Aikuissosiaalityön tilannearvio-opas

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Oppaita ja työkirjoja 2007:6 Aikuissosiaalityön tilannearvio-opas Anne Kuvaja, Leena Luhtasela, Tiina Mustonen, Pekka Borg ja Ritva Liukonen

HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT Tekijä(t) - Författare - Author(s) Anne Kuvaja, Leena Luhtasela, Tiina Mustonen, Pekka Borg, Ritva Liukonen Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Aikuissosiaalityön tilannearvio-opas Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Työkirjoja ja oppaita ISSN/Sosv 1796-5470 ISBN/Sosv 978-952-473-987-0 Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 11/2007 KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 40 Osanumero - Del nummer Part number 2007:6 Kieli - Språk - Language Suomi Tiivistelmä - Referat - Abstract Tilannearvio on yksi sosiaalityön ydintaidoista. On kuitenkin useampia teorioita tai näkemyksiä siitä, mikä on tilannearvion tarkoitus ja mitä prosessin tulisi pitää sisällään. Tässä tilannearvioilla tarkoitetaan yhdessä asiakkaan kanssa tehtyä, hänen elämäntilanteensa ja olosuhteittensa kokonaisjäsennystä, jossa erityisesti kiinnitetään huomiota asiakkaan vahvuuksiin, ongelmiin ja toimintaympäristöihin. Tilannearvio ei ole pelkkää faktojen kokoamista, vaan niiden pohjalta tehtyä elämäntilanteen analyysiä ja merkityksellisten seikkojen esiin nostamista. Ennen kuin asiakkaan kanssa lähdetään keskustelemaan ratkaisuista tai palveluvaihtoehdoista, on aiheellista arvioida asiakkaan elämäntilannetta ja tarpeita kokonaisuutena. Tilannearvio on asiakastyössä tavoitteenasettelun, suunnitelman tekemisen ja interventioiden perusta. Toistetun tilannearvion avulla saadaan tietoja asiakkaan tilanteessa tapahtuneista muutoksista ja voidaan yhdessä arvioida sosiaalityön ym. interventioiden toimivuutta ja vaikutuksia. Yhdenmukaisesti dokumentoitu tilannearvio mahdollistaa myös sen, että toiset asiakkaan kanssa työskentelevät työntekijät saavat helposti kuvan asiakkaan tilanteesta. Asiakastyön tilannearvioprosessit ovat aikuissosiaalityössä olleet usein eri työntekijöiden välillä hyvin erilaisia ja jääneet niukalle dokumentoinnille. Työntekijäkohtaisesti vaihtelevat työkäytännöt vaikuttavat asiakkaiden saamaan palveluun ja myös asiakkaan oikeuksien toteutumiseen. Helsingin sosiaalivirastossa on todettu, että on tarpeen kehittää tilannearviotyön käytäntöjä ja dokumentointia. Sosiaaliviraston sosiaalisen ja taloudellisen tuen johtoryhmä asetti työryhmän kehittämään yhtenäistä tilannearvion dokumentointia syksyllä 2005. Työryhmän ensisijainen lähtökohta tilannearvion kehittämiselle on ollut suoran asiakastyön saama hyöty. Toisaalta on haluttu lähteä myös luomaan pohjaa sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnille. Työn systemaattinen dokumentointi antaa työntekijälle itselleen yhdessä asiakkaan kanssa mahdollisuuden tarkastella tilanteen kehittymistä esimerkiksi toistettujen tilannearvioiden kautta. Tilannearviota on lähdetty kehittämään alun perin sosiaaliasemien sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työvälineeksi. Vaikka tilannearvio-opas on tarkoitettu ensisijaisesti Helsingin sosiaaliviraston atj-ohjelmaa käyttäville työntekijöille, on se soveltuvin osin myös muiden käyttäjien hyödynnettävissä. Oppaan tarkoituksena on syventää atj-käsikirjan ohjeistusta tilannearvion teosta. Opas toimii koulutusmateriaalina uusien näyttöjen käytön opetuksessa nyt ja myös tulevaisuudessa. 301-142.doc 21.5.2004 Avainsanat - Nyckelord - Key words Tilannearvio, aikuissosiaalityö, dokumentointi Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: 310 43772 Telekopio: 310 43151 Sähköposti:sosv.kirjasto@hel.fi Tiimiposti: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, 00099 HELSINGFORS STAD Telefon: 310 43772 Telefax: 310 43151 E-post: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, 00099 Helsingin kaupunki Telephone: +358-9-310 43772 Telefax: +358-9-310 43151 E-mail: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv

SISÄLLYS Tiivistelmä 1. Johdanto...1 2. Yleistä tilannearviosta...3 Miksi tilannearvio tehdään?...3 Askel kohti vaikuttavaa sosiaalityötä...4 Mihin lainsäädäntöön tilannearvion tekeminen perustuu?...5 3. Millainen on hyvä tilannearvio?...7 Asiakkaan osallisuus tilannearviossa...7 Dokumentointi asiakkaan näkökulmasta...8 Tilannearvion huoneentaulu...10 4. Tilannearvio osana sosiaaliaseman asiakasprosessia...11 Tilannearvio sosiaalityön prosessin eri vaiheissa ja sen dokumentointi asiakastietojärjestelmään...11 Tilannearvion päivittäminen, tiedoksianto asiakkaalle sekä asiakkaan osallistaminen...14 5. Tilannearvion sisältö...15 Kaikkia elämänalueita yhdistävät teemat...15 Elämänalueet...16 Johdanto...16 Perhe- ja ihmissuhteet...17 Asuminen...18 Koulutus...18 Työ...19 Taloudellinen tilanne...20 Terveys...21 Päihteiden käyttö...22 Arkielämä ja vapaa-aika...23 Muut tiedot...23 Yhteenveto...23 6. Tilannearvion teoreettiset lähtökohdat...25 7. Tilannearvio tutkivan ja arvioivan työotteen apuna...27 Kuvastin itsearviointi- ja vertaisarviointimenetelmä...28 Kirjallisuutta...29 Liitteet...31 Liite 1: Käyttäjätaulukko...31

TIIVISTELMÄ Mitä tilannearvio on? Miksi tilannearviota tarvitaan? Tilannearvio on yksi sosiaalityön ydintaidoista. On kuitenkin useampia teorioita tai näkemyksiä siitä, mikä on tilannearvion tarkoitus ja mitä prosessin tulisi pitää sisällään. Erilaisia teoreettisia lähtökohtia on esitelty luvussa 6. Tässä tilannearvioilla tarkoitetaan yhdessä asiakkaan kanssa tehtyä, hänen elämäntilanteensa ja olosuhteittensa kokonaisjäsennystä, jossa erityisesti kiinnitetään huomiota asiakkaan vahvuuksiin, ongelmiin ja toimintaympäristöihin. Tilannearvio ei ole pelkkää faktojen kokoamista, vaan niiden pohjalta tehtyä elämäntilanteen analyysiä ja merkityksellisten seikkojen esiin nostamista. Ennen kuin asiakkaan kanssa lähdetään keskustelemaan ratkaisuista tai palveluvaihtoehdoista, on aiheellista arvioida asiakkaan elämäntilannetta ja tarpeita kokonaisuutena. Tilannearvio on asiakastyössä tavoitteenasettelun, suunnitelman tekemisen ja interventioiden perusta. Toistetun tilannearvion avulla saadaan tietoja asiakkaan tilanteessa tapahtuneista muutoksista ja voidaan yhdessä arvioida sosiaalityön ym. interventioiden toimivuutta ja vaikutuksia. Yhdenmukaisesti dokumentoitu tilannearvio mahdollistaa myös sen, että toiset asiakkaan kanssa työskentelevät työntekijät saavat helposti kuvan asiakkaan tilanteesta. Tilannearvio osana sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen prosessia Asiakastyön prosessin yleisiä vaiheita ovat: asiakkaan yhteydenotto/alustava tilannearvio varsinainen tilannearvio suunnitelma/varsinainen työskentelyvaihe/väliarviot työskentelyn päättäminen/loppuarvio. Asiakaskohtaisesti prosessi konkretisoituu kuitenkin yksilöllisesti. Aina arvioinnin ja sosiaalityön työskentelyn vaiheita ei voi erottaa selkeästi ja kiireelliset palvelutarpeet on hoidettava ajallaan. Päiväkohtaisten kysymysten ei kuitenkaan pidä antaa ohjata pitkäjänteistä työskentelyä asiakkaan kanssa, vaan ennen toimenpiteisiin ryhtymistä on tärkeätä varata riittävästi aikaa kokonaiskuvan muodostamiseen asiakkaan tilanteesta.

