Helsinki No YS 1497

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 30.11.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2007-Y-277-111 No YS 1497 ASIA Päätös Oy AGA Ab:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Porvoon kaupungin Kilpilahdessa sijaitsevan ilmakaasutehtaan ja sen yhteydessä olevan maakaasun nesteytysyksikön olemassa olevaa toimintaa. LUVAN HAKIJA Oy AGA Ab Itsehallintokuja 6 02600 Espoo LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehdas ja maakaasun nesteytysyksikkö sijaitsevat Kilpilahden teollisuusalueella Porvoon kaupungin Svartbäckin kylässä Neste Oil Oyj:ltä vuokratulla kiinteistöllä osoitteessa Ilmakaasutehdas AGA, 06850 Kulloo. Toimialatunnus: 20110 Liike- ja yhteisötunnus: 0100346-5 Kiinteistön omistaja: Neste Oil Oyj Kiinteistön haltija: Oy AGA Ab Kiinteistörekisterinumero: 638-468-0001-0131 Ympäristövahinkovakuutus: If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, 0292040000 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 4 a), 5 a) ja 5 c) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohdat 4 a), 5 a) ja 5 c) MAKSU 3 454,50 (A14-111-AT2197) Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus

2 (30) ASIAN VIREILLETULO Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehtaan ja siihen liittyvän maakaasun nesteytysyksikön toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 8.6.2007. Asia on tullut vireille 27.12.2004 Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa, joka on 5.6.2007 hallintolain 21 :n nojalla siirtänyt lupahakemuksen toimivaltaansa kuulumattomana asiana Uudenmaan ympäristökeskukselle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueen kaavoitustilanne Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehtaan kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus, joka on myöntänyt tehtaalle luvan vaarallisten kemikaalien laajamittaiselle käsittelylle ja varastoinnille. Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehtaan jätevesien johtamisesta Kilpilahden teollisuusalueen viemäriverkostoon on sovittu Neste Oil Oyj:n kanssa tehdyn kaasuntoimitussopimuksen yhteydessä. Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehdas sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueella, joka on voimassa olevassa 7.4.2000 rakennuskaavan muutoksena vahvistetussa asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Asemakaava-aluetta ympäröivässä Kilpilahden teollisuusalueen ympäristön yleiskaavassa on teollisuusalueen ympärille merkitty Sköldvikin teollisuuslaitosten sisempi (T1) ja ulompi (T2) suojavyöhyke. Sisemmälle, n. 1 km:n, suojavyöhykkeelle ei kaavamääräysten mukaan saa sijoittaa uusia tiloja ympärivuotiseen asutukseen. Teollisuusalueelle on maakuntakaavaan 2007 merkitty teollisuus- ja varastoalue (T/kem), jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Teollisuusalueen ympärillä on sisempi ja ulompi suojavyöhyke. Suojavyöhykkeelle ei sallita uutta asutusta, yleisölle tarkoitettuja kokoontumistiloja tai uusia yleisiä virkistysalueita. Suojavyöhykkeitä ulommaksi merkitty konsultointivyöhykkeen raja ulottuu 2 km:n etäisyydelle (T/kem)-aluevarauksen reunasta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehdas (kone- ja prosessihallit, kompressorirakennus, valvomo ja toimistotilat) sekä siihen liittyvät toiminnat (nestemäisten kaasujen varastosäiliöt, laboratorio ja tarvikemyymälä, korjaamo- ja pesuhallirakennus sekä logistiikkakeskus ja kuljetuskonttori) sijaitsevat Porvoon kaupungissa Kilpilahden teollisuusalueella vajaan 20 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta lounaaseen. Pääosa Kilpilahden teollisuusalueesta on sen koillisosassa sijaitsevan Neste Oil Oyj:n öljynjalostamon ja siihen liittyvien toimintojen (kuten

3 (30) voimalaitos, säiliöalue ja satama) käytössä. Kilpilahden teollisuusalueella toimii myös useita muita, pääasiassa kemian alan yrityksiä, joista suurimmat ovat öljynjalostamon eteläpuolella sijaitsevat Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaat ja petrokemian tehtaista lounaaseen sijaitsevat Borealis Polymers Oy:n muovitehtaat. Oy AGA Ab:n ilmakaasutehdas sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueen eteläosassa ns. urakoitsija-alueen pohjoisosassa Neste Oil Oyj:ltä vuokratulla kiinteistöllä Borealis Polymers Oy:n muovitehtaiden itäpuolella muovitehtaiden ja petrokemian tehtaiden välissä. Ilmakaasutehtaan itäpuolelle n. 55-100 m:n etäisyydelle tehtaasta ja sen maakaasun nesteytysyksiköstä sekä typpi- ja happisäiliöistä rakennetaan vuonna 2010 toimintansa aloittava Gasum Oy:n nesteytetyn maakaasun tuotantolaitos (LNG-tuotantolaitos). Kauempana ilmakaasutehtaan itäpuolella on StyroChem Finland Oy:n polystyreenimuovia valmistava tehdas. Ilmakaasutehtaan pohjoispuolella on tie ja rautatie. Ilmakaasutehdasalueen eteläpuolella ja kauempana pohjoispuolella on rakentamatonta metsämaata sekä kaakkoispuolella metsikkö- ja suoalue. Kilpilahden teollisuusalueella on lisäksi mm. Oy AGA Ab:n hiilidioksidin talteenottolaitos, Oy Innogas Ab:n nestekaasun täyttölaitos, M-I Finland Oy:n DRA-lisäainetta valmistava FIA-tehdas, Ashland Finland Oy:n polyesterihartseja valmistavat tehtaat, Fingrid Oyj:n kaasuturbiinivoimalaitos, Perstorp Oy:n tuote- ja prosessikehitysyhtiö sekä Neste Jacobs Oy:n suunnitteluyritys. Kilpilahden teollisuusalueella on myös teknologiakeskus sekä maan- ja rautatieterminaalit. Alueella toimii myös useita alueen toiminnanharjoittajia palvelevia yrityksiä. Kilpilahden teollisuusalueella toimivissa yrityksissä työskentelee yhteensä n. 3 500 henkilöä, mutta tilapäisten huoltojen yhteydessä henkilömäärä voi kasvaa jopa 3 000 henkilöllä. Kilpilahden teollisuusaluetta ympäröivät alueet ovat pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Pohjoisessa ja idässä Kilpilahden teollisuusalue rajoittuu mereen. Asutus ja lähimmät häiriintyvät kohteet Lähimmät asuintalot sijaitsevat n. 0,7 km:n etäisyydellä ilmakaasutehtaasta etelään. Noin kilometrin etäisyydellä ilmakaasutehtaasta etelään sijaitsevassa Svartbäckin kylässä asuu vakituisesti n. 60 henkilöä. Nikubyn alueella kaakossa on muutamia asuintaloja 1 2 km:n etäisyydellä ilmakaasutehtaasta. Nybyn kylä sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueen pohjoispuolella n. 2 km:n ja Kringelmalmin kylätaajama lounaassa n. 3 km:n etäisyydellä. Kahden kilometrin etäisyydellä teollisuusalueesta asuu muutamia satoja henkilöitä. Kilpilahden teollisuusalueen läheisyydessä on myös useita lomaasutuskäytössä olevia kiinteistöjä, mm. pohjoisessa Illvardenissa ja Rantakylässä sekä etelässä Nikubyssä. Noin kilometrin etäisyydellä laitos-

