OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA. Yleistä Paraisten lukio, Pajbakantie 1, Parainen PARAISTEN LUKIO. Yhteystiedot

Transkriptio

1 PARAISTEN LUKIO OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Yleistä Paraisten lukio, Pajbakantie 1, Parainen Yhteystiedot Rehtori, puh Kanslisti, puh Opinto-ohjaaja, puh Opettajat, puh Terveydenhoitaja, puh Koulukuraattori, puh Koulupsykologi, puh sähköposti: Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3 ) Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Palveluiden järjestämisestä vastaa oppilaitoksen sijaintikunta. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 ja 9 ) Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 )

2 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 ) Yhteisöllisen opiskelijahuollon lähtökohtana on opiskelijan ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Toteuttamisessa otetaan huomioon sekä aikuistuvan nuoren itsenäisyyden tukeminen että huoltajien osallistuminen. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä otetaan huomioon yhteistyö myös kunnan muiden nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön [Lukiolaki 21 (1268/2013)]. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja se otetaan huomioon kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 ) Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 ) Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä Opiskeluhuollon monialaiseen yhteistyöhön kuuluvien opiskeluhuoltoryhmien toiminta on osa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat 1) opiskeluhuollon ohjausryhmä, 2) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä 3) tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 14 ) Koulutuksen järjestäjä asettaa opiskeluhuollon ohjausryhmän ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa

3 asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi opiskeluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Lukiossa rehtori, opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja seuraavat säännöllisesti opintojen etenemistä. Mikäli lukuisat poissaolot, opintomenestys tai muut syyt edellyttävät, opiskelija kutsutaan keskusteluun. Keskustelun tavoitteena on selvittää opiskelijan kokonaistilannetta, ja miten opiskelijaa voidaan tukea opinto-ohjauksellisin keinoin. Mikäli keskustelussa tai muulloin ilmenee, että opiskelija tarvitsee laajempaa tukea, kutsutaan koolle moniammatillisen opiskelijahuoltoryhmä. Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla useamman koulutusmuodon yhteinen. Paraisten kaupungissa suomen- ja ruotsinkielisellä koulutuksella on yhteinen ohjausryhmä. Ohjausryhmän asettaa sivistyslautakunta. Siihen kuuluvat suomen- ja ruotsinkielisen koulutoimen opetuspäälliköt, sosiaali- ja terveysjohtaja, hoitotyönjohtaja, ylilääkäri ja johtava kuraattori. Ohjausryhmä kokoontuu tarvittaessa ja sen kokoonkutsujana ja puheenjohtajana toimii sivistysosaston osastopäällikkö. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on vastata oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä sen kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Paraisten lukiossa oppilaitoskohtaiseen opiskelijahuoltoryhmään kuuluu rehtori, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, opinto-ohjaaja sekä oppilaskunnan ja opettajien edustaja. Koulukohtaisen opiskelijahuoltoryhmän kokoonpanon vahvistaa opiskelijahuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Puheenjohtajana ja kokoonkutsujana toimii koulun rehtori. Koulukohtainen opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa lukuvuodessa. Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskelijahuollon palvelujen edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmän monialaisuus ja tapauskohtainen kokoonpano perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan osaamiseen. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, joka huolehtii kirjauksista.

4 Opiskeluhuoltosuunnitelmat ja niiden laatiminen Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri suunnitelmaa. Suunnitelmat ovat: 1) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon sisältyy opiskeluhuoltoa koskeva osuus,

5 2) paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskelijahuollosta sekä 3) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 ja 13, Lastensuojelulaki 12 (1292/2013), Lukiolaki 10 (478/2003)] Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnan tai useamman kunnan yhdessä laatima kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, lasensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Se hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Paraisten kaupunginvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Turunmaan lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminnan hyvinvointisuunnitelman. [Lastensuojelulaki 12 (1292/2013)] Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa koskevaa osuutta sekä oppilaitoskohtaisia opiskeluhuoltosuunnitelmia. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan käytännön tasolla opetussuunnitelman perusteissa määrättyjen asioiden toteutus, opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä linjaukset ja ohjeet oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseksi. Opetussuunnitelma tulee opiskeluhuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa [Lukiolaki 10 (478/2003)]. Opetussuunnitelman laatimisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Osa oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyvistä asioista on tarkoituksenmukaista kuvata yhdenmukaisesti kaikissa koulutuksen järjestäjän oppilaitoksissa siten, että niitä täsmennetään ja täydennetään oppilaitoskohtaisesti. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Se on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 13 ) Oppilaitoksen opiskelijakuntaa kuullaan ennen suunnitelman vahvistamista [(Lukiolaki 27 (1268/2013)]. Suunnitelmaa laadittaessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

