Ympäristölautakunta

Ympäristölautakunta 16 24.01.2017 YMPÄRISTÖLUVAN TARPEEN SELVITTÄMINEN HUSO-PÖYLÄN TUULIVOIMALOILLE / LAUSUNTO CPC FINLAND OY:N VALITUKSESTA VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE / VAASAN-HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS YMPLTK 25.8.2015 130 Päätös: Ympäristölautakunta päätti, että ympäristöluvan tarve koskien Huso-Pöylän osayleiskaavan mukaisesti rakennettavia tuulivoimaloita tutkitaan tarkemmin. YMPLTK 24.9.2015 137 Ympäristöministeriön muistiossa 24.8.2015 koskien 27.8.2015 annettua valtioneuvoston asetusta tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista on selvitetty mm. ympäristönsuojelulain määräyksiä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (Muistio ja valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista: http://www.ym.fi/fi-fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2015/tuuliv oiman_ulkomelulle_ohjearvot%2835401%29 Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupa on oltava ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla, lain liitteissä säädetyillä toiminnoilla. Tuulivoimala ei ole ympäristönsuojelulaissa luvanvaraiseksi säädetty toiminta. Tuulivoimala vaatii ympäristöluvan ympäristönsuojelulain 27 :n 2 momentin kohdan 3 perusteella vain, jos tuulivoimalan toiminnasta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- ja välkevaikutuksista johtuen. Ympäristölupa on myönnettävä, jos naapurille muodostuva rasitus ei ole kohtuuton. Ympäristöluvassa voidaan antaa tarpeellisia määräyksiä esimerkiksi toimista häiriötilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään haitallisia vaikutuksia ja niistä aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelulain säännökset mahdollistavat tuulivoimalasta mahdollisesti aiheutuviin haitallisiin melupäästöihin puuttumisen, vaikka toiminnalla ei ympäristölupaa olisikaan. Ympäristönsuojelulain 169 :n mukaan, jos haitasta tehdyn ilmoituksen tai muun seikan vuoksi on aihetta olettaa, että toiminnasta aiheutuu terveyshaittaa tai merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, valvontaviranomaisen on tarkastettava toiminta tai selvitettävä asia muulla asianmukaisella tavalla. Ympäristönsuojelulain 175 :n mukaan valvontaviranomainen voi: 1)

kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä taikka määrätä asianosaisen täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa; 2) määrätä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla menetellyt palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta ympäristölle aiheutunut haitta; 3) määrätä toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään toiminnan ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä toiminnasta aiheutuvan tämän lain vastaista ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 180 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi toimittamansa tarkastuksen nojalla antaa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskien yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys voi koskea toimea tai rajoitusta, toiminnan tarkkailua tai tiedottamista taikka valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista. Määräys ei voi koskea luvanvaraista toimintaa eikä rekisteröitävää toimintaa. Määräyksen on oltava kohtuullinen ottaen huomioon toiminnan luonne ja ympäristön pilaantumisen merkittävyys. Toiminnanharjoittajaa koskee ympäristönsuojelulain 6 :n mukainen selvilläolovelvollisuus. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Meluntorjuntaa koskeva sääntely Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) sisältää ohjearvot melutasosta ulko- ja sisätiloissa. Ohjearvopäätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvopäätöstä on sovellettu myös tuulivoimaloihin, lukuunottamatta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla sekä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla sijaitsevia tuulivoimaloita. Ohjearvopäätöksen mukaan esim. asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on kuitenkin 45 db. Loma-asuntoalueilla vastaavat ohjearvot ovat päivällä 45 db ja 40

db. Ohjearvopäätöstä 993/1993 valmisteltaessa Suomessa ei vielä rakennettu teollisen kokoluokan tuulivoimaloita, eikä sääntelyssä siten huomioitu tuulivoimamelun erityisluonnetta. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään (1.7.2014 taltio 2096) vahvistanut, että tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella ohjearvopäätöksen (993/1992) mukaisten ohjearvojen käyttö suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön asutukselle. Ympäristöministeriö antoi vuonna 2012 tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevan ohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012). Ohjeessa on annettu tuulivoiman melutason suunnitteluohjearvot. Ne ovat tiukemmat kuin ohjearvopäätöksessä (993/1992): päivä- ja yöajan keskiäänitasot 45 db ja 40 db asumiseen käytettävillä aluilla sekä päivä- ja yöajan keskiäänitasot 40 db ja 35 db vapaa-ajan asumiseen käytettävillä alueilla. Lisäksi ympäristöministeriö on antanut vuonna 2014 ohjeet tuulivoimaloiden melutason mitoituksesta mallintamalla sekä melupäästön ja melutason todentamisesta mittaamalla. Mallintamisohjeella (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014) mitoitetaan suojaetäisyys tuulivoimalan ja melulle alttiin kohteen välillä. Melutason mittausohjeella (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2014) todennetaan mallinnuksen oikeellisuus tai verrataan tulosta ohjearvoon. Melupäästön mittausohjeella (Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2014) selvitetään, että suojaetäisyyden mitoituksessa on käytetty oikeita voimalan melupäästöarvoja. 1.9.2015 tuli voimaan valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Asetusta sovelletaan kaikkiin voimaantulopäivän jälkeen vireille tuleviin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin kaavaehdotuksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristönsuojelulain mukaisiin lupa-asioihin. Uuden asetuksen mukaan pysyvän asutuksen, loma-asutuksen, hoitolaitosten sekä leirintäalueiden tuulivoimamelun päiväajan ohjearvo on 45 db ja yöajan 40 db. Oppilaitosten ja virkistysalueiden alueille on säädetty 45 desibelin ohjearvo. Kansallispuistoja koskee sekä päivä- että yöajalla 40 desibelin ohjearvo. Em. ulkomelun ohjearvot ovat tiukemmat kuin valtioneuvoston vuonna 1992 antamat ohjearvot.