4 (30) Ympäristön tila ja laatu alueesta kaakkoon Nikuvikenissä on Keravan kaupungin virkistysalue ja venesatama. Neste Oil Oyj:n työterveysasema sijaitsee Nubyn kylässä n. 2 km:n etäisyydellä ilmakaasutehtaasta teollisuusalueen pohjoispuolella. Alueen hydrologia, geologia sekä ympäristön luonnon ja vesistöjen tila Ilmanlaatu Kilpilahden teollisuusalue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Ilmakaasutehdasta lähin vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (Kulloon Mickelsböle 0161307) sijaitsee Kulloon kylän pohjoispuolella n. 5 km:n etäisyydellä tehdasalueesta luoteeseen. Kilpilahden alue ja sen lähiympäristö ovat tyypillistä rannikkoaluetta, jossa maaperä on peruskalliota tai moreenia. Oy AGA Ab:n ilmakaasutehtaan alueelle on tehtaan rakentamisvaiheessa viety täytemaata. Luonnollinen maaperä täytemaan alla 0 5 m:n syvyyteen maanpinnasta on moreenia tai soraa ja nykyisellä piha-alueella alueen itäosassa täytemaakerroksen alla on soraa. Piha-alueen itäpuolella ohuen humus- tai turvekerroksen alla on soraa, savista silttiä ja moreenia. Alueen maaperä on huonosti vettä johtavaa ja pintavesi imeytyy siihen huonosti. Kilpilahden alueen pintavedet virtaavat mereen neljää suurta ja useaa pientä ojaa tai puroa pitkin. Ilmakaasutehdasalueelta pintavedet ohjautuvat mereen Nikuvikenissä tehdasalueen kaakkoispuolella. Lähin luonnonsuojelualue on n. 2 km:n etäisyydellä teollisuusalueesta etelään sijaitseva mäntyvaltainen kallioniemi Kilpilahdessa. Lähin Natura 2000 suojeluverkostoon kuuluva alue on valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan sisältyvä, kolmesta erillisestä Sipoon ja Porvoon rajalla sijaitsevasta suosta muodostuva Boxin suoalue (FI0100068) n. 1 km:n etäisyydellä teollisuusalueen länsi-lounaispuolella. Merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Porvoon seudulla ovat Kilpilahden teollisuusalueen, energiantuotannon ja tieliikenteen päästöt. Porvoon seudulla on tehty 1960 1970 luvuilta lähtien lukuisia, lähinnä Kilpilahden teollisuusalueen tuotantolaitosten päästöjen vaikutusaluetta koskevia selvityksiä ja mittauksia. Kilpilahden teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ovat typenoksideja, rikkidioksidia, hiilivetyjä ja hiukkasia. Kilpilahden teollisuusalueen päästöt heikentävät ajoittain lähialueen ilmanlaatua. Neste Oil Oyj seuraa Kilpilahden teollisuusalueen ympäristön ilmanlaatua mittaamalla jatkuvatoimisesti ulkoilman rikkidioksidi-, typenoksidija otsonipitoisuuksia sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia. Mittausasemat sijaitsevat Riemarissa Kilpilahden teollisuusalueen suojavyöhykkeellä (ns. teollisuusasema) ja Mustijoella (ns. teollisuustaustaasema) sekä Sipoon Löparössä (ns. tausta-asema). Ilmanlaadun mittausverkostoon kuuluu myös erillinen säähavaintoasema.

5 (30) Vuonna 2007 hengitettävien hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisesti yhdellä Porvoon keskustassa vilkasliikenteisessä ympäristössä Mannerheiminkadulla sijaitsevalla kiinteällä mittausasemalla. Typpidioksidipitoisuuksia mitattiin vuonna 2007 Porvoossa myös passiivikeräinmenetelmällä kolmessa mittauspisteessä. Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia kasvillisuuteen seurataan viiden vuoden välein suoritettavien bioindikaattoritutkimusten avulla. Bioindikaattoreina on käytetty puiden neulasia sekä runkojäkälien esiintymistä ja kuntoa. Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2007 (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 16/2008, Uudenmaan ympäristökeskus) selvityksen mukaan Porvoon ilmanlaatu oli vuonna 2007 valtaosan ajasta hyvää tai tyydyttävää. Keväällä katupölyaikaan hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet olivat ajoittain korkeita ja ilmanlaatu huono tai erittäin huono. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet olivat vuonna 2007 tavanomaista alhaisemmat. Otsonin terveysperusteinen vuoden 2010 tavoitearvo ei ylittynyt Porvoossa Kilpilahden alueella. Kilpilahden ympäristössä tausta-asemilla ja YTV:n pääkaupunkiseudun mittausasemilla mitattujen otsonipitoisuuksien perusteella voidaan arvioida, että otsonin terveys- ja kasvillisuusperusteiset pitkän ajan tavoitteet ylittyivät vuonna 2007 Porvoossa. Mitatut rikkidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet rikkidioksidille annettuja ohjetai raja-arvoja Mustijoen ja Löparön mittausasemilla. Sormipaisukarpeen kunto Porvoon näytealoilla oli vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa hieman huonompi kuin Uudellamaalla ja Itä- Uudellamaalla keskimäärin, mutta toisaalta jäkälälajisto oli keskimääräistä runsaampaa. Pahasti vaurioitunutta sormipaisukarve oli yhdellä näytealalla Porvoon keskustassa ja Kilpilahden alueella. Muualla sormipaisukarve oli lievästi vaurioitunutta. Maaperän ja pohjaveden tila Oy AGA Ab:n tehdasalue on asfaltoitu lukuunottamatta nestemäisen hapen ja typen varastosäiliö- ja lastausaluetta ja säiliöautojen pysäköintialuetta, joka on kivetetty betonipohjainen alue. Kilpilahden teollisuusalueen maaperässä on kemikaaleja erilaisten vuotojen seurauksena mm. Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaan alueella, mutta Kilpilahden teollisuusalueen pohjavesi ei ole merkittävästi likaantunut näitä yksittäistapauksia lukuunottamatta. Oy AGA Ab:n laitosalueen maaperään ei tiedetä päässeen epäpuhtauksia. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Kilpilahden alueen melu muodostuu Kilpilahden teollisuusalueella sijaitsevien laitosten toiminnoista aiheutuvasta melusta. Teollisuusalueen voimakkaimmat melulähteet sijaitsevat öljynjalostamon, petrokemian tehtaiden ja muovitehtaiden alueella. Teollisuusmelulähteet aiheuttavat jatkuvaa, tasaista melua ympäri vuorokauden.