6 Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Tässä Paraisten lukion opiskeluhuoltosuunnitelmassa on esitetty arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arviossa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja ympäristöön liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään monipuolisesti näihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatavaa tietoa. Opiskelijahuoltohenkilöstön esimiehet tekevät keväällä arvion koulujen opiskelijahuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskelijahuoltopalveluista seuraavaa lukuvuotta varten. Arviossa huomioidaan koulun opiskelijamäärän lisäksi tukea tarvitsevat oppilaat sekä asuinalueen erityispiirteet. Paraisten kaupunki järjestää koulunterveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut sekä koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut. Opiskelijahuoltohenkilöstön esimiehet päättävät koulunterveydenhoitaja- ja koululääkäripalveluiden sekä koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluiden kohdentamisesta lukuvuosittain. Paraisten kaupungin opiskelijahuollon ohjausryhmä tekee opiskelijahuoltopalveluiden kehittämis- ja arviointityötä. Yhteistyötä tehdään kaikilla opiskelijahuoltotyön toteuttamisen tasoilla. Koulunterveydenhoitajat, -lääkärit, -kuraattorit ja -psykologit kohdentavat työpanostaan kouluihin ja opiskelijahuollon osa-alueisiin joustavasti ja tarpeen mukaan. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestäminen opiskelijan ja opiskeluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi. Opiskelijahuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen opiskelijahuoltosuunnitelma. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä koulun henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelman laadinnasta ja seurannasta vastaa oppilaitoskohtainen opiskelijahuoltoryhmä opiskelijahuollon ohjausryhmän ohjeiden mukaan. Opiskelijahuoltosuunnitelmassa on kaupungin yhteisiä ja koulukohtaisia osioita. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä tarkoittaa sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista turvallisuutta. Opiskelijoiden ja henkilöstön turvallisuus on taattava kaikissa tilanteissa. Yhteisöllisessä opiskelijahuollossa ei pidä unohtaa rakennusten, opetustilojen ja

7 opetusvälineiden merkitystä turvallisuudelle. Samoin koulukuljetusten turvallisuus, tietoturvallisuus ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy ovat tärkeitä. Opiskelijahuoltosuunnitelmaa laadittaessa ja tarkistettaessa suunnitellaan menettelytavat, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt Oppilaitoskohtaiseen opiskelijahuoltoryhmään on koulun eräänlainen hyvinvointiryhmä. Siihen kuuluvat rehtori, koulukuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi, opinto-ohjaaja sekä opiskelijakunnan ja opettajien edustaja. Oppilaitoskohtaisen opiskelijahuoltoryhmän kokoonpanon vahvistaa opiskelijahuollon ohjausryhmä. Opiskelijahuoltoryhmä voi kutsua konsultaationa kokouksiin opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyötahojen edustajia. Puheenjohtajana ja kokoonkutsujana toimii koulun rehtori. Koulukohtainen opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa lukuvuodessa. Lukuvuoden ensimmäinen kokous on syyskuussa ja viimeinen toukokuussa. Muista sovitaan erikseen. Koulukohtaisen opiskelijahuoltoryhmän tehtävät ovat: yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskelijahuollon toteuttaminen ja kehittäminen vastaa oppilaitoksen opiskelijahuollon suunnittelusta, ohjauksesta, arvioinnista ja kehittämisestä vastaa oppilaitoskohtaisen opiskelijahuoltosuunnitelman oppilaitoskohtaisten osioiden laadinnasta opiskelijahuollon ohjausryhmän ohjeiden mukaan suunnittelee, miten opiskelijoiden ja yhteisön hyvinvointiin liittyvien kyselyjen sekä laajojen terveystarkastusten yhteenvetoja käsitellään koulussa suunnittelee, miten yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi toteutetaan käsittelee lukuvuosittain nivelvaiheyhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyöhön liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä Työryhmän käytännöt ja toimenpiteet jaoteltuna: a. Toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi Opiskelijat ja henkilökunta perehdytetään lukuvuosittain turvallisuutta edistäviin toimintatapoihin. Lukiolla on riittävät suunnitelmat turvallisen opiskeluympäristön luomiseen. Koulukuraattorin ja terveydenhoitajan palvelut ovat saatavilla. b. Yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi, Oppilaitoksessa on opiskelijakunta, joka koostuu oppilaitoksen opiskelijoista. Opiskelijoilla on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Opiskelijat otetaan mukaan pohtimaan, minkä-

