Maaseutuverkoston vaikuttavuuden arviointi 2014 Päivi Kujala 1.6.2014 Miika Vähämaa Jan-Erik Müller Tuomo Saarinen
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset 5. Johtopäätökset ja suositukset Sisällys 1
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset 5. Johtopäätökset ja suositukset Yleistä tutkimuksesta 2
YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maaseutuverkoston vaikuttavuutta maaseutuverkostoon kuuluvien toimijoiden näkökulmasta. Erityisesti selvitettiin sitä, miten maaseutuviestintä, koulutus, hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen sekä kansainvälistymisen edistäminen ovat onnistuneet. Tavoitteena oli siis tarkastella vastaajien näkemystä siitä, miten linjakkaasti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteissa ollaan kiinni. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä (N=281, vastausprosentti ~ 25,5%) ja osin laadullisina haastatteluina huhtikuussa 2014. Internetvastaaminen oli mahdollista myös verkoston verkkosivujen avoimen linkin kautta, joten tarkkaa tavoiteltujen määrää (N) ei voida esittää, samoin vastausprosentti on ohjeellinen. Kohderyhmän muodostivat maaseutuverkostotoiminnassa mukana olevat ammattilaiset: rahoittajat, hallintoviranomaiset, yrittäjät, maanviljelijät ja tutkijat. Myös joukko muita ammattilaisia oli mukana. Nämä ovat eriteltyinä vastaajien taustatietoja esittelevällä sivulla. Tässä raportissa esitetään internetkyselyn päätulokset ja esitetään vastausten perusteella muutamia päätelmiä ja suosituksia. Kaikkia kuvaajia ei ole kirjallisesti avattu esityksen pitämiseksi riittävän suppeana. Tutkimuksen kysymysten asettelu oli myös tänä vuonna aiempaa yksityiskohtaisempi, joten monet kuvaajat antavat jo itsessään täsmätietoa vastaajien mielipiteiden jakaumista. Keskeisissä kohdissa tarkastelua on tehty tarkastelemalla jakaumia vastaajien taustojen mukaan. 3
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset 5. Johtopäätökset ja suositukset Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 4
TUTKIMUKSEN KESKEISIÄ TULOKSIA 1/2 Vahva enemmistä kyselyyn vastanneista tuntee kuuluvansa maaseutuverkostoon. Noin joka seitsemäs vastaaja (n. 15%) kuitenkin kokee itsensä verkostoon etäiseksi. Kun tarkasteltiin kuulumisen tunnetta suurimpien taustaorganisaatioiden osalta, huomattiin että Ely-keskun ja maaseutuviraston piirissä oli eniten suoraa kuulumattomuuden kokemusta. Kunnat ja Leader-ryhmät taas ilmaisivat vahviten kuulumisen tunnetta. Roolien perusteella tarkasteltuna rahoittajat, kehittäjät ja hallintoviranomaiset kokevat eniten kuuluvuuden tunnetta, kun etäisyyttä koetaan eniten maanviljelijöiden ja yrittäjien keskuudessa. Yleisesti ottaen kaikki vastaajat kokivat, että maauseutuverkosto on päässyt tavoitteisiinsa. Rahoittajat kokivat tavoitteissa onnistumisen kaikkein myönteisimmin, maanviljelijöiden ja yrittäjien joukossa oli eniten tavoitteiden onnistumisen kannalta kriittisiä mielipiteitä. Kun kysyttiin siitä, mitä uutta maaseutuverkostotoiminta on katalysoinut omalle alueelle niin vain valtakunnalliset toimijat kokivat tällaista katalysointia tapahtuneen jokaisella arvioidulla sektorilla. Maantieteellisesti koko Suomi oli kuitenkin tässä hajanainen. Yleisellä tasolla uudet koulutustapahtumat ja uudet verkostot ja foorumit nähtiin tärkeimpinä uutena toimintana omalla alueella. 5