Ohjearvoja sovelletaan sekä tuulivoimalan suunnitteluun liittyvissä melumallinnuksissa (laskennallinen melutaso) että rakennetun tuulivoimalan toimintavaiheessa (valvonnan yhteydessä mitattu melutaso). Melumallinnukset on tehtävä voimalan toiminnasta aiheutuvan melupäästön takuuarvon perusteella. Uudessa asetuksessa viitataan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetukseen 545/2015 koskien asuntojen sisämelutasoa. Tuulivoimaloita sijoitettaessa on huomioitava siis myös mitä rakennusten sisällä olevasta melusta säädetään terveydensuojelulain nojalla. STM:n asetuksessa 545/2015 säädetään asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelulle asumisterveysohjeeseen perustuvat toimenpiderajat, joiden ylittyessä tulee ryhtyä terveydensuojelulain 27 :n tai 51 :n mukaisiin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Esim. asuinhuoneessa päiväajan (klo 7-22) keskiäänitason toimenpideraja on 35 db ja yöaikaan (klo 22-7) 30 db. Asetus tuulivoimaloiden ulkomelutasosta ja STM:n asetus ohjaavat tuulivoimalan ja melulle alttiin kohteen välisen suojaetäisyyden mitoittamista. Oikein määritelty etäisyys suunnitteluvaiheessa ehkäisee tilanteita, jotka johtavat naapuruussuhdeperusteiseen ympäristölupavelvoitteeseen sekä vähentää tuulivoimamelusta tehtäviä valituksia (YM:n muistio 24.8.2015). Suojaetäisyyden mitoituksen epäonnistuessa tai muissa erityistilanteissa ympäristölupamenettely voisi kuitenkin tulla harkittavaksi. Huso-Pöylän tuulivoimahanke Tuulivoimapuistohankkeen meluselvityksessä 21.5.2014 todettiin, että 35 db(a):n vyöhyke leviää neljän loma-asuinkiinteistön yli hankealueen länsi- ja itäpuolilla, jolloin näissä kohteissa yöajan suunnitteluohjearvo ylittyy, mikäli meluoptimointeja (eli esim. roottorin pyörimisnopeutta rajoitetaan kovemmilla tuulennopeuksilla) ei käytetä. Varjon vilkuntaa mallinnettiin myös, ja selvityksen perusteella yksi asuinrakennus ja yksi lomarakennus jää vyöhykkeelle, jolla varjon vilkunnan määrä on yli 8 tuntia vuodessa. Paimion puolella sijaitsevia tuulivoimaloita koskeva rakennuslupahakemus saapui rakennusvalvontaan 18.6.2015. Rakennuslupahakemusta on täydennetty 9.9.2015 päivätyllä melumallinnuksella, jossa selvitettiin melun laskennallista leviämistä alueen ympäristöön kahdessa hankevaihtoehdossa. Vertailuarvoina käytettiin uusia tuulivoimamelun ohjearvoja LAeq. Mallinnuksessa käytettiin kahta turbiinityyppiä (Vestas V126 3,45

MW ja Nordex N117 3,0 MW), joista ensimmäisen oletetaan vastaavan 3,45 WW:n ja toisen 3,0 MW:n voimalan äänitasoa. Vestas-vaihtoehto sisältää kahdeksan voimalaa korkeudella 137 m ja Nordex kahdeksan voimalaa tornikorkeudella 140,6 m (voimaloista kaksi sijaitsee Salon puolella, kuusi Paimiossa). Ylärajalaskentaan perustuvan melumallinnuksen perusteella hankevaihtoehdossa, jossa on 8x3,45 MW tuulivoimalaa tuulivoimaosayleiskaavan mukaisilla sijaintipaikoilla 137 metrin napakorkeudella, valtioneuvoston 27.8.2015 hyväksymät yöajan ohjearvot LAeq 40 db(a) eivät ylity yhdenkään loma-asuinkiinteistön tai asuinkiinteistön kohdalla. Hankevaihtoehdossa, jossa on 8x3,0 MW tuulivoimalaa tuulivoimaosayleiskaavan mukaisilla sijaintipaikoilla 140,6 metrin napakorkeudella, melumallinnuksen mukaan em. yöajan ohjearvo ei ylity yhdenkään loma-asuinkiinteistön tai asuinkiinteistön kohdalla. Melun leviämisvyöhykkeet ovat suppeammat kuin ensimmäisessä hankevaihtoehdossa. Tuulivoimalaitosten aiheuttamaa pientaajuista melua laskettiin myös, ja laskennan perusteella todettiin, että sisätilan pientaajuisen melun ohjearvo todennäköisesti alittuu. Melumallinnusraportissa todetaan vaikutusten seurannasta, että rakentamisen jälkeen meluvaikutuksia voidaan seurata mittauksin. Mittauksin voidaan todeta melun tasot ja luonne ja tehdä vertailuja mallinnettuihin tasoihin ja ohjearvoihin. Varjon vilkunnan osalta ei ole tehty päivitystä. Rakennusvalvonta on edellyttänyt varjon vilkunnan mallinnuksen päivitystä rakennuslupahakemuksen täydennykseksi, mutta sitä ei ole toistaiseksi saatu. Tarkemmin melumallinnustulokset ovat luettavissa 9.9.2015 päivätystä raportista, joka on esityslistan oheismateriaalina. Ympäristönsuojelulain 169 :n ja 175 :n nojalla valvontaviranomainen voi puuttua tuulivoimaloiden toimintaan, jos esim. tuulivoimalan melusta tulee valituksia asukkailta. Viranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan ympäristövaikutukset, esim. selvittämään melutasot mittauksin, jos on perusteltua aihetta epäillä toiminnasta aiheutuvan ympäristönsuojelulain vastaista ympäristön pilaantumista, esim. ohjearvot ylittävien melutasojen muodossa lähimmillä asuinkiinteistöillä. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan toiminnanharjoittajan on myös

