1800-luvun loppupuolella Höyryvoiman taloudelliset vaikutukset aggregaattitasolla ovat materialisoituneet vieläkin suuremmalla viiveellä: höyryvoiman vaikutus työn tuottavuuden kasvuun Englannissa oli vähäistä ennen 1830-lukua ja sen kasvuvaikutuksen huippu ajoittui noin 100 vuotta höyryvoiman keksimisen jälkeen 15
Yleiskäyttöiset teknologiat Meneillään oleva 1950-l. transistorin keksimisestä alkanut ja 1970-l. mikroprosessorin kehittämisen vauhdittama ns. kolmas teollinen vallankumous tapahtuu suurella viipeellä kuten aiempienkin yleiskäyttöisten teknologioiden. Jotta uuden teknologian leviäminen vaikuttaisi talouskasvuun aggregaattitasolla, tarvitaan paitsi sen laajamittaista käyttöönottoa ja hyödyntämistä, mutta myös monia muita (esim. organisatorisia) muutoksia talouden eri toimialoilla ja toimijoissa kuten yrityksissä. 16
3. Teknologian erityispiirteet 3.1 Hyödyketyypit i) Missä määrin hyödykkeen omistaja voi estää jotakin tahoa käyttämästä sitä ja laskuttaa sen käytöstä (excludable vs. nonexcludable)? Jos käyttäjiä ei voida pois sulkea, syntyy usein ulkoisvaikutuksia (externalities) - positiiviset ulkoisvaikutukset yhteiskunnan näkökulmasta tuotteen tai palvelun liian pieni tuotanto (politiikkatoimenpide: esim. julkishyödykkeiden tuotanto) - negatiiviset ulkoisvaikutukset yhteiskunnan näkökulmasta tuotteen tai palvelun liian suuri tuotanto (politiikkatoimenpide: esim. saasteiden tuotannon rajoittaminen) 17
Hyödyketyypit Vaikuttaako yhden yksilön kulutus muiden mahdollisuuksiin käyttää teknologiaa (rival vs. non-rival)? Ei-kilpailulliset (non-rival) hyödykkeet ovat sellaisia, joiden kulutus ei vähene yhden yksilön kulutuksesta - Tarvitsee tuottaa vain kerran - Korkeat kiinteät tuotantokustannukset, rajakustannukset nolla (kasvavat skaalatuotot) 18
Mihin kategoriaan sijoittaisit seuraavat hyödykkeet: DVD-soitin, julkinen terveydenhuolto, kalat meressä, laskento, maanpuolustus, maksulliset tv-kanavat, ruoka, yksityinen puisto Kilpailullinen Ei-kilpailullinen Käytön esto mahdollista Käytön esto ei mahdollista 19
Hyödykkeiden luokittelu Käytön esto mahdollista Käytön esto ei mahdollista Kilpailullinen Yksityishyödykkeet Yhteisomaisuus Ei-kilpailullinen Klubihyödykkeet Julkishyödykkeet 20
3.2 Teknologian luonne Tieto siitä, kuinka tuotetaan jokin hyödyke tietyillä tuotantopanoksilla i) ei-kilpailullista ii) sen käyttö voidaan toisinaan estää, esim: - coca-colan resepti (liikesalaisuus) - ohjelmisto (immateriaalioikeuksia koskeva lainsäädäntö) mutta ei kaikissa tapauksissa, esim: - laskento, avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot 21
4. Teknologioiden leviäminen: teoria Teknologioiden leviämiseen vaikuttavat seikat paitsi teknologiakohtaisia, mutta myös maat eroavat eri teknologioiden leviämisvauhdin suhteen niin, ettei mikään yksittäinen maa johda muita kaikkien teknologioiden leviämisessä Empiirinen fakta: uusien teknologioiden leviäminen yli ajan potentiaalisessa käyttäjäpopulaatiossa noudattaa yleensä S- muotoista käyrää. Miksi? 22
Esimerkki: matkapuhelinten leviäminen Lähde: HS 26.10.2010 23
Taloustieteelliset diffuusioteoriat I. Epideeminen leviämismalli (Epidemic effects) II. Hyötyjen rankkaus (Rank effects) III. Peliteoreettiset mallit, stock & order effects IV. Verkostoteknologioiden leviämiseen liittyvät erityispiirteet 24
