Vaikuttavuus, meidän haaste ja mahdollisuus

Samankaltaiset tiedostot
Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Aikuisväestön hyvinvoinnin mittari, sosiaalityön ydinprosessi ja hyvinvoinnin dynamiikka

Vaikuttavuus ja sen arviointi

Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus

Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus

Oman työn arviointi ihmisiä varten ja ihmisten kanssa

Mitä me tiedämme aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta?

SOSIAALITYÖN UUTTA RAKENNETTA HAHMOTTAMASSA. Cafe Social Petteri Paasion aineiston pohjalta Marja Heikkilä

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Rahapelaajien monet. profiilit. Havaintoja Peliklinikan aineistoista, haasteita palvelujen kehittämiselle

Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO /Lync-neuvottelu/Itä-Suomi

Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari

Asiakashyötyjen arviointi

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön

Ajankohtaista ISOssa: Haetaan uutta sosiaalityön osaajaa ja suunnitellaan ESR-hanketta

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

Lapsen puheeksi ottaminen

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Sosiaalityö ja muutospaineet

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti

Ammattitaito ja ammatillisen osaamisen kriteerit sosiaalityöntekijän näkökulmasta

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

LASTENSUOJELUN VAIKUTTAVUUS näkyväksi toimintakykymittarilla

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

#lupakertoa - asennekysely

Kommentteja sosiaalihuollon asiakasprosessien, päätöksenteon ja soteuudistuksen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. 1) Tilannekatsaus 2) Tutkimussuunnitelma Ohjausryhmän kokous

Pekka Kettunen

Lastensuojelututkimuksen tulevaisuus

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

Oppilaiden sisäilmakysely

Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina

Liikkuja polku verkostotapaaminen

Hyvän käytännön kuvaus 1

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja?

OMA POLKU OSAAMISEEN YKSILÖLLISET, JOUSTAVAT OPINTOPOLUT - SEMINAARI

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

TUNNUSLUKUJEN SEURANNASTA ARVIOINTIIN Mitä tunnuslukuja? Seurannan ja arvioinnin ero? Miten arvioidaan? Anu Räisänen 2014

Feelback-kehityskeskustelumalli

Asumissosiaalinen työote

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä

varhaiskasvatukseen ja kouluihin

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?

Kuntaliiton toimintakykymittarit lastensuojelun ja työllisyyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI

Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila. Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Minkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy

Mitä jos arviointi ei olisikaan pakkopullaa?

RUOTSIN MALLI - Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä

Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11

Asumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

Teesit vaikuttavuusinvestoimisesta

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Kartta johtaa kotiin - kodin hyvinvointipalvelut ikäihmisille

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Keski-Suomen SOTE 2020

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan

Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Warisinstituutti

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Sosiaalinen markkinointi

MONIVAIHEINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI. Aija Kettunen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Pieksämäki,

Lapsen/Nuoren kysymykset

Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Aluetutkimuksen tuloksia

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Asiantuntijakuuleminen Marjo Alatalo

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua olemmeko oikealla tiellä? Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA)

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen. SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi. Lisäliite

Muutosjohtaminen. Helena Vesaluoma TAMK & Anne Rouhelo Turun AMK

Jaana Kurki ODA-projektipäällikkö, Joensuun kaupunki

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

koordinaattoreina Kommenttipuheenvuoro Teija Feltin puheenvuoroon

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille

Transkriptio:

Vaikuttavuus, meidän haaste ja mahdollisuus FL Peliklinikka SOCCA Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus HUS Helsinki Uusimaa sairaanhoitopiiri 1

Näkökulma: Mihin pääkaupunkiseudun suuret kunnat tarvitsevat Sote-alueita? Miten ajattelemme toteuttaa kahden viikon päästä voimaantulevan uuden SHL pykälää?: Sosiaalityöllä tarkoitetaan asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta 2

Voisiko olla kysymys Organisaatiomuutoksen sijasta Vallankumouksesta, joka koskee prosessien ohjausmekanismeja 3

Vaikuttavuuden vipuvarret EBP, tutkitun tiedon käyttö systemaattisesti jokaisessa asiakastapauksessa Asiakasprosessi Outcome monitoring, asiakaskohtaisen havaitun tiedon käyttö systemaattisesti jokaisessa asiakastapauksessa 4

EBP 5

EBP Näyttöön perustava käytäntö on elämän mittainen oppimisprosessi, jossa omista asiakkaistamme huolen pitäminen luo tarpeen asiakastyön kannalta tärkeälle tiedolle koskien tilannearviointia, ennustetta ja interventiota sekä muita hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kysymyksiä ja jossa: 1. Muunnetaan nämä tiedon tarpeet vastattavissa oleviksi kysymyksiksi. 2. Jäljitetään tehokkaimmalla tavalla paras evidenssi vastata näihin kysymyksiin 3. Arvioidaan kriittisesti evidenssi sen validiuden (totuudenmukaisuuden) ja hyödyllisyyden (soveltuvuuden asiakastyöhön) perusteella 4. Sovelletaan tämän arvioinnin tulokset asiakastyöhön 5. Arvioidaan tämä prosessi. 6