itse oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Toiminnanharjoittajan on myös järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi (YSL 7 ). Jos toiminnanaikaiset mittaukset osoittavat meluohjearvojen ylittyvän lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ja toimenpiteet meluhaittojen vähentämiseksi osoittautuvat riittämättömiksi, viranomainen voi edellyttää toiminnanharjoittajaa hakemaan toiminnalleen ympäristölupaa. Mikäli toiminnalta tullaan myöhemmin edellyttämään ympäristöluvan hakemista, lupapäätöstä tehtäessä on otettava huomioon uusi asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Muutoin toiminnassa on noudatettava aiemmin annettuja ohjearvoja ja ohjeita, koska asetusta ei sovelleta, jos kaava (tässä tapauksessa Huso-Pöylän tuulivoima-osayleiskaava) on tämän asetuksen voimaan tullessa ollut tai on MRL:n mukaisena kaavaehdotuksena julkisesti nähtävillä tai tuulivoimaloiden rakennuslupahakemus on vireillä asetuksen voimaan tullessa. Jos Huso-Pöylän tuulivoimaloilta edellytettäisiin ympäristöluvan hakemista, ympäristölupaa ratkaistaessa sovellettaisiin uuden asetuksen mukaisia tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoja. Uuden melumallinnuksen mukaan nämä ohjearvot eivät kuitenkaan kummassakaan hankevaihtoehdossa ylity. Kaavoitusinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta päättää, että Husö-Pöylän tuulivoimapuiston tuulivoimaloille ei ole perusteita vaatia ympäristölupaa. Perustelut: Tuulivoimala ei ole ympäristönsuojelulaissa luvanvaraiseksi säädetty toiminta. Tuulivoimala vaatii ympäristöluvan ympäristönsuojelulain 27 :n 2 momentin kohdan 3 perusteella vain, jos tuulivoimalan toiminnasta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta esim. melu- ja välkevaikutuksista johtuen. Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemuksen täydennykseksi toimitetun 9.9.2015 päivätyn melumallinnuksen mukaan voimaloista aiheutuvat meluvaikutukset eivät ylitä 1.9.2015 voimaan tulleessa valtioneuvoston asetuksessa annettuja tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoja.

Ympäristöluvan tarve voidaan myöhemmin arvioida uudelleen, mikäli tuulivoimaloiden toiminnanaikaiset melumittaukset tai varjon vilkunnan päivitetty mallinnus osoittavat, että ohjearvot ylittyvät tai melu- tai välkehaittojen ehkäisemiseksi esitetyt toimenpiteet osoittautuvat käytännössä riittämättömiksi. Sovelletut säädökset: Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 27, 169, 175, 180 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (annettu 27.8.2015, voimaan 1.9.2015) Muutoksen haku: Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusositus on päätöksen liitteenä. Päätös: Keskustelun aluksi jäsen Sari Murto ehdotti, että ympäristölupa olisi laadittava. Jäsen Pasi Ristilä kannatti ehdotusta. Keskustelun kuluessa jäsen Marja Mäenpää ehdotti asian jättämistä pöydälle, jotta voitaisiin kutsua asiantuntija paikalle selostamaan ympäristöluvan tarvetta. Jäsen Eeva Heurlin kannatti ehdotusta. Myös asian käsittelyn jatkamista ehdotettiin. Kun pyydetyt puheenvuorot olivat loppuneet, julisti puheenjohtaja keskustelun päättyneeksi. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi kädennosto äänestyksen pöydälle jättämisestä eli ne jäsenet, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat asian jättämistä pöydälle äänestävät "EI". Ympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan selostuksen ehdotuksista ja äänestysesityksen. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin neljä "JAA"-ääntä (jäsenet Kuusela, Kinnunen, Murto ja Ristilä) sekä viisi "EI"-ääntä (puheenjohtaja Turpeinen ja jäsenet Heimo, Heurlin, Kuopila ja Mäenpää). Puheenjohtaja totesi äänestystuloksen 4-5 perusteella, että lautakunta päätti jättää asian käsittelyn pöydälle, jotta voitaisiin kutsua asiantuntija paikalle selostamaan ympäristöluvan tarvetta. Lisätietoja antaa valmistelija Sinikka Koponen-Laiho, puh. 02-4745290 Täytäntöönpano: CPC Finland Oy YMPLTK 6.10.2015 156 Valtakunnallisen tuulivoimaneuvonnan asiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta on lupautunut tulemaan kokoukseen kertomaan mm. tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksista ja ympäristöluvituksen tarpeesta.

Kaavoitusinsinöörin ehdotus: Kuullaan asiantuntijan esitys ja keskustellaan asiasta. Päätöksen tekeminen Huso-Pöylän tuulivoimaloiden ympäristöluvan tarpeesta siirretään seuraavaan kokoukseen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. YMPLTK 27.10.2015 182 Valtakunnallisen tuulivoimaneuvonnan johtava asiantuntija Kirsi Kärpijoki Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta selvitti viime kokouksessa tuulivoimahankkeiden ympäristöluvituksen tarvetta ja myös sitä, miten viranomaisen tulee toimia, jos asukkaat valittavat, että toiminnassa olevista tuulivoimaloista aiheutuu heille kohtuutonta rasitusta melun ja välkkeen muodossa. Kärpijoen jakama tiivistelmä ohjeistuksesta viranomaiselle ongelmatilanteissa toimimiseksi on esityslistan oheismateriaalina. Toiminnanharjoittaja on toimittanut rakennusvalvontaviranomaiselle uuden 1.10.2015 päivitetyn varjostusselvityksen. Mallinnus on tehty Vestas V126-turbiineille, joiden napakorkeus on 137 metriä, roottorin halkaisija 126 metriä ja kokonaiskorkeus 200 metriä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on 6.10.2015 ilmoittanut, että hankkeeseen valittu turbiinityyppi tulee olemaan Vestas V126 (3,45 MW). Asiakirjat ovat esityslistan oheismateriaalina. Varjon vilkuntamallinnuksen tuloksena on saatu vilkunnan vuosittainen teoreettinen maksimimäärä ja realistinen määrä (esitetty raportin 1.10.2015 kuvissa 3-1 ja 3-2). Kuvista nähdään, että varjon vilkunnan määrä on suurta tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä olevilla alueilla, mutta se vähenee voimakkaasti etäisyyden kasvaessa. Raportin mukaan vyöhykkeellä, jossa varjon vilkunnan määrä on yli 30 tuntia vuodessa (teoreettisessa maksimitilanteessa), sijaitsee 6 asutuskohdetta. (Saksassa ja Ruotsissa käytetään 30 tunnin vilkuntarajaa.) Lisäksi valituista reseptoripisteistä (lähimmistä asutuskohteista) viidessä päivittäinen vilkunta ylittää 30 minuuttia. Vyöhykkeellä, jossa realistisen mallinnuksen mukainen (auringonpaistetilastot huomioitu) varjon vilkunnan määrä on yli 8 tuntia vuodessa, sijaitsee 6 asutuskohdetta. Ruotsissa käytetään em. 8 tunnin vilkuntarajaa. Raportissa on myös esitetty reseptoripistekohtaiset tulokset taulukon muodossa (taulukko 3-1), varjon vilkuntakalenteri reseptoripisteille,

