Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Tausta, tavoitteet ja lähtötiedot 19.7.2013 Page 2
Valuma-alue Käsitteitä ja termejä Valuma-alue eli vesistöalue on alue, josta vesistö saa vetensä. Vesistöaluetta rajaavat vedenjakajat eli rajakohdat, joiden eri puolilta vedet virtaavat eri suuntiin. Sisäinen kuormitus Vesistökuormitus, joka syntyy ravinteiden vapautuessa pohjasedimentistä. Ulkoinen kuormitus Kuormitus, joka tulee vesistöön suoraan jätevesikuormituksena, ainevirtaamana tulo -uomien ja lähivaluma-alueen ojien kautta, pohjavesivirtauksena sekä ilmasta sateen mukana tai kuiva laskeumana. Ulkoisen kuormituksen sieto Ylempi sietoraja kuvaa ns. kriittistä tai vaarallista kuormitusta, jonka ylittävä kuormitus johtaa järven nopeaan rehevöitymiseen. Alempi sietoraja eli sallittu kuormitus kuvaa kuormitustasoa, jonka järvi todennäköisesti kestää rehevöitymättä. Pohjasedimentti Järven pohjaan kerrostunut maa-aines Sedimentin rauta-fosforisuhde kun suhdeluku yli 15, sedimentti kykenee sitomaan fosforia hapellisissa olosuhteissa Hulevesi Rakennetuilta alueilta (kadut, tiet, kentät, yms.) muodostuvat sade- ja sulamisvedet. Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 3
Tausta ja tavoitteet Jouhenjoki ja Jouhenlahti (Kirkkoranta) rehevöityneet kuormitus näkynyt korkeina ravinnepitoisuuksina, hapenkulutuksena sekä hygienian heikkenemisenä Valuma-alueen kunnostus ollut esillä jo v. 2000 Kerimäen jätevedenpuhdistamon toiminta loppunut v. 2010 Huomattava merkitys alueen virkistyskäytölle ja maisemakuvaan Vesiensuojelutoimenpiteiden tavoitteena on parantaa Jouhenjoen ja Jouhenlahden vesistöjen tilaa ja virkistyskäyttöarvoa
Tomi Puustinen Lähtötiedot ja aineistot Veden laatu Kerimäen jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu Pohjasedimentti Tammi- ja maaliskuussa 2013 sedimenttitutkimus Jouhenlahden alueelta Kuormitusselvitys Ulkoinen kuormitus Valuma-alueen maankäyttö (ilmakuvat), metsälannoitukset ja ojitukset (Metsäkeskus), maatalouden ja haja-asutuksen kuormitus (kaupungin tiedot) Sisäinen kuormitus Virtaamat ja valumat SYKEn vesistömalli Kasvillisuus, linnut ja eliöstö Selvitetty vuonna 2011 kaavoitustyön yhteydessä Korkeusaineisto Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineisto 19.7.2013 Page 5
Suunnittelualue ja valuma-aluejako Valuma-alueen pinta-ala 17,18 km2 ja järvisyys 0,17 % Jouhenlahden vesialueen pinta-ala n. 22 ha Valuma-alueen maankäyttö taajama-asutusta, metsämaata, haja- ja vapaaajan asutusta, maatalousmaata
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Nykytila 19.7.2013 Page 7
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Jouhenlahti Vedenlaatu Vähäravinteinen, vähähumuksinen ja kirkas Klorofylli-a pitoisuudet pieniä Kuitenkin korkeammat kuin Puruveden selkäalueilla! Jouhenjoki Rehevä, tummavetinen ja rautapitoinen Nykyisin myös veden laatu on hiukan parantunut (v. 2007 - ) 19.7.2013 Page 8
Syvyys m Alkaliniteetti mmol/l Happi (syv. 0,1-1 m) COD Mn mg/l % mg/l Vedenlaatu chl-a µg/l Kok P µg/l Kok N µg/l NO 32- N µg/l ph Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Taulukko. Keskimääräinen vedenlaatu 2000-luvulla Jouhenlahden ulko-osassa (Jouhenlahti 070) ja Jouhenjoessa entisen jätevesienpuhdistamon alapuolella (Jouhenjoki 073) ja yläpuolella (Jouhenjoki 074) (Hertta-ympäristötietojärjestelmä 2013). Jouhenlahti 070 Sameus FNU Sähkönjohtavuus ms/m 2 -- 96 11,6 3 5,5 13 288 -- 7,1 0,7 5,8 9 -- Jouhenjoki 073 1,1 -- 48 6,3 26 25,5 756 13484 -- 6,7 14,4 31,7 214 -- Jouhenjoki 074 1,3 0,33 62 7,9 30 13,6 119 2971 708 6,4 10,8 17,8 273 2442 Väriluku mg Pt/l Fe µg/l 19.7.2013 Page 9
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Jouhenlahden ravinnepitoisuudet 19.7.2013 Page 10
Jouhenjoen ravinnepitoisuudet Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer 19.7.2013 Page 11