Gyllenberg et al. (2010). Childhood predictors of later psychiatric hospital treatment: findings from the Finnish 1981 birth cohort study. European child & adolescent psychiatry 19(11) 825. Kuvio 1 Elossaolokäyrä (survival curve) ilman psykiatrista sairaalahoitoa 13-24 vuoden iässä eri ongelmaprofiileille, jossa Ref. = kaikki ulottuvuudet ongelmien suhteen negatiivinen, I = Invisible, Näkymättömät: vanhempien arvioinnissa kaikki neg. mutta lapsen itsearviointi posit. C miehet (n = 2,544), D naiset (n = 2,471). Pene laajennettu jory 7 25.8.2011

Ensimmäinen vaikuttavuushaaste: Mitä ryhdymme tekemään, jotta asiakasprosesseissa olisi systemaattisesti käytössä parasta mahdollista tutkittua tietoa? Erityisesti niissä asiakasprosesseissa, jossa on kysymys merkittävistä inhimillisen hyvinvoinnin kysymyksistä. 8

Outcome monitoring Tulosseuranta = kuinka tarkkaan ja systemaattisesti havaitsemme asiakkaiden hyvinvoinnin muutoksen, erityisesti silloin kun hyvinvointivaje ja panokset siihen ovat suuria 9

10

Vaikuttavuuden arviointi Suurin virhe on ajatella, että kyseessä on jotain, joka tehdään jälkeenpäin. Vaikuttavuuden arviointi alkaa prosessin alusta, kykenemmekö tunnistamaan, mikä on keskeinen hyvinvoinnin haaste, este, riski jne.? 11

12

120 FAD Ongelmanratkaisu-ulottuvuuden pistemäärien esiintyvyys 1000 ihmistä kohden 110 100 90 80 70 60 50 normaaliväestö kliininen aineisto 40 30 20 10 0 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 2,7 2,8 2,9 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8 3,9 4,0 13

100,0% 95,0% 90,0% 85,0% 80,0% 75,0% 70,0% 65,0% 60,0% 55,0% 50,0% 45,0% 40,0% 35,0% 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% FAD Ongelmanratkaisu-ulottuvuuden jakauma "Kuinka monella on arvo x tai suurempi" 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 2,7 2,8 2,9 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8 3,9 4,0 PS Pisteet osuus ei-kliininen aineisto osuus kliininen aineisto osuus Helsingn Perheneuvolassa 14

Toinen vaikuttavuushaaste Miten ja minkä tiedon varassa ryhdymme seuraamaan systemaattisesti ihmisten hyvinvoinnin muutosta? Suomeksi tarkoittaa: kuinka opiskelemme, mitä mittarit ovat ja miten niiden käyttö muuttaa toimintaprosesseja pysyvästi 15

Mikä yhdistää tieteellisen tiedon ja ammatillisen käytännön? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN SELVÄRAJAINEN MERKITYS JA EKSTENSIO TEORIA TAI HYPOTEESI, JOKA VOI OSOITTAUTUA EPÄTODEKSI 16

Tilannearvio Tilannearviokokonaisuuden tulisi sisältää seuraavat osat Jäsentynyt määrittely asiakkaan ongelmasta tai tarpeesta Kuvaus ongelman synnyn historiasta, esiintyvyydestä, vakavuudesta, kuinka se vaikeuttaa elämää ja kuinka sitä on aikaisemmin yritetty hoitaa Hypoteesi siitä, mistä on kysymys ja mitä sille voi tehdä Intervention tavoitteet, suunnitelma niiden saavuttamiseksi ja sopimus koska ja miten niiden saavuttamista ja intervention tuloksellisuutta (eli vaikuttavuutta, eli hyvinvoinnin muutosta) seuraavaksi arvioidaan 17

RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN SELVÄRAJAINEN MERKITYS JA EKSTENSIO Kuka on saanut päähänsä, että luontainen keskustelu tai edes asiakkaan äänen kuuleminen olisi riittävän tarkka havainto ja kuinka siitä päästään käsitteisiin 18

Ihminen yleensä ja ammattilainen erityisesti on erityisen kyvytön havaitsemaan toimintansa seurauksia ilman erityisiä instrumentteja Ihmisen itsearvioinnin kyky on erittäin kehittymätön. Perustellusti on todettu, että vääristynyt käsitys itsestä, on suurin eritasoisten ongelmien lähde maailmassa (Mark R. Leary: The Curse of the Self: Self-awareness, egotism, and the quality of human life. Oxford University Press 2004) Sosiaalisissa tilanteissa ihmisten arviointikyky edelleen laskee. Chris Argyriksen, mukaan oppinen on erityisen haasteellista koska vallitsee rautainen laki: pyritään viimeiseen asti varjelemaan omien kasvojen menettämistä ja samalla toisen osapuolen kasvojen menettämistä. Luontainen palaute on siis pääosin illuusio 19