TUTKIMUKSEN KESKEISIÄ TULOKSIA 2/2 Tärkeitä huomioita taustamuuttujista: Aineistossa eniten edustettuina ovat kehittäjät, asiantuntijat ja rahoittajat. Maantieteellisesti tarkasteltuna eniten mukana on valtakunnallisia toimijoita. Myös Pohjanmaan eri alueet ovat vahvasti edustettuina. Muu maantieteellinen sironta on huomattavasti pirstaleisempaa ja vastaajien määrät pienempiä. Kolme vahviten edustettua tausta-organisaatiota ovat Leaderryhmät, ELY-keskukset ja kunnat. Toiminnan 5 onnistuneinta tekijää: Yleinen kuulumisen tunne maaseutuverkostoon on vahvaa. Maaseutuverkoston yleisissä tavoitteissa verkoston koetaan onnistuneen. Maaseutuverkostoyksikön koettiin yleisesti onnistuneen tukemaan maaseutuverkoston toimintaa. Sekä viestintään että kansainvälistymiseen liittyvät toimet koettiin erittäin myönteisesti. Soveltuvin osin edelliseen arviointiin verrattuna (Ramboll 2012) palaute onnistumisesta verkostotoiminnassa on yhtä myönteistä. Toiminnan 5 heikoiten onnistunutta tekijää: Maanviljelijät ja yrittäjät kokevat eniten etäisyyttä maaseutuverkostoon. Viestinnän arvioinnissa joka viides koki, ettei viestintä ole erityisesti minulle tarkoitettua. Leader-ryhmissä koettiin, että ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välisessä tiedonkulussa on puutteita (noin joka viidennen vastaajan mukaan). Verkoston ja verkostoyksikön visioiden toteutumiseen kriittisesti suhtauneita oli 5-20% kaikissa taustaorganisaatioissa. Maaseutuverkoston uuden toiminnan katalysointia kysyttäessä uudet tavat viestintään sai alhaisimman maininta-arvon. 6
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset 5. Johtopäätökset ja suositukset Vastaajien taustatiedot 7
Ensisijainen rooli maaseutuverkossa VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Organisaation ensisijainen toimi-alue Taustaorganisaatio Kehittäjä Asiantuntija Valtakunnallinen toimija Pohjois-Pohjanmaa Leader-ryhmä ELY-keskus Kunta Rahoittaja (myös kunta) Hallintoviranomainen Jokin muu Yrittäjä / maanviljelijä Häme Etelä-Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Pohjois-Karjala Maaseutuvirasto Jokin muu Ammattikorkeakoulu Kylätoiminta Maaseutuyritys Tutkija Varsinais-Suomi hankemaksatuspäätösten valmistelu + Yliopisto maksatukseen liittyvät tehtävät tuensaajaorganisaatiossa toimiva Keski-Suomi MTK / SLC tuensaaja (2 kpl) opiskelija (2 kpl) Pirkanmaa ProAgria /SLF Yhdistys toimija Tutkimuslaitos muuten aktiivinen (4 kpl) Pohjanmaa syrjässä maaseudulla asuva pienviljelijä virkamies Nuorisojärjestö Leader ryhmä Työterv.hoitaja Kainuu Maa- ja kotitalousnaiset yhteistyökumppani Maksatustarkastaja tarkastus Uusimaa Työ- ja elinkeinoministeriö projektipäällikkö harjoittelija Etelä-Savo YTR viestintäpäällikkö Metsäalan järjestö Suorittaja Hankeasiantuntija Satakunta Ympäristöjärjestö eläkkeellä aluekehittäjä luottamushenkilö Pohjois-Savo Ympäristöministeriö Maaseutuverkoston toiminta 2014 / Maaseutuverkostoyksikkö Ålands landskapsregering 9.5.2014 8 Lappi Maakuntaliitto Maa- ja metsätalousministeriö
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset 5. Johtopäätökset ja suositukset Tutkimuksen tulokset 9