Yhteydenottovaiheessa on tarpeen kuulla, miksi asiakas on ottanut yhteyttä ja mitkä ovat asiakkaan toiveet sosiaaliaseman suhteen. Kevyen tilanteen selvittelyn perusteella päätetään, aloitetaanko sosiaalityön/-ohjauksen asiakassuhde vai ohjataanko asiakas johonkin muuhun hänen tarpeisiinsa paremmin vastaavaan palveluun. Sosiaalityön/-ohjauksen työskentelyvaihe käynnistyy yleensä varsinaisen tilannearvion teolla. Hyvä tilannearvio edellyttää, että asiakkaan ja työntekijän välille on syntynyt luottamussuhde. Toisaalta tilannearviokeskustelu samalla lujittaa syntyvää asiakassuhdetta. Tilannearvion tekeminen voi olla useamman tapaamisen kestävä prosessi. Tavoitteellisessa sosiaalityössä tehdään tilannearvion pohjalta suunnitelma, jossa määritellään tavoitteet ja toimintakäytännöt. Samalla sovitaan, miten asiakkaan elämän muutoksia ja toimenpiteiden toimivuutta seurataan ja arvioidaan. Asiakkaan tilanteen muutosten lisäksi arvioinnin kohteena ovat myös palvelujen ja toimenpiteiden toimivuus tai vaikutukset. Tilannearvion tekeminen on tärkeätä myös työskentelysuhteen päättämisvaiheessa. Lopettamisvaihe ei aina tarkoita asiakassuhteen päättymistä, vaan se voi olla myös sovitun työskentelyprosessin päättymistä. Milloin ja kenelle tilannearvio tehdään, milloin uusitaan? Kaikki asiakaspalvelun ratkaisut perustuvat asiakkaan tilanteen arviointiin ja oleellista on dokumentoida arvio systemaattisesti. Tilannearviota tehdään monella eri tasolla asiakkaan asian ja tarpeen mukaan. Ohjattaessa asiakasta häntä parhaiten auttavan palvelun piiriin riittää usein nopea, alustava tilannearvio. Pitempikestoinen sosiaalityön/-ohjauksen asiakassuhde edellyttää aina varsinaisen tilannearvion tekemistä. Erityisesti kiinnitetään huomiota tilannearvion tekemiseen uusille asiakkaille ja sovituille painopisteryhmille. Samoin pidemmän tauon jälkeen asiakkaaksi palaavien tilanne arvioidaan uudelleen. Vaikka tilannearviointia tehdään joka asiakaskäynnillä, on tarpeen laittaa piste yhdelle tilannearviolle silloin, kun on saatu valmiiksi sen hetken tilannetta kuvaava arviointiprosessi. Tilannearviota seuraa yleensä suunnitelman teko ja siinä yhteydessä sovitaan, miten ja milloin asiakkaan tilanteen muutoksia ja toimenpiteiden toimivuutta arvioidaan. Tilannearvion voi tehdä joko yksilölle tai perheelle.

Asiakkaan ääni kuulumaan Tilannearvion sisältö Asiakkaan tilannetta arvioivassa työskentelyssä lähtökohtana on asiakkaan oma näkemys tilanteestaan. Toimiva työskentelysuhde voidaan rakentaa kuulemalla asiakkaan kuvaus omasta tilanteestaan ja antamalla hänelle tilaa kertoa, miksi hän ottaa yhteyttä ja mitä hän toivoo sosiaaliaseman palveluilta. Asiakaslähtöisyys ei sulje pois ammatillista työskentelyä sosiaalivirastossa sovitun rakenteen ja sovittujen ammatillisten tavoitteiden puitteissa. Dokumentoinnissa tulee kiinnittää huomiota myös kieleen ja käsitteisiin, joita työntekijänä käyttää asiakkaan kanssa. Tilannearvion dokumentointi elämänalueiden mukaan rakenteistaa asiakastyötä uudella tavalla. Asiakkaan tulee tietää, että kyseessä on sosiaalivirastossa yleisesti käytettävä dokumentointitapa ja että tapaamisessa esiin tulleita asioita kirjoitetaan näkyviksi asiakastietojärjestelmään. Asiakkaalla pitää olla mahdollisuus kommentoida tekstiä, mieluiten jo tilannearvion keskeneräistä versiota. Asiakkaan ääni voidaan tuoda konkreettisesti näkyviin esimerkiksi kirjoittamalla tekstiin asiakkaan omia kuvauksia tilanteestaan. Myös asiakkaan ja sosiaalityöntekijän erilaiset näkemykset tulisi tuoda esille tilannearviotekstissä. Mitä enemmän huollollista ja kuntouttavaa tukea asiakas tarvitsee, sitä tärkeämpää on yleensä asiakkaan nykytilanteen tarkastelu hänen koko elämänhistoriansa valossa. Yhdenmukaisesti asiakastietojärjestelmään dokumentoitu tilannearvio mahdollistaa myös sen, että toiset asiakkaan kanssa työskentelevät työntekijät saavat helposti kuvan asiakkaan tilanteesta. Sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmässä on oma näyttönsä tilannearvion dokumentoinnille. Tilannearvionäytöllä on kahdeksan elämänalueen väliotsikot. Luvussa 5 on esimerkinomaisesti kuvattu, mitä elämänaluekohtainen sisältö voisi olla. Lisäksi on johdanto, johon kirjataan yhteydenoton syy, asiakkaan odotuksia yms. Lopuksi on yhteenveto, johon kootaan elämäntilanteen kokonaisarvio, analysoidaan eri elämänalueilla esiin nousseita tekijöitä ja niiden keskinäisiä suhteita ja merkityksiä. Yhteenvedossa korostetaan erityisesti asiakkaan omia voimavaroja. Yhteenveto tarjoaa pohjan sosiaalityön suunnitelmalle. Tilannearvionäytölle voidaan tarvittaessa tehdä arvio yksittäisellekin elämänalueelle, mutta suositeltavaa on parilla avainkysymyksellä tarkistaa tilanne jokaisella elämänalueella. Erityisesti voi korostaa yhteenvedon tekemisen merkitystä. Yhteenveto ei

Tilannearvion avainkysymyksiä ole yksittäisten elämänalueiden alle kirjattujen faktojen toistamista, vaan elämäntilanteen ja tarpeiden kokonaisuuden analyysiä. Elämäntilanneotsikoiden alla on linkkejä kysymyssarjoihin tai mittareihin, joiden avulla voi syventää tilanteen arviointia. Ne soveltuvat myös asiakkaan itsearviointiin. Elämänalueita yhdistäviä kysymyksiä ovat: Mitä ovat huolenaiheet tai ongelmat, kuinka vakavia ne ovat ja mikä merkitys niillä on asiakkaalle? Miten ne ilmenevät asiakkaan arjessa? Mitkä ovat asiakkaan voimavarat, kyvyt ja taidot ym. tulevaisuutta rakentavat tekijät? Nämä huomioidaan erityisesti. Mikä on perheen ym. asiakkaan sosiaalisen verkoston ja toimintaympäristön merkitys? Mitä voimavaroja ja mitä haittaavia tekijöitä sieltä löytyy? Miten asiakas on aiemmin yrittänyt ratkaista puheena olevaa ongelmaa? Mitä palveluita tai toimenpiteitä on käytetty ongelman ratkaisemiseksi? Minkälaisia kokemuksia asiakkaalla on niistä, mikä on hyödyttänyt ja mikä ei ole toiminut? Asiakkaan tilanteesta luodun yhtenäisen kuvan perusteella arvioidaan, minkä asioiden kanssa työskennellään? Mitä asiakas voi tehdä itse, miten hänen sosiaalinen verkostonsa voi tukea ja minkälaista sosiaalityön tai sosiaaliohjauksen tukea tarvitaan toivotun muutoksen edesauttamiseksi? Mitä kirjataan TARV, SUUN, MUIST ja YHTO-näytöille? Luvussa 4 on kuvattu ATJ:n keskeisten näyttöjen suhdetta tilannearvioon. YHTO-näytölle kirjataan asian vireille tuloon ja tilannearvioprosessin alkuvaiheeseen liittyviä tietoja. Näytön sisältökohtaan voidaan kirjata alustava tilannearvio sekä ohjaus toiselle työntekijälle tai toiseen yksikköön. Varsinainen tilannearvio dokumentoidaan TARV-näytölle. Prosessin jatkoksi tehdään yleensä suunnitelma SUUN-näytölle. Suunnitelmaan kuuluvia tavoitteita ja keinoja kirjataan ainoastaan SUUN-näytölle, josta kaikki ne helposti löytävät. TARVnäytön yhteenveto voidaan kopioida SUUN-näytön elämäntilanteen kuvaukseksi. Kun asiakkaan tilanteen arviointiin liittyvät asiat kirjataan vain TARV-näytölle ja tavoitteet sekä toiminta vain SUUN-näytölle, vältytään asioiden kaksinkertaiselta kirjaamiselta.

