Talousesitys S e l v i t y s o s a : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 20. Ammatillinen Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä parantamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon arvostuksen lisääminen. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttää nuorten koulutukseen pääsyn ja joustavien väylien turvaamista ja aikuisväestön mahdollisuuksien lisäämistä. Pääluokan selvitysosassa on asetettu tavoitteeksi, että perusopetuksen vuonna päättävistä 42 % sijoittuu samana vuonna ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja 3 % ammatillisen koulutuksen yhteydessä järjestettäviin valmistaviin koulutuksiin 1). Pääluokan selvitysosassa on asetettu tavoitteeksi, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistymis- ja jatkoopintoihin sijoittumisaste on 77,5 % vuonna. Ammattiopistostrategialla pyritään riittävän vahvan rakenteellisen, toiminnallisen ja taloudellisen perustan muodostamiseen työelämän ja yksilöiden tarpeisiin vastaavan ammatillisen koulutuksen järjestämiselle alueilla ja eri alojen koulutuksessa sekä koulutuksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen. Strategian keskeisinä tavoitteina ovat koulutuksen työelämävastaavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen sekä työelämän osaamistarpeisiin vastaavan koulutuksen saavutettavuus maan eri osissa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä vahvistetaan muodostamalla koulutuksen järjestäjistä etupäässä alueellisia tai muutoin vahvoja ammattiopistoja, joiden toiminta kattaa kaikki ammatillisen koulutuksen palvelut, kehittämistoiminnot ja opetusyksiköt. Pitkälle erikoistuneiden koulutuksen järjestäjien toiminta turvataan. Toimeenpanossa sovitetaan yhteen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämispolitiikan tavoitteet. Ammattiopistojen muodostumista edistetään opetusministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä vuorovaikutteisella hankkeella. Ammatillisia tutkintoja kehitetään osaamiseen ja työelämän toimintakokonaisuuksiin perustuvina siten, että tutkintojen joustavuutta lisätään monipuolistamalla mahdollisuuksia valita ammatillisiin perustutkintoihin osia muista ammatillista tutkinnoista ja mahdollistamalla tutkintojen suorittaminen tarvittaessa myös kohdennetumpaa ammattipätevyyttä tuottava osa kerrallaan. Ammatillisten perustutkintojen työelämävastaavuutta vahvistetaan kehittämällä niitä siten, että ne tuottavat työelämän edellyttämän alakohtaisen ammattipätevyyden sekä laaja-alaisia ammatillisia valmiuksia ja jatkoopiskeluvalmiuksia. Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseen tähdätään myös tuloksellisuusrahoituksella palkitsemalla koulutuksen järjestäjiä mm. tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä ja korkea-asteen jatko-opintoihin sijoittumisesta osana laskennallista rahoitusjärjestelmää. Lisäksi valmistellaan ammatillisen koulutuksen laadunhallintastrategia. Toiminnallinen tuloksellisuus Ammatillisen järjestelmän tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä. Koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat vaatimukset kasvavat samanaikaisesti kun uusien opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä lisää joustavien, opiskelijan tarpeista lähtevien opintopolkujen ja monimuotoisten tukitoimenpiteiden tarvetta. Pääluokan selvitysosassa on asetettu tavoitteeksi, että tutkintoon johtavan ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 8,5 prosenttiin vuonna. Ammatillisen perustutkinnon läpäisyastetta pyritään nostamaan 62 %:iin vuonna, kun se on ollut noin 60 % vuosina 24 26 2). 1) Valmistavia koulutuksia ovat vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava kokeilu (ammattistartti). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousesitys Koulutukseen hakeutumista ja valintaa tehostetaan laajentamalla ammatillisen ja lukiokoulutuksen sähköinen haku- ja tietojärjestelmä asteittain myös yhteishaun ulkopuoliseen toisen asteen koulutukseen. Toiminnan säätely- ja ohjausprosesseja tehostetaan ja selkeytetään kehittämällä sähköistä asiointia ja tietopohjaa. Vakinaistetaan ammattistarttikokeilu (ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava ). Kokeiluissa on kehitetty uusia toimintamalleja ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen, pääsyn ja tutkinnon loppuun suorittamisen tukemiseksi. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeissa kehitetään uusia työpaikkojen ja opiskelijoiden yksilöllisistä tarpeista lähteviä työpaikalla tapahtuvan oppimisen toimintamalleja. Lisäksi kehitetään kannusteita ja tukimuotoja työnantajien laajemmalle osallistumiselle työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämiseen. