PARAISTEN KAUPUNGIN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

PARAISTEN KAUPUNGIN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

SISÄLLYSLUETTELO 4.3 Opiskeluhuolto 4 4.3.1 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 4 4.3.2 Opiskeluhuoltosuunnitelmat ja niiden laatiminen 8 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta 8 Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen 8 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut 9 2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat 9 Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt 10 a. Toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi, 11 b. Yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi, 11 c. Yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi, 11 d. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt, 11 e. Yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa, 11 f. Terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö, 11 g. Opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen, 12 h. Esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa, 12 i. Koulun järjestyssäännöt ja toiminta kurinpitotilanteissa 12 j. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen 12 k. Yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvin voinnin tarkastuksissa, 12 l. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 12 m. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa 13 3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen 13 a. Monialaisen asiantuntijaryhmän (MAR) kokoaminen ja toimintatavat 14 b. Opiskelijahuoltohenkilöstö 14 c. Opiskelijan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa 15 d. Opiskelijahuoltokertomusten laatiminen ja säilytys 15 e. Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi 16 f. Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa 16 2

4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa 16 5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 17 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3 ) Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Palveluiden järjestämisestä vastaa oppilaitoksen sijaintikunta. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 ja 9 ) Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 ) 4.3.1 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet Näissä opetussuunnitelman perusteissa määrätään opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 ) 3

Yhteisöllisen opiskelijahuollon lähtökohtana on opiskelijan ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Toteuttamisessa otetaan huomioon sekä aikuistuvan nuoren itsenäisyyden tukeminen että huoltajien osallistuminen. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä otetaan huomioon yhteistyö myös kunnan muiden nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön [Lukiolaki 21 (1268/2013)]. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja se otetaan huomioon kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto. (Oppilasja opiskelijahuoltolaki 5 ) Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 ) Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä Opiskeluhuollon monialaiseen yhteistyöhön kuuluvien opiskeluhuoltoryhmien toiminta on osa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat 1) opiskeluhuollon ohjausryhmä, 2) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä 3) tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 14 ) Koulutuksen järjestäjä asettaa opiskeluhuollon ohjausryhmän ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä 4

tarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi opiskeluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Lukiossa rehtori, opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja seuraavat säännöllisesti opintojen etenemistä. Mikäli lukuisat poissaolot, opintomenestys tai muut syyt edellyttävät, opiskelija kutsutaan keskusteluun. Keskustelun tavoitteena on selvittää opiskelijan kokonaistilannetta, ja miten opiskelijaa voidaan tukea opinto-ohjauksellisin keinoin. Mikäli keskustelussa tai muulloin ilmenee, että opiskelija tarvitsee laajempaa tukea, kutsutaan koolle moniammatillisen opiskelijahuoltoryhmä. Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla useamman koulutusmuodon yhteinen. Paraisten kaupungissa suomen- ja ruotsinkielisellä koulutuksella on yhteinen ohjausryhmä. Ohjausryhmän asettaa sivistyslautakunta. Siihen kuuluvat suomen- ja ruotsinkielisen koulutoimen opetuspäälliköt, sosiaali- ja terveysjohtaja, hoitotyönjohtaja, ylilääkäri ja johtava kuraattori. Ohjausryhmä kokoontuu tarvittaessa ja sen kokoonkutsujana ja puheenjohtajana toimii sivistysosaston osastopäällikkö. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on vastata oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä sen kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Paraisten lukiossa oppilaitoskohtaiseen opiskelijahuoltoryhmään kuuluu rehtori, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, opinto-ohjaaja sekä oppilaskunnan ja opettajien edustaja. Koulukohtaisen opiskelijahuoltoryhmän kokoonpanon vahvistaa opiskelijahuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Puheenjohtajana ja kokoonkutsujana toimii koulun rehtori. Koulukohtainen opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa lukuvuodessa. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskelijahuollon palvelujen edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmän monialaisuus ja tapauskohtainen kokoonpano perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan osaamiseen. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, joka huolehtii kirjauksista. 5

6

4.3.2 Opiskeluhuoltosuunnitelmat ja niiden laatiminen Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri suunnitelmaa. Suunnitelmat ovat: 1) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon sisältyy opiskeluhuoltoa koskeva osuus, 2) paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskelijahuollosta sekä 3) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 ja 13, Lastensuojelulaki 12 (1292/2013), Lukiolaki 10 (478/2003)] Lasten ja nuorten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnan tai useamman kunnan yhdessä laatima kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Se hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Paraisten kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 11.2.2012 4 hyväksynyt Turunmaan lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminnan hyvinvointisuunnitelman. [Lastensuojelulaki 12 (1292/2013)] Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa koskevaa osuutta sekä oppilaitoskohtaisia opiskeluhuoltosuunnitelmia. 7

Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan käytännön tasolla opetussuunnitelman perusteissa määrättyjen asioiden toteutus, opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä linjaukset ja ohjeet oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseksi. Opetussuunnitelma tulee opiskeluhuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa [Lukiolaki 10 (478/2003)]. Opetussuunnitelman laatimisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Osa oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyvistä asioista on tarkoituksenmukaista kuvata yhdenmukaisesti kaikissa koulutuksen järjestäjän oppilaitoksissa siten, että niitä täsmennetään ja täydennetään oppilaitoskohtaisesti. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Se on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 13 ) Oppilaitoksen opiskelijakuntaa kuullaan ennen suunnitelman vahvistamista [(Lukiolaki 27 (1268/2013)]. Suunnitelmaa laadittaessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat asiat: 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Opiskeluhuoltosuunnitelmassa esitetään arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arviossa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja ympäristöön liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään monipuolisesti näihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatavaa tietoa. 8

Opiskelijahuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskelijahuoltopalvelut Opiskelijahuoltohenkilöstön esimiehet tekevät keväällä arvion koulujen opiskelijahuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskelijahuoltopalveluista seuraavaa lukuvuotta varten. Arviossa huomioidaan koulun opiskelijamäärän lisäksi tukea tarvitsevat oppilaat sekä asuinalueen erityispiirteet. Paraisten kaupunki järjestää koulunterveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut sekä koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut. Opiskelijahuoltohenkilöstön esimiehet päättävät koulunterveydenhoitaja- ja koululääkäripalveluiden sekä koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluiden kohdentamisesta lukuvuosittain. Paraisten kaupungin opiskelijahuollon ohjausryhmä tekee opiskelijahuoltopalveluiden kehittämis- ja arviointityötä. Yhteistyötä tehdään kaikilla opiskelijahuoltotyön toteuttamisen tasoilla. Koulunterveydenhoitajat, -lääkärit, -kuraattorit ja -psykologit kohdentavat työpanostaan kouluihin ja opiskelijahuollon osa-alueisiin joustavasti ja tarpeen mukaan. 2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestäminen opiskelijan ja opiskeluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi. Opiskelijahuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen opiskelijahuoltosuunnitelma. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä koulun henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelman laadinnasta ja seurannasta vastaa oppilaitoskohtainen opiskelijahuoltoryhmä opiskelijahuollon ohjausryhmän ohjeiden mukaan. Opiskelijahuoltosuunnitelmassa on kaupungin yhteisiä ja koulukohtaisia osioita. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä tarkoittaa sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista turvallisuutta. Opiskelijoiden ja henkilöstön turvallisuus on taattava kaikissa tilanteissa. Yhteisöllisessä opiskelijahuollossa ei pidä unohtaa rakennusten, opetustilojen ja opetusvälineiden merkitystä turvallisuudelle. Samoin koulukuljetusten turvallisuus, tietoturvallisuus ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy ovat tärkeitä. Opiskelijahuoltosuunnitelmaa laadittaessa ja tarkistettaessa suunnitellaan menettelytavat, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot 9

perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt Oppilaitoskohtaiseen opiskelijahuoltoryhmään kuuluu rehtori, koulukuraattori, koulupsykologi, opinto-ohjaaja sekä oppilaskunnan ja opettajien edustaja. Oppilaitoskohtaisen opiskelijahuoltoryhmän kokoonpanon vahvistaa opiskelijahuollon ohjausryhmä. Opiskelijahuoltoryhmä voi kutsua konsultaationa kokouksiin opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyötahojen edustajia. Puheenjohtajana ja kokoonkutsujana toimii koulun rehtori. Koulukohtainen opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa lukuvuodessa. Koulukohtaisen opiskelijahuoltoryhmän tehtävät ovat: yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskelijahuollon toteuttaminen ja kehittäminen vastaa oppilaitoksen opiskelijahuollon suunnittelusta, ohjauksesta, arvioinnista ja kehittämisestä vastaa oppilaitoskohtaisen opiskelijahuoltosuunnitelman oppilaitoskohtaisten osioiden laadinnasta opiskelijahuollon ohjausryhmän ohjeiden mukaan suunnittelee, miten opiskelijoiden ja yhteisön hyvinvointiin liittyvien kyselyjen sekä laajojen terveystarkastusten yhteenvetoja käsitellään koulussa suunnittelee, miten yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi toteutetaan käsittelee lukuvuosittain nivelvaiheyhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyöhön liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä Suunnitelmassa kuvataan: a. Toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi, Opiskelijat ja henkilökunta perehdytetään lukuvuosittain turvallisuutta edistäviin toimintatapoihin. Oppilaitoskohtaisesti täsmennetään: oppilaitoksen oma suunnitelma b. Yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi, Oppilaitoksessa on oppilaskunta, joka koostuu oppilaitoksen opiskelijoista. Opiskelijoilla on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Opiskelijat otetaan mukaan pohtimaan, minkälainen on turvallinen, yhteisöllinen ja hyvinvoiva oppimisympäristö, sekä miten turvallisuutta voitaisiin sosiaalisesti luoda heidän oppilaitoksessaan. 10