8 lainen on turvallinen, yhteisöllinen ja hyvinvoiva oppimisympäristö, sekä miten turvallisuutta voitaisiin sosiaalisesti luoda heidän oppilaitoksessaan. Opettajakunnasta valitaan opiskelijakunnan ohjaaja, jonka tehtävänä on johtaa opiskelijakuntatyötä ja välittää tietoa opiskelijakunnan ja oppilaitoksen henkilökunnan välillä. Opiskelijakunnan ohjaaja tai muu opiskelijakunnan edustaja kutsutaan opiskelijahuoltoryhmän kokoukseen. Opiskelijakunta toimii aktiivisesti ja osallistuvat erilaisten yhteisöllisyyttä lisäävien tapahtumien, kuten liikuntapäivä, suunnitteluun. Opiskelijakunta tekee aktiivista yhteistyötä ruotsinkielisen lukion opiskelijakunnan kanssa. c. Yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi Lukiossa järjestetään säännöllisesti vanhempainiltoja, joissa käsitellään koulun arjen kannalta ajankohtaisia asioita. Tarvittaessa vanhempainilloissa käsitellään myös muita nuorten elämään liittyviä ajankohtaisia asioita ja ongelmia. Lukiossa on käytössä Wilma-järjestelmä, mikä helpottaa huoltajien kanssa tapahtuvaa viestintää. d. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt, Paraisten lukion opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa lukuvuodessa, tarvittaessa useamminkin. Kokoonkutsujana toimii koulun rehtori. Lukuvuoden ensimmäisessä kokouksessa syyskuussa sovitaan kokoontumisaikataulu ja lukuvuoden teemat. Tavoitteena on, että vuosittain keskityttäisiin 2-3 teemaan. e. Yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa, Lukion opiskelijahuoltoryhmä pitää tiivisti yhteyttä eri viranomaistahojen kanssa. Yhteistyön toimijat määräytyvät tapauskohtaisesti käsiteltävän asian mukaan. f. Terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö, Kouluterveydenhoito voi tarjota erityisasiantuntemusta päihteistä, seksuaaliterveydestä, ravitsemustieteistä, liikunnasta. Koulut käyttävät esimerkiksi Kouluterveyskyselyn (THL) tarjoamaa tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, vanhempainilloissa keskustelun pohjana, opiskelijahuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa. g. Opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen, Lukiolain mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. (Lukiolaki 25 ) Oppilaitoksen tulee tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille, miten poissaoloista ilmoitetaan koululle. Luvattomiin poissaoloihin pitää puuttua mahdollisimman nopeasti. Ryhmäohjaaja seuraa säännöllisesti opiskelijoiden poissaoloja. Tarkemmat käytännöt on kirjattu Paraisten lukion järjestyssääntöihin. h. Esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa, Lukiossa noudatetaan Paraisten kaupungin suomenkielisen opetuksen kriisisuunnitelmaa