Tunnen kuuluvani maaseutuverkostoon, kaikki vastaajat 10
Tunnen kuuluvani maaseutuverkostoon, viiden suurimman taustaorganisaation mukaan Kunta Leader-ryhmä ELY-keskus Maaseutuvirasto Ammattikorkeakoulu 11
K U U L U V U U D E N T U N T E E N T A R K A S T E L U A Maaseutuvirasto enemmän melko tai täysin eri mieltä kuin kaikki vastaajat kuuluvuuden tunteen tarkastelussa. Tämä on kiinnostava poikkeama trendistä. Jostain syystä hallintoviranomaiset eivät miellä ilmeisesti itseään maaseutuverkoston ytimeen kuuluviksi. Hieman myöhemmin esitettävä verkostoanalyysi kuitenkin osoittaa, että maaseutuvirasto mielletään keskeiseksi yhteistyökumppaniksi. Ammattikorkeakoulu huomattavasti enemmän melko samaa mieltä, mutta myös enemmän täysin eri mieltä. Kunnissa sen sijaan koetaan maaseutuverkostoon kuuluminen vahvasti joukossa on eniten täysin samaa mieltä vastanneita. 12
Tunnen kuuluvani maaseutuverkostoon, ensisijaisen roolin mukaan Rahoittaja (myös kuntarahoitus) Kehittäjä Hallintoviranomainen Asiantuntija Yrittäjä / maanviljelijä 13
K U U L U V U U D E N T U N T E E N T A R K A S T E L U A Roolien mukaan tarkasteltuna esiin nousevat yrittäjät/maanviljelijät melko kriittisin arvioin. Tässä joukossa selvästi keskimääräistä enemmän etäisyyttä maaseutuverkostoon. Rahoittajat erottuvat tässä tarkastelussa toiseen suuntaan ajattelevina. Rahoittajiksi itsensä määrittelevien joukossa on huomattavasti muuta joukkoa enemmän melko tai täysin samaa mieltä väitteeseen vastanneita. Kautta linjan on huomattava, että kokonaistrendi on kuuluvuuden tunnettava painottava. Linjakkaasti esiin nousee myös kriittisen joukko on selvä osa vastaajia jotka eivät tunne kuuluvansa maaseutuverkostoon tai kokevat siihen oman roolinsa näkökulmasta etäisyyttä. 14
P Ä Ä T E L M I Ä V E R K O S T O A N A L Y Y S I S T Ä ELY-keskukset, kunnat, maaseutuvirasto, kylätoiminta, MMM ja Leader-ryhmät ovat vahviten verkkotuneita, kun tarkastellaan alla olevaa verkostoanalyysiä ja kuvaajaa tärkeimmistä yhteistyökumppaneista (erillinen sivu). Verkostoanalyysimallia tulkitaan siten, että kuvio keskiosassa tai lähellä keskustaa oleva toimija on saanut verkoston toimijoilta eniten mainintoja ja vahvat punaiset viivat kuvaavat kahden toimijan välisten ristikkäismainintojen määrää. Tarkastelussa havaitaan vuoteen 2012 verrattuna, että verkottuminen on pääpiirteissään aiemman kaltaista. Yleishavainto on, että toimijat ovat vahvasti keskinäisesti verkottuneita. Kuitenkin esimerkiksi Leader-ryhmien ja tutkimuslaitosten etäisyys kertoo siitä, että näiden toimijoiden välillä ei ole kovin suoraviivaista verkottumista. Kuvion perusteella voidaan päätellä, että ELY-keskukset toimivat tutkimuslaitosten ja Leader-ryhmien välisen viestinnän noodina, eräänlaisena välittäjänä. Yleisesti ottaen on kiinnostavaa, että juuri tutkivat ja teoreettisempaa tietoa tuottavat tahot ovat etäällä kylätoiminnasta ja Leader-ryhmistä. Tässä kohtaa voisi olla hyödyllistä lukea kuviota juuri viestinnän näkökulmasta: voisiko maaseutuverkostoyksikkö osaltaan toimia linkkinä keskenään etäisten mutta sisällöllisesti ja tiedollisesti läheisten toimijoiden välillä? 15
V E R K O S T O A N A L Y Y S I 16