I. Epideeminen diffuusiomalli Yksinkertaisin selitysmalli Malli lainattu epidemiologiasta: teknologian leviäminen mallinnettu kuten tarttuvien tautien leviäminen Teknologian leviämisnopeus riippuu pelkästään siitä kuinka moni potentiaalisista käyttäjistä on kosketuksissa teknologian kanssa eli tietää teknologiasta Kun tieto leviää, teknologia leviää: aluksi vain harvojen tietäessä teknologiasta, teknologian leviäminen on hidasta. Mitä useampi saa tartunnan, sitä nopeammin tauti tarttuu eli teknologia leviää. 25
Epidemiamallin kritiikkiä Tieto teknologiasta johtaa sen välittömään käyttöönottoon. Miksi ihmiset/yritykset, joilla molemmilla informaatio teknologiasta ottavat sen käyttöön eri aikaan? Tieto siirtyy vain käyttäjien kautta (mainonta?) Tiedon saajat homogeeninen ryhmä, jossa ei tapahdu muutoksia yli ajan Tiedon saajat passiivisia vastaanottajia, eivät aktiivisia tiedon etsijöitä 26
II. Hyötyjen rankkaus Teknologian arvo vaihtelee yksilöittäin/ yrityksittäin ne, joille teknologia on arvokkainta, ottavat sen ensin käyttöön. Hinnat alenevat yhä enemmän käyttäjiä eli niitä, joille teknologiasta saatava hyöty >teknologian hinta Päätöksenteko perustuu teknologian käyttöönoton kustannuksiin vs. siitä saataviin hyötyihin Teknologian asteittainen leviäminen on seurausta voiton (tai hyödyn) maksimoinnista 27
III: Peliteoreettiset leviämismallit i) Käyttäjäkunnan koon vaikutus ( Stock effects ): kun käyttäjien määrä kasvaa, hyöty teknologian käyttöönotosta vähenee. ii) Käyttöönoton järjestyksen vaikutus ( Order effects ): Teknologian käyttöönotosta saatava hyöty riippuu sen käyttöönoton järjestyksestä (yrityksen sijoitus 1, 2,, n) - 1st mover advantage dominoi parempien teknologioiden odottamisesta saatavaa hyötyä 28
IV. Verkostoteknologioiden leviämiseen liittyvät erityispiirteet Verkostoteknologiat ovat teknologioita, joiden käytöstä saatava hyöty riippuu positiivisesti käyttäjien määrästä (verkostovaikutukset, network effects) Verkostovaikutukset i) Suorat (esim. sähköposti, facebook) ii) Epäsuorat (esim. tietokone&ohjelmistot) 29
Verkostovaikutus (VV) vs. verkostoeksternaliteetti (VE)? VE:iin sisältyy markkinahäiriö, esim. olisi optimaalista, että kaikki siirtyisivät uuden teknologian käyttäjiksi, mutta VE:n takia suurin osa käyttäjistä pysyy vanhan teknologian käyttäjinä, odottaa muiden siirtymistä VV:n ja VE:n erossa ei ole kyse pelkästään oikean terminologian käytöstä vaan myös tärkeää käytännön politiikkatoimenpiteiden tarpeen määrittämiseksi 30
Verkostoeksternaliteettien vaikutus kysyntään Kuluttajat yrittivät ennakoimaan, mikä teknologia otetaan yleisesti käyttöön Mahdolliset tehottomuudet: - Uuden tekn. liian hidas käyttöönotto ( excess inertia ); paremman teknologian käyttöönottoa siirretään turhan pitkään - Uuden teknologian liian nopea käyttöönotto ( excess momentum ); parasta vaihtoehtoa huonompi teknologia otetaan käyttöön 31