TARV-näyttö on yhdessä asiakkaan kanssa tuotettu dokumentti, joten se ei ole tarkoitettu muistiinpanotyyppisten tietojen kirjaamiseen, suunnitelman toteutumisen tapaamiskohtaiseen seuraamiseen tai toimintaohjeiden välittämiseen toisille työntekijöille. Toistaiseksi tämäntapaiset tiedot kirjataan MUISTnäytölle.

1 1. JOHDANTO Arvion tekeminen asiakkaan tilanteesta ja tuen tarpeesta kuuluu olennaisesti sosiaalityön asiakasprosessiin. Asiakastyön tilannearvioprosessit ovat aikuissosiaalityössä olleet usein eri työntekijöiden välillä hyvin erilaisia ja jääneet niukalle dokumentoinnille. Työntekijäkohtaisesti vaihtelevat työkäytännöt vaikuttavat asiakkaiden saamaan palveluun ja myös asiakkaan oikeuksien toteutumiseen. Asiakastyön vähäinen dokumentointi on aiheuttanut työntekijöiden vaihtuessa tilanteita, joissa asiakas on joutunut yhä uudelleen selvittämään tilannettaan työntekijälle. Helsingin sosiaalivirastossa on todettu, että on tarpeen kehittää sekä tilannearviotyön käytäntöjä että sen dokumentointia. Sosiaaliviraston sosiaalisen ja taloudellisen tuen johtoryhmä asetti työryhmän kehittämään yhtenäistä tilannearvion dokumentointia syksyllä 2005. Työryhmän ensisijainen lähtökohta tilannearvion kehittämiselle on ollut suoran asiakastyön saama hyöty. Toisaalta on haluttu lähteä myös luomaan pohjaa sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnille. Työn systemaattinen dokumentointi antaa työntekijälle itselleen yhdessä asiakkaan kanssa mahdollisuuden tarkastella tilanteen kehittymistä esimerkiksi toistettujen tilannearvioiden avulla. Tilannearviota on lähdetty kehittämään alun perin sosiaaliasemien sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työvälineeksi. Vaikka tilannearvio-opas on tarkoitettu ensisijaisesti Helsingin sosiaaliviraston atj-ohjelmaa käyttäville työntekijöille, on se soveltuvin osin myös muiden käyttäjien hyödynnettävissä. Oppaan tarkoituksena on syventää atj-käsikirjan ohjeistusta tilannearvion teosta. Opas toimii koulutusmateriaalina uusien näyttöjen käytön opetuksessa nyt ja tulevaisuudessa. Opasta on valmistellut sama työryhmä, joka on kehittänyt sosiaaliasemien tilannearviomalliakin. Työryhmän ensisijainen tavoite on siis ollut antaa työntekijöille välineitä dokumentoida ja systematisoida niitä tilannearvioita, joita jo nykyisellään tehdään. Lisäksi työryhmä on tuottanut uutta näkyä ja merkitystä tilannearviolle osana sosiaalialan työn työprosesseja ja hyvää asiakaspalvelua. Työryhmän jäsenet: Anne Kuvaja, johtava sosiaalityöntekijä (puheenjohtaja) Leena Luhtasela, kehittämiskonsultti Pekka Borg, kehittämiskonsultti Annamari Raatikainen, pääsuunnittelija Tiina Mustonen, sosiaalityöntekijä Stina Högnabba, projektipäällikkö Ritva Liukonen, kehittävä sosiaalityöntekijä (sihteeri)

2 Tässä oppaassa pyrimme lyhyesti johdattamaan lukijan tilannearvion tekemisen teoreettisiin lähtökohtiin sekä sen osuuteen sosiaalityön prosessissa ja sosiaalityöntekijän työssä. Luvussa 2 lukijaa johdatetaan tilannearvion määrittelyyn sekä pohditaan tilannearvion dokumentoinnin merkitystä sosiaalityössä. Luku 3 keskittyy tilannearvioon asiakkaan näkökulmasta sekä määrittelee hieman hyvän tilannearvion tunnusmerkkejä. Luvussa 4 pyritään paikantamaan tilannearvio osaksi sosiaalityö työprosessia sekä toisaalta käydään läpi tilannearvion dokumentointiprosessi. Luku 5 käy läpi tilannearvion sisällön elämänalueittain sekä niitä yhdistäviä tekijöitä. Viimeisessä luvussa pohditaan tilannearvion teoreettisia lähtökohtia sekä tilannearviota osana tutkivaa ja arvioivaa työotetta. Oppaan loppuun kerätty kirjallisuusluettelo ehdottaa tilannearviosta kiinnostuneelle lukijalle syventävää kirjallisuutta.

3 2. YLEISTÄ TILANNEARVIOSTA Tilannearvioryhmän ymmärrys tilannearviosta Tilannearvioilla tarkoitetaan yhdessä asiakkaan kanssa tehtyä, hänen elämäntilanteensa ja olosuhteidensa kokonaisjäsennystä, jossa erityisesti kiinnitetään huomiota asiakkaan vahvuuksiin, ongelmiin ja toimintaympäristöihin. Tarkka ongelmien määrittely ei auta asiakasta, mutta on tärkeää tarkastella realistisesti asiakkaan ongelmalliseksi kokemia asioita. Tilannearvio kohdistuu nykyhetkeen ja suuntaa asiakasta tulevaisuuteen. Menneisyyden tapahtumat tulevat tilannearviossa olennaisiksi sen kautta, miten ne näyttäytyvät asiakkaalle nykypäivänä tai vaikuttavat edelleen asiakkaan elämässä. Tilannearvio on asiakastyössä tavoitteenasettelun, suunnitelman tekemisen ja interventioiden perusta. Toistetun tilannearvion avulla saadaan tietoja asiakkaan tilanteessa tapahtuneista muutoksista ja sitä voidaan hyödyntää vaikuttavuuden arvioinnissa. Miksi tilannearvio tehdään? Parhaimmillaan tilannearviotyöskentely on sekä asiakkaalle että työntekijälle asiakkaan elämäntilannetta jäsentävä työmuoto. Sosiaalityöntekijä pyrkii kartoittamaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan kanssa tämän elämäntilannetta ja huomioi asiakkaan elämän eri osa-alueet. Ongelmana on ollut tämän tiedon systemaattinen kirjaaminen ja myös sen päivittäminen. Asiakkaan muuttaessa tai työntekijän vaihtuessa asiakkaan tilannetta on jouduttu toistuvasti kartoittamaan. Nyt kehitetty tilannearvionäyttö mahdollistaa entistä paremman työn dokumentoinnin. Tilannearvio on perusta asiakastyön tuleville ratkaisuille. Kokonaistilanteen kartoittamisen jäntevöittäminen tilannearvioksi edistää koko asiakasprosessin selkiytymistä. Erityisesti uudelle työntekijälle jäsennetty ja systemaattinen tilannearvio antaa muistilistan asiakkaan tilanteen selvittelyyn.