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden parantamiseen pyritään palkitsemalla koulutuksen järjestäjiä keskeyttämisen vähenemisestä ja läpäisyn paranemisesta osana laskennallista rahoitusjärjestelmää. Toiminnan laajuus Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi otetaan huomioon lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyvät, ilman ammatillista ta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin järjestelmän ulkopuolelta tulevat erityisesti ilman ammatillista ta olevat aikuiset. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uusien opiskelijoiden ja tutkintojen määrät oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 3). Oppilaitosmuotoisen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat ja tutkinnot 25 26 29 Perus yhteensä uudet opiskelijat 54 702 55 235 55 434 58 7 60 4 tutkinnot 34 038 33 981 35 379 36 8 39 5 1. Opetussuunnitelmaperusteinen uudet opiskelijat 47 526 48 118 47 611 50 6 51 9 tutkinnot 30 393 30 225 31 180 32 6 34 8 2. Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava uudet opiskelijat 7 176 7 117 7 823 8 1 8 5 tutkinnot 3 645 3 756 4 219 4 2 4 7 Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräiset vuosiopiskelijamäärät 4) 25 26 Perus yhteensä 133 331 135 405 137 122 138 843 143 150 josta erityisopetus 15 209 16 201 17 030 18 103 18 9 1. Opetussuunnitelmaperusteinen 120 268 122 311 123 832 124 824 128 250 1.1. Perustutkintoon johtava 116 569 118 141 119 015 119 548 122 0 2) Lähde: Tilastokeskus. Läpäisyaste tarkoittaa tässä kolme vuotta tilastointivuotta aikaisemman kalenterivuoden uusista opiskelijoista niiden osuutta, jotka ovat suorittaneet ammatillisen perustutkinnon enintään kolmessa vuodessa koulutuksen aloittamisesta. Läpäisyasteen laskennassa ovat mukana erityisopiskelijat, joita on vuosittain ollut noin 10 % ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärästä. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa ta, oppisopimusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää ta. 3) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30. 4) Lähde: valtionosuusjärjestelmä (keskimääräinen vuosiopiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien aritmeettinen keskiarvo). Oppisopimuskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousesitys 1.2. Peruskoulutukseen valmistavat koulutukset yhteensä 5) 3 699 4 170 4 817 5 276 6 250 josta ammattistarttikokeilu (alkoi 1.8.26) - 250 702 969 1 4 2. Näyttötutkintona suoritettavaan perus- tutkintoon valmistava 13 063 13 094 13 290 14 019 14 9 Oppilaitosmuotoisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät vuoden alussa ja keskimääräiset vuosiopiskelijamäärät 6) 25 26 Kaikki järjestäjät yhteensä 177 175 169 164 156 opiskelijamäärä 133 331 135 405 137 122 138 843 143 150 Kuntajärjestäjät 28 26 23 22 19 opiskelijamäärä 28 614 27 111 26 739 26 566 22 1 Kuntayhtymäjärjestäjät 56 57 55 53 46 opiskelijamäärä 86 179 89 412 91 887 93 529 93 410 Yksityiset järjestäjät 7) 92 91 90 88 90 opiskelijamäärä 17 526 17 879 17 495 17 742 27 5 Valtio koulutuksen järjestäjänä 1 1 1 1 1 opiskelijamäärä 1 012 1 3 1 1 1 7 140 Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista ta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun 29.30 momenteilta, jonka vuoksi taulukossa mainitaan asianomaisessa yhteydessä se talousn luku, johon osa-alueen määräraha sisältyy. Ammatillinen Perus Oppilaitosmuotoinen Oppisopimus Opetussuunnitelmaperusteinen 8) Näyttötutkintoon valmistava Opetussuunnitelmaperusteinen Näyttötutkintoon valmistava Lisä Oppilaitosmuotoinen Oppisopimus Tutkintotavoitteinen Tutkintoon johtamaton Tutkintotavoitteinen Tutkintoon johtamaton 29.20 29.20 29.30 29.30 29.30 29.30 29.30 29.30 01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 3 0 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: Saamelaisalueen keskuksen ja Merenkulun turvallisuuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin korvauksiin. S e l v i t y s o s a : Merenkulun turvallisuuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon ja vesillä liikkuvien 5) Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan kokeilukoulutuksen (ammattistartin). 6) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30. Järjestämislupasäätelyssä ja tilastoinnissa käytetään vuosiopiskelijamääränä kevään ja syksyn tilastointipäivien aritmeettista keskiarvoa. Rahoituksessa ja talousn momenttikohtaisessa laskennassa käytetään painotettua (7/5) keskiarvoa. 7) Sisältää Ilmailulaitos Finavian järjestämän koulutuksen. 8) Opetussuunnitelmaperusteinen jakaantuu perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja valmistaviin koulutuksiin. Valmistavia koulutuksia ovat vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava kokeilu (ammattistartti). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousesitys kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuusta. Tavoitteena on, että vuonna Merenkulun turvallisuuskeskus kouluttaa 4 0 henkilöä. Merenkulun turvallisuuskeskuksen Upinniemen palokeskus antaa palota, joka on edellytyksenä merenkulkijoilta vaadittavien pätevyyksien saamiseksi ja ylläpitämiseksi. Vuosittain koulutukseen otetaan yli 1 3 henkilöä. Saamelaisalueen keskuksen tehtävänä on antaa ta lähinnä saamelaisalueen tarpeita varten, säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria sekä poro- ja muita luontaiselinkeinoja sekä edistää saamenkielen oppimateriaalin tuottamista. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Saamelaisalueen keskuksesta annettu laki uudistetaan vuoden alusta lukien (laki 545/1993 kumotaan). Muutoksella ei ole vaikutuksia keskuksen rahoitukseen. Vuonna keskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 130 ja ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosimäärä noin 30. Henkilötyövuodet 29 tavoite Ammatilliset erityisoppilaitokset 491,6 468,0 0 0 Saamelaisalueen keskus 72,7 58,9 73 72 Merenkulun turvallisuuskeskus 26,4 26,1 27 27 Yhteensä 590,7 553,0 1 99 Toiminnan menot ja tulot (1 0 euroa) 29 varsinainen talous esitys Bruttomenot 39 061 9 925 9 8 Bruttotulot 3 241 1 5 1 5 Nettomenot 35 820 8 425 8 3 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 525 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 860 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 0 euroa) Palkkaratkaisut (missä kertaluonteisen vähennyksen poistumisen johdosta lisäystä 13 0 euroa), valtion palkkausjärjestelmä (missä siirtymäkausien päättämisestä johtuvaa kertaluonteista vähennystä 24 0 euroa) sekä työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä 19 0 euroa) -7 VaEL-maksun muutokset 25 63 Tuottavuustoimet (-0,6 htv) -26 Muu muutos yhteensä -155 Yhteensä -125 talous 8 3 0 29 talous 8 425 0 tilinpäätös 35 156 0 20. Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 3 026 0 euroa. Määrärahaa saa käyttää työssäoppimisen ja muun työpaikalla tapahtuvan oppimisen rahoittamisesta ja koulutuksen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. talous 3 026 0 29 talous 3 026 0 tilinpäätös 3 026 0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousesitys 21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 364 0 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja intihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja hankkeiden maksamiseen ja 3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 70 0 euroa siirtona momentille 29.01.04 (intitoiminta). talous 1 364 0 29 talous 1 434 0 tilinpäätös 1 434 0 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään 649 776 0 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen 2) enintään 6 072 0 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n 1 momentin ja opetusministeriön määräämin perustein 42 :n 2 momentin mukaisten avustusten maksamiseen sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen 3) enintään 4 0 0 euroa avustuksina ammattistarttikokeiluihin ja laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin 4) enintään 851 0 euroa avustuksina valtion erityisoppilaitosten siirrosta yksityisille koulutuksen järjestäjille aiheutuviin menoihin ja 5) enintään 961 0 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan itu käyttö Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * yksikköhinta) 0 1 517 649 kunnallinen ammatillinen (115 5 * 1 212 422 9 825 ) 0 yksityinen ammatillinen (27 5 * 305 227 0 15 346, sis. alv.) Kuntien rahoitusosuus -882 757 0 Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi (635/1998, muut. 238/) 3 0 0 Rahoituslain mukaiset avustukset, yhteiset tehtävät, laatupalkinnot sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitos (enintään) 6 072 0 Ammattistarttikokeilut ja laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet (enintään) 4 0 0 Valtion erityisoppilaitosten siirto yksityisille koulutuksen järjestäjille (enintään) 851 0 Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen (enintään) 961 0 Yhteensä 649 776 0 Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää kuntien osuutena valtion ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan koulutuksen kustannuksiin 851 0 euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 0 euroa) Kustannustason muutos (2,7 %) 16 667 Ylläpitäjärakenteen muutoksesta johtuva yksikköhintojen kasvu 3 938 Opiskelijamäärän muutos 3 0 Kertaluonteisen vähennyksen poistuminen 1 020 Muut muutokset 342 Yhteensä 24 967 talous 649 776 0 29 lisätalous 3 0 0 29 talous 624 809 0 tilinpäätös 561 2 046 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5