Esimerkki 1: Oletetaan, että on 2 kuluttajaa, jotka käyttävät vanhaa teknologiaa ja saavat siitä hyödyn v(2). Uusi teknologia tulee markkinoille, hyöty siitä u(q), where q= käyttäjien lukumäärä. Oletetaan, että - v(2)>v(1) and u(2)>u(1), kun verkostovaikutukset ovat positiivisia - v(2)>u(1), u(2)>v(1), eli kuluttajien kannattaa koordinoida valintojaan. Kuluttajat tekevät ostopäätöksen samanaikaisesti. Mitä kuluttajat tekevät? Mikä on dominoiva strategia (= paras valinta riippumatta siitä, mitä toinen pelaaja tekee)? Nash tasapaino (= valinta, jota kummankaan pelaajan ei kannata muuttaa, ottaen huomioon toisen pelaajan valinta)? 32
Paras vastaus riippuu siitä, mitä toinen pelaaja tekee (ns. koordinaatiopeli) Ei dominoivaa strategiaa Kuluttaja A Kuluttaja B Vanha Uusi Vanha v(2), v(2) v(1), u(1) Uusi u(1), v(1) u(2), u(2) Uuden tekn. liian hidas käyttöönotto ( excess inertia ), jos u(2)>v(2) & kuluttajat pitäytyvät vanhassa teknologiassa Uuden tekn. liian nopea käyttöönotto ( excess momentum ), if v(2)>u(2) & kuluttajat vaihtavat uuteen teknologiaan 33
Esimerkki 2: Oletetaan, että kuluttajat eivät tiedä toistensa preferenssejä ja - Kuluttajien preferenssit uuden tekn. suhteen vaihtelevat parametrin z mukaan (suurempi z merkitsee teknologian suurempaa arvoa käyttäjälle) - Oletetaan, että kuluttaja voi ottaa teknologian käyttöön nyt, huomenna tai ei koskaan eli vaihtoehdot kuluttaja A:lle ovat: 34
Esimerkki 2: Vaihtoehdot: 1) Kuluttaja A ei ota tekn. koskaan käyttöön. 2) Kuluttaja A siirtyy käyttämään teknologiaa huomenna, jos kuluttaja B ottaa sen käyttöön tänään. 3) Kuluttaja A ottaa teknologian käyttöön tänään. 4) Kuluttaja A siirtyy käyttämään teknologiaa huomenna, vaikkei kuluttaja B käyttäisi sitä. Onko vaihtoehto 4) mahdollinen? Kuluttajat joiden z on alhainen: strategia? keskiverto : strategia? korkea: strategia? Milloin liian hidas käyttöönotto? 35
Epävarmuuden ja odotusten merkitys Epävarmuus: uusien innovaatioiden markkinoilletulon nopeus, teknologisten parannusten merkittävyys ja ajoitus, hintakehitys, hyödyllisyys ym. + verkostovaikutukset Epävarmuus käyttäjämäärästä tulevaisuudessa Käyttäjämäärällä (historialla) ja ostajien odotuksilla suuri merkitys; markkinoilla taipumus suosia alun perin menestynyttä teknologiaa tietotuotteen 1. tarjoaja voi kaapata markkinat (esim. Microsoft) strateginen käyttäytyminen - Ilmiö johtua/vahvistua myös kasvavista skaalatuotoista tuotantopuolella (esim. isot T&Kkustannukset, pienet tuotannon yksikkökust.) 36
Tekijät, jotka rajoittavat yhden teknologian valta-asemaa markkinoilla 1) Kuluttajien heterogeenisuus - Erot kuluttajien preferensseissä, maksukyvyssä ja - halukkuudessa - Markkinat niche-tuotteille 2) Hyödyt uusista täydentävistä teknologioista (epäsuorat verkostovaikutukset) eivät kasva lineaarisesti (esim. käyttäjille tietyt ohjelmistot ovat arvokkaita ja ohjelmistojen lisätarjonta ei hyödytä heitä lainkaan tai vain vähän) 3) Paikalliset verkostovaikutukset - kielet, alueelliset teknologiset standardit 37
Vaihtokustannukset ja kiinnittyminen (switching costs and lock-in) Teknologian vaihtaminen uuteen ei ole ilmaista (esim. oppimiseen liittyvät kustannukset) Kiinnittyminen (lock-in): tiettyä laitetta täydentävät teknologiat sopivat yhteen pelkästään ko. laitteen kanssa (esim. Blue-raylaite ja -dvdt ) Kiinnittyminen voi tapahtua yksilötasolla (esim. ostetut dvd:t), yritystasolla (esim. ohjelmistot) ja yhteiskunnan tasolla (esim. Windows käyttöjärjestelmä) On mahdollista kiinnittyä standardiin, joka ei ole paras Yritysten käyttämät strategiat: i) Edulliset laitteet & kalliit oheispalvelut/-tuotteet (esim. printterit ja väripatruunat) ii) Päivitykset Markkinajohtajat pyrkivät usein pitämään vaihtokustannukset korkeina 38