4 Askel kohti vaikuttavaa sosiaalityötä Sosiaalityön tärkeä peruslähtökohta on tutkiva suhde työhön. Asiakkaan kanssa yhdessä tehty ja dokumentoitu tilannearvio tarjoaa yhden välineen sosiaalityön tutkivan ja arvioivan työotteen toteuttamiselle. Tutkiva työote tuo sosiaalityöhön systemaattisuutta, kriittisyyttä ja analyyttisyyttä. Sosiaalityön käytännöstä syntyvä tieto voidaan asettaa tarkastelun kohteeksi. Kysyvä suhde työhön ja siihen liittyviin ilmiöihin on työssä kehittymisen ja oppimisen edellytys. Tilannearviotyöskentely sekä systemaattinen tietojen keruu ja analysointi luovat edellytykset asiakasprosessin etenemisen seuraamiselle ja vaikuttavuuden arvioinnille. Jatkossa, kun malliin liitetään yhdenmukaista mittausta, saadaan täsmällisemmin tietoa asiakkaan elämässä tapahtuneista muutoksista. Tässä vaiheessa toistettu tilannearvio antaa vaikuttavuustietoa vain tapauskohtaisesti asiakkaan ja työntekijän tarpeisiin. Tässä muodossa tehtyjä tilannearvioita voidaan kuitenkin hyödyntää laadullisiin menetelmiin perustuvissa tutkimuksissa. Jotta saataisiin laajemmin tietoa työn vaikuttavuudesta ja mitattavaa tietoa asiakkaan elämässä tapahtuneista muutoksista, tulisi rakentaa ja kehittää myös muita tietoteknisiä ratkaisuja. Meillä tulisi olla tietoa siitä, milloin asiakkuus ja toiminta alkavat ja milloin asiakkuus ja toiminta päättyvät. Tällä hetkellä tätä tietoa sosiaaliasemien sosiaalityöstä ei saa suoraan asiakastietojärjestelmästä. Työryhmä onkin ehdottanut uuden asiakkuuden hallintanäytön kehittämistä. Lisäksi tulisi olla tietoa siitä, mitä tavoitteita asiakastyössä asetetaan, mitä interventioita suunnitellaan ja mihin toimintaan asiakas on osallistunut. Tämä tarkoittaa sosiaalityön suunnitelmanäytön jatkokehittämistä.

5 Mitä hyötyä tilannearvion teosta on? 1. Asiakkaan ääni ja palvelutarve tulevat systemaattisesti esiin. 2. Tilannearvio on asiakastyön työväline, joka sopii sosiaaliasemien asiakastyön prosessiin selkeyttäen sitä. Tilannearvion avulla työn kohdentaminen ja arviointi helpottuu. 3. Tilannearvio parantaa työn dokumentointia, jolloin tieto asiakkaan tilanteesta välittyy myös työntekijältä toiselle. 4. Saadaan tietoa tilastoinnin, johtamisen ja arvioinnin tueksi. 5. Tilannearvio voidaan toistaa, jolloin saadaan tietoa asiakkaan tilanteessa tapahtuneista muutoksista. Tätä voidaan hyödyntää vaikuttavuuden arvioinnissa. 6. Antaa välineen mahdollisen sosiaalityötakuu - lainsäädännön toteutukseen. Mihin lainsäädäntöön tilannearvion tekeminen perustuu? Tilannearviotyön ja sen dokumentoinnin kehittämistä voidaan perustella myös lainsäädännön näkökulmasta. Perustuslain 19 : n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Jotta perustuslakia pystyttäisiin toteuttamaan, tulee tarve palveluihin ja tukitoimiin selvittää yksilökohtaisella tarveharkinnalla. Sosiaalihuoltolaissa on tarkemmin säädetty sosiaalihuollon toteuttamisesta ja järjestämisestä. Sosiaalihuoltoon kuuluu muun muassa sosiaalipalvelujen järjestäminen, ohjaus ja neuvonta sekä toimeentulotuen myöntäminen ja sosiaalityö. Sosiaalihuoltoasetuksen 6 :n mukaan asiakkaan yksilölliset olosuhteet ja erityistarpeet on otettava huomioon sosiaalihuoltoa toteutettaessa. Tämän lisäksi tilanteessa tulee ottaa huomioon asiakkaan läheiset ihmissuhteet ja niiden turvaaminen. Asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen arvioimiseksi ja avun saannin turvaamiseksi on yhdessä hänen kanssaan tarvittaessa laadittava huoltosuunnitelma. Tilannearvion tekeminen on siten konkreettinen keino selvittää asiakkaan tilanne, jotta sosiaalihuoltoa voitaisiin toteuttaa. Tilannearvion tekeminen liittyy asiakkaan aseman ja oikeuksien vahvistamiseen. Sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia

6 määrittelevässä laissa korostetaan asiakassuunnitelman tärkeyttä: Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyse ole tilapäisestä neuvonnasta ja ohjauksesta tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 7 ) Tilannearvion tekeminen sisältyy palvelusuunnitelman tekemiseen: suunnitelma rakentuu asiakkaan kanssa tehdylle tilannearviolle. Asiakkaan toivomukset ja mielipiteet tulee ottaa huomioon suunnitelman teossa, asioiden käsittelyssä ja päätöksenteossa. Asiakkaalle tulee antaa tietoja erilaisista vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista, jotta asiakas voisi osallistua häntä koskevan asian suunnitteluun. Asiakkaalle tulee myös selvittää, mihin hänen tilannettaan koskevia tietoja käytetään. Asiakkaan tulee antaa ne tiedot, jotka tarvitaan sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa (SHAL 12 ). Kuitenkin viranomaisen tulee kerätä vain sellaista tietoa, jota sosiaalihuollon toteuttamisessa todella tarvitaan. Tarpeetonta tiedon keruuta tulee välttää.

7 3. MILLAINEN ON HYVÄ TILANNEARVIO? Asiakkaan osallisuus tilannearviossa Asiakkaan tilannetta arvioivassa työskentelyssä lähtökohtana on asiakkaan oma näkemys tilanteestaan. Toimiva työskentelysuhde asiakkaan kanssa rakennetaan kuulemalla hänen kuvauksensa omasta tilanteestaan ja antamalla hänelle tilaa kertoa, miksi hän ottaa yhteyttä ja mitä hän toivoo sosiaaliaseman palveluilta. Työskentelyn aloittaminen asiakkaan lähtökohdista ei sulje pois ammatillista työskentelyä sosiaalivirastossa sovitun rakenteen ja sovittujen ammatillisten tavoitteiden puitteissa. Ottaessaan yhteyttä sosiaaliasemalle asiakasta kiinnostaa se, saako hän palvelua, tukea ja apua, jota kokee tarvitsevansa. Sosiaaliaseman palveluista ja tilannearviosta osana niitä tulisi kertoa asiakkaalle siten, että sosiaalityön ja toimeentulotuen erot sekä sosiaaliaseman työntekijöiden erilaiset tehtävät voidaan perustella asiakkaalle yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi. Työskentely, jossa kartoitetaan asiakkaan elämäntilannetta ja rakennetaan tilannearviota, perustellaan asiakkaalle siten, että hän näkee tapaamisen mielekkäänä ja oman asiansa etenemisen kannalta järkevänä. Toimiva perustelu voi olla esimerkiksi tyyliin meitä sosiaaliasemalla kiinnostaa se, mitä toimeentulotukea hakeville asiakkaille kuuluu ja millaisia suunnitelmia heillä on tulevaisuudelle. Me tapaamme asiakkaita ja keskustelemme siitä, missä heidän elämässään mennään ja millaisissa asioissa me voimme auttaa... Asiakkaan kanssa käytettäviin sosiaalityön käsitteisiin on hyvä kiinnittää huomiota kohtaamistilanteissa. Kannattaa pohtia, raamittaako asiakkaan kokemusta työskentelystä sosiaalityön ammatillisilla termeillä (esim. tässä tehtiin nyt tällainen tilannearvio ) vai jättääkö asiakkaalle mahdollisuuden nimetä työskentelyä omilla sanoillaan. Sosiaalityön ammattilaisten puhe tai tekstit tilanteen arvioinnista tai tilannearviosta, suunnitelmasta tai vaikkapa elämäntilanteen kokonaisarviosta voivat myös pelottaa tai arveluttaa asiakasta. Työyhteisössä voisi herättää keskustelua siitä, millaisia ilmaisuja sosiaaliaseman palveluista käytetään asiakastapaamisissa ja asiakastyön dokumentoinnissa ja missä määrin ammatillista ymmärrystä tilannearviosta tulee avata asiakkaalle. Puheen ja kirjoittamisen tulee tilannearviotyössä myös olla linjassa toistensa kanssa siten, että puhuttu ei muutu kirjoitettaessa asiakkaalle vieraiksi ammattitermeiksi.