Tärkeimmät yhteistyökumppanit ELY-keskus Kunta Leader-ryhmä ProAgria /SLF Kylätoiminta Maaseutuvirasto Maa- ja metsätalousministeriö MTK / SLC Maaseutuyritys Maakuntaliitto Ammattikorkeakoulu Työ- ja elinkeinoministeriö Tutkimuslaitos Yliopisto Jokin muu YTR Metsäkeskus Ympäristöministeriö Metsäalan järjestö Maa- ja kotitalousnaiset Nuorisojärjestö Ympäristöjärjestö Ålands landskapsregering 17
Miten maaseutuverkostotoiminnan tavoitteissa on mielestäsi onnistuttu, kaikki vastaajat Tieto ohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista on lisääntynyt toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien ja suuren yleisön keskuudessa. Ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välinen tiedonkulku on parantunut. Osaaminen on lisääntynyt kokemusten vaihdon kautta. 18
V E R K O S T O N T A V O I T T E I S S A O N N I S T U M I N E N Yleishavainto on kuvaajista on yleinen tyytyväisyys verkostotoiminnan tavoitteissa onnistumiseen. Toisaalta vain pieni joukko kokee, että tavoitteissa on onnistuttu erittäin hyvin. Tässä osaselityksenä on kyselytutkimuksiin vastaavien henkilöiden yleinen taipumus välttää ns. radikaaleja vastauksia. Tästä näkökulmasta onkin huomattava, että tyytymättömien osuus jokaisen tavoitteen osalta on reilu kymmenesosa. Tyytymättömyyttä ilmaistiin, joskin tutkimuksille tyypilliseen tapaan, enemmän kuin voimakasta tyytyväisyyttä. Ei hyvin eikä huonosti vastanneita oli joukossa noin joka neljäs. Tämä tulos on melko neutraali ja tavanomainen, mutta herätää kysymyksen tavoitteiden mahdollisesta etäisyydestä tälle vastaajajoukolle. Toisaalta esimerksi suuren yleisön kokemuksen arviointi saatetaan kokea vaikeaksi tehtäväksi. 19
Miten maaseutuverkostotoiminnan tavoitteissa on mielestäsi onnistuttu, taustaorganisaation mukaan 1. Tieto ohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista on lisääntynyt toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien ja suuren yleisön keskuudessa. Ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välinen tiedonkulku on parantunut. Osaaminen on lisääntynyt kokemusten vaihdon kautta. 2. 3. 4. 5. 1. Ammattikorkeakoulu 2. ELY-keskus 3. Kunta 4. Leader-ryhmä 5. Maaseutuvirasto 20
Miten maaseutuverkostotoiminnan tavoitteissa on mielestäsi onnistuttu, ensisijaisen roolin mukaan Tieto ohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista on lisääntynyt toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien ja suuren yleisön keskuudessa. Ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välinen tiedonkulku on parantunut. Osaaminen on lisääntynyt kokemusten vaihdon kautta. 1. 2. 3. 4. 5. 1. Asiantuntija 2. Hallintoviranomainen 3. Kehittäjä 4. Rahoittaja (myös kuntarahoitus) 5. Yrittäjä / maanviljelijä 21
Miten maaseutuverkostoyksikkö on osaltaan onnistunut maaseutuverkoston tehtävissä Tiedottaminen ohjelmien ajankohtaisista toimenpiteistä ja tukijärjestelmistä Internetin ja julkaisujen avulla. Tapaamisten ja koulutusten järjestäminen maaseudun kehittämiseen liittyvistä teemoista. Maaseudun kehittämiseen liittyvän tiedon kokoaminen ja levittäminen netissä toimivan tapahtumakalenterin avulla. Koulutussuunnitelman laatiminen Leader-ryhmille yhteistyössä hallintoviranomaisten ja Leader-ryhmien kanssa. Viranomaisten avustaminen koulutusten, seminaarien ja tapahtumien suunnittelussa, järjestelyssä ja koulutusmateriaalien tuottamisessa. Maaseudun kehittämiseen liittyvien hyvien käytäntöjen levittäminen, kerääminen ja analysoiminen. Maaseudun toimijoiden verkostoitumisen edistäminen ja verkostojen ylläpitäminen kohderyhmittäin tai toimialoittain. Kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyön ja tiedonvälityksen edistäminen. Yhteyksien ja tiedon välittäminen EU:n maaseutuverkostoon sekä muiden EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin. 22