Esimerkki: QWERTY-näppäimistö Ensimmäisissä kirjoituskoneissa aakkoset järjestyksessä neljällä ensimmäisellä rivillä kun vierekkäisiä näppäimiä lyötiin nopeasti peräkkäin, ne juuttuivat toisiinsa Christopher Sholesin kehittämä ja v. 1873 patentoima QWERTY-järjestys: useimmin peräkkäin käytetyt näppäimet eri puolilla näppäimistöä, joten kirjoitusnopeus hidastuu automaattisesti August Dvorak kehitti ja patentoi v. 1936 uuden nopeamman näppäimistön, jossa 9/10:sta engl. kielisissä sanoissa käytetyimmästä kirjaimista on sijoitettu näppäimistön keskelle Miksi QWERTY yhä maailmanlaajuinen standardi? 39
QWERTY 40
DVORAK 41
Esimerkki: QWERTY-näppäimistö David (1985) syynä QWERTY:n säilymiseen standardina: - Tarvittava tekninen yhteensopivuus oli olemassa laitteen ja käyttäjien taitojen (näppäinjärjestyksen oppiminen) välillä - Odotukset; QWERTY-koulutuksen saanut käyttäjämassa loi odotuksia laajasta käyttöönotosta - Dvorakiin siirtymisen kustannukset suuret (quasiirreversibility); sekä koko laitekanta uusittava että käyttäjien opeteltava uusi näppäinjärjestys Polkuriippuvuus, lock-in, pienillä historian tapahtumilla suuri merkitys 42
5. Teknologioiden leviäminen: empiirinen tutkimus Empiirisissä tutkimuksissa selitettävä muuttuja on tyypillisesti teknologian käyttäjien osuus populaatiosta (aggregaattimallit) tai tekn. käyttöön oton ajoitus (yritystason analyysi) Empiiriset yritystason tutkimukset tukeneet eniten epidemiamallia & hyötyjen rankkaukseen perustuvaa teoriaa (ts. yrityskohtaiset tekijät selittävät yritysten eriaikaista teknologioiden käyttöönottoa) Myös verkostovaikutusten olemassaololle löytynyt vahvistusta 43
Maakohtaisia uusien teknologioiden leviämiseen vaikuttavia tekijöitä Elintaso ja koulutus Kilpailun voimakkuus, markkinoiden avaaminen kilpailulle/uusien yritysten markkinoille tulo Standardisointi (esim. matkapuhelinten leviämisessä) Käyttäjämäärä ( installed base ) Hinnoittelu (esim. 2G kännykät: varhaisen vaiheen monopolistit: aggressiivinen hinnoittelu, muita edullisemmat hinnat) 44
Esimerkki: miksi 2G-matkapuhelimet levisivät USA:ssa hitaammin kuin Euroopassa? Figure 1. Analogue mobile telephones per capita (%), 1983-2003 0,20 0,18 0,16 0,14 0,12 0,10 EU ANAPOP USA ANAPOP Nordic ANAPOP 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Lähde: Koski (2006) 45
2G-matkapuhelinten leviäminen 1990-2003: EU, USA ja Pohjoismaat Figure 2. Digital mobile phone subscribers per capita, 1990-2003 1,000 0,900 0,800 0,700 0,600 0,500 EU DIGIPOP USA DIGIPOP Nordic DIGIPOP 0,400 0,300 0,200 0,100 0,000 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Lähde: Koski (2006) 46
Miksi 2G-matkapuhelimet levisivät USA:ssa hitaammin kuin Euroopassa? Usa:ssa regulaattori (FCC) valitsi ensin analogisen (1G) matkapuhelinstandardin, AMPS:n, kun taas se antoi markkinoiden ratkaista standardikilpailun digitaalisen 2Gteknologian tapauksessa (Euroopassa yhteinen 2G-standardi, GSM) AMPS-teknologialle annettiin pitkäaikainen erityisasema lainsäädännössä: langattomia palveluita tarjoavien operaattoreiden piti tarjota palveluita 1G-matkapuhelimia käyttäville asiakkaille vielä 2000-l. puolivälissä, kun taas 2Gpalveluiden tarjoamisesta ei asetettu minkäänlaista velvoitetta. Maantieteellisesti hajanaisilla USA:n markinoilla tämä tuki analogista käyttäjäkuntaa ja lisäksi sen luoma epävarmuus antoi operaattoreille kannustimen odottaa ennen kuin päättivät 2Gverkkoinvestoinneista. 47