8 Dokumentointi asiakkaan näkökulmasta Tilannearvion elämänalueittainen dokumentointi luo uutta rakennetta asiakastyölle. Asiakastietojärjestelmän valmiit elämänalueet ohjaavat dokumentoimaan asiakkaan tilannetta tavalla, joka on sosiaalivirastossa valittu työtapa. Asiakkaalle voidaan kertoa, että kyseessä on sosiaalivirastossa yleisesti käytettävä dokumentointitapa. Asiakkaan tulee myös tietää, miksi työskentelyä dokumentoidaan ja mitä etuja siitä on hänelle. Esimerkiksi asiakkaiden kannalta työntekijöiden vaihtuvuus tarkoittaa usein katkeavia työskentelyprosesseja ja samojen asioiden kertomista yhä uudestaan. Huolellisella asiakkaan tilanteen dokumentoinnilla voidaan luoda jatkuvuutta asiakastyöhön. Oman elämäntilanteen näkeminen kirjoitettuna voi olla asiakkaalle vahva kokemus. Asiakastapaamisen alussa on luontevaa tuoda esille, että tapaamisessa esiin tulleita asioita kirjoitetaan asiakastietojärjestelmään. Asiakkaan osallisuutta dokumentointiin rakennetaan antamalla hänelle mahdollisuus kommentoida tekstiä, mieluiten jo keskeneräistä versiota. Viimeistään lopullinen versio dokumentista annetaan asiakkaalle kommentoitavaksi. Tilannearviota kirjoitettaessa voidaan tuoda asiakkaan ääni konkreettisesti näkyviin esimerkiksi kirjoittamalla tekstiin asiakkaan omia kuvauksia tilanteestaan. Myös asiakkaan ja sosiaalityöntekijän erilaiset näkemykset asiakkaan tilanteesta ja ratkaisuvaihtoehdoista voidaan tuoda esille tilannearviotekstissä. Asiakkaan kanssa työskenneltäessä on tärkeää arvioida käytettävien työtapojen ja menetelmien tarkoituksenmukaisuutta ja sopivuutta. Asiakastietojärjestelmään dokumentoidun tilannekuvauksen ei tulisi olla itsetarkoitus, vaan työväline asiakastyössä. Asiakkaille viranomaisten antamat dokumentit edustavat usein byrokratiaa; vaikeaselkoisia lomakkeita ja vaikeasti ymmärrettäviä päätöksiä, joten kannattaa miettiä, miten dokumentointia perustelee ja käyttää tilannearviotyössä niin, että asiakas kokee sen mielekkäänä osana työskentelyä. Dokumentoidun tilannearvion jälkeen täytyy myös miettiä avoimen dokumentoinnin jatkuvuutta asiakastyössä miten asiakastyön etenemistä dokumentoidaan ja miten dokumentointi jaetaan asiakkaan kanssa.

9 Tilannearvion dokumentointi tulisi esittää asiakkaalle suoraan ja yksinkertaisesti. Asiakkaalta voidaan pyytää yhteenvetoa hänen omasta tilanteestaan vaikkapa seuraavalla tavalla: Tänään olemme puhuneet monenlaisista asioista. Kuten tiedät, teen muistiinpanoja muistaakseni, mistä olemme keskustelleet. Haluaisitko tiivistää muutamalla lauseella, mitä olemme käsitelleet? (Wilczynski 1981, ks. Tapola 2005.) Poikkeuksena dokumentoitujen tietojen avoimeen esittämiseen on tilanne, jossa tiedon antamisesta saattaisi koitua vakava vaara asiakkaan terveydelle tai hoidolle (henkilötietolaki 27 ). (Ks. Tapola 2005.) Tilannearvion laatiminen ja sen asiakasta osallistava dokumentointi on yksi sosiaalityön menetelmä. Työntekijän tulee tiedostaa menetelmälliset lähtökohtansa. Palveleeko ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työskentely parhaiten juuri tätä asiakasta? Tällöin työntekijä keskittyy tilannearvion dokumentoinnissa ensisijaisesti niihin kysymyksiin, jotka ovat suhteellisen nopeasti ratkaistavissa. Mitä enemmän huollollista ja kuntouttavaa tukea asiakas tarvitsee, sitä tärkeämpää on yleensä asiakkaan nykytilanteen tarkastelu hänen koko elämänhistoriansa valossa. Tällöin tilannearvion laatiminen saa tarinallisia, narratiivisia merkityksiä. Esimerkiksi sairastumisen aiheuttama tyhjiö voi saada uusia merkityksiä tarinallisen kuntoutumisen avulla: ihminen saa kokemuksen elämäntarinan jatkuvuudesta ja arvokkuudesta (ks. Antikainen-Juntunen 2005). Tällainen dokumentointi saa terapeuttisia merkityksiä (ks. Morgan 2004), vaikka kysymys ei olekaan varsinaisesta terapiasta.

10 Tilannearvion huoneentaulu Millainen on hyvä tilannearvio? Tilannearvion lähtökohtana on asiakkaan oma näkemys tilanteesta ja hänelle annetaan tilaa kertoa, miksi hän ottaa yhteyttä ja mitä hän toivoo työskentelyltä Asiakkaalle perustellaan, mihin kerättyä tietoa käytetään ja miksi tilannearvio tehdään Tilannearvio tehdään ja dokumentoidaan yhdessä asiakkaan kanssa, jolloin tilanteen määrittelyn tulee tapahtua asiakkaan sanoilla, ei työntekijän. Tilannearvio dokumentoidaan hyvällä kielellä ja niin, että työntekijän ja asiakkaan eri näkemykset tilanteesta tulevat esille. Tilannearvio tuo esiin asiakkaan vahvuudet, tarpeet ja ajankohtaiset ongelmat. Lisäksi siinä käydään läpi mitä on jo tehty ja mitä mahdollisia ongelmia palveluiden käytössä tai saatavuudessa on ilmennyt Tilannearvioon liittyy aina yhteenveto kokonaistilanteesta Tilannearvio tulostetaan ja annetaan asiakkaalle kommentoivaksi

11 4. TILANNEARVIO OSANA SOSIAALIASEMAN ASIAKAS- PROSESSIA Tilannearvio sosiaalityön prosessin eri vaiheissa ja sen dokumentointi asiakastietojärjestelmään ASIAKASOHJAUS MUUALLE SOSTY TARVE asiakas muu viranomainen yhteistyökumppani etuuskäsittely hakemus MUISTtarvittaessa YHTEYDENOTTO täsmennetään tilannearvioinnin tarve soitto, lyhyt neuvottelu, alustava arvio YHTO kuka, miten, sisältö SOSTY HENK TIED MUISTtarvittaessa TILANNEARVIO johdanto 8 elämänaluetta, apukysymykset yhteenveto, arvio työskentelyn kohde! toistettava, jatkoarvio tarvittaessa syvenee asiakkaan palvelutarve TARV SOSTY osallistujat TIED TARKENNETTU ARVIO (suunnitteilla) mittarit, strukturoidut kysymykset SUUNNITELMA alkuun tilannearvion yhteenveto: 8 kohdan oleelliset asiat, palvelutarpeet, asiakkaan ja työntekijän kanta, miten jatketaan? suunnitelman seurantalehti (tulossa) tavoitteet, keinot, arvio TIED SOSTY SUUN, PASU PALVELUT & TOIMINNAT KOKO PROSESSIN AJAN Tilannearvion tarkoitus ja sisältö vaihtelevat asiakasprosessin luonteen ja vaiheen mukaan. Samoin on syytä muistaa, että konkreettisessa tilanteessa asiakastyö ei aina noudata selväpiirteisesti sosiaalityön prosessin yleisiä vaiheistuksia. Silti intensiivisessä sosiaalityössä on tärkeää antaa riittävästi aikaa kokonaiskuvan muodostamiselle asiakkaan tilanteesta, jotta päiväkohtaiset tarpeet eivät ohjaisi työskentelyä asiakkaan kanssa. 1. Yhteydenottovaihe Tilannearvion tekeminen lähtee liikkeelle ensisijaisesti asiakkaan tarpeesta, joka voi tulla esiin asiakastapaamisen aikana, puhelimitse, asiakkaan lähettämän hakemuksen, muiden työntekijöiden tai viranomaisten kautta. Yhteydenottovaiheessa on tarpeen kuulla, miksi asiakas on ottanut yhteyttä ja mitkä ovat asiakkaan toiveet sosiaaliaseman suhteen. Tässä vaiheessa arvioidaan alustavasti asiakkaan tilanne ja tarpeet. Joskus sel-