Opettajakunnasta valitaan opiskelijakunnan ohjaaja, jonka tehtävänä on johtaa opiskelijakuntatyötä ja välittää tietoa opiskelijakunnan ja oppilaitoksen henkilökunnan välillä. Opiskelijakunnan ohjaaja sekä opiskelijakunnan edustaja kutsutaan tarvittaessa opiskelijahuoltoryhmän kokoukseen. Oppilaitoskohtaisesti täsmennetään: oppilaskunnan ohjaaja oppilaskunnan kokoonpano ja toimintasuunnitelma c. Yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi, Oppilaitoskohtaisesti täsmennetään: Toimintasuunnitelma yhteistyön ja toimenpiteiden järjestämisestä huoltajien osallisuuden vahvistamiseksi d. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt, Oppilaitoskohtaisesti täsmennetään: Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat e. Yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa, Täsmennetään oppilaitoskohtaisesti: f. Terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö, Kouluterveydenhoito voi tarjota erityisasiantuntemusta päihteistä, seksuaaliterveydestä, ravitsemustieteistä, liikunnasta. Koulut käyttävät esimerkiksi Kouluterveyskyselyn (THL) tarjoamaa tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, vanhempainilloissa keskustelun pohjana, opiskelijahuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa. g. Opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen, Lukiolain mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. (Lukiolaki 25 ) Oppilaitoksen tulee tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille, miten poissaoloista ilmoitetaan koululle. Luvattomiin poissaoloihin pitää puuttua mahdollisimman nopeasti. Ryhmäohjaaja seuraa säännöllisesti opiskelijoiden poissaoloja. Oppilaitoskohtaisesti täsmennetään Koulun käytänteet poissaolojen seuraamiseen niistä ilmoittamiseen ja niihin puuttumiseen h. Esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa, 11

Täsmennetään oppilaitoskohtaisesti i. Koulun järjestyssäännöt ja toiminta kurinpitotilanteissa Täsmennetään oppilaitoskohtaisesti Liitteenä lukion kurinpitotaulukko j. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Tupakointi on kielletty kaikkien toisen asteen opetusta antavien koulujen sisä- ja ulkotiloissa. (Tupakkalaki 12 ) Oppilaitoskohtaisesti täsmennetään: Koulun käytänteet tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteidenkäytön ehkäisemiseen ja käyttöön puuttumiseen k. Yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvin voinnin tarkastuksissa, Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastus tehdään kolmen vuoden välein (Terveydenhuoltolaki 16 ) Liedon kunnan ympäristöterveyspalvelujen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Ympäristöterveydenhuollon edustaja organisoi tarkastuksen, johon kutsutaan mukaan ympäristöterveydenhuollon edustaja, rehtori, kouluterveydenhoitaja- ja/tai lääkäri, työterveyshuollon edustaja, työsuojelun edustaja ja kiinteistönhoitaja. Kouluterveyskyselyjen (THL) tuloksia kouluympäristön osalta tulee hyödyntää tarkastuksessa. Tarkastuksen tulokset kirjataan, ja rehtori yhteistyössä tarkastusryhmän kanssa seuraa sovittujen korjaus- ja muutostoimenpiteiden toteutumista l. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. [(Lukiolaki 21 (1267/2013), Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, 13 ] Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Täsmennetään oppilaitoskohtaisesti Oppilaitoksen suunnitelman tulee sisältää seuraavat kuvaukset: - kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, - edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla - yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta, - yhteistyö huoltajien kanssa, - yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa, - suunnitelmaan perehdyttäminen sekä siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille 12

- suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. m. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma [(Pelastuslaki (379/2011) 15 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 )]. Täsmennetään oppilaitoskohtaisesti Oppilaitoksen suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen kriisiryhmien kokoonpano; turvallisuusvastaava, rehtori, muu henkilöstö määritellään tarkemmin koulun vuosisuunnitelmassa yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen toimintatavat erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille, toimintavalmiuksien harjoittelu suunnitelman arviointi ja päivittäminen. 3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen Yksilökohtaisen opiskelijahuollon tarkoitus on kokonaisvaltaisesti seurata ja edistää opiskelijan kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Tärkeää on taata oppilaalle varhainen tuki ja ennakoida ongelmien syntyminen. Opiskelijoiden yksilölliset edellytykset, resurssit ja tarpeet pitää huomioida opiskelijahuoltoa suunniteltaessa sekä koulun arjessa. Yksilökohtaiseen opiskelijahuoltoon eivät kuulu asiat, jotka koskevat opetuksen järjestämistä, pedagogisten asiakirjojen laatimista tai koulukiusaamisen selvittelyä. Opiskelijalla on oikeus saada psykologin tai kuraattorin palveluja kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana työpäivänä, muutoin 7 työpäivän kuluessa. Asian kiireellisyydestä päättää opiskelijahuollon ammattihenkilö. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus käydä kouluterveydenhuollossa ilman ajanvarausta virka-aikana. 13

Yksilökohtaiseen opiskelijahuoltoon tarvitaan aina oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumus. Oppilaan omat toiveet, näkemykset ja ratkaisumallit on otettava huomioon oppilaan iän ja kehitystason mukaisesti, suunniteltaessa opiskelijaa koskevia opiskelijahuollollisia toimenpiteitä. Huoltajat eivät voi kieltää alaikäistä opiskelijaa saamasta opiskelijahuoltopalveluja a. Monialaisen asiantuntijaryhmän (MAR) kokoaminen ja toimintatavat i. ryhmään voivat kuulua terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, lääkäri, opinto-ohjaaja, opettaja, erityisopettaja tai muu siinä tilanteessa keskeinen henkilö. ii. se henkilö, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu, kutsuu ryhmän kokoon, toimii puheenjohtajana ja vastuuhenkilönä sekä hankkii opiskelijan ja tarvittaessa huoltajan kirjallisen luvan. Usein ryhmän kokoaa kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja tai lääkäri. Myös muut edellä mainituista voivat koota ryhmän. iii. ryhmän vastuuhenkilö vastaa, että asian käsittely kirjataan oppilaan yksilökohtaiseen opiskelijahuoltokertomukseen ja että se säilytetään lain vaatimalla tavalla oppilashuoltorekisterissä. b. Opiskelijahuoltohenkilöstö i. Kouluterveydenhoitaja Kouluterveydenhoitajan tehtäviin kuuluu terveystutkimukset sekä terveysneuvonta jokaisella luokkatasolla. Kouluterveydenhoitaja tarjoaa oppilaille terveysneuvontaa, joka tukee ja edistää opiskelukykyä, terveitä elämäntapoja ja mielenterveyttä. Terveydenhoitaja seuraa koulukiusaamistilannetta sekä myös päihteiden käyttöä.. ii. Koulukuraattori Koulukuraattori on kouluissa työskentelevä sosiaalialan asiantuntija. Kuraattorin työn tarkoituksena on järjestää oppilaille riittävä tuki ja ohjaus sekä muut tarpeelliset toimet koulunkäyntiin ja kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi sekä koulun ja kotien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Kuraattori keskustelee luottamuksellisesti oppilaan kanssa ja tekee tarpeen mukaan yhteistyötä opettajien, perheen, viranomaisten ja muiden oppilaan elämään vaikuttavien tahojen kanssa. Koulukuraattori toimii koulujen yhteyshenkilönä lastensuojeluun sekä muihin viranomaistahoihin. iii. Koulupsykologi Koulupsykologin työtehtävät liittyvät opiskelijoiden kehitykseen, oppimiseen sekä psyykkiseen hyvinvointiin. Koulupsykologi tekee 14