9 (2013) sekä lukion ennaltaehkäisen päihdetyön toimintamallia ja lukiokiinteistön pelastussuunnitelmaa. i. Koulun järjestyssäännöt ja toiminta kurinpitotilanteissa Paraisten lukiossa on omat järjestyssäännöt. Liitteenä lukion järjestyssäännöt. j. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Tupakointi on kielletty kaikkien toisen asteen opetusta antavien koulujen sisä- ja ulkotiloissa. (Tupakkalaki 12 ) Paraisten lukiossa on omat järjestyssäännöt. Lukiossa noudatetaan Paraisten kaupungin suomenkielisen opetuksen kriisisuunnitelmaa (2013) sekä lukion ennaltaehkäisen päihdetyön toimintamallia. k. Yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvin voinnin tarkastuksissa, Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastus tehdään kolmen vuoden välein (Terveydenhuoltolaki 16 ) Liedon kunnan ympäristöterveyspalvelujen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Ympäristöterveydenhuollon edustaja organisoi tarkastuksen, johon kutsutaan mukaan ympäristöterveydenhuollon edustaja, rehtori, kouluterveydenhoitaja- ja/tai lääkäri, työterveyshuollon edustaja, työsuojelun edustaja ja kiinteistönhoitaja. Kouluterveyskyselyjen (THL) tuloksia kouluympäristön osalta tulee hyödyntää tarkastuksessa. Tarkastuksen tulokset kirjataan, ja rehtori yhteistyössä tarkastusryhmän kanssa seuraa sovittujen korjaus- ja muutostoimenpiteiden toteutumista l. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. [(Lukiolaki 21 (1267/2013), Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, 13 ] Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Paraisten lukiossa on omat järjestyssäännöt. Lukiossa noudatetaan Paraisten kaupungin suomenkielisen opetuksen kriisisuunnitelmaa (2013), lukion tasa-arvosuunnitelmaa ja lukiokiinteistön pelastussuunnitelmaa. Suunnitelmissa on kiinnitetty huomiota seuraaviin seikkoihin: - kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, - edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla - yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta, - yhteistyö huoltajien kanssa, - yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa, - suunnitelmaan perehdyttäminen sekä siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille

10 - suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. m. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma [(Pelastuslaki (379/2011) 15 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 )]. Lukiossa noudatetaan Paraisten kaupungin suomenkielisen opetuksen kriisisuunnitelmaa (2013) sekä lukion ennaltaehkäisen päihdetyön toimintamallia ja lukiokiinteistön pelastussuunnitelmaa. Suunnitelmissa on kuvattu: kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen kriisiryhmien kokoonpano; turvallisuusvastaava, rehtori, muu henkilöstö määritellään tarkemmin koulun vuosisuunnitelmassa yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen toimintatavat erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille, toimintavalmiuksien harjoittelu suunnitelman arviointi ja päivittäminen. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen Yksilökohtaisen opiskelijahuollon tarkoitus on kokonaisvaltaisesti seurata ja edistää opiskelijan kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Tärkeää on taata oppilaalle varhainen tuki ja ennakoida ongelmien syntyminen. Opiskelijoiden yksilölliset edellytykset, resurssit ja tarpeet pitää huomioida opiskelijahuoltoa suunniteltaessa sekä koulun arjessa. Yksilökohtaiseen opiskelijahuoltoon eivät kuulu asiat, jotka koskevat opetuksen järjestämistä, pedagogisten asiakirjojen laatimista tai koulukiusaamisen selvittelyä. Opiskelijalla on oikeus saada psykologin tai kuraattorin palveluja kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana työpäivänä, muutoin 7 työpäivän kuluessa. Asian kiireellisyydestä päättää opiskelijahuollon ammattihenkilö. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus käydä kouluterveydenhuollossa ilman ajanvarausta virka-aikana.