H U O M I O I T A M A A S E U T U V E R K O S T Y K S I K Ö N O N N I S T U M I S E S T A Yleisesit ottaen saatu palaute on linjakkaasti myönteistä ja verkosto koetaan tehtävissään hyvin onnnistuneeksi. Tästä syystä on hyödyllisempää nostaa esiin muutama potentiaalinen kehityskohde. Vähiten kiittävää palautetta saivat väittämät Kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyön ja tiedonvälityksen edistäminen ja Yhteyksien ja tiedon välittäminen EU:n maaseutuverkostoon sekä muiden EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin. 16 % arvioi, että melko huonosti tai erittäin huonosti onnistuttiin väittämän Maaseudun toimijoiden verkostoitumisen edistäminen ja verkostojen ylläpitäminen kohderyhmittäin tai toimialoittain osalta. Viestinnän arvioissa (erillinen sivu) ja kansainvälistymisen tukeen liittyvissä arvioissa (seuraava sivu) korostuu myös linjakkaasti tyytyväisyys. Viestinnässä minulle tarkoitettu sai eniten kriittistä arviointia. Kvtuen osalta polarisoitumista oli eniten väittämässä Kansainvälisten yhteyksien luominen verkoston toimijoille. Tähän väittämään suhtauduttiin eniten kriittisesti, mutta toisaalta se sai myös eniten erittäin suuri hyöty arvioita.
Arvioi työsi näkökulmasta, kuinka hyödyllisiä seuraavat maaseutuverkostoyksikön viestintään liittyvät toimet ovat olleet Olen saanut ajantasaista tietoa kun olen sitä tarvinnut Viestintä on selkeää ja innostavaa Viestintä on minulle tarkoitettua Maaseutuverkostoyksikön viestintäkanavat ovat toimivat Viestintä on onnistunut välittämään ohjelmatyön hyviä esimerkkejä Viestinnällä on onnistuttu vaikuttamaan positiivisen mielikuvan syntymiseen maaseudusta Viestinnässä on tehty yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa Olen voinut hyödyntää maaseutuverkoston viestintämateriaalia 24
Arvioi työsi näkökulmasta, kuinka hyödyllisiä seuraavat maaseutuverkostoyksikön kansainvälistymisen tukeen liittyvät toimet ovat olleet Suomalaisen maaseudun kehittämisen tunnettavuuden lisääminen Suopeamman ilmapiirin luominen kansainväliselle yhteistyölle Kansainvälistymisosaamisen lisääminen Tiedon välittyminen maasta toiseen Kansainvälisten yhteyksien luominen verkoston toimijoille 25
Mitä uutta maaseutuverkoston toiminta on katalysoinut alueille * Kysymykseen vastannut 190, ohittanut 94. 26
U U S I E N A S I O I D E N K A T A L Y S O I M I N E N A L U E I L L E Taustamuuttujien valossa tarkasteluna esiin nousi valtakunnallisten toimijoiden erityisluonne. Valtakunnallinen toimija ilmoitti maaseutuverkoston toiminnan katalysoineen uutta kaikissa luokissa Uudet koulutustapahtumat ja uudet verkostot ja foorumit koettiin yksiselitteisesti eniten uusina avauksina. Uudet tavat viestintään oli toiminnan osa, jossa nähtiin vähiten alueellisesti uusia avauksia.