joissa vuosittainen vilkunnan määrä ylittää Ruotsin ja Tanskan ohjearvot (kuva 3-3) sekä taulukko (3-2), jossa vilkuntamallinnustuloksia on verrattu muiden maiden vilkunnan raja-arvoihin. Raportin mukaan hankkeesta voi syntyä paikoittain runsasta varjon vilkuntavaikutusta lähialueen asutuskohteisiin, mutta haittoja voidaan tarvittaessa lieventää pysäyttämällä vilkuntaa aiheuttavat turbiinit kriittiseen aikaan. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston melu- ja välkevaikutukset on selvitetty jo Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaa laadittaessa ja todettu, että kohtuutonta rasitusta asutukselle ei pitäisi syntyä. Melu- ja välkemallinnukset on nyt päivitetty rakennuslupahakemuksen yhteydessä, kun turbiinityyppi on valittu. 9.9.2015 päivitettyyn melumallinnukseen on viranomaisen pyynnöstä 13.10.2015 toimitettu täydennetty melumallinnuskuva (Vestas V126 turbiinille), jossa on esitetty myös 35-40 db:n alue. Täydennetyn melumallinnuskuvan mukaan yöajan keskiäänitaso 35 db:ä näyttäisi ylittyvän ainakin 7 lomarakennuksen kohdalla Paimion puolella, Salon puolella näin näyttäisi olevan kahden lomarakennuksen kohdalla. Viranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnassa olevien voimaloiden aiheuttamat melutasot mittauksin, jos on aihetta epäillä, että esim. Huso-Pöylän tuulivoimaosayleiskaavaa laadittaessa käytetty ohjearvo, 35 db:n melutaso, ylittyy vapaa-ajan asumiseen käytettävillä alueilla. (13.10.2015 saapunut täydennetty melumallinnuskuva on esityslistan oheismateriaalina.) Päivitetyn vilkuntamallinnuksen osalta voidaan todeta, että tuulivoimaloista voi aiheutua paikoittain runsasta varjon vilkuntavaikutusta lähialueen asutuskohteisiin, mutta haittoja voidaan tarvittaessa lieventää pysäyttämällä vilkuntaa aiheuttavat turbiinit tiettyinä aikoina. Kaavoitusinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta päättää, että Husö-Pöylän tuulivoimapuiston tuulivoimaloille ei ole perusteita hankkeen tässä vaiheessa vaatia ympäristölupaa. Perustelut: Tuulivoimala ei ole ympäristönsuojelulaissa luvanvaraiseksi säädetty toiminta. Tuulivoimala vaatii ympäristöluvan ympäristönsuojelulain 27 :n 2 momentin kohdan 3 perusteella vain, jos tuulivoimalan toiminnasta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä

naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta esim. melu- ja välkevaikutuksista johtuen. Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemuksen täydennykseksi toimitetun 9.9.2015 päivätyn melumallinnuksen mukaan voimaloista aiheutuvat meluvaikutukset eivät ylitä 1.9.2015 voimaan tulleessa valtioneuvoston asetuksessa annettuja tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoja. 13.10.2015 toimitetun täydennetyn melumallinnuskuvan mukaan yöajan keskiäänitaso 35 db:ä näyttäisi ylittyvän ainakin 7 lomarakennuksen kohdalla Paimion puolella, Salon puolella näin näyttäisi olevan kahden lomarakennuksen kohdalla. Voimaloiden tulevaisuudessa aiheuttamista todellisista, toiminnanaikaisista melutasoista tullaan saamaan tietoa toiminnanharjoittajan suorittamien melumittausten perusteella. Melumittaustulosten perusteella viranomainen voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin esim. meluhaittojen vähentämiseksi. Tarkistetun 1.10.12015 päivätyn välkemallinnuksen mukaan voimaloiden aiheuttama varjon vilkunta voi paikoittain olla runsasta Huso-Pöylän hankealueen ympäristössä. Haittoja voidaan kuitenkin tarvittaessa vähentää pysäyttämällä vilkuntaa aiheuttavat turbiinit silloin, kun haittaa eniten aiheutuu. Ympäristöluvan tarve arvioidaan myöhemmin uudelleen, mikäli tuulivoimaloiden toiminnanaikaiset melumittaukset osoittavat, että ohjearvot ylittyvät tai voimaloiden melu tai varjon vilkunta aiheuttavat valituksia asukkailta ja melu- tai välkehaittojen ehkäisemiseksi esitetyt tai viranomaisen määräämät toimenpiteet osoittautuvat käytännössä riittämättömiksi. Sovelletut säädökset: Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 27, 169, 175, 180 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (annettu 27.8.2015, voimaan 1.9.2015) Muutoksen haku: Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Päätös: Keskustelun aikana jäsen Pasi Ristilä esitti ympäristöluvan vaatimista, koska asiassa on paljon epävarmuustekijöitä ja ympäristölupia on edellytetty muissakin vastaavissa kohteissa. Jäsen Eeva Heurlin kannatti esitystä. Myös esittelijän ehdotusta kannatettiin. Kun pyydetyt puheenvuorot olivat loppuneet, julisti puheenjohtaja keskustelun päättyneeksi. Puheenjohtaja selosti kaavoitusinsinöörin