11 Yksilökohtaiseen opiskelijahuoltoon tarvitaan aina oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumus. Oppilaan omat toiveet, näkemykset ja ratkaisumallit on otettava huomioon oppilaan iän ja kehitystason mukaisesti, suunniteltaessa opiskelijaa koskevia opiskelijahuollollisia toimenpiteitä. Huoltajat eivät voi kieltää alaikäistä opiskelijaa saamasta opiskelijahuoltopalveluja a. Monialaisen asiantuntijaryhmän (MAR) kokoaminen ja toimintatavat i. ryhmään voivat kuulua terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, lääkäri, opintoohjaaja, opettaja, erityisopettaja tai muu siinä tilanteessa keskeinen henkilö. ii. iii. se henkilö, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu, kutsuu ryhmän kokoon, toimii puheenjohtajana ja vastuuhenkilönä sekä hankkii opiskelijan ja tarvittaessa huoltajan kirjallisen luvan. Usein ryhmän kokoaa kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja tai lääkäri. Myös muut edellä mainituista voivat koota ryhmän. ryhmän vastuuhenkilö vastaa, että asian käsittely kirjataan opiskelijan yksilökohtaiseen opiskelijahuoltokertomukseen ja että se säilytetään lain vaatimalla tavalla oppilashuoltorekisterissä. b. Opiskelijahuoltohenkilöstö i. Kouluterveydenhoitaja Kouluterveydenhoitajan tehtäviin kuuluu terveystutkimukset sekä terveysneuvonta jokaisella luokkatasolla. Kouluterveydenhoitaja tarjoaa oppilaille terveysneuvontaa, joka tukee ja edistää opiskelukykyä, terveitä elämäntapoja ja mielenterveyttä. Terveydenhoitaja seuraa koulukiusaamistilannetta sekä myös päihteiden käyttöä.. ii. iii. Koulukuraattori Koulukuraattori on kouluissa työskentelevä sosiaalialan asiantuntija. Kuraattorin työn tarkoituksena on järjestää oppilaille riittävä tuki ja ohjaus sekä muut tarpeelliset toimet koulunkäyntiin ja kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi sekä koulun ja kotien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Kuraattori keskustelee luottamuksellisesti oppilaan kanssa ja tekee tarpeen mukaan yhteistyötä opettajien, perheen, viranomaisten ja muiden oppilaan elämään vaikuttavien tahojen kanssa. Koulukuraattori toimii koulujen yhteyshenkilönä lastensuojeluun sekä muihin viranomaistahoihin. Koulupsykologi Koulupsykologin työtehtävät liittyvät opiskelijoiden kehitykseen, oppimiseen sekä psyykkiseen hyvinvointiin. Koulupsykologi tekee ennaltaehkäisevää työtä muun muassa tarjoamalla konsultaatiota sekä perheille että oppilaitoksen henkilökunnalle. Tarvittaessa koulupsykologi selvittää oppimis- ja muita neuropsykologisia vaikeuksia. Koulupsykologi tarjoaa asiantuntija-avun

12 opiskelijoiden kehitykseen ja hyvinvointiin liittyen ja harkinnan mukaan myös keskusteluapua. Koulupsykologi ohjaa tarvittaessa oppilaan jatkotutkimuksiin esimerkiksi neurologille, psykiatrille tai terapeutille. c. Opiskelijan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa Opiskelijan tarvitseman lääkityksen sekä hoidon tukeminen oppilaitoksessa sovitaan monialaisesti ja tapauskohtaisesti yhdessä opiskelijan, kouluterveydenhuollon, koulun henkilöstön ja hoitavan tahon kanssa suullisesti ja kirjallisesti. Kouluterveydenhuollolla on kokonaisvastuu oppilaan terveydenhuollosta, jolloin kouluterveydenhuollon tulee olla aina tietoinen oppilaan yhteyksistä erikoissairaanhoitoon, saamastaan hoidosta sekä tehdyistä tutkimuksista. Terveydenhoitaja: i. ylläpitää listaa terveydellisistä syistä erityisruokavaliota tarvitsevista oppilaista ii. arvioi ja varmistaa erityisruokavalioiden jatkamisen tarpeellisuuden huoltajalta/oppilaalta ja arvioi lääkärintodistuksen tarpeellisuuden iii. toimittaa tiedon erityisruokavalioista ruokapalvelun tarjoajalle, ruokahuollosta vastaavalle henkilökunnalle mahdollisimman pian lukuvuoden alettua iv. tiedottaa ruokapalvelun henkilökuntaa sekä luokanopettajalle/luokanvalvojaa oppilaan eettisistä syistä johtuvista erityisruokavalioista v. Koululääkäri kartoittaa erityisruokavalion oikeellisuuden laajoissa terveystarkastuksissa ja aina tarvittaessa d. Opiskelijahuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Opiskelijahuollon ohjausryhmä antaa tarkentavat ohjeet opiskelijahuoltokertomuksen laatimisesta ja säilyttämisestä. Yksilökohtaisen opiskelijahuollon rekisteri sisältää yksittäisten opiskelijoiden opiskelijahuoltokertomukset sekä siihen liittyvät mahdolliset muut asiakirjat opiskelijahuollon ohjausryhmä nimeää rekisterille vastuuhenkilön. Vastuuhenkilö kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät tiedot opiskelijahuoltokertomukseen. Myös muut jäsenet voivat tehdä kirjauksia. (OHL 20 ) Opiskelijahuoltokertomus on salassa pidettävä asiakirja, joka laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi. (OHL 20 ) Opiskelijahuoltokertomukseen kirjataan yksittäisen opiskelijan: i. nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan nimi ja yhteystiedot; ii. asian aihe ja vireillepanija; iii. opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet, arviot, tutkimukset ja selvitykset