6 (30) Kilpilahden alueen liikenne muodostuu pääasiassa teollisuusalueen toimintaan liittyvästä satama-, juna- ja raskasliikenteestä sekä työpaikkaliikenteestä. Kilpilahden teollisuusalueelle liikenne kulkee teollisuusalueen pohjoispuolelta maantietä 148 ja Svartbäckintietä pitkin. Kilpilahden alueelle suunnitteilla oleva uusi tieyhteys rakennetaan teollisuusalueen länsipuolelta pohjoisesta maantieltä 170 (vanha Porvoontie). Maantiellä 148 kulkee arkipäivisin keskimäärin 7 600 ajoneuvoa/d, josta raskasliikenteen osuus on n. 20 %. Oy AGA Ab:n toimintaan liittyvä tuotetoimituksista muodostuva raskasliikenne (ympäri vuorokauden enimmillään 10 säiliöautoa/d) on alle 1 % Kilpilahden teollisuusalueen raskasliikennemäärästä. Kilpilahden tehdasalueelle päättyy myös teollisuusalueen tuotantolaitosten tarpeita palveleva teollisuusrautatie. Kilpilahden teollisuusalueen aiheuttamaa melua mitataan vuosittain Kilpilahden teollisuusalueen merkittävimpien teollisuusmelulähteiden (öljynjalostamo, petrokemian tehtaat ja muovitehtaat) ympäristössä sijaitsevissa 20 mittauspisteessä. Vuonna 2007 melulle annetut ohjearvot ylittyivät muutamia kertoja näiden tuotantolaitosten tai sataman toiminnan aiheuttaman melun ja soihdutusten seurauksena. Soihtuja on käytössä teollisuusalueen koillisosassa sijaitsevalla Neste Oil Oyj:n öljynjalostamolla sekä Borealis Polymers Oy:n tuotantolaitoksilla, joilta soihtujen aiheuttama melu kohdistuu erityisesti teollisuusalueen etelä- ja lounaispuolelle. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Oy AGA Ab:n vuonna 1989 rakennetun Kilpilahden ilmakaasutehtaan toiminta käsittää teollisuuden raaka-aineena käytettävien kaasumaisen ja nestemäisen typen, kaasumaisen ja nestemäisen hapen sekä nestemäisen argonin valmistuksen, varastoinnin, lähetyksen ja jakelun. Teollisuuskaasujen valmistus tapahtuu erottamalla ilmassa oleva typpi, happi ja argon puhtaiksi aineiksi nesteyttämällä ilma ja tislaamalla komponentit erikseen. Tehtaan päätuotteena on kaasumainen typpi, joka toimitetaan putkea pitkin Kilpilahden teollisuusalueella sijaitseville asiakkaille. Nestemäiset ilmakaasut varastoidaan tehtaan piha-alueella olevissa säiliöissä, joista ne kuljetetaan säiliöautoilla eri käyttökohteisiin. Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehtaan yhteydessä on vuonna 1995 rakennettu maakaasun nesteytysyksikkö, joka siirtyy Gasum Oy:n omistukseen ja jää alueelle varalaitokseksi, kun sen viereen rakennettavan Gasum Oy:n uuden nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksen toiminta alkaa vuonna 2010. Maakaasun nesteytys tapahtuu jäähdyttämällä maakaasua lämmönvaihtimessa nestemäisen typen avulla. Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehtaan työntekijämäärä on 4 henkilöä, jotka kaikki ovat päivävuorossa.

7 (30) Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Prosessit Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehtaalla valmistetaan erilaisissa teollisuusprosesseissa käytettävää typpeä, happea ja argonia. Tehtaan tuotantokapasiteetti on 8 000 m 3 (n)/h kaasumaista typpeä (GAN, ei luokiteltu vaaralliseksi valmisteeksi), 4 400 kg/h nestemäistä typpeä (LIN, ei luokiteltu vaaralliseksi valmisteeksi), 7 300 kg/h nestemäistä happea (LOX, haitallisuusluokitus O) ja 440 kg/h nestemäistä argonia (LAR, ei luokiteltu vaaralliseksi aineeksi). Kilpilahden ilmakaasutehtaan tuotantomäärät ovat vuosina 2006 2008 olleet: Tuotteet 2006 2007 2008 Kaasumainen typpi, GAN 66 900 000 m 3 74 700 000 m 3 80 800 000 m 3 Nestemäinen typpi, LIN 54 000 t 55 000 t 47 000 t Nestemäinen happi, LOX 43 600 t 43 400 t 39 500 t Nestemäinen argon, LAR 4 100 t 4 500 t 4 100 t Vuonna 2008 maakaasun nesteytysyksikössä valmistettiin 2 000 t/a nesteytettyä maakaasua. Vuoden 2009 tuotantomääräksi on arvioitu 4 000 t/a. Laitoksen maksimituotantokapasiteetti nesteytettyä maakaasua on 8 000 t/a. Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehdas on jatkuvassa toiminnassa (24 h/d) ympäri vuoden (n. 8 500 h/a) noin viikon vuosihuoltojaksoa lukuunottamatta. Vuonna 2008 tuotantopäiviä oli 360. Maakaasun nesteytysyksikön käyntiaika oli 4 000 h/a vuonna 2008, jolloin tuotantopäivien lukumäärä oli 185. Tuotantoprosessit Ilmakaasuprosessi Ilmakaasutehtaalla raaka-aineena käytettävä ilma imetään tehtaan katolla olevaan suodatinyksikköön, jossa ilmasta poistetaan pöly ja muut partikkelit, minkä jälkeen puhdistettu ilma puristetaan kolmivaiheisessa turbokompressorissa. Paineistettu ilma esijäähdytetään vesi-, glykoli- ja ammoniakkijäähdytyksestä muodostuvassa suljetussa jäähdytysjärjestelmässä. Esijäähdytyksen jälkeen ilma johdetaan molekyyliseuloille (2 kpl), joissa ilmasta poistetaan adsorboimalla vesi, hiilivedyt ja hiilidioksidi. Molekyyliseulat regeneroidaan automaattisesti johtamalla niiden läpi ilmakaasuprosessista saatavaa kuivaa, sähkölämmittimellä lämmitettyä kuumaa typpikaasua. Ilma jäähdytetään lämmönvaihtimissa, joissa välittäjäaineina käytetään ilmakaasuprosessista saatavia kylmiä happi- ja typpikaasuja. Typpikaasun sisältämä kylmyys otetaan talteen lämmönvaihtimessa ennen kuin typpikaasu komprimoidaan asiakkaan haluamaan paineeseen ja toimitetaan putkitoimituksena asiakkaan prosessiin. Lämmönvaihtimissa nes-