Miksi 2G-matkapuhelimet levisivät USA:ssa hitaammin kuin Euroopassa? USA:n kuluttajilla oli lisäksi kaksi kannettavaa substituuttiteknologiaa 2G-palveluille, analoginen 1Gteknologia ja myös 1990-l. suositut paging palvelut, joilla oli molemmilla maanlaajuinen roaming -kattavuus. 2G-roaming ei ollut mahdollista ensimmäisinä vuosina, jolloin 2Gteknologiaa oli tarjolla ja roaming pysyi rajoitettuna pitkään. Myös langattomien palveluiden ja niiden substituuttien hinnoittelu oli suotuisampaa matkapuhelinten käytölle Euroopassa kuin Usa:ssa (esim. kiinteässä lähiverkossa USA:ssa paikallispuheluista vain kuukausimaksu, ei lainkaan käyttömaksua) Mitä tästä voimme oppia: Standardoinnin merkitys! Erityisesti siirryttäessä teknologiasukupolvesta toiseen ja muutettaessa standardointikäytäntöä (ex-ante standardointi standardoinnin aste markkinoiden päätettävissä) 48
Yrityskohtaisia teknologioiden käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä Koko (yleensä isot yritykset varhaisia käyttöönottajia, poikkeuksia esim. OSS) Innovatiivisuus (T&K-toiminta) Henkinen pääoma (esim. henkilökunnan koulutustaso) Kumuloitunut tai aiemmin käyttöön otettu teknologia 49
6. ICT:n hyödyntäminen yrityksissä Taloustieteellisessä kirjallisuudessa on argumentoitu 1990-l. puolivälistä asti, että ICT on yleiskäyttöinen teknologia, joka edesauttaa täydentävien innovaatioiden syntymistä, ja että yritysten ICT:n käytöstä saamat hyödyt liittyvät likeisesti täydentävien organisatoristen käytäntöjen implementaatioon Taloustieteellinen kirjallisuus tarjoaa runsaasti todistusaineistoa ICT-investointien positiivisista vaikutuksista yr. toimintaan/tulokseen yleensä, mutta vain harvoissa tutkimuksissa on käsitelty yrityksen ICT-kannan liikkuvuuden and liitettävyyden taloudellisia vaikutuksia 50
Tietotekniikan käyttö yrityksissä kokoluokittain keväällä 2009 Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009, Tilastokeskus 51
Internetin käytön kasvu suomalaisissa yrityksissä Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009, Tilastokeskus 52
Koski (2010): Firm growth and profitability: The role of mobile IT and organizational practices Vaikuttaako mobiili IT, liikkuvuus ja liitettävyys, yhdessä organisatoristen innovaatiotoimintaa ja henkilöstönhallintaa koskevien toimintatapojen kanssa vaikuttavat yrityksen suoritukseen? 53
Miksi liikkuvuudella ja liitettävyydellä on merkitystä? Päämies-agenttiteoria: taloudellisten kannustinmekanismien ansiosta johtajat ja työntekijät saattavat työskennellä kovemmin työpaikan ulkopuolella (esim. liikematkoilla ja kotona) erityisesti, kun heillä on käytössään kannettavia, Internetiin liitettyä laitteita. Transaktiokustannusteoria: Internetiin liitetty tietotekniikka saattaa merkittävästi vähentää yr. transaktiokustannuksia, koska se mahdollistaa informaation tehokkaan koordination, hallinnan ja käytön. Kannettavat Internetyhteyksin varustetut laitteet saattavat vähentää transaktiokustannuksia vielä enemmän, koska työntekijöillä on myös työpaikan ulkopuolella pääsy yrityksen sisäisiin tietokantoihin. 54