12 vittelyssä käy ilmi, että asiakas hyötyisi jonkin muun tahon palveluista, jolloin hänet ohjataan niitä hakemaan. Yhteydenottovaiheessakin asiakkaan tilanteen arvioinnin syvällisyys vaihtelee tarpeen mukaan. Se voi olla lyhyt neuvontatyyppinen puhelinkeskustelu, jossa nopeasti kartoitetaan, mikä on oikea paikka asiakkaan tarpeisiin vastaamiseksi. Toisinaan asiakkaan tilanteeseen ja tarpeeseen on syytä perehtyä laajasti kahdella kolmella tapaamisella ja tämä elämäntilanteen selvittäminen voi olla riittävä interventio sinänsä. Usein pitempikestoinen asiakassuhde kuitenkin käynnistyy eri työntekijän kanssa kuin yhteydenottovaiheessa. YHTO-näytölle kirjataan asian vireilletuloon ja tilannearvioprosessin vaiheeseen liittyviä tietoja. Sisältökohdassa esitetään, miksi asiakas on ottanut yhteyttä. Sisältökohtaan voidaan kirjata alustava tilannearvio, vastuuhenkilöt sekä ohjaus toiselle työntekijälle tai toiseen yksikköön. 2. Sosiaalityön työskentelyvaihe Tilannearvio Ennen ensimmäistä tapaamista asiakasta voi orientoida keskusteluun elämäntilanteestaan esimerkiksi kirjeen tai esitteen avulla, jossa kerrotaan sosiaalityön palveluista ja siitä, miksi asiakkaan tilanteeseen tutustuminen nähdään sosiaaliasemalla tärkeänä. Kirjeessä voidaan esittää toive, että asiakas miettisi jo ennen tapaamista millaisista asioista hän haluaa keskustella. Kirjeen liitteenä voi olla strukturoitu tai avokysymyksistä koostuva lomake, jota asiakas voi täyttää ennen tapaamista ja jonka avulla asiakkaan tilanteesta voidaan keskustella tapaamisessa. Lomake ei saisi kuitenkaan liikaa ohjata tapaamisen kulkua vaan sen käyttämisen tulisi olla joustavaa ja asiakaskohtaista. Varsinaisen sosiaalityön työskentelyprosessin perustana on asiakkaan kanssa tehty tilannearvio. Asiakkaan elämäntilannetta ja asiakkaan omaa käsitystä käydään monipuolisesti läpi tuottaen uusia näkökulmia asiakkaan tilanteeseen. Tilannearvion tekeminen voi olla useamman tapaamisen kestävä prosessi. Sen tekeminen ei välttämättä ala ensimmäisillä asiakastapaamisilla, mutta hyväksi osoittautunut käytäntö on aloittaa dokumentointi ensimmäisestä tapaamisesta lukien. Dokumentointikäytännöistä sovitaan asiakkaan kanssa työskentelyn alussa samalla kun sovitaan muista työskentelyn pelisäännöistä. Toimivan tilannearvion tekeminen edellyttää luottamuksellista asiakassuhdetta, mutta toisaalta arvion tekeminen on myös keino syventää asiakassuhdetta. Asiakastietojärjestelmän osalta tilannearviotyöskentelyä aloitettaessa tarkistetaan, ovatko HENK- ja PERHE-näyttöjen tiedot ajan tasalla. Varsinainen tilannearvio dokumentoidaan TARV-

13 näytölle. Johdanto-osaan voidaan web-atj:ssa kopioida YHTOnäytön sisältökohdasta yhteydenoton syyn ym. lähtötilanteen kuvaustiedot. Elämänalueotsikoiden alle kirjataan kuhunkin aiheeseen liittyvät asiakkaan kanssa tehtävät arviot. Minkään alueen täyttämistä ei ole tehty pakolliseksi. Suositeltavaa on kuitenkin parilla avainkysymyksellä tarkistaa tilanne kaikilla elämänalueilla. Varsinkin ensimmäistä kertaa tilannearviota tehdessä on hyvä käydä kaikki elämänalueet läpi. Erityisen tärkeätä on kiinnittää huomiota yhteenvetoon, joka ei ole yksittäisten elämänalueiden alle kirjattujen faktojen toistamista, vaan elämäntilanteen ja tarpeiden kokonaisuuden analyysiä yli yksittäisten elämänaluerajojen. Vaikka tilannetta arvioidaan joka asiakaskäynnillä, on tarpeen laittaa piste yhdelle tilannearviolle silloin, kun on saatu valmiiksi sen hetken tilannetta kuvaava arviointiprosessi. Suunnitelma Tavoitteellisessa sosiaalityössä tehdään tilannearvion pohjalta suunnitelma, jossa määritellään tavoitteet ja toimintakäytännöt. Samalla sovitaan, miten asiakkaan elämän muutoksia ja toimenpiteiden toimivuutta seurataan ja arvioidaan. Asiakkaan kanssa on parasta sopia konkreettisesti, millä perusteella todennetaan onko muutosta tapahtunut vai ei. Muutoksen arviointiin voidaan käyttää erilaisia mittareita ja tarvittaessa tehdä asiakkaan kanssa oma mittari. Suunnitelma kirjataan SUUN-näytölle. Jatkossa SUUN-näyttöä on tarkoitus kehittää siten, että TARV-näytön yhteenveto kopioituu SUUN-näytön elämäntilanne-otsikon alle. Elämäntilanteen pohjalta määritellään asiakkaan kanssa tavoitteet ja keinot, joiden avulla tavoitteita kohti voidaan edetä. Työskentelyvaiheessa seurataan asiakkaan tilannetta joka tapaamisella. Sovittuina ajankohtina on perusteltua tehdä kokonaisvaltaisempi väliarvio tilannearvionäytölle. Uusittu tilannearvio on yleensä kuitenkin suppeampi kuin ensimmäinen tilannearvio. Painopisteenä siinä on asiakkaan tilanteen muutosten toteamisen lisäksi palvelujen ja toimenpiteiden toimivuuden tai vaikutusten arviointi. Toistaiseksi ATJ:lla ei ole omaa kohtaa, johon voitaisiin kirjata tapaamisissa suunnitelmien toteutumis- ja seurantatietoja. SUUN-näyttöä uudistettaessa on tähän tarkoitukseen tulossa suunnitelmien seurantalehti, mutta toistaiseksi on suositeltavaa kirjata seurantatiedot SUUN-näytölle esim. arviointi-välilehden alle. MUIST-näytölle ei kirjata suunnitelmia tai arviointeja, vaan niiden paikka on yksiselitteisesti niille kuuluvilla näytöillä. Asiak-