8 (30) teytynyt ilma erotetaan tislauspuhdistuksen avulla kolonneissa puhtaiksi happi- ja typpituotteiksi. Argonia sisältävä sivuvirta johdetaan argonpuhdistusyksikköön, jonne argonin puhdistustislauksessa hapenpoistokatalyyttinä käytettävä vetykaasu johdetaan putkea pitkin Borealis Polymers Oy:ltä. Vedyn siirtoputki on putkisillassa korkealla kulkureittien yläpuolella. Ilmakaasuprosessissa valmistetut nestemäiset tuotteet (happi, typpi ja argon) varastoidaan tehtaan piha-alueella olevissa varastosäiliöissä, joihin ne johdetaan tehtaalta korkealla kulkureittien yläpuolella putkisilloissa olevissa siirtoputkissa. Nestemäiset tuotteet lastataan säiliöautoihin varastosäiliöiden vieressä olevissa lastauskatoksissa ja toimitetaan asiakkaille. Kaasumaiset tuotteet (typpikaasu) komprimoidaan asiakkaan haluamaan paineeseen ja johdetaan putkisilloissa olevia siirtoputkia pitkin Kilpilahden teollisuusalueella sijaitsevien asiakkaiden prosesseihin. Maakaasun nesteytysprosessi Raaka-aineena käytettävä maakaasu johdetaan maakaasun nesteytysyksikköön Neste Oil Oyj:n maakaasuverkostosta siirtoputkessa, joka on putkisillassa korkealla kulkureittien yläpuolella. Maakaasun paine alennetaan paineenalentajalla ja maakaasusta poistetaan kosteus pisaraerottimessa, minkä jälkeen se kuivataan adsorptiokuivaimella. Kuivain elvytetään puhaltamalla sen läpi sähkölämmittimellä lämmitettyä typpikaasua. Kuivaimen jälkeen kaasussa mahdollisesti oleva pöly poistetaan pölynerottimessa suodattamalla. Maakaasun painetta alennetaan edelleen ja kaasu johdetaan lämmönvaihtimeen, jossa maakaasu nesteytyy jäähdytettäessä. Lämmönvaihtimessa käytetään nesteyttävänä välittäjäaineena Oy AGA Ab:n ilmakaasutehtaalla valmistettua nestemäistä typpeä. Lämmönvaihtimesta nesteytynyt maakaasu valuu hydrostaattisen paineen avulla tehtaan pihaalueella oleviin nestemäisen maakaasun varastosäiliöihin. Maakaasun nesteytysprosessia ohjataan varastosäiliön pinnankorkeuden mukaan. Prosessin käynnistys ja alasajo on automatisoitu sekvenssiohjelman avulla. Nesteyttävänä aineena käytetty nestemäinen typpi kaasuuntuu lämmönvaihtimessa ja muodostunutta typpikaasua käytetään kuivaimen elvytyskaasuna. Prosessissa kaasuuntuvaa maakaasua ei puhalleta ulkoilmaan, vaan maakaasuhöyryt johdetaan poltettavaksi tehtaan piha-alueella olevaan n. 15 m korkeaan soihtuun. Soihtupolttimeen johdetaan myös pieni sivuvirta maakaasua soihdun sytyttämiseksi ja varmistusliekin aikaansaamiseksi

9 (30) Raaka-aineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi Ilmakaasutehtaan raaka-aineena käytettävän ilman kulutus on n. 350 000 t/a. Ilma sisältää 78 % typpeä, 21 % happea ja n. 1 % argonia sekä pieniä määriä muita kaasuja. Ilmakaasujen (nestemäinen happi, haitallisuusluokitus O, R8) lisäksi muita tehtaalla käsiteltäviä kemikaalilainsäädännön mukaisesti haitalliseksi luokiteltuja kemikaaleja ovat raaka-argonin puhdistuksessa hapenpoistokatalyyttinä käytettävä vetykaasu (haitallisuusluokitus F+, kulutus n. 10 m 3 /h eli 100 000 m 3 /a) ja ilmakaasujen esijäähdytyksessä kylmäaineena suljetussa jäähdytysjärjestelmässä käytettävä ammoniakki (T, N, R10, kulutus n. 150 kg/a). Jäänestokemikaalina käytetään etyleeniglykolia (Xn, kulutus 100 l/a). Lisäksi ilmakaasutehtaan kompressoreissa käytetään voiteluöljyä (Xn, kulutus n. 1,5 t/a). Typpeä ja argonia ei ole luokiteltu ympäristölle vaarallisiksi aineiksi. Maakaasun nesteytysyksikössä käytetään n. 4 000 t/a maakaasua (haitallisuusluokitus F +). Oy AGA Ab:n ilmakaasutehtaalla käsitellään ja varastoidaan samanaikaisesti enimmillään kemikaaleja seuraavasti: Kemikaali Haitallisuusluokitus Maksimimäärä tehdasalueella Nestemäinen happi O, R8 1 822 t/a Nestemäinen typpi - 4 100 t/a Nestemäinen argon - 220 t/a Vetykaasupullot F+, R12 120 m 3 /a Ammoniakki T, N, R10 0,15 t/a Voiteluöljy Xn 1,5 t/a Etyleeniglykoli Xn 100 l/a Nestemäinen maakaasu F+, R12 40 t/a Nestemäinen happi varastoidaan kahdessa tehtaan piha-alueella kivetyllä betonialustalla olevassa paineistetussa pystysäiliössä (1 500 m 3 ja 82 m 3 ). Nestemäinen typpi varastoidaan neljässä tehtaan piha-alueella kivetyllä betonialustalla olevassa paineistetussa pystysäiliössä (3 000 m 3, 2 000 m 3 ja 2 x 75 m 3 ). Nestemäinen argon varastoidaan kahdessa tehtaan asfaltoidulla piha-alueella olevassa paineistetussa pystysäiliössä (2 x 82,5 m 3 ). Nesteytetty maakaasu varastoidaan kahdessa tehtaan asfaltoidulla piha-alueella vaakatasossa olevassa paineistetussa säiliössä (108 m 3 ja 75 m 3 ). Varastosäiliöt ovat eristettyjä, teräskuorisia kaksoisvaippasäiliöitä, joissa on paineenalennusventtiilit ja ylitäytönestimet. Pieni osa tehtaalla käytettävistä kemikaaleista (muutamia satoja litroja kerrallaan) varastoidaan tehdasrakennuksessa. Ilmakaasuprosessin esijäähdytyksessä käytettävää ammoniakkia varastoidaan pieniä määriä pulloissa tehdasrakennuksen yhteydessä olevassa kemikaalivarastossa. Kompressoreissa käytettävä voiteluöljy varastoidaan kompressorien (4 kpl) sisällä olevissa säiliöissä, joiden tilavuus on yhteensä 4 750 l. Jäähdytysprosessissa käytettävä etyleeniglykoli kiertää suljetussa jäähdytysjärjestelmässä eikä sitä varastoida tehdasalueella.

10 (30) Energiankäyttö ja polttoaineet Muut prosessit Raaka-argonin puhdistuksessa käytettävä vety saadaan pääasiassa putkitoimituksena Borealis Polymers Oy:ltä. Putkitoimituksen varmistuksena käytettävät 40 l:n vetypullot varastoidaan tehdasrakennuksen yhteydessä olevassa pullovarastossa, jossa on enimmillään kuusi 12 pullon pakettia. Säiliöautojen pesuhallirakennuksessa on yksi 500 l:n muovisäiliö autojen pesunesteitä (haitallisuusluokitus Xi) varten. Pesunesteiden varastotila on viemäröity Kilpilahden teollisuusalueen viemäriverkostoon. Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehtaan tarvitsema energia tulee Neste Oil Oyj:ltä. Kilpilahden ilmakaasutehtaan sähkönkulutus on n. 75 GWh/a ja höyrynkulutus n. 1 000 t/a. Sähköä käytetään pääasiassa ilman komprimointiin. Höyryä käytetään lähinnä varajärjestelmissä. Veden käyttö Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehtaalla käytettävä talousvesi ja konehallitilojen sekä säiliöautojen puhdistuksessa käytettävä pesuvesi otetaan Porvoon kaupungin vesijohtoverkosta. Veden kulutus on ollut 780 m 3 /a vuonna 2006, 6 177 m 3 /a vuonna 2007 ja 3 744 m 3 /a vuonna 2008. Ilmakaasujen ja laitteiden jäähdytyksessä käytettävä vesi otetaan Kilpilahden teollisuusalueen jäähdytysvesitorneista, joista jäähdytysvesi kiertää Kilpilahden teollisuusalueella oleviin eri käyttökohteisiin suljetussa jäähdytysvesijärjestelmässä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Ilmakaasutehtaan raaka-aineena käytetään ilmaa eikä tehtaan toiminnasta luvan hakijan mukaan melun lisäksi aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan, vesiin tai viemäriin. Euroopan yhteisön komissio ei ole laatinut ilmakaasutehtaille parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssiasiakirjaa (BREF, IPPC). Kilpilahden ilmakaasutehdas on rakennettu vuonna 1989 senhetkisen parhaan teknisen tietämyksen perusteella. Oy AGA Ab seuraa kaasujen valmistusmenetelmien kehittymistä ja toiminnassa toteutetaan jatkuvan kehittämisen ja parantamisen periaatteita, joissa keskeisenä asiana on henkilöstön turvallisuuden lisäksi ympäristöstä huolehtiminen. Toimintaan liittyvät riskit pidetään hallinnassa jatkuvalla kehitystyöllä, tuotantolaitteistojen kunnossapitotoiminnalla ja henkilöstön koulutuksella. Oy AGA Ab on liittynyt kauppa- ja teollisuusministeriön ja Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton välillä solmittuun sopimukseen energiansäästön edistämisestä teollisuudessa (ns. Motiva-sopimus).