ennaltaehkäisevää työtä muun muassa tarjoamalla konsultaatiota sekä perheille että oppilaitoksen henkilökunnalle. Tarvittaessa koulupsykologi selvittää oppimis- ja muita neuropsykologisia vaikeuksia. Koulupsykologi tarjoaa asiantuntija-avun opiskelijoiden kehitykseen ja hyvinvointiin liittyen ja harkinnan mukaan myös keskusteluapua. Koulupsykologi ohjaa tarvittaessa oppilaan jatkotutkimuksiin esimerkiksi neurologille, psykiatrille tai terapeutille. c. Opiskelijan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa Opiskelijan tarvitseman lääkityksen sekä hoidon tukeminen oppilaitoksessa sovitaan monialaisesti ja tapauskohtaisesti yhdessä opiskelijan, kouluterveydenhuollon, koulun henkilöstön ja hoitavan tahon kanssa suullisesti ja kirjallisesti. Kouluterveydenhuollolla on kokonaisvastuu oppilaan terveydenhuollosta, jolloin kouluterveydenhuollon tulee olla aina tietoinen oppilaan yhteyksistä erikoissairaanhoitoon, saamastaan hoidosta sekä tehdyistä tutkimuksista. Terveydenhoitaja: i. ylläpitää listaa terveydellisistä syistä erityisruokavaliota tarvitsevista oppilaista ii.arvioi ja varmistaa erityisruokavalioiden jatkamisen tarpeellisuuden huoltajalta/oppilaalta ja arvioi lääkärintodistuksen tarpeellisuuden iii. toimittaa tiedon erityisruokavalioista ruokapalvelun tarjoajalle, ruokahuollosta vastaavalle henkilökunnalle mahdollisimman pian lukuvuoden alettua iv. tiedottaa ruokapalvelun henkilökuntaa sekä luokanopettajalle/luokanvalvojaa oppilaan eettisistä syistä johtuvista erityisruokavalioista v.koululääkäri kartoittaa erityisruokavalion oikeellisuuden laajoissa terveystarkastuksissa ja aina tarvittaessa d. Opiskelijahuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Opiskelijahuollon ohjausryhmä antaa tarkentavat ohjeet opiskelijahuoltokertomuksen laatimisesta ja säilyttämisestä. Yksilökohtaisen opiskelijahuollon rekisteri sisältää yksittäisten opiskelijoiden opiskelijahuoltokertomukset sekä siihen liittyvät mahdolliset muut asiakirjat opiskelijahuollon ohjausryhmä nimeää rekisterille vastuuhenkilön. Vastuuhenkilö kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät tiedot opiskelijahuoltokertomukseen. Myös muut jäsenet voivat tehdä kirjauksia. (OHL 20 ) Opiskelijahuoltokertomus on salassa pidettävä asiakirja, joka laaditaan jatkuvaan 15

muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi. (OHL 20 ) Opiskelijahuoltokertomukseen kirjataan yksittäisen opiskelijan: i. nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan nimi ja yhteystiedot; ii.asian aihe ja vireillepanija; iii. opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet, arviot, tutkimukset ja selvitykset iv. tiedot asian käsittelystä opiskelijahuoltoryhmänkokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot; v.toteutetut toimenpiteet ja tukitoimet; vi. kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammattitai virka-asemansa vii. Jos sivulliselle annetaan opiskelijahuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu e. Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi Kouluterveydenhoitaja täyttää tämän f. Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa Asiantuntijaryhmä voi tarvittaessa oppilaan ja/tai huoltajan luvalla konsultoida tai pyytää asian käsittelyyn mukaan kasvatus- ja perheneuvolan, nuorisopalveluiden, aamu- ja iltapäivätoiminnan tai muiden oppilaan kanssa toimivien tahojen edustajia 4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilaitoskohtaisessa suunnitelmassa kuvataan opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa, opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä, 16

opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaana ja suostumuksen hakeminen opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa, käytänteet opiskelijan toiveiden huomioimisessa häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa sekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä, käytänteet opiskelijan kehitystason ja edun toteutumisen arvioimiseksi opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta, menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä monialaisessa asiantuntijaryhmässä. 5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 ) Opetuksen järjestäjä seuraa koulun opiskelijahuoltosuunnitelman toteutumista. Oppilashuollon ohjausryhmä antaa tarkennetut ohjeet seurannan toteuttamisesta sekä tiedottamisesta. Oppilaitoksen vuosisuunnitelmaan liitetään kuvaus opiskelijahuoltosuunnitelman arvioinnista. Rehtori vastaa koulukohtaisen opiskelijahuoltosuunnitelman toteutumisen arvioinnista. Oppilaitoskohtaisesti täsmennetään Oppilaitoksen opiskelijahuoltosuunnitelman arviointi seurannan aikataulu seurattavat asiat seurannassa käytettävät menetelmät seurantatietojen tiedottaminen ja hyödyntäminen. 17