Arvio väittämien avulla maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön visioiden toteutumista Maaseutuverkosto on vuonna 2013 luja ja joustava maaseudun kehittäjien verkosto, maaseudun edun tekijä. Maaseutuverkostoyksikkö lisää maaseututoimijoiden yhteisen tekemisen meininkiä. Maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuudet tulevat hyödynnettyä täysimittaisesti. 28
Arvio väittämien avulla maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön visioiden toteutumista, taustaorganisaation mukaan Leader-ryhmä ELY-keskus Kunta Ammattikorkeakoulu Maaseutuvirasto Maaseutuverkosto on vuonna 2013 luja ja joustava maaseudun kehittäjien verkosto, maaseudun edun tekijä. Leader-ryhmä ELY-keskus Kunta Ammattikorkeakoulu Maaseutuverkostoyksikkö lisää maaseututoimijoiden yhteisen tekemisen meininkiä. Maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuudet tulevat hyödynnettyä täysimittaisesti. Maaseutuvirasto Maaseutuverkoston toiminta 2014 / Maaseutuverkostoyksikkö 29 9.5.2014
V E R K O S T O N JA V E R K O S T O Y K S I K Ö N V I S I O I D E N T O T E U T U M I N E N : L E A D E R - R Y H M Ä T JA E L Y T Y Y T Y V Ä I S I M M Ä T Edun tekijänä verkostoyksikkö nähtiin etenkin ELY-keskuksen suunnasta. AMK-puolen toimijat suhtautuvat edun tekijä väittämään kriittisimmin. Tärkää on huomata, että ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien vastaajissa on selvä hajontaa vastausten molemmissa päissä. Toteutumisen arvioitiin onnistuneen erittäin hyvin ja erittäin huonosti näissä ryhmissä. Toisaalta kuntasektorin vastaajat ovat tasaisimmin tyytyväisiä. Seuraavassa kalvossa tarkastelua on tehty vastaajien roolin mukaan. Sekä yhteisen tekemisen meininkiä että edun tekemistä arvioitaessa tyytyväisimpiä olivat rahoittajat ja hallintoviranomaiset. Huomioitava on, että yrittäjät/maanviljelijät suhtautuvat väittämiin kriittisimmin tässä ryhmässä visioiden toteutumista ei koeta yksiselitteisen myönteisesti.
Arvio väittämien avulla maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön visioiden toteutumista, ensisijaisen roolin mukaan Rahoittaja (myös kuntarahoitus) Kehittäjä Asiantuntija Hallintoviranomainen Yrittäjä / maanviljelijä Maaseutuverkosto on vuonna 2013 luja ja joustava maaseudun kehittäjien verkosto, maaseudun edun tekijä. Kehittäjä Asiantuntija Rahoittaja (myös kuntarahoitus) Hallintoviranomainen Maaseutuverkostoyksikkö lisää maaseututoimijoiden yhteisen tekemisen meininkiä. Maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuudet tulevat hyödynnettyä täysimittaisesti. Yrittäjä / maanviljelijä Maaseutuverkoston toiminta 2014 / Maaseutuverkostoyksikkö 31 9.5.2014
Mitä kehittäisi maaseutuverkostotoiminnan viestinnässä 2014-2020? Säilyttäisi (yhteensä 106 vastausta): Lisäisi (yhteensä 104 vastausta): Jättäisi pois (yhteensä 48 vastausta): Verkkosivut (yli 50 mainintaa) myös maaseutu.fi, some, fb Vuotuiset valtakunnalliset seminaarit Viestintämateriaalit ja -kanavat Kaiken nykyisen Tiedotteet ja tiedotustilaisuudet Painetun viestinnän, jutut lehdissä Koulutukset Kv-toiminnan Tapahtumakalenterin Kuva- ja aineistopankin Lisää sosiaalista mediaa