13 iv. tiedot asian käsittelystä opiskelijahuoltoryhmänkokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot; v. toteutetut toimenpiteet ja tukitoimet; vi. kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virkaasemansa vii. Jos sivulliselle annetaan opiskelijahuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu e. Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi Opiskelijoilla on kotipaikkakunnasta riippumatta mahdollisuus tarvittaessa varata vastaanottoaika koululääkärille. Ajan voi varata joko opiskeluterveydenhuollon tai terveyskeskuksen (puh ) kautta, aikoja löytyy yleensä kahden viikon sisällä. Kiireellisissä sairastapauksissa opiskelija ohjataan kotipaikkakunnasta riippumatta terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle. Päivystysvastaanotto on avoinna arkisin klo Ajan päivystykseen voi saada opiskeluterveydenhuollon tai terveyskeskuksen (puh ) kautta, tai opiskelija voi tarvittaessa kiireellisissä sairastapauksissa mennä terveyskeskukseen suoraan ilman edeltävää kontaktia. f. Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa Asiantuntijaryhmä voi tarvittaessa oppilaan ja/tai huoltajan luvalla konsultoida tai pyytää asian käsittelyyn mukaan kasvatus- ja perheneuvolan, nuorisopalveluiden, aamu- ja iltapäivätoiminnan tai muiden oppilaan kanssa toimivien tahojen edustajia Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Lukiossa luontaisia yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat ja Wilma-järjestelmän käyttö. Yhteistyössä kiinnitetään huomiota opiskelijan ja huoltajan osallisuuteen ja yhteistyöhön opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa, opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettavaan tietoon yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä opiskelijan itsenäiseen asema opiskeluhuollon asiakkaana ja suostumuksen hakemiseen opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa,

14 käytänteisiin opiskelijan toiveiden huomioimisessa häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa sekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä, käytänteisiin opiskelijan kehitystason ja edun toteutumisen arvioimiseksi opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta, menettelytapoihin yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 ) Opetuksen järjestäjä seuraa koulun opiskelijahuoltosuunnitelman toteutumista. Oppilashuollon ohjausryhmä antaa tarkennetut ohjeet seurannan toteuttamisesta sekä tiedottamisesta. Oppilaitoksen vuosisuunnitelmaan liitetään kuvaus opiskelijahuoltosuunnitelman arvioinnista. Rehtori vastaa Paraisten lukion opiskelijahuoltosuunnitelman toteutumisen arvioinnista. Koulukohtainen opiskelijahuoltoryhmä seuraa säännöllisesti, vähintään vuosittain, opiskelijahuoltosuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Säännöllisesti seurattavia asioita ovat lukion toimintakulttuuri ja työskentelyilmapiiri sekä yhteistyön onnistuminen Paraisten lukion eri sidosryhmien kanssa.