ja jäsen Ristilän esitykset ja esitti suoritettavaksi niiden kesken kädennostoäänestyksen, jolloin ne jäsenet, jotka kannattavat kaavoitusinsinöörin päätösehdotuksen hyväksymistä äänestävät "JAA" ja ne jäsenet, jotka kannattavat jäsen Ristilän ehdotusta äänestävät "EI". Ympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan selostuksen ehdotuksista ja äänestysesityksen. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin kolme "JAA"-ääntä (puheenjohtaja Turpeinen sekä jäsenet Heimo ja Mäenpää) ja viisi "EI-ääntä (jäsenet Kuusela, Heurlin, Kinnunen, Murto ja Ristilä). Puheenjohtaja totesi äänestystuloksen 3-5 (yksi poissa) perusteella ympäristölautakunnan päättäneen, että ympäristölupamenettelyn käynnistäminen koskien Paimion puolella sijaitsevia tuulivoimaloita on tarpeen ja että ennen toiminnanharjoittajan mahdollista velvoittamista ympäristöluvan hakuun toiminnanharjoittajaa kuullaan hallintolain mukaisesti. Kuulemisen suorittaa viranhaltija. Jäsen Jarmo Heimo jätti päätökseen eriävän mielipiteensä, joka on pöytäkirjan liitteenä 1. Lisätietoja antaa valmistelija Sinikka Koponen-Laiho, puh. 02-4745290 Täytäntöönpano: CPC Finland Oy YMPLTK 26.11.2015 209 Viranhaltija on kuullut toiminnanharjoittajaa 3.11.2015 sähköpostitse ja postitse lähetetyllä kirjeellä. Vastine tulee toimittaa lautakunnalle 20.11.2015 mennessä. Toiminnanharjoittaja on antanut sähköpostitse asiaa koskevan vastineen, joka saapui 20.11.2015. Vastine on luettavissa kokonaisuudessaan esityslistan oheismateriaalina. Vastineessa toiminnanharjoittaja toteaa mm., että melumallinnuksen (meluselvitys 9.9.2015, s. 9) perusteella hankevaihtoehdossa, jossa on 8 kpl 3,45 MW:n Vestas tuulivoimalaa tuulivoimaosayleiskaavan mukaisilla sijaintipaikoilla 137 metrin napakorkeudella, valtioneuvoston uuden asetuksen (1107/2015) mukaiset yöajan ohjearvot LAeq 40 db(a) eivät ylity yhdenkään loma-asuinkiinteistön tai asuinkiinteistön kohdalla. 9.9.2015 päivitettyyn melumallinnukseen on 13.10.2015 toimitettu täydennetty melumallinnuskuva Vestas V126 -turbiinille, jossa on esitetty myös 35-40 db:n alue. Täydennetyn melumallinnuskuvan mukaan yöajan keskiäänitaso voisi ylittyä ainakin 7 lomarakennuksen kohdalla Paimion puolella ja kahden

lomarakennuksen kohdalla Salon puolella. Meluraportissa tutkittiin myös tuulivoimaloiden aiheuttamaa pienitaajuista melua, jota arvioitiin verraten STM:n asetuksen 545/2015 mukaisiin, terveyshaittaan perustuviin ohjearvoihin. Raportin mukaan sisätilan pienitaajuiset ohjearvot todennäköisesti alittuvat. Pienitaajuisen melun kuultavuuteen vaikuttaa rakennusten ilmaäänieristävyys. Raportissa todetaan, että alueen asuin- tai lomarakennusten ilmaäänieristävyyksiä ei tunneta eikä relevanteille taajuuksille ole rakentamisstandardeja. Siten todellisen tilanteen voi todeta vain mittauksin. Kuitenkin ilmaäänieristävyyden minimivaatimus laskennan mukaan on sen verran pieni, että se täyttyy jo varsin kevyellä seinärakenteella. Näin ollen ei ole syytä olettaa, että STM:n asetuksen 545/2015 mukaiset sisätilan pienitaajuisen melun ohjearvot ylittyisivät yhdenkään loma-asuinkiinteistön tai asuinkiinteistön kohdalla. Toiminnanharjoittajan näkemys on, että ympäristöluvan tarvetta arvioitaessa viimeisimmän melumallinnuksen tuloksia tulisi verrata uuden valtioneuvoston asetuksen 1107/2015 mukaisin ohjearvoihin, sillä ko. asetuksen ohjearvoja sovelletaan asetusmuutoksen jälkeen vireille tulevissa ympäristölupa-asioissa. Meluraportin 9.9.2015 mukaan valtioneuvoston asetuksen 1107/2015 mukaiset yöajan ohjearvot eivät ylity yhdenkään loma-asuinkiinteistön tai asuinkiinteistön kohdalla. Myöskään STM:n asetuksen 545/2015 mukaiset terveyshaittaan perustuvat ohjearvot eivät todennäköisesti ylity. Melun osalta toiminnanharjoittaja toteaa vastineessaan, että melumallinnus 9.9.2015 huomioon ottaen tuulivoimaloiden toiminnasta ei ennalta arvioiden saata aiheutua lähimmille loma-asuinkiinteistöille tai muille asuinkiinteistöille melusta johtuvaa kohtuutonta rasitusta. Tarvittaessa meluvaikutuksia voidaan lieventää rajoittamalla turbiinien käyttöä öisin loma-asuntojen aktiivisimpana käyttöaikana. Näin ollen toiminnanharjoittajan mielestä YSL:n mukaista perustetta ympäristöluvan hakemiseen ei tuulivoimaloiden melun perusteella ole. Välkkeen osalta toiminnanharjoittaja toteaa vastineessaan, että tuulivoimaloiden varjostusvaikutukselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. YM:n tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevassa ohjeessa 4/2012 suositellaan käytettäväksi muiden maiden suosituksia välkemäärien osalta. Toiminnanharjoittaja on teettänyt rakennuslupa-asian yhteydessä päivitetyn 1.10.2015 päivätyn varjostusselvityksen Vestas V 126 -turbiineille, joiden napakorkeus on 137 metriä.