Aineisto Aineisto: Puhelun haastattelulla kerätty kyselyaineisto 398 vähintään 50 henkilöä työllistävästä suomalaisesta. teollisuusyrityksestä syksyllä 2005 Noin 38% otospopulaatiosta (eli 1,054 yrityksestä). Kyselyaineisto yhdistetty yritysten tilinpäätösaineistoihin. 55
Teollisten yritysten osuus, joilla Internet and laajakaistayhteys 2003-2009: EU-15 maat vs. Suomi 100 90 80 70 60 50 40 EU15: broadband Finland: broadband EU15: Internet access Finland: Internet access 30 20 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Data source: Eurostat, Information Society Statistics (http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/statistics/search_database) 56
% Pöytäkoneita ja läppäreitä käyttävien työntekijöiden osuus aineiston yrityksissä 50 45 40 35 30 25 SME LARGE ALL 20 15 10 5 0 share of (only) desktop users with no LAN connection share of (only) desktop users with LAN connection share of laptop users with no LAN connection share of laptop users with LAN connection 57
Estimoitu ekonometrinen malli Selitettävä muuttuja (suoritus tai tulosmittari): i) Liikevaihdon kasvu, ii) kannattavuus Malli 1: PERFORMANC E i 0 j IT j ij k ORG k ik l CONTROL l il i Malli 2: PERFORMANC E i IT ORG ORG * IT 0 j j ij k k ik m m im l CONTROL l il i 58
Selittävät muuttujat: ICT IT: IT-muuttujat, jotka mittaavat yrityksen työntekijöiden osuutta, jotka käyttävät i) Vain pöytäkonetta ilman lähiverkko- eli Intranetyhteyttä (DESKTOP) ii) iii) iv) Vain pöytäkonetta, jossa lähiverkkoyhteys (DESKTOP+LAN) Läppäriä ilman lähiverkkoyhteyttä (LAPTOP) Läppäriä, jossa lähiverkkoyhteys (LAPTOP+LAN) 59
Selittävät muuttujat: organisatoriset tekijät ORG; muuttujajoukko: i) Tehtävien uudelleenorganisointi: %-osuus yrityksen tehtävistä, jotka on uudelleenorganisoitu vuoden 2002 alun jälkeen ii) Palkkiojärjestelmien käyttö: 1/0 muuttujat, jotka indikoivat käyttääkö yritys - tulospalkkausta - optioita - omistavatko yrityksen työntekijät ja/tai johtajat sen osakkeita 60
iii) Työntekijöiden osallistuminen yrityksen päätöksentekoon iv) Laatu ja valvonta: 1/0 muuttujia, jotka indikoivat käyttääkö yritys - erilaisia laadunvalvontajärjestelmiä - tuloskortteja tai bechmarking-vertailua (= oman organisaation suorituksen vertailua jonkin viiteryhmän parhaisiin suorituksiin) tuloksen valvontaan - tulospalkkausta yhdistettynä systemaattiseen tulosseurantaan, jonka tulokset raportoidaan työntekijöille 61
Empiiriset tulokset: kannustimet Yksittäiset ICT:n käyttöä mittaavat muuttujat eivät liity merkittävästi yrityksen kasvuun tai kannnattavuuten. Tulospalkkaus parantaa kannattavuutta Yrityksissä, joissa suurempi osa yrityksen työntekijöistä käyttää Internet-yhteyksin varustettuja läppäreitä JA tulospalkkausta yhdistettynä tulosseurantaan on suurempi liikevaihdon kasvu. Yritykset, joissa on suhteellisen suuri kiinteä ITkanta, jota ei ole liitetty Internetiin JA käytössä tulospalkkaus kasvavat selvästi muita hitaammin 62