11 (30) Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Oy AGA Ab:llä on standardin ISO 14001 mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ja standardin ISO 18001 mukainen työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jäte- ja jäähdytysvedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Jätevedet Kilpilahden ilmakaasutehtaan prosessi- ja sosiaalijätevedet johdetaan Kilpilahden teollisuusalueen viemäriverkostoon. Ilmakaasutehtaan tuotantoprosesseissa ei muodostu viemäriin johdettavia jätevesiä, joten tehtaan prosessijätevedet koostuvat konehallitilojen ja säiliöautojen puhdistuksessa muodostuvista pesuvesistä, jotka johdetaan viemäriin pintahälytyksellä varustettujen öljynerotuskaivojen kautta. Öljynerotuskaivot (2 kpl) sijaitsevat ilmakaasutehtaan konehallirakennuksen ja autojen pesuhallirakennuksen yhteydessä. Viemäriin johdettujen jätevesien määrä vaihtelee autojen pesuhallissa säiliöautojen puhdistuksessa käytettävän vesimäärän mukaan. Ilmakaasutehtaalta ei johdeta vesiin tai viemäriin valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1022/2006) liitteessä 1 mainittuja aineita eikä tehtaan normaalitoiminnasta aiheudu haitallisia päästöjä vesiin tai viemäriin. Jäähdytysvedet Kilpilahden ilmakaasutehtaalla laitteiden ja paineistetun ilman esijäähdytyksessä käytettävä vesi kiertää omassa suljetussa jäähdytysvesijärjestelmässä eikä tehtaalla muodostu vesiin tai viemäriin johdettavia jäähdytysvesiä. Sade- ja hulevedet Oy AGA Ab:n ilmakaasutehtaan piha-alue on asfaltoitu nestemäisen hapen ja typen kivetettyä betonipohjaista varastosäiliö- ja lastausaluetta ja säiliöautojen pysäköintialuetta lukuunottamatta. Tehtaan piha-, varastosäiliö- ja lastausalueen sade- ja hulevedet ohjautuvat alueen sadevesiviemärien ja tehdasalueen ympäristössä olevien ojien kautta mereen Nikuvikenissä tehdasalueen kaakkoispuolella n. 1,3 km:n etäisyydellä tehdasalueesta. Konehallirakennuksen ja autojen pesuhallirakennuksen yhteydessä olevissa piha-alueen sadevesikaivoissa on hälytyksellä varustetut öljynerottimet. Päästöt ilmaan ja päästöjen vähentäminen Kilpilahden ilmakaasutehtaan toiminnoista aiheutuvat ilmaan johdettavat päästöt ovat pääasiassa lämmönvaihtimessa välittäjäaineina käytettyä kaasuuntunutta happea ja typpeä. Ulospuhalluksissa muodostuu myös

12 (30) pieniä määriä vetyä ja argonia. Ulospuhalluskaasut johdetaan ulkoilmaan tehtaan katolla olevien poistoputkien kautta. Nesteytetyn maakaasun tuotantoprosessista haihtuva maakaasu poltetaan soihdussa, jossa muodostuu vesihöyryn ja hiilidioksidin lisäksi typenoksideja. Melu ja tärinä Ilmakaasutehtaan toiminnoista aiheutuva melu on jatkuvaa, tasaista kohinaa ympäri vuorokauden tuotekuljetuksista aiheutuvaa raskasliikenteen melua lukuunottamatta. Tehtaan toiminnan aiheuttama melu muodostuu pääasiassa kompressorien ja pumppujen sekä typen ja hapen ulospuhallusten aiheuttamasta melusta. Kompressorit ja pumput sijaitsevat rakennuksen sisätiloissa eikä niistä aiheudu melua ympäristöön. Ulospuhalluksista aiheutuvaa melua vähennetään äänenvaimentimilla. Melutason on ilmakaasutehtaan merkittävimpien melulähteiden melupäästömittausten perusteella vuonna 1993 laaditun leviämisselvityksen perusteella arvioitu ilmakaasutehtaan läheisyydessä Kilpilahden teollisuusalueella olevan alle 85 db(a) ja n. 200 m:n etäisyydellä ilmakaasutehtaasta alle 45 db (A). Luvan hakijan mukaan maakaasun nesteytysyksikön soihtu sijaitsee tehdasalueen keskellä eikä siitä aiheudu melua ympäristöön. Jätteet sekä niiden käsittely, hyödyntäminen ja varastointi Oy AGA Ab:n ilmakaasutehtaan toiminnassa syntyvien jätteiden määrä on vähäinen muodostuen toimistopaperi-, pahvi- ja metallijätteiden (jätenimikkeet 200101 ja 200140) lisäksi pääasiassa huoltotöiden yhteydessä muodostuvista maalijätteistä (200127, 0,02 t/a), liuottimista (140603, 40 l/a) ja loistelampuista (200121, 50 kpl/a) sekä käytetyistä ilmansuodattimista (150203, n. 1 t/a). Öljynerotuskaivot (öljynerotuskaivojäte 130507) tyhjennetään imuautolla kaksi kertaa vuodessa. Tehtaan toiminnassa muodostuu myös vähäisiä määriä jäteöljyä (130208, n. 1 000 l/a) sekä muita öljypitoisia jätteitä (kuten öljyiset trasselit 130899, 0,1 t/a). Ongelmajätteet toimitetaan Oy Ekokem Ab:lle kerran vuodessa. Sekalainen yhdyskuntajäte (200301, n. 2 t/a), joka sisältää myös ilmakaasujen tuotantoprosessin käytetyt ilmansuodattimet, toimitetaan kaatopaikalle. Oy AGA Ab:n ilmakaasutehtaan toiminnassa muodostuvat jätteet lajitellaan, välivarastoidaan ja toimitetaan käsiteltäviksi yhdessä Kilpilahden teollisuusalueella muodostuvien vastaavien jätteiden kanssa. Päästöt maaperään (estäminen) Ilmakaasutehtaan normaalitoiminnassa ei synny päästöjä maaperään. Nestemäisten ilmakaasujen varastosäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä, joissa on hälytyksellä varustettu pintanäyttö ja ylitäytönestimet. Ilmakaasujen siirtoputket sijaitsevat putkisilloissa korkealla kulkureittien yläpuolella.