14 kaan tilannearvioon liittyviä yksittäisiä faktoja tai muutoksia voi kirjata MUIST-näytölle oman alaotsikon alle. SOSTY-näytölle kirjataan tehtyä työtä ja asiakastapaamisia koskevat tilastot aikaisempien ohjeiden mukaisesti. YHTOnäytöltä kirjautuu automaattisesti SOSTYyn tieto yhteydenottotahosta. 3. Lopettamisvaihe Tilannearvion tekeminen on tärkeätä myös sosiaalityön työskentelysuhteen päättämisvaiheessa. Lopettamisvaihe ei aina tarkoita asiakassuhteen päättymistä, vaan se voi olla myös sovitun työskentelyprosessin päättymistä. Tilannearvio lopettamisvaiheessa sisältää samat elementit kuin väliarvio. Arvioitavana ovat asiakkaan elämässä tapahtuneet muutokset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Samoin arvioidaan kokemukset sosiaalityön prosessista ja yhteisestä työskentelystä, mm. sitä mikä asiakasta on hyödyttänyt ja mitkä asiat eivät toimineet. Tässä vaiheessa keskustelu sisältää myös tulevaisuuden suunnittelua, eli mitä tukea ja mistä asiakas vielä mahdollisesti tarvitsee ja miten hän osaa käyttää opittuja ratkaisutaitoja uusissa ongelmatilanteissa. Tilannearvioin päivittäminen, tiedoksianto asiakkaalle sekä asiakkaan osallistaminen Tilannearviota päivitetään pitkäkestoisessa työskentelysuhteessa tekemällä väliarvio sovittuna ajankohtana kun asiakkaan tilanne on oleellisesti muuttunut kun asiakkuudessa on ollut taukoa kun tehdään loppuarviointi aina kun sitä pidetään tarpeellisena Asiakaskäyntikohtaisten ja nopeatempoisten muutosten seurantaa koskevat kirjaukset voi tehdä Muist-näytölle esimerkiksi siinä vaiheessa kun asiakkaan kanssa on päästy työskentelemään ja keskeistä on mm. yhteydenpito asiakkaan ja yhteistyökumppanien kanssa, asiakasneuvottelujen järjestäminen, palvelujen löytäminen ja räätälöiminen asiakkaalle. Tilannearviota tehdään kaikissa vaiheissa mahdollisimman paljon yhdessä asiakkaan kanssa. Myös luonnostekstiä voi näyttää asiakkaalle näytöltä tai tulostaa se asiakkaalle kommentointia ja korjaamista varten. Valmis tilannearvio annetaan asiakkaalle aina kirjallisesti kommentoitavaksi.

15 5. TILANNEARVION SISÄLTÖ Tilannearvion sisältö on määritelty seuraavien otsikoiden mukaan: Johdanto Elämänalueet Muut tiedot Yhteenveto Joskus on vaikea ratkaista, minkä otsikoiden alle asiakkaan tilannetta tulisi kuvata. Asiat liittyvät toisiinsa, esimerkiksi rankalla ja pitkäaikaisella päihteidenkäytöllä on vaikutuksia talouteen, työhön, terveyteen ja ihmissuhteisiin. Epäselvässä tilanteessa työntekijä voi kysyä asiakkaalta, minkä otsikoiden alle hän toivoisi elämäntilannettaan luonnehdittavan. Asioista voi myös kirjoittaa eri näkökulmista eri otsakkeiden alle. Kaikkia elämänalueita yhdistävät teemat Asiakkaan voimavaroja ei dokumentoida erillisen otsakkeen alle, vaan se on kaikkia elämänalueita läpäisevä näkökulma. Puhtaasti ongelmakeskeinen tilannearvio jättäisi ison osan asiakkaan elämästä huomiotta ja vaikeuttaisi jatkotyötä. Tilannearvioon kootaan oleelliset faktat asiakkaan tilanteesta. Pelkkä tietojen kartoitus ei kuitenkaan ole vielä tilannearvio, vaan se edellyttää asiakkaan kokemusten huomioimista ja faktojen pohjalta tehtyä arviota. Siten elämänalue-osioiden alle dokumentoidaan asiakkaan ja työntekijän tekemä tulkinta ja käsitys tilanteesta. Arviossa käsitellään myös se, miten asiakas on aiemmin yrittänyt ongelmiaan ratkaista, miten erilaiset palvelut tai toimenpiteet ovat toimineet ja minkälaista tukiverkostoa hänellä on nyt käytettävissä. Tässä vaiheessa on hyvä hahmotella palvelutarpeita, vaikka varsinainen palvelujen suunnittelu onkin suunnitelmantekoa. Mitkä ovat asiakkaan voimavarat, kyvyt ja taidot ym. tulevaisuutta rakentavat tekijät? Nämä huomioidaan erityisesti. Mikä on perheen ym. asiakkaan sosiaalisen verkoston ja toimintaympäristön merkitys? Mitä voimavaroja ja mitä haittaavia tekijöitä sieltä löytyy? Miten asiakas on aiemmin yrittänyt ratkaista puheena olevaa ongelmaa? Mitä palveluita tai toimenpiteitä on käytetty ongelman ratkaisemiseksi? Minkälaisia kokemuksia asiakkaalla on niistä, mikä on hyödyttänyt ja mikä ei ole toiminut? Asiakkaan tilanteesta luodun yhtenäisen kuvan perusteella arvioidaan, minkä asioiden kanssa työskennel-

16 lään? Mitä asiakas voi tehdä itse, miten hänen sosiaalinen verkostonsa voi tukea ja minkälaista sosiaalityön tai sosiaaliohjauksen tukea tarvitaan toivotun muutoksen edesauttamiseksi? Kriisille ei ole tilannearviossa erillistä otsaketta. Osa arjen kriiseistä tuleekin luontevasti esille käsiteltäessä kyseistä elämänaluetta, esim. perhe-elämän muutokset, työttömäksi jääminen tai asunnon menettäminen. Toisinaan asiakas voisi hyötyä traumaattisen kriisin suunnitelmallisesta käsittelystä myös sosiaalitoimessa, esim. vakava äkillinen sairastuminen, rikoksen uhriksi joutuminen. Tilannearvion jäsennys ei suoraan anna eväitä tällaiseen arviointiin. Työntekijä ja asiakas joutuvat näissä tilanteissa ratkaisemaan itse, missä määrin kriisitilanteen läpikäyntiä on tarkoituksenmukaista sisällyttää tilannearvioon ja miten se dokumentoidaan. Minkään yksittäisen asiakasryhmän (esim. maahanmuuttajien) tilannearviolle ei ole erillistä otsikkoa. Mikäli jokin arvioitava elämänalue tai -tilanne ei luontevasti asetu annettujen otsikkojen yhteyteen, asian voi kuvata kohdassa Muut tiedot. Elämänalueet Elämänalueotsakkeiden alle on lyhyesti kuvattu sitä sisältöä, jota otsakkeen alle on ajateltu kirjattavan. Joidenkin elämänalueiden kohdalle on myös kerätty linkkejä tai muuta vinkkiä asiakastyössä hyödynnettävistä mittareista ja testeistä. Näitä kukin voi halutessaan käyttää asiakkaan kanssa tai niitä voi asiakkaalle antaa itselleen tehtäväksi. Tarkoituksena ei siis ole, että pitäisi tehdä kaikki tässä ehdotetut testit. Elämänalueiden ohjeistus pyrkii olemaan seikkaperäistä, sillä perehtymisvaiheessa voi olla hyvä käyttää muistilistaa tärkeimmistä esiin nostettavista asioista. Erilaisia testejä ja välineitä oman tilanteen arviointiin löytyy kootusti www.apua.info/fi-fi/arvioitilanteesi/ Johdanto Kun yhteydenotto on johtanut yhteiseen sopimukseen tilannearvion tarpeesta, on usein tarpeellista asiakkaan kanssa palata sosiaalityön yhteydenoton syihin tai muihin taustatekijöihin. Erityisen tärkeää tämä on, jos yhteydenotto ei ole tullut asiakkaalta itseltään, vaan ilmoituksena esimerkiksi sukulaiselta tai toiselta viranomaiselta. On myös mahdollista, että tilannearviota on edeltänyt useita yhteydenottoja ja pitkäkin toimeentulotukiasiakkuus.