Empiriiset tulokset: onnistunut ulkoistaminen Yritykset, joissa on suhteellisen suuri kiinteä ITkanta, joka on liitetty Internetiin ja jotka ovat ulkoistaneet toimintojaan lähimenneisyydessä ovat sekä kannattavampia että nopeammin kasvavia kuin yritykset keskimäärin Liitettävyys (connectivity) täydentää mahdollisesti ulkoistamiseen liittyvien merkittävien transaktiokustannusten pienenemisen kautta menestyksekästä, kasvua edistävää ulkoistamisstrategiaa. 63
Empiiriset tulokset: tehtävien uudelleenorganisointi Tehtävien uudelleenorganisoinnin laajuus ei itsessään liittyy merkittävästi yrityksen kannattavuuteen tai liikevaihdon kasvuun. Tehtävien uudelleenorganisointi on toteutettu parhaiten, kannattavuutta parantavasti, kun strategiaan liittyy mobiilin Internet-yhteyksin varustetun IT-kannan käyttöönotto Muutos kohti joustavampia työkäytäntöjä, jotka pitävät mukanaan paikasta riippumattoman työnteon on hyödyttänyt merkittävästi niitä yrityksiä, joissa on otettu myös käyttöön laajempi kannettava, Internet-yhteyksin varustettu tietokonekanta 64
Yhteenveto aineistoanalyysin tuloksista Hyödyt, joita yritys voi saada organisatoristen muutosten ja ulkoistamisstrategioiden toteuttamisesta sekä taloudellisten kannustinjärjestelmien käyttöönotosta riippuvat merkittävästi yrityksen käytössä olevan ICT-kannan ominaisuuksista. - Sekä IT-laitteiden liikkuvuus että liitettävyys ovat tärkeitä. Aineisto tukee erityisesti päämies-agenttiteoriaan perustuvaa argumenttia: Tietoliikenneyhteyksien suurempi liikkuvuus yhdistettynä sopiviin taloudellisiin kannustinmekanismeihin ja systemaattiseen tulosseurantaan näyttää lisäävän yrityksen kasvua. 65
Yhteenveto aineistoanalyysin tuloksista Vanhentunut ICT-kanta voi estää taloudellisista kannustinjärjestelmistä saatavat hyödyt (eli kannustimet ovat hyvät, mutta välineet eivät) 66
7. Teknologiapolitiikka Miksi teknologiapolitiikka voidaan tarvita vaikuttamaan teknologioiden leviämisnopeuteen? - Markkinoilla voi olla tehottomuutta Esim. verkostovaikutusten takia yksittäisen markkinatoimijan hyöty yhteiskunnan hyöty teknologian käytön leviäminen voi olla hitaampaa/nopeampaa kuin olisi optimaalista koko yhteiskunnan näkökulmasta verkostovaikutusten takia julkisvallan toimenpiteet: tehokas resurssien allokointi - esim. teknologiapolitiikka: ICT:n käytön leviämisen tukeminen: - ICT-investoinnit yritysten tuottavuus & taloudellinen kasvu 67
Teknologiapolitiikka: leviämisnopeuteen vaikuttavia politiikkakeinoja Standardit: varmistaa järjestelmän eri osien toiminnan yhteensopivuuden (epävarmuuden poistuminen) - merkitys korostuu verkostomarkkinoilla, joilla tekn. käytön arvo riippuu käyttäjämäärästä ja toisiaan täydentävien teknologioiden yhteensopivuus tärkeää (yksittäiset teknologiat muodostavat käytössä teknologiajärjestelmiä) (Standardeista enemmän Sääskilahden luennoilla) Julkisen sektorin investoinnit/teknologiahankinnat Teknologiaan liittyvän tiedon lisääminen ja koulutuksen tukeminen Suora tuki teknologian leviämiselle (esim. laitteiden jakaminen ilmaiseksi käyttäjille, Ranska: Minitel) 68
Teknologiapolitiikka: ongelmia Päätöksentekijöillä ei markkinatoimijoita parempaa tietoa parhaasta teknologiasta Toimenpiteiden pitäisi olla teknologisesti ja kilpailullisesti neutraaleja Julkisen sektorin rooli: luoda suotuisat puitteet yrityksille, innovaatioita edistävä ympäristö 69
KYSYMYKSIÄ? 70