Twitter, fb, pinterest Niin suurelle yleisölle kuin ruohonjuuritasolle tarkoitettua viestintää Esimerkkejä hyvistä hankkeista ja yrityksistä Lisää tiedottamista, erityisesti sähköpostin kautta esimerkiksi hankkeista, lyhyempiä tiedotuksia, mutta useammin Koulutuksia ja koulutusta Ajantasaista tietoa Aktiivisempaa toimintaa, näkyvyyttä Vuorovaikutteista viestintää Kapulakielisyyttä, ei-kaikilleavautuvaa slangia Byrokratiaa ja jäykkyyttä (Painetut) julkaisut * Kysymykseen vastannut 127 ja kysymyksen ohittanut 157 32
Mitä kehittäisi maaseutuverkoston organisoinnissa 2014-2020? Säilyttäisi (yhteensä 71 vastausta): Avoimen verkoston, johon ei tarvitse erikseen liittyä Kehitysmyönteinen ilmapiiri Kevyt organisaatiomalli Koulutukset Olemassa olevan osaamisen, työntekijät Kentän toiveiden kuuntelemisen Liikkuvuuden ja joustavuuden Toiminnan nykyisen mukaisena Leader toiminnan Paikallisuus sektorikohtaisuuden: kehittäminen, rahoitus, ympäristöasiat ja siihen erikoistuneet henkilöt Lisäisi (yhteensä 70 vastausta): Näkyvyyttä ja tunnettavuutta Yhteistyötä YTR:n kanssa Alueellisuutta työn ja henkilöiden kautta Henkilöstöä ja asiantuntijuutta eri osa-alueilla Yhteydenpitoa ja yhteistyötä Verkostoja ja verkostointia Enemmän jalkautumista ja paikallista tiedonvälittämistä, verkostoitumista Välttäisin liian tarkkaa organisoitumista ja kaavoihin kangistumista, monipuolisia ja erilaisia tapoja organisoitua, myös otoja Jättäisi pois (yhteensä 39 vastausta): Ylhäältä ohjaamisen hallintomallia ja päällekkäistä hallinnointia, byrokratiaa Vain yksi sijainti ja keskittäminen Maaseutuviraston Verkostoyksikön tehtävien ja vastuiden epäselvyyden Ohjausryhmän kokoonpanoa kannattaa miettiä: Voiko se olla viranomaisten keskusteluraati? Viranomaisten tulisi olla ohjausryhmässä asiantuntijoita - ei päättäjiä (Leader-ryhmätyyppinen hallintomalli). Toisaalta objektiivisuutta tarvitaan päätöksenteossa; pitää olla henkilöitä, jotka näkevät metsää puilta. * Kysymykseen vastannut 101 ja kysymyksen ohittanut 183 33
Mitä kehittäisi maaseutuverkoston järjestämässä koulutuksessa, kansainvälistymistyössä sekä hyvien käytäntöjen levittämisessä 2014-2020? Säilyttäisi (yhteensä 87 vastausta): Kaiken nykyisen Opintomatkat Koulutukset, yhteistyö niiden yhteydessä, monipuolisuus sekä asiapitoinen sisältö Tilaisuudet, tapahtumat ja verkostoitumistapaamiset Kansainväliset tapaamiset ja kansainvälistymistyö Gaala Kilpailut Paikallisuus ja alueellisuus, mutta myös valtakunnan laajuisuus Ajankohtaispäivät Hyvät käytännöt Lisäisi (yhteensä 91 vastausta): Verkko- ja etäkoulutusta Kansainvälistymistyötä ja apua siihen Videointeja ja etäosallistuttavia tilaisuuksia Alueellisia koulutustilaisuuksia Enemmän yhteistyötä eri tahojen kanssa Tiedottamista Näkyvyyttä Hyviä käytäntöjä muista EU maista Kv kokemuksen jakamista Hyvien käytäntöjen levittämistä eri tavoin ja eri kohderyhmille Jättäisi pois (yhteensä 40 vastausta): kv-seminaareihin ei tarvitse lähteä usean ihmisen voimin, tällöin määrärahoja jää muillekin ja tilaisuuksia tulee enemmän * Kysymykseen vastannut 117 ja kysymyksen ohittanut 167 34