15 Liite, lukion järjestyssäännöt, Sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston ptk PARAISTEN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1 Järjestyssäännöt velvoittavat kouluyhteisön jokaista jäsentä ja luovat edellytykset koulutyön sujumiselle sekä yhteiselle viihtyvyydelle ja turvallisuudelle. Järjestyssäännöt ovat voimassa kouluaikana, koulun alueella ja koulunkäyntiin välittömästi liittyvissä tilaisuuksissa. 2 Järjestyssäännöt ja niiden muutokset laatii ja vahvistaa koulutuslautakunta kuultuaan opettajakuntaa, oppilaskuntaa ja muuta henkilökuntaa. 3 Niissä asioissa, joista ei järjestyssäännöissä erikseen mainita, noudatetaan soveltuvin osin muita voimassaolevia säännöksiä ja määräyksiä. Koulualue ja kouluaika 4 Koulualue käsittää koulurakennuksen tontteineen, viereisen urheilukentän, yläkoulun rakennuksen välituntialueineen sekä kulloinkin ne muut tilat, joissa opetusta annetaan. 5 Kouluaika kattaa koulun päivittäisen työajan. 6 Koulunkäyntiin välittömästi liittyvillä tilaisuuksilla tarkoitetaan koulun ohjelmaan kuuluvaa muuta toimintaa kuten koulun ja sen kerhojen, toimikuntien ja yhdistysten järjestämiä tapahtumia kouluaikana tai kouluajan ja -alueen ulkopuolella. Päivittäinen työskentely 7 Kouluyhteisön jäsenten on käyttäydyttävä asiallisesti ja noudatettava hyviä tapoja. Jokaisella on oikeus häiriöttömään työskentelyyn. Havaitusta kiusaamisesta samoin kuin sukupuolisesta häirinnästä ja ahdistelusta on jatkotoimenpiteitä varten viipymättä kerrottava joko rehtorille tai jollekin opettajalle. 8 Koulun päivittäistä aikataulua noudatetaan täsmällisesti. Opettajan viipyessä tunnin alussa opiskelijat käynnistävät opiskelun itse ja ilmoittavat asiasta välittömästi rehtorille. 9 Tunnin päättyessä luokka tuuletetaan. Kaikki opiskelijat poistuvat luokasta välitunnille kello 10:n ja 13:n välitunneilla. 10 Opiskelijat poistuvat koulun alueelta omalla vastuullaan. Oleskelu kouluaikana Pajbakantien ja kaivoksen välisellä alueella on kielletty. 11 Tapaturmista on välittömästi ilmoitettava terveydenhoitajalle, jollekin opettajalle tai muulle henkilökunnalle. Mahdollisuuksien mukaan on annettava ensiapua. 12 Opiskelija on velvollinen korvaamaan koulun omaisuudelle aiheuttamansa vahingon.

16 Poissaolot ja myöhästely 13 Poissaolot ja myöhästely Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Kaikista poissaoloista tulee antaa selvitys. Luvallisia poissaoloja ovat: rehtorin, ryhmänohjaajan tai aineenopettajan etukäteen myöntämät poissaolot huoltajien kouluun ilmoittamat sairaustapaukset opettajien kanssa sovittu itsenäinen opiskelu Enintään kahden tunnin poissaoloon lupaa voi hakea aineen opettajalta, enintään kahden vuorokauden poissaoloon ryhmänohjaajalta ja yli kahden vuorokauden poissaoloon rehtorilta. Poissaolohakemukset tehdään aina kirjallisesti. Luvattomat poissaolot vaikuttavat opiskelijan kurssiarvosanaan sitä laskevasti. Luvattomien poissaolojen vuoksi kurssisuoritus voidaan hylätä. Autokoulun ajoharjoittelutunteja ei saa sopia koulutuntien ajaksi. Tupakkatuotteet, päihteet ja huumeet 14 Tupakkatuotteiden käyttö on kielletty kouluaikana, koulun alueella ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. 15 Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena kouluaikana, koulun alueella eikä koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Kurinpito ja turvallisuus 16 Opiskelijaa voidaan kurinpitokeinoin ojentaa, jos hän rikkoo järjestyssääntöjä tai yrittää vilppiä. Opiskelijan ojentamiseksi 1. opettaja voi poistaa opetusta häiritsevän opiskelijan luokasta enintään oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. Poistaminen merkitään kurssipäiväkirjaan sekä wilma-järjestelmään. 2. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Opetukseen osallistumisen epäämisestä päättää viranhaltijapäätöksellä rehtori. 3. rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen. Opiskelija, joka ei ole näillä keinoilla ojennettavissa, voidaan erottaa lukiosta määräajaksi, kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi. 17 Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata annettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa koulun alueelta opiskelija, joka ei poistu saatuaan tiedon opetuksen epäämisestä. Opiskelijan poistamisessa käytetään lukiolaissa määriteltyjä keinoja. Mikäli poistamisessa käytetään voimakeinoja, tulee opettajan tai rehtorin antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuspäällikölle.