13 (30) Tehdasalue on asfaltoitu nestemäisen hapen ja typen kivetettyä betonipohjaista varastosäiliö- ja lastausaluetta lukuun ottamatta. Tehdasalueen sadevesikaivoissa on hälytyksellä varustetut öljynerottimet konehallirakennuksen ja säiliöautojen pesuhallirakennuksen yhteydessä. Häiriötilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Mahdollisten laiterikkojen tai prosessin häiriötilanteiden, kuten sähkökatkos, seurauksena ilmakaasujen tuotantoprosessi pysähtyy välittömästi eikä tavanomaisesta poikkeavia päästöjä tai jätteitä synny. Mahdollisissa tulipalotilanteissa tehdasalueen sammutusvedet ohjautuvat piha-alueen sadevesiviemärien ja tehdasalueen ympäristössä olevien avo-ojien kautta mereen. Tehtaan toimisto- ja huoltorakennuksessa sijaitsevissa valvomo-, analyysi- ja ATK-tiloissa on inerttikaasusammutusjärjestelmä eikä niissä muodostu tulipalojen sammutusvesiä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Luvan hakijan mukaan Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehtaan normaalitoiminnasta aiheutuvat päästöt ovat vähäiset eivätkä ne vaikuta merkittävästi ympäristöön. Tehtyjen mittausten perusteella ilmakaasutehtaan aiheuttama melu ei erotu tehtaan ympäristössä sijaitsevien laitosten toiminnasta aiheutuvasta melusta. Tehtaan toiminnan ei ole ilmoitettu aiheuttaneen meluhaittoja tai ympäristössä havaittavaa tärinää. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Oy AGA Ab:n tehdasalue on aidattu alue, jota valvotaan jatkuvatoimisilla valvontakameroilla ympäri vuorokauden. Käyttö- ja päästötarkkailu Ilmakaasujen ja nesteytetyn maakaasun tuotantoprosessia ohjataan ja valvotaan 24 h/d automaattisella ABB-prosessinohjaus- ja käytönvalvontajärjestelmällä. Kilpilahden ilmakaasutehdas ja sen valvomo ovat miehitettyjä maanantaista perjantaihin yhdessä vuorossa. Muuna aikana ilmakaasutehtaan prosessien ohjaus ja valvonta suoritetaan Ruotsista AGA Gas Ab:n Avestan ja maakaasun nesteytysprosessin Oy AGA Ab:n Harjavallan tehtaiden 24 h/d miehitetyistä valvomoista. Ilmakaasujen tuotantoprosessia valvotaan tislauskolonnien jatkuvatoimisten lämpötilamittausten avulla. Nestemäisten ilmakaasutuotteiden varastosäiliöissä on jatkuvatoimiset hälytyksellä varustetut paine- ja pinnankorkeusmittaukset. Öljynerottimien toiminnasta on pintahälytys prosessinvalvontajärjestelmään. Valmiiden tuotteiden lastaukset suoritetaan valvotusti säiliöautojen kuljettajien toimesta.

14 (30) Tehtailla käytettävien raaka-aineiden kulutusta ja tehtaiden tuotantomääriä seurataan. Veden ja sähkön kulutus mitataan ja tehtaiden tuotannosta sekä tehtailla syntyvistä jätteistä pidetään kirjaa. Prosessilaitteet, koneet, siirtoputket ja varastosäiliöt tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti vuosittain. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Oy AGA Ab:n ilmakaasutehtaan normaalitoiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ympäristöön eikä tehtaan toiminnan vaikutuksia ympäristöön tarkkailla erikseen. Kilpilahden teollisuusalueella sijaitsevien laitosten yhteisvaikutuksia ympäristöön seurataan jatkuvatoimisten ilmanlaatumittausten ja vuosittain tehtävien melutasomittausten lisäksi myös seuraamalla Kilpilahden alueen pohja- ja pintavesiä sekä meriveden laatua ja teollisuusalueelta mereen johdettavien päästöjen vaikutuksia kalastoon ja kalastuselinkeinoon. Ilmakaasutehtaan toiminnasta raportoidaan vuosittain Uudenmaan ympäristökeskukselle. Ns. Vahti-vuosiyhteenvetolomakkeilla esitetään mm. tiedot tehtaan tuotannosta sekä tehtaalla käytetyn veden ja energian kulutuksesta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehtaan toiminta on vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) mukaan kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia. Kilpilahden ilmakaasutehtaalla on kemikaalilain edellyttämät luvat. Kilpilahden ilmakaasutehtaasta on tehty vaarojen arviointi ja tehtaalle on laadittu asetuksen (59/1999) mukainen turvallisuusselvitys ja sisäinen pelastussuunnitelma. Merkittävimmät riskit Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehtaan toiminnassa aiheutuvat tehtaalla käytetyistä ja varastoiduista kemikaaleista. Kilpilahden ilmakaasutehtaan toimintaan liittyviä mahdollisia vaaratekijöitä ovat räjähdysten ja tulipalojen lisäksi sammutusvesien mukana ympäristöön pääsevät haitalliset aineet sekä säiliö- ja putkistovuodot ja niiden aiheuttamat vahingot ympäristössä, kuten nestemäisen hapen, typen, argonin tai maakaasun vuotaminen säiliöstä säiliön vahingoittuessa tai lastauksen yhteydessä. Vaaratilanteita voi aiheutua myös ammoniakin, glykolin tai voiteluöljyjen pääsystä piha-alueelle, sadevesiviemäriin ja edelleen vesistöön. Kohonnut happipitoisuus lisää eri materiaalien syttymisherkkyyttä useiden satojen metrien matkalla lisäten myös voimakkaasti palamisnopeutta, joten suuri nestemäisen hapen vuoto säiliöstä lastauksen yhteydessä