Mitä muuta kehittäisi maaseutuverkostossa 2014-2020? Poimintoja: Maaseutuverkoston pitäisi pitää samat tyypit hommissa kuin nytkin... he osaavat jo tämän ja heillä olisi paljon annettavaa ja ovat jo kaikille tuttuja! Tällä hetkellä koko verkosto pyörii hallintoon kuuluvien ihmisten keskeisenä "piirileikkinä" (vertauskuvallinen, ei missään nimessä halventava ilmaus!). Havainnollisena esimerkkinä Naanatalissa pidetty seminaari: kuinka monta maaseudulla toimivaa ihmistä siellä oli mukana? Mitä hyötyä on tilaisuuksista, joissa organisoivat organisaatiot keskustelevat keskenään vaikka kuinka oikeista asioista oikealla tavalla, jos käytännön maaseutunäkökulma puuttuu? Tilaisuudessa tuli esille todella hyviä aiheita ja näkökantoja, mutta taustalla kummitteli jonkinlainen Jean-Jacques Rousseau-mentaliteetti: maaseudulla asuu avustettavia mummoja tiettömien taipaleiden takana, ei aktiivi-ikäisiä huippuammattilaisia nopeiden valokuitujensa päässä...palvelut ovat muutakin kuin sosiaalipalveluja, lähikauppa ja kirjasto ovat kärjessä Verkostoyksikössä on tiedottamisessa parannettavaa, sen sijaan Juha-Matti on aivan loistava tyyppi, pätevä ja aikaansaapa Tilaisuuksia voisi järjestelmällisesti videoida. Kevysti editoidut puheet ja "parhaat palat" nettiin. * Kysymykseen vastannut 40 ja kysymyksen ohittanut 244 35
Mikä seuraavista on suosituin tulevaa maaseutuverkostotoimintaa koordinoivan yksikön nimeksi * Kysymykseen vastannut 215 ja kysymyksen ohittanut 69 36
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset 5. Johtopäätökset ja suositukset Johtopäätökset ja suositukset 37
JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Yleispalaute verkoston suuntaa oli myönteistä. Jatkotoimintaa suunniteltaessa tämä onkin syytä ottaa huomioon. Toiminta on koettu linjakkaana ja vastaajat pystyivät tunnistamaan ja arvioimaan verkoston erilaisia toimintamuotoja. Vastausten myönteisyyden perusteella maaseutuverkostotoiminnan voi ajatella kokonaisuutena olevan oikeassa kurssissa. Yleisen trendin poikkeamat eli kielteiset ja kriittiset arviot korostuivat vain paikoin. Löytyikö kyselyn perusteella erityisiä toiminnan kipupisteitä? Avoimuutta ja keveyttä organisointiin ja viestintään toivottiin avovastauksissa. Viestinnässä myös minulle tarkoitetun viestinnän kasvattaminen on haaste. Yhteistyötä, kasvokkaisia tapaamisia ja paikallisia koulutuksia toivottiin lisää. Verkottuminen koettiin usein henkilökohtaisena prosessina ja maaseutuverkostolta toivottiin jatkossakin vahvaa panosta erilaisten tilaisuuksien ja tapaamisten järjestäjänä. Kv-työltä toivottiin nykyistä konkreettisempia tuloksia. Kv-työ koettiin mielenkiintoisena osana verkostotyötä, jonka tulosten jalkauttamisessa suomalaiseen maaseutuun on vielä tehtävää. Maanviljelijät/yrittäjät ryhmä nousi esiin kriittisyydellään kun väittämiä tarkasteltiin roolien kautta. Tämä havainto on syytä huomioida tulevaa työtä suunniteltaessa. Verkostoyksikön nimen tulevaisuus Vastaajat kannattivat yksiselitteisesti vanhan nimen säilyttämistä. Maaseutuverkostoyksikön toivottiin jatkavan toimintaansa myös tulevaisuudessa juuri maaseutuverkostoyksikkönä. 38
T I E D O S T A M E N E S T Y S