17 18 Rehtorilla ja opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa opiskelijalta esine tai aine, jonka hallussapito on laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain opiskelijan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuspäällikölle. 19 Opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa olevat oppilaitoksen säilytystilat sekä päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen laissa määritellyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos on ilmeistä, että opiskelijan hallussa on tällaisia esineitä tai aineita ja opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Opiskelijalle ilmoitetaan ennen tarkastusta tarkastuksen syy. Tarkastaja on opiskelijan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa on läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva. Opiskelijan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla. Paraisten lukiossa tarkastuksessa tulee olla mukana myös, jos mahdollista, koulun rehtori, vararehtori tai opinto-ohjaaja. Opiskelijan mahdollinen tavaroiden ja vaatteiden päällispuolinen tarkastus tehdään hienotunteisesti erillisessä tilassa, kuten tyhjä luokka tai tyhjä opettajainhuone. Tarkastuksessa ei saa puuttua opiskelijan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Tarkastuksen toteutuksen tavoissa voidaan poiketa edellisestä, mikäli asian kiireellinen luonne ja turvallisuus ehdottoman välttämättömästi sitä vaativat. Mikäli tarkastusta ei voida suorittaa puuttumatta opiskelijan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen tai yksityisyyteen, koulu pyytää poliisia tekemään tarkastuksen. Tarkastus ja mahdollinen vaarallisen esineen tai aineen haltuunotto kirjataan koulussa ja tapahtuneesta tehdään kirjallinen selvitys opetuksen järjestäjälle. Alle 18-vuotiaan opiskelijan kohdalla tarkastuksesta ja tarkastuksen tuloksesta tiedotetaan kotiin opiskelijan huoltajalle jos mahdollista jo ennen tarkastusta mutta muuten mahdollisimman pian tarkastuksen jälkeen. Haltuun otettujen esineiden ja säilyttämisestä, luovuttamisesta poliisille tai huoltajalle ja luovuttamisesta takaisin opiskelijalla noudetaan lukiolain 26 g :n määräyksiä.

18 Muuta 20 Kulkuneuvot pysäköidään niille osoitetuille paikoille ja siten, etteivät ne haittaa koulun huoltoliikennettä. Moottoripyörät ja mopot sijoitetaan niin, että ne eivät pääse kaatumaan muiden ajoneuvojen päälle. 21 Opiskelijalla on oikeus ilmaista poliittinen ja yhteiskunnallinen mielipiteensä kunhan se ei häiritse koulun työrauhaa. 22 Koulun opiskelijakunnan hallitus edustaa koulun opiskelijoita, kun koulun opetussuunnitelmaan tai järjestyssääntöihin tehdään muutoksia. Opiskelijakunnan hallitus antaa lausuntoja kaikista koulun toimintaan liittyvien suunnitelmien ja määräysten muutoksista. 23 Mainoslehtisten ja julisteiden jakamiseen ja esille asettamiseen pyydetään lupa rehtorilta. Lain, hyvien tapojen ja järjestyssääntöjen vastaisen aineiston levittäminen on kielletty.