17 Perhe- ja ihmissuhteet Oleellisinta on se, että sekä asiakas että työntekijä ymmärtävät, miksi kyseistä tilannearviota ollaan laatimassa. Työntekijä tarkentaa asiakkaan odotukset ja työntekijä voi ottaa esille ne asiakkaan elämäntilanteeseen liittyvät asiat, joihin on ammatillisesta näkökulmasta kiinnittänyt tähän mennessä huomiota. Pääpaino tulisi kuitenkin olla asiakkaan itsensä kertomissa asioissa. Johdannossa tulee mainita ne henkilöt, jotka ovat osallistuneet tilannearvion laatimiseen. Perhe- ja ihmissuhteet otsikko kattaa asiakkaan sosiaaliset suhteet sekä sosiaaliset verkostot. Sosiaalisia suhteita ovat niin pari-, perhe-, sukulaisuus-, ystävyys- kuin kaveruussuhteetkin. Naapuruussuhteet ja työelämän ihmissuhteet tulisi kuvata Asuminen- tai Työ -otsikoiden alle. Otsikon alle luonnehditaan kaikki asiakkaan esille tuomat sosiaaliset suhteet, unohtamatta muualla asuvia perheenjäseniä. Vanhemmuuteen liittyviä erityiskysymyksiä ovat esimerkiksi parisuhde, yksinhuoltajuus, huoltajuussuhteet, mahdollinen tuen tarve, muualla asuvien lasten tapaaminen ja tapaamisjärjestelyiden sujuminen. Mikäli huolta vanhemmuudesta herää sosiaaliasemalla, tulisi tätä viestiä viedä myös Perhekeskuksiin. Hyvin tehty tilannearvio helpottaa yhteistyön aloittamista myös vastuualueiden kesken. Myös muut hoiva- ja huolenpitosuhteet kuvataan tähän (esim. omaishoitajuus). Ihmissuhteisiin mahdollisesti liittyvä turvattomuus tuodaan tässä esille. Kysymyksessä voi olla esimerkiksi väkivaltainen ihmissuhde, yksinäisyyden kokeminen tai tiukka, sitova sosiaalinen verkosto. Tärkeänä ihmissuhteisiin vaikuttavana asiana on ihmisen suhde omaan itseensä. Asiakkaan kanssa voi pohtia hänen valmiuksiaan ihmissuhteiden luomiseen ja ylläpitoon. Väestöliitto: Parisuhteen arviointi www.vaestoliitto.fi/toimiva_parisuhde/kartoita_parisuhdettasi/ MLL: Perhetilannepuntarin tarkoituksena on auttaa perhettä hahmottamaan perheen kokonaistilanne ja pohtimaan mieltä askarruttavia asioita. http://vanhemmat.mll.fi/arvioinnit MLL: Itsearviointi Minä vanhempana. Tehtävän avulla voit testata voimavarasi ja elämäntilanteesi vanhempana. http://vanhemmat.mll.fi/arvioinnit

18 Asuminen Asumiseen liittyvät kysymykset ovat moniulotteisia. Osa niistä on ns. faktoja, kuten asumismuoto ja asumissuhteen kesto mahdollisen vuokranantajan tiedot asunnon tiedot (asumiskulut, asunnon koko, sijainti, kunto, varustetaso) Ehkä yleisin asumiseen liittyvä vaikeus on vuokravelat. Velan määrä kirjataan tähän, samoin häätöuhka, sen ajankohta ja taustatekijät. Myös muut mahdolliset asumisen puutteet tai ongelmat tuodaan esille. Ne voivat liittyä itse asuntoon, asuintaloon sekä yhtä hyvin asiakkaan asuinalueeseen. On myös hyvä käydä läpi mahdolliset asunnossa epävirallisesti asuvat henkilöt. Asiakkaalla voi olla asumiseen liittyviä erityistarpeita, esimerkiksi puutteelliset valmiudet itsenäiseen asumiseen. Tällöin on usein aiheellista käydä läpi koko asumishistoria. Asunnottomuuteen liittyvät kysymykset taustatekijöineen tuodaan tässä esille. Erityisen tärkeää on kuvata nykytilannetta: missä asiakas oleskelee ja mistä asuntoa on haettu. Asuntolassa asumiseen liittyvät seikat kuvataan tarvittaessa tässä. Joissakin tapauksissa on tarpeen kuvata asiakkaan muuton tai muuttojen taustoja ja ajankohtia. Uuden asiakkaan osalta kirjataan lähtökunta tai lähtömaa. Toistuvien muuttojen syitä voi pyrkiä valottamaan asiakkaan näkökulmasta. Koulutus Koulutus-otsikon alla kuvataan mahdollisimman kattavasti asiakkaan koulutusta, ammattitaitoa ja osaamista. Peruskoulutus, ammattitutkinnot ja esim. korkeakoulututkinnot kirjataan suorittamisajankohtineen. Myös muulla tavoin, esimerkiksi työkokemuksen kautta hankittu ammattitaito ja erityisosaaminen otetaan huomioon. Jos asiakas vaikkapa hallitsee useita kieliä, tällainen osaaminen tulisi mainita tässä. Tärkeää on myös pohtia asiakkaan kanssa sitä, vastaako koulutus asiakkaan toiveita ja työelämän vaatimuksia. Maahanmuuttajan koulutuksen kuvaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Hänen suomenkielen tasonsa mainitaan tässä, samoin asiakastapaamisilla havaittu kielitaito. Valmentavat opinnot kuuluvat tähän aihepiiriin. Otsikon alle sisältyvät maininnat opintojen keskeytyksistä, keskeytyksen taustatekijöistä tai opiskelupaikan puuttumisesta. Erityisesti nuorten asiakkaiden osalta luonnehditaan koulumenestystä ja mahdollisia oppimisvaikeuksia. Työvoimapoliittinen koulutus kirjataan Työ-otsikon alle.

19 Työ Työ-otsikon sisältö on laaja; se kattaa paitsi työn ja ammatin, myös työllistymiseen, työttömyyteen ja työkykyyn liittyvät kysymykset. Tässä mainitaan asiakkaan ammatti ja hänen viimeisimmät työsuhteensa. Vähintään nykyisen tai viimeisimmän työsuhteen kesto ja laatu (vakituinen, määräaikainen, osaaikainen) tulee kirjata. Yrittäjien osalta mainitaan vähintään yrityksen toimiala, yrityksen perustamisajankohta sekä yritysmuoto. Yrityksen taloudellinen tilanne sen sijaan kuvataan Talousotsikon alle. Tähän osioon kuuluu myös työtoimintaan osallistuminen sekä huoltosuhteinen työ. Työtoimintaa ovat kuntouttava työtoiminta, vankilan järjestämä työtoiminta sekä toimintarajoitteisille henkilöille järjestettävä työtoiminta. Kuvaillaan, missä asiakas käy työtoiminnassa tai huoltosuhteisessa työssä ja mitä tehtäviä siihen kuuluu. Kuntouttavan työtoiminnan osalta mainitaan myös päivittäinen tai viikoittainen työaika. Työhyvinvoinnin osuus on hyvä nostaa esiin työssäkäyvien asiakkaiden kohdalla. Tarvittaessa mainitaan myös se, ovatko asiakkaan työsuhteeseen liittyvät oikeudet kunnossa. Työttömyydestä tulee dokumentoida ainakin seuraavat asiat: työttömyyden kesto työnhaun voimassaolo asiakkaan työllistymistoiveet työnhaun viralliset suunnitelmat toteutuneet tai keskeytyneet työllistämistoimenpiteet ja niiden kestot tarvittavilta osin, työllistämistoimenpiteitä ovat esimerkiksi työvoimapoliittinen koulutus ja työharjoittelu korvaukseton määräaika (nk. karenssi) taustatekijöineen työttömyyskassan jäsenyys Erityisen tärkeää on luonnehtia työttömän asiakkaan työllistymiseen vaikuttavia seikkoja. Asiakkaan kanssa arvioidaan sitä, miten hän on hoitanut työnhakuun liittyvät velvollisuutensa. Myös omatoimisen työnhaun tulisi näkyä työttömyyttä koskevassa tilannearviossa. Mistä ja millä tavoin asiakas on viimeksi hakenut työtä? Miten mahdolliset työhaastattelut sujuivat? Miten hän valmistautui haastatteluun? Minkä asiakas koki työpaikan saannin esteeksi? Vaikka varsinaisen työkyvyn arvioinnin tekee terveydenhuollon ammattilainen, myös sosiaalivirastossa tehtävässä tilannearviossa kiinnitetään huomiota asiakkaan työkykyyn ja sen eri ulottuvuuksiin: fyysisiin, psyykkisiin ja kokemuksellisiin. Tässä tuodaan esille asiakkaalle mahdollisesti tehdyn työkyvyn arvion oleellisin sisältö tai työkyvyn arvion tarve.