Raportin mukaan vyöhykkeellä, jossa varjon vilkunnan määrä teoreettisessa maksimitilanteessa on yli 30 tuntia vuodessa, sijaitsee kuusi asutuskohdetta. Lisäksi valituista reseptoripisteistä (lähimmistä asutuskohteista) viidessä päivittäinen vilkunta ylittää 30 minuuttia. Vyöhykkeellä, jolla realistisen mallinnuksen mukainen (auringonpaistetilastot huomioitu) varjon vilkunnan määrä on yli 8 tuntia vuodessa, sijaitsee myös kuusi asutuskohdetta. Raportista käy ilmi, että yhteensä ulkomailla sovelletut suositusarvot (joko teoreettiset tai realistiset) ylittäviä asutuskohteita on seitsemän kappaletta. Raportin mukaan mallinnuksissa ei ole huomioitu kasvillisuuden vähentävää vaikutusta vilkunnan havaitsemiseen, jolloin etenkin kesäaikainen vilkunnan määrä on yliarvioitu. Näin ollen todellisuudessa asutuskohdekohtaisten välkeaikojen voidaan arvioida olevan raportissa arvioitua pienempiä. Välkkeestä aiheutuva rasitus ei toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan ole kohtuutonta niissä asutuskohteissa, joissa muissa maissa sovelletut ohjearvot ylittyvät. Realistisen vilkunnan määrän on arvioitu ylittävän vuosittaisen 8 h raja-arvon enimmillään 4 tunnilla 42 minuutilla vuodessa (reseptoripiste D). Tanskassa sovellettu 10 h suositusraja-arvo puolestaan ylittyy ainoastaan kolmen asuinkohteen kohdalla. Toiminnanharjoittaja toteaa vastineessaan, että pelkästään se seikka, että muissa maissa sovelletut arvot ylittyvät teoreettisen mallin perusteella joiltakin osin tuulipuiston läheisillä kiinteistöillä, ei johda ympäristöluvan tarpeeseen. Toiminnanharjoittaja katsoo, että välkkeestä aiheutuvan rasituksen ei kestonsa ja voimakkuutensa puolesta voida katsoa olevan kohtuutonta. Vilkunnasta syntyviä haittoja voidaan tarvittaessa lieventää pysäyttämällä vilkuntaa aiheuttavat turbiinit kriittiseen aikaan. Välkkeen, kuten melunkin osalta aiemmin, toiminnanharjoittaja toteaa vastineessaan, että toiminnasta ei ennalta arvioiden saata aiheutua lähimmille loma-asuinkiinteistöille tai muille asuinkiinteistöille tuulivoimaloiden välkkeestä johtuvaa kohtuutonta rasitusta. Näin ollen toiminnanharjoittajan mielestä YSL:n mukaista perustetta ympäristöluvan hakemiseen ei tuulivoimaloiden aiheuttaman varjon vilkunnan perusteella ole. Kaavoitusinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen CPC Finland Oy:n 20.11.2015 antaman vastineen koskien tuulivoimaloiden ympäristöluvan tarvetta ja luvan hakuun velvoittamista.

Ympäristölautakunta päättää, että Husö-Pöylän tuulivoimapuiston Paimion puolella sijaitseville kuudelle tuulivoimalalle ei ole perusteita hankkeen tässä vaiheessa vaatia ympäristölupaa. Perustelut: Tuulivoimala ei ole ympäristönsuojelulaissa luvanvaraiseksi säädetty toiminta. Tuulivoimala vaatii ympäristöluvan ympäristönsuojelulain 27 :n 2 momentin kohdan 3 perusteella vain, jos tuulivoimalan toiminnasta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta esim. melu- ja välkevaikutuksista johtuen. Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemuksen täydennykseksi toimitetun 9.9.2015 päivätyn melumallinnuksen mukaan voimaloista aiheutuvat meluvaikutukset eivät ylitä yhdenkään lomakiinteistön tai asuinkiinteistön osalta 1.9.2015 voimaan tulleessa valtioneuvoston asetuksessa annettuja tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoja. Mikäli toiminnanharjoittajalta edellytettäisiin ympäristöluvan hakemista, ympäristölupahakemus käsiteltäisiin melun osalta soveltaen 1.9.2015 voimaan tullutta tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoja koskevaa asetusta. Voimaloiden tulevaisuudessa aiheuttamista todellisista, toiminnanaikaisista melutasoista tullaan saamaan tietoa toiminnanharjoittajan suorittamien melumittausten perusteella. Melumittaustulosten perusteella viranomainen voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin esim. meluhaittojen vähentämiseksi. Tarkistetun 1.10.12015 päivätyn välkemallinnuksen mukaan voimaloiden aiheuttama varjon vilkunta voi paikoittain olla runsasta Huso-Pöylän hankealueen ympäristössä. Haittoja voidaan kuitenkin tarvittaessa vähentää pysäyttämällä vilkuntaa aiheuttavat turbiinit silloin, kun haittaa eniten aiheutuu. Ympäristöluvan tarve arvioidaan myöhemmin uudelleen, mikäli tuulivoimaloiden toiminnanaikaiset melumittaukset osoittavat, että ohjearvot ylittyvät tai voimaloiden melu tai varjon vilkunta aiheuttavat valituksia asukkailta ja melu- tai välkehaittojen ehkäisemiseksi esitetyt tai viranomaisen määräämät toimenpiteet osoittautuvat käytännössä riittämättömiksi. Sovelletut säädökset: Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 27, 169, 175, 180 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (annettu 27.8.2015, voimaan 1.9.2015)