Jouhenjoen ravinnepitoisuudet Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer 19.7.2013 Page 12
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kasvillisuus Luonnontilaista ja tiheää ruovikkoa Eliöstö Linnusto Monipuolinen alueen kokoon nähden lintudirektiivin liitteen I lajit: kurki, kaulushaikara, ruskosuohaukka, kalatiira, pikkulokki, laulujoutsen ja luhtahuitti. Kalasto Tyypillinen Suomen järvien lajisto Istutettu kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa, haukea sekä lahnaa Viitasammakko sekä täplälampi- ja lummelampikorento EU:n luontodirektiivin II ja IV(a) liitteen lajeja. 19.7.2013 Page 13
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Tehdyt selvitykset 19.7.2013 Page 14
Sedimenttitutkimus Tehty tammi- ja maaliskuussa 2013 Näytteet 12 (6) pisteestä, löyhän sedimentin paksuus 14 pisteestä Orgaanisen aineksen osuudet pieniä Raudan ja fosforin suhde 14-28 (NP10 alle 15)
Sedimenttitutkimus Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer 19.7.2013 Page 16
Ulkoinen kuormitus Laskennallinen selvitys maankäyttötietoihin ja ominaiskuormituksiin perustuen
Fosforikuormitus Ulkoinen kuormitus valuma-alueittain Lähialue Osavaluma-alue 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 Jouhenlahden valuma -alue kg/a 24 41 39 139 281 150 107 49 829 %-osuus kokonaiskuormituksesta Typpikuormitus 2,9 4,9 4,7 16,8 33,9 18,1 12,9 5,9 100,0 kg/a 361 439 373 1096 2024 1139 1259 634 7326 %-osuus kokonaiskuormituksesta 4,9 6,0 5,1 15,0 27,6 15,5 17,2 8,7 100,0
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Ulkoisen kuormituksen sieto 19.7.2013 Page 19
Kuormitus Sisäinen fosforikuormitus ainetaselaskelmien mukaan 22 kg/a Ulkoinen kuormitus noin 35-kertainen sisäiseen kuormitukseen verrattuna Typen osalta ei ainetaselaskelmia voitu tehdä luotettavasti Jouhenlahden alueen sisäinen kuormitus ei ole merkittävää Ainetaselaskelmat, sedimenttitutkimus Vesiensuojelutoimenpiteet pitää ensisijaisesti kohdistaa ulkoisen kuormituksen vähentämiseen
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Soveltuvia vesiensuojelutoimenpiteitä 19.7.2013 Page 21
Tomi Puustinen Soveltuvat toimenpiteet Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Laskeutusallas Kosteikko Pintavalutuskenttä Päistepidätin Kuva: MTT Pintavalutuskenttä 19.7.2013 Page 22
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Suunnitellut toimenpiteet 19.7.2013 Page 23
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Vaikutusten arviointi 19.7.2013 Page 25
Toimenpiteiden vesistövaikutukset Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kiintoaines- ja ravinnekuormituksen väheneminen Virtaamien tasaantuminen ja eroosion väheneminen Vesimaiseman ja virkistyskäyttöarvon paraneminen Vähäinen sisäisen kuormituksen väheneminen 19.7.2013 Page 26
Toimenpiteiden vaikutukset eliöstöön Lummelampikorennon ja täplälampikorennon elinolosuhteiden koheneminen Vesilintujen ja avovedessä viihtyvän linnuston elinolosuhteiden paraneminen Ruovikossa elävään linnustoon voi olla negatiivisia vaikutuksia Viitasammakon lisääntymisalueiden lisääntyminen Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer 19.7.2013 Page 27
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Toimenpiteiden kustannukset 19.7.2013 Page 28
Toimenpiteiden kustannukset Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer 19.7.2013 Page 29
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Toimenpideohjelma 19.7.2013 Page 30
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Pääpaino vesiensuojelun näkökulmassa Eteneminen valuma-alueen alaosasta ylöspäin Toteutusjärjestykseen vaikuttavat myös kustannukset, rahoitus ja mahdolliset luvat Toimenpideohjelma 19.7.2013 Page 31
tomi.puustinen@fcg.fi www.fcg.fi 19.7.2013 Page 32