15 (30) tai nestehappisäiliön vahingoittuessa voi aiheuttaa suuronnettomuuden. Vetykaasu ja nesteytetty maakaasu ovat helposti syttyviä. Suuriin typpi-, argon- ja maakaasuvuotoihin liittyy tukehtumismahdollisuus. Nestemäisten ilmakaasujen ja nestemäisen maakaasun vuodot voivat aiheuttaa paleltumisvammoja. Ammoniakki ja glykoli ovat värittömiä, myrkyllisiä ja palavia nesteitä. Toimet onnettomuuksien estämiseksi sekä onnettomuus- ja häiriötilanteissa Oy AGA Ab:n tehdasalue on aidattu alue, jota valvotaan jatkuvatoimisilla valvontakameroilla ympäri vuorokauden. Ilmakaasutehtaassa on mahdollisiin vahinkotilanteisiin varauduttu prosessivalvonnan ja laitteiden käyttötarkkailun sekä tarkastus- ja huoltotoimenpiteiden avulla. Käyttöhäiriötilanteissa, kuten sähkökatkos, ilmakaasujen tuotantoprosessi pysähtyy automaattisesti. Laitoksella on myös hätä/seis-painikkeita. Nestemäisten ilmakaasujen varastosäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä, joissa on paineenalennusventtiilit sekä jatkuvatoimisten, hälytyksillä varustettujen paineen- ja pinnankorkeusmittausten lisäksi ylitäytönestimet. Öljynerottimien toiminnasta on pintahälytys prosessinvalvontajärjestelmään. Henkilökunta on koulutettu laitteiden käyttöön ja toiminnat on ohjeistettu. Uudet työntekijät perehdytetään tehtäviinsä kemikaali- ja turvallisuuskoulutuksella. Kemikaaleilla on käyttöturvallisuustiedotteet ja tuotteiden sekä muiden kemikaalien käsittelyssä noudatetaan varovaisuutta. Kemikaalien käytönvalvojat on nimetty. Poikkeamatilanteiden varalle on toimintaohjeet. Koneet ja laitteet ovat ennakkohuollon piirissä. Painelaitteet, putkistot ja säiliöt tarkastetaan ja huolletaan määräajoin. Ilmakaasutehtaalla ja varastosäiliöalueella on hälytyksellä varustettuja neste- ja kaasuvuotoilmaisimia, joista hälytykset ohjautuvat tehtaan automaattiseen valvontajärjestelmään. Ilmakaasutehtaan typpeä ja argonia käsittelevissä yksiköissä on ilman happipitoisuusmittarit. Lisäksi ammoniakkihuoneessa on ammoniakki-ilmaisimet, vety-yksikössä vetyilmaisimet ja maakaasuyksikössä maakaasuilmaisimet. Asfaltin syttymisen ehkäisemiseksi nestemäisen hapen ja typen varastosäiliöt sijaitsevat asfaltoidun alueen ulkopuolella kivetyllä, betonipohjaisella alustalla. Valmiiden tuotteiden lastaukset suoritetaan valvotusti. Tehdasrakennuksessa ja tehtaan piha-alueella on alkusammutuskalustoa. Ilmakaasutehdasrakennuksessa on automaattisia paloilmaisimia, joista hälytykset ohjautuvat valvomoiden lisäksi suoraan myös Kilpilahden teollisuusalueen omalle palokunnalle. Tehtaalla on vesipisteiden ja kiinteiden palopostien lisäksi myös automaattinen sammutusjärjestelmä. Ilmakaasutehtaan toimisto- ja huoltorakennuksessa sijaitsevissa analyysi-, valvomo- ja ATK-tiloissa on auto-

16 (30) maattinen, myös käsilaukaisulla varustettu INERGENkaasusammutusjärjestelmä (inertti kaasu -sammutus). Tehdasalueella on vuotojen varalle imeytysainetta. Paloilmoittimet ja sammutuslaitteistot sekä happi- ja kaasuilmaisimet (ammoniakki, vety, maakaasu) tarkastetaan ja huolletaan vuosittain. Oy AGA Ab:n tehdasalueella suoritetaan vuosittain yhdessä Kilpilahden teollisuusalueen muiden toiminnanharjoittajien kanssa palo- ja hätätilaharjoituksia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 27.5.2005 sekä 13.10.2009. Lupahakemuksesta tiedottaminen Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ja Porvoon kaupungin ilmoitustauluilla 8.9.2005 10.10.2005. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu Oy AGA Ab:n Kilpilahden tehtaalla 13.10.2009, jolloin laitoksessa on myös suoritettu tarkastuskäynti. Muistio No YS 1353/2.11.2009 on liitetty asiakirjoihin. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselta sekä Porvoon kaupungilta, Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Porvoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on 14.9.2005 antamassaan lausunnossa todennut mm., että Oy AGA Ab:n ilmakaasutehtaan ympäristövaikutukset ovat sidoksissa käytettyihin kemikaaleihin sekä tuotteisiin liittyviin riskeihin. Ympäristölupaan on sisällytettävä toimintaa, sen järjestämistä ja valvontaa koskevia ehtoja, joilla ympäristövahinkojen mahdollista syntymistä voidaan ehkäistä ennalta. Lupaan on sisällytettävä määräys toimista mahdollisissa vaaratilanteissa. Vahingoista ja ympäristön kannalta merkittävistä päästöistä on ilmoitettava Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupaan on myös sisällytettävä määräyksiä meluemission rajoittamiseksi.

17 (30) Ympäristölupahakemus on osittain puutteellinen. Hakemusta on täydennettävä mm. konehallin öljynerottimen tilavuustiedoilla ja viemäripiirustuksilla sekä tiedoilla eri turbiini- ja kompressoriyksiköiden sisältämien öljysäiliöiden tilavuudesta ja niissä olevan öljyn määrästä. Konehallissa on lattiakaivoja. Öljynerottimen tai muun öljyvahinkovarojärjestelmän kapasiteetin on oltava sellainen, että siihen vahinkotapauksessa mahtuu suurimman öljysäiliön sisältö (n. 2 000 2 500 l) kokonaisuudessaan. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto on 19.10.2005 antamassaan lausunnossa ympäristönsuojelulautakunnan lausunnossa esitetyn lisäksi todennut mm., että Oy AGA Ab:n ilmakaasutehtaan ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat sidoksissa käytettyihin kemikaaleihin ja tuotteisiin liittyviin riskeihin. Lupaan on sisällytettävä määräys toimista mahdollisissa vahinkotilanteissa. Kaasuvuototilanteisiin on varauduttava riittävillä hälytys- ja tiedonvälitysjärjestelmillä niin, että laitoksen ohittavalle henkilöliikenteelle aiheutuva vaara voidaan rajoittaa mahdollisimman pieneksi myös silloin kuin laitos toimii kaukovalvottuna. Pelastusviranomaisen lausunto edellä mainittujen järjestelmien riittävyydestä olisi tarpeellinen. Vahingoista ja ympäristön kannalta merkittävistä päästöistä on ilmoitettava Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Konehallissa ja ammoniakkihuoneessa on viemäriin johtavia lattiakaivoja. Myös ammoniakin pääsy viemärijärjestelmään on mahdollisissa vahinkotapauksissa estettävä esim. lattiakaivoon asennettavan sulkuventtiilin avulla. Uudenmaan ympäristökeskus on 20.9.2005 antanut lupahakemuksesta lausunnon No YS 1219/20.9.2005. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa 18.11.2005 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Luvan hakija on esittänyt Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 2.12.2005 saapuneessa vastineessa mm. Uudenmaan ympäristökeskuksen, Porvoon kaupungin terveydensuojelujaoston ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan antamissa lausunnoissa edellytettyjä täydennyksiä öljysäiliöiden tilavuustietoihin seuraavasti: Kone max määrä (l) norm määrä (l) TC1 2 200 1 400 TC2 3 300 2 500 Kompander 1 900 1 000 Atlas Copro 100 100 IR (vanha) 500 400 IR (uusi) 550 450 Konehallin öljynerotuskaivon tilavuus on 5 500 l.