Muutoksen haku: Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Päätös: Keskustelun aikana jäsen Mervi Kuusela esitti ympäristöluvan vaatimista, varajäsen Sini-Päivi Aho kannatti esitystä. Myös esittelijän ehdotusta kannatettiin. Kun pyydetyt puheenvuorot olivat loppuneet, julisti puheenjohtaja keskustelun päättyneeksi. Puheenjohtaja selosti kaavoitusinsinöörin ja jäsen Kuuselan esitykset ja esitti suoritettavaksi niiden kesken kädennostoäänestyksen, jolloin ne jäsenet, jotka kannattavat kaavoitusinsinöörin päätösehdotuksen hyväksymistä äänestävät "JAA" ja ne jäsenet, jotka kannattavat jäsen Kuuselan ehdotusta äänestävät "EI". Ympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan selostuksen ehdotuksista ja äänestysesityksen. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin neljä "JAA"-ääntä (puheenjohtaja Turpeinen sekä jäsenet Heimo, Kuopila ja Mäenpää) ja viisi "EI-ääntä (jäsenet Kuusela, Kinnunen, Murto, Ristilä ja varajäsen Aho). Puheenjohtaja totesi äänestystuloksen 4-5 perusteella ympäristölautakunnan päättäneen, että ympäristölupamenettelyn käynnistäminen koskien Paimion puolella sijaitsevia tuulivoimaloita on tarpeen. Lisätietoja valmistelija Sinikka Koponen-Laiho, puh. 02-4745290 Täytäntöönpano: CPC Finland Oy YMPLTK 31.03.2016 25 Vaasan hallinto-oikeus pyytää 26.2.2016 päivätyllä kirjeellään ympäristölautakunnan lausuntoa CPC Finland Oy:n 6.1.2016 tekemästä valituksesta koskien ympäristölautakunnan päätöstä 26.11.2015 209. Päätöksessään lautakunta velvoitti CPC Finland Oy:n hakemaan ympäristölupaa Paimioon suunnitelluille tuulivoimaloille. Lausunto tulee antaa 8.4.2016 mennessä. CPC Finland Oy vaatii valituksessaan, että Paimion kaupungin ympäristölautakunnan päätös kumotaan ja että tästä valitusprosessista aiheutuneet kulut korvataan valittajalle korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluessa tuomion antamispäivästä. Vaatimuksen perusteluina valittaja toteaa mm., että "tuulivoimalat on tarkoituksella jätetty pois YSL:n liitteen 1 luvanvaraisten hankkeiden luettelosta. Tuulivoimalaitoksille ei siis lähtökohtaisesti vaadita ympäristölupaa, vaan niiden rakentamista ohjataan pääasiassa

kaavoituksella ja rakennusluvalla." Vaatimusta perustellaan lisäksi seuraavasti: "Ympäristöluvan tarve voi tulla ainoastaan kyseeseen, jos YSL:n mukaiset edellytykset luvanvaraisuudelle, joka tuulivoimalan osalta siis voi perustua käytännössä vain YSL 4 luvun 27 :n 2 momentin 3 kohtaan, täyttyvät. Ympäristöluvan tarpeen arviointia koskevassa päätöksenteossa on kyse ainoastaan nimenomaan YSL:n mukaisten luvantarpeen edellytysten arvioinnista. Lupatarvetta koskeva päätöksenteko ei sisällä kunnan viranomaisen tarkoituksenmukaisuusharkintaa tai poliittista soveltuvuusharkintaa, vaan ainoastaan lain mukaisten edellytysten täyttymisen arviointia. Paimion kunnan ympäristölautakunnan päätöstä koskevassa pöytäkirjassa ( 209, 26.11.2015) ei ole esitetty perusteluja ympäristöluvan edellyttämiselle. Aiemmissa asian käsittelyvaiheissa (ympäristölautakunnan päätös 182 27.10.2015) ympäristölautakunnan jäsen Ristilä on esittänyt ympäristöluvan vaatimisen perusteeksi sen, että asiassa on paljon epävarmuustekijöitä ja muissa vastaavissa kohteissa on edellytetty ympäristölupaa. Hallintolain 44 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu. Hallintolain 45 :n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Valituksenalaista Paimion kunnan ympäristölautakunnan päätöstä 209 26.11.2015 ei ole perusteltu millään tavalla eikä yksilöity, mihin lainkohtiin ympäristöluvan vaatiminen perustuu. Ainoat lainkohdat ja perustelut liittyvät esittelijän päätösehdotukseen jossa esitettiin, että ympäristöluvan tarvetta ei ole. Päätösehdotus on äänestetty lautakunnan jäsenten toimesta nurin, mutta tehtyä ratkaisua ei ole perusteltu. Perusteluvelvollisuus on nyt kyseessä olevassa päätöksessä erityisen korostunut sen ollessa ensinnäkin hankevastaavaa velvoittava ja toisaalta vastoin esittelijän ehdotusta ja ELY-keskuksen nimenomaista ja perusteltua kantaa. Lautakunnan päätös on kumottava jo pelkästään perusteluvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella Hankevastaava yhtyy valituksenalaiseen päätökseen liittyneeseen esittelijän ratkaisuehdotukseen perusteluineen. Hankkeella ei ole yleistä ympäristöluvan tarvetta. Luvantarve YSL 4 luvun 27 :n 2 momentin 3 kohdan perusteella määräytyy tapauskohtaisesti