MIKÄ on MITTARI 20

MITTARI EI OLE Asioiden vääntämistä numeroiksi tai edes järjestysasteikolle (1-5) Kyselylomake Esimerkki, kuinka kaikkien organisaatioiden harrastama työhyvinvointikyselyjen pyörittäminen ei ole mittaamista eikä kyselyt ole pääsääntöisesti mittareita 21

Vertailu mittarin ja surveyn kuten työhyvinvointikyselyn (THVK) välillä THVK perusteella ei kukaan voi sanoa missä menee hyvinvoinnin ja vakavan pahoinvoinnin välinen raja, mittarissa se on aina tiedossa Mittarissa ei koskaan pyydetä asiakasta antamaan hämärä numeroarvo abstraktille asialle kuten esimies ohjaa tavoitteiden suuntaan (verrattuna mihin, milloin jne.) vaan siinä kysytään faktoja asiakkaan elämästä, joiden usean kysymyksen jälkeen muodostetaan abstraktio kuten esimiehen tavoitteellinen ohjaus THVK tuloksia ei voi verrata mihinkään tieteellisiin tuloksiin, kotimaisiin tai ulkomaisiin koska on pitänyt rakentaa ihan oma mittari. Mittarin ydin on 10.000-100.00 populaatioiden normaalijakauma. Miksi aina ilmoitetaan keskihajonta? Mittarilla tulee aina olla 2 todennettua ominaisuutta: luotettavuus vs. mikä on tyytyväisyytesi työhön 1 5 validius eli on olemassa asia, mitä ollaan mittaamassa (vrt. KÄSITE) 22

esimerkki (SDQ) Kuvitelkaa! Olisiko alkuarvio / tilannearvio / lastensuojelutarpeen arvio (johon osallistuitte) voinut tuottaa TARKEMPIA HAVAINTOJA JA TUNNISTETUMPIA (käsite) ILMIÖITÄ JOS 23

Isä, äiti, lapsi itse ja opettaja olisivat saaneet vastata oman näkemyksensä pelkästään LAPSEN hyvinvointia koskeviin havaintoihin, joiden tutkitun tiedon perusteella tiedetään olevan olennaisia vs. tavanomainen keskustelu 24

HAVAITSEVATKO? Vanhemmat ja työntekijät esim. SDQ ulottuvuudet kokemuksen perusteella käytösongelmat kyllä, muut huomattavasti heikommin 25

esimerkki Perheen ongelmanratkaisukyvyllä on ratkaiseva merkitys koko perheen hyvinvointiin Miten arvioisitte perheen kanssa heidän ongelmanratkaisukykyään? Onnistuuko se kysymällä siitä (vrt. Gordon Ramsay)? Mistä sinä ammattilaisena TUNNISTAT PERHEEN ongelmanratkaisukyvyn? 26

Lopuksi Mittareilla ei ole merkitystä vain tilannearvioinnissa Missä muualla tarvitaan hyvin tarkkoja havaintoja hyvinvoinnista? ITSE MUUTOKSEN MAHDOLLISTAMISEKSI 27

Kaksi muutoksen voimakenttää Peter Senge (1994) Usko voimattomuuteen tai arvottomuuteen Nykytilan tunnistaminen Arvokas asia, päämäärä, visio 28

Usko voimattomuuteen tai arvottomuuteen Nykytilan tunnistaminen Pienenkin muutoksen havaitseminen Arvokas asia, päämäärä, visio Kolme muutoksen voimakenttää ja neljä välttämätöntä funktiota (Peter Senge ja ) 29

Esimerkki vaikuttavuuden arvioinnin toteutuksesta kaikessa yksinkertaisuudessaan Ensin pitää olla prosessi, jonka ominaisuus vaikuttavuus on. Jos kaikki tekee mitä sattuu, ei vaikuttavuutta ole, koska ei ole itse prosessia Tässä tapauksessa on kysymys tietokoneavusteisesta rahapeliongelmaan kohdistuvasta Peli Poikki ohjelmasta (8 viikkoa) 30

Esimerkki. Screenin eli ohjelmaan seulonnan vaihe 31

Esimerkki. Preinterventio eli odotteluvaiheen jälkeen tilanne varsinaisen ohjelman käynnistyessä Onko tämä lumeilmiö ja jos mitä se tarkoittaa? 32

Esimerkki. Postinterventio eli tilanne ohjelman loppuessa 33

KIITOS! petteri.paasio@hus.fi 34