18 (30) Oy Aga Ab:lla on alueen teollisuuspalokunnan kanssa palosuojelusopimus, johon kuuluu operatiivisena toimintana mm. pelastustoimintaan liittyvä jälkien korjaus ja ympäristön puhdistus. Ilmakaasutehtaalla on sekä automaattinen INERGEN-sammutusjärjestelmä että sen lisäksi automaattinen hälytysjärjestelmä, josta Neste Oil Oy:n palolaitos saa tiedon välittömästi. Oy AGA Ab:lla on myös regionaaliseen johtamisjärjestelmään perustuva kattava ohjeistus toiminnasta onnettomuustilanteissa, hälytysorganisaatiosta ja vahinkojen ilmoittamisesta viranomaisille. YMPÄRISTÖLUPAVIRANOMAISEN RATKAISU Luparatkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Oy AGA Ab:n ilmakaasutehtaan ja siihen liittyvän maakaasun nesteytysyksikön edellä esitetylle olemassa olevalle toiminnalle seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 1.1. Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehtaan ja siihen liittyvän maakaasun nesteytysyksikön toiminnassa muodostuvat prosessi- ja sosiaalijätevedet sekä tehdasalueen sadevedet ja muut alueen pintavedet on kerättävä hallitusti ja johdettava niin, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. 1.2. Toiminnassa muodostuvat jätevedet sekä sosiaalijätevedet on johdettava Kilpilahden teollisuusalueen jätevesiviemäriverkkoon. Viemäriverkostoon ei kuitenkaan saa päästää kemikaaleja tai jätteitä eikä johtaa jätevesiä niin, että ne heikentävät viemäriverkoston kuntoa tai voivat muodostaa viemäriverkoston tyypillisissä olosuhteissa verkoston kuntoa heikentäviä yhdisteitä taikka haittaavat jätevesien käsittelyä ja jätevedenpuhdistamon toimintaa tai puhdistamolietteen asianmukaista käsittelyä ja hyötykäyttöä. Öljyisten vesien pääsy viemäriin sekä pinta- ja pohjavesiin on estettävä kapasiteetiltaan riittävän kokoisella öljynerottimella. Öljynerotuksen toimivuus on tarkastettava säännöllisesti. 1.3. Alueen pintavesiin ja maaperään saa johtaa vain puhtaita sade- ja hulevesiä, joissa ei ole tehdasalueella käsiteltäviä kemikaaleja tai tuotteita eikä muita maaperän tai vesien pilaantumisvaaraa aiheuttavia aineita. Mahdollisissa tulipalotilanteissa muodostuvat kemikaaleja sisältävät sammutusvedet on käsiteltävä ja johdettava niiden laadun edellyttämällä tavalla niin, ettei niistä aiheudu pinta- ja pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

19 (30) Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 2. Ilmakaasutehtaan ja nesteytetyn maakaasun tuotantoyksikön toiminnoista aiheutuva melutaso ei saa ylittää tuotantolaitosalueen lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 3, 4, 6, 15, JA 3 a, 5, 6, VNp 659/1996, YMA 1129/2001) 3. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään niin, ettei niistä aiheudu roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyödyntämiskelpoiset jätejakeet, kuten keräyskelpoinen paperi-, pahvi- ja metallijäte, on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat, kaatopaikkakelpoiset jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 4. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet, kuten raskasmetalleja sisältävät loisteputket, jäteöljyt ja muut öljypitoiset jätteet, maali- ja liuotinjätteet sekä muut kemikaaleja sisältävät jätteet, on toimitettava säännöllisesti hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä sekä ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Kemikaalien ja tuotteiden varastointi (YSL 5, 7, 8, 43, JL 6 ) 5.1. Tuotteet ja muut kemikaalit sekä jätteet on varastoitava ja niitä on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa tai vaaraa ympäristölle. 5.2. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetuissa, asianmukaisesti merkityissä säiliössä ja astioissa. Kemikaalien käsittelyssä, siirrossa ja varastoinnissa käytettävien rakenneratkaisujen, materiaalien ja tilojen sekä varastointi- ja lastausalueiden on oltava sellaisia, että vuotojen syntyminen ja kemikaalien pääsy ym-

20 (30) päristöön kemikaalien purkamisen ja siirron ja säiliöiden täytön ja tuotteiden lastauksen tai säiliöiden ja astioiden mahdollisen rikkoutumisen seurauksena estyy. Nestemäisten ilmakaasujen ja nesteytetyn maakaasun varastoinnissa on käytettävä kaksoisvaippasäiliöitä, joissa on oltava ylitäytön estävä hälytys- tai lukitusjärjestelmä. Varastotilojen lattiakaivot ja piha-alueen sadevesikaivot kemikaalien purku-, siirto-, varastointi- ja lastausalueella on varustettava asianmukaisin suojakansin tai viemärien sulkuventtiilein. 5.3. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä, reunakorokkein varustetulla alustalla niin, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin ja sadevesiviemäriin sekä kiinteistössä viemäriin on estettävä. 5.4. Kemikaalien ja jätteiden käsittelyyn ja siirtoon sekä varastointiin käytettävät säiliöt, putkistot ja muut laitteet sekä rakenteet, varastointitilat ja lastausalueet on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Säiliöiden, putkistojen ja muiden laitteiden sekä rakenteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja todetut vauriot on korjattava viipymättä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 7, 8, 43, YSA 30, JL 6 ) 6. Häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavaa melua, päästöjä ilmaan, viemäriin, pintavesiin ja vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin laitteistojen kuntoon saattamiseksi, päästöjen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava myös jätevedenpuhdistamolle. Merkittävistä kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava myös pelastuslaitokselle. 7. Luvan hakijan on oltava selvillä eri toimintojensa (ilmakaasujen ja nesteytetyn maakaasun tuotantoprosessit, varastointi, lastaus säiliöautoihin ja liikenne) aiheuttamista ympäristöriskeistä sekä onnettomuustilanteissa tarvittavista toimenpiteistä ympäristövahinkojen torjumiseksi ja päästöjen leviämisen estämiseksi. Ajan tasalla oleva ympäristöriskiselvitys on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. 8. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita, kuten imeytysmateriaalia, aina helposti saatavilla. Vuotoina ympäris-

21 (30) töön päässeet öljyt, tuotteet sekä muut kemikaalit ja aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 46, 90, JL 6 ) 9. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä Uudenmaan ympäristökeskukselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46 ) 10. Oy AGA Ab:n tehtaalla on oltava ennakkohuolto- ja kunnossapitosuunnitelma ilmakaasutehtaan ja maakaasun nesteytysyksikön toiminnassa muodostuvien päästöjen sekä vahinko- ja onnettomuustilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Suunnitelmaan on sisällytettävä mm. hapen, typen ja argonin sekä nestemäisen maakaasun tuotannon, siirron ja varastoinnin sekä lastauksen turvallisuuteen liittyvien laitteiden (ml. hälyttimet) säännöllisten tarkastusten ja huoltojen lisäksi myös määräyksen 5.4. mukaiset rakenteiden, säiliöiden ja putkistojen sekä viemäriverkoston (ml. viemärikaivot ja öljynerottimet) tarkastukset ja huollot. Järjestelmään on kirjattava tehdyt tarkastukset, havainnot ja huoltotoimenpiteet sekä seuraavan tarkastuksen ajankohta. Ennakkohuolto- ja kunnossapitosuunnitelma sekä tarkastuskirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Raportointi ja kirjanpito (YSL 46, JL 51, 52, JA 22 ) 11. Oy AGA Ab:n on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ilmakaasutehtaan ja maakaasun nesteytysyksikön edellisen vuoden toimintaa koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat laitosten toimintaa koskevat tiedot: - laitosten tuotantotiedot sekä tiedot käytetyistä raaka-aineista ja kemikaaleista (laatu ja määrä t/a, m 3 /a) - tuotannon käyntiajat (h/a) ja tuotantolaitoksella käytetty energiamäärä (GWh/a) - tiedot käytetyn veden kulutuksesta (m 3 /a) - tiedot viemäriverkostoon johdetun jäteveden määrästä (m 3 /a) - tiedot tuotantoprosesseista, varastosäiliöistä ja tuotteiden lastauksesta ilmaan haihtuvista yhdisteistä (laatu ja määrä t/a) sekä päästöjen arviointiperusteet - tiedot (laatu ja määrä t/a) muodostuneista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä niiden käsittelystä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta (toimituspaikka)