hankkeen vaikutusten arvioinnin perusteella. Tuulivoimahankkeet eivät ympäristössä aiheutuvien vaikutusten osalta ole vertailukelpoisia keskenään, sillä melu- ja välkevaikutukset ovat vahvasti riippuvaisia paikallisista olosuhteista. Näin ollen ympäristöluvan tarve ei voi perustua siihen, että muissa, yksilöimättömissä tuulivoimahankkeissa on vaadittu ympäristölupaa, vaan luvan vaatimiselle on oltava nimenomaan ympäristönsuojelulain mukainen muu peruste. Kohta velvoittaa luvan hakemiseen tilanteissa, joissa toiminnasta aiheutuu naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Perustetta ympäristöluvan vaatimiselle ei ole tässä tapauksessa. Luvantarpeen laukaiseva kohtuuttomuus on tapauskohtaista ja riippuu paikallisista olosuhteista, hanketyypistä sekä myös naapuruston maankäytön laadusta ja määrästä. Kohtuuttomuuden arvioinnissa on otettava huomioon sen kääntöpuolella oleva sietämisvelvollisuus; mikä tahansa rasitus ei riitä. Kohteen soveltuvuus tuulivoimatoimintaan on arvioitu käytännössä jo osayleiskaavatyön yhteydessä. Alueen kaavan mukainen käyttö viittaa lähtökohtaisesti siihen, että rasitus on katsottava tavanomaiseksi. Huso-Pöylän osayleiskaavan yhteydessä tehtyjen ja nyt rakennuslupaa varten tarkennettujen melu-, välke- ja muiden ympäristövaikutusselvitysten sekä voimassa olevien säädösten perusteella ei ole havaittu mitään sellaisia tekijöitä, jotka estäisivät tuulivoimaloiden sijoittamisen hankealueelle. Huso-Pöylän osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa, ja sitä koskevat valitukset on hylätty hallinto-oikeudessa. Osayleiskaavaa koskeva valitusasia on parhaillaan korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Tuulivoimaloiden sijoittaminen ja käytettävät rakenteelliset ratkaisut hyväksytetään kaavan lisäksi myös rakennusluvassa. Tämä on vakiintunut käytäntö tuulivoimahankkeissa. Rakennuslupakäsittelyn tulee perustua virallisten ohjeiden mukaisiin mallinnuksiin, jotka on tehty käyttöönotettavan voimalatyypin tiedoilla.hankevastaava on tehnyt rakennuslupaa varten tarvittavat selvitykset, joiden yhteydessä ei ole tullut esille mitään seikkoja, jotka estäisivät rakennusluvan myöntämisen tai laukaisisivat ympäristöluvan tarpeen. Tuulivoimaloiden sijoittaminen suunniteltuun paikkaan on tässä tapauksessa tullut osayleiskaavatyön ja rakennuslupaa valmistelevien selvitysten kautta riittävästi selvitetyksi. Erillisen ympäristöluvan vaatimiselle ei ole lainmukaisia perusteita." Valituksessa on lisäksi yksityiskohtaisesti käsitelty tuulivoimaloiden melu- ja välkevaikutuksia ja otettu kantaa niistä tehtyjen selvitysten sisältöön. Valittajan mukaan uusimmissa melu- ja välkeselvityksissä (varjostusselvitys 15.12.2015 ja meluselvitys 18.12.2015) ei ole tullut

esiin mitään sellaisia tekijöitä, jotka estäisivät rakennusluvan myöntämisen tai osoittaisivat, että merkittävä jälkivalvontatarve olisi olemassa. Ympäristölupaa ei siten voida näiden selvitysten perusteella edellyttää haettavaksi. Valitus ja sen kaikki liitteet (melu- ja välkeselvitykset) ovat kokonaisuudessaan luettavissa esityslistan oheismateriaalina. Kaavoitusinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta päättää, että se ei katso aiheelliseksi antaa lausuntoa CPC Finland Oy:n valituksesta. Päätös: Keskustelun aikana jäsen Eeva Heurlin ehdotti ympäristölautakunnan lausunnoksi, että ympäristölautakunta pitäytyy johdonmukaisesti aikaisemmissa päätöksissään ja esittää, että CPC Finland Oy:n valitus tulee hylätä. Jäsen Mervi Kuusela kannatti Heurlinin ehdotusta. Kun puheenvuorot olivat loppuneet, julisti puheenjohtaja keskustelun asiasta päättyneeksi. Puheenjohtaja totesi, että koska kaavoitusinsinöörin ehdotusta vastaa on tehty kannatettu muutosehdotus, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja selosti kaavoitusinsinöörin ja jäsen Heurlinin ehdotuksen ja esitti suoritettavaksi niiden kesken kädennostoäänestyksen, jolloin ne jäsenet, jotka kannattavat kaavoitusinsinöörin päätösehdotuksen hyväksymistä äänestävät "Jaa" ja ne jäsenet, jotka kannattavat jäsen Heurlinin ehdotusta äänestävät "Ei". Ympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan selostuksen ehdotuksista ja äänestysesityksen. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin neljä "Jaa"-ääntä (puheenjohtaja Turpeinen ja jäsenet Heimo, Kuopila ja Mäenpää) ja viisi "Ei"-ääntä (jäsenet Kuusela, Heurlin, Kinnunen, Murto ja Ristilä). Puheenjohtaja totesi äänestystuloksen 4-5 perusteella ympäristölautakunnan hyväksyneen jäsen Heurlinin esityksen ympäristölautakunnan lausunnoksi, että ympäristölautakunnan pitäytyy johdonmukaisesti aikaisemmissa päätöksissään ja esittää, että CPC Finland Oy:n valitus tulee hylätä. Täytäntöönpano: Vaasan hallinto-oikeus YMPLTK Vaasan hallinto-oikeus on antanut asiasta päätöksen 29.12.2016 (16/0339/2). Hallinto-oikeus kumoaa ympäristölautakunnan 26.11.2015 209 tekemän päätöksen. Hallinto-oikeus hylkää CPC Finland Oy:n

oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Kaavoitusinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen ja päättää, että hallinto-oikeuden päätökseen ei haeta muutosta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.