LOVIISAN KAUPUNGIN METSÄSTRATEGIA 2011 1
1. Metsästrategia Metsästrategia käsittää metsänhoidon periaatteiden tavoitteet. Lisäksi se sisältää ne toimintaperiaatteet, joilla kaupunki toteuttaa tavoitteensa. 1.1. Tavoitteet Taloudellisesti hyvät tulokset puutavaramyynnistä laadittujen suunnitelmien seurannan mukaisesti. Kestävä ja tehokas metsänkäyttö. Hyvän metsänhoidon toteuttaminen metsälain, luonnonsuojelulain, muinaismuistolain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä asemakaavamääräysten edellyttämien ehtojen puitteissa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja säilyttäminen kaupungin metsissä. Kaupungin metsien tulisi antaa asukkaille virkistystä, luontoelämyksiä ja erilaisia liikuntamahdollisuuksia. 2. Toimintaperiaatteet 2.1 Metsien hoito ja luokitus Vastikään vuonna 2010 laadittu metsänhoitosuunnitelma toimii tärkeänä välineenä metsänhoidossa. Suunnitelma käsittää yhteensä n. 2 496,7 ha. Lisäksi on vanhan Loviisan vuonna 2006 laatima taajamametsäsuunnitelma, joka käsittää n. 600 ha. Metsänhoitosuunnitelma käsittää lähinnä talousmetsiin kuuluvat metsäalueet ja taajamametsäsuunnitelma käsittää muun muassa nk. Harmaakallion alueen, Myllyharjun ja vanhan Loviisan eri keskusta-alueiden läheisyydessä sijaitsevat metsäalueet. Kaupungin omistuksessa on myös huomattava metsäpinta-ala fuusiokuntien asemakaava-alueilla, esim. lännestä katsottuna Koskenkylässä, Isnäsissä, Kuggomissa, Sävträskissä, Tesjoella, Ahvenkosken suunnitellulla maa-alueella sekä Ruotsinpyhtään ruukin alueella. Nämä alueet tulisi sisällyttää metsänsuunnitteluun nk. taajamametsinä. 3. Metsämaat Kaupungin metsäalueet on jaettu kahteen eri perusluokkaan ts. Talousmetsät Taajamametsät 2
Metsämaat Talousmetsä Taajamametsä Ulkoilu- ja virkis-tysm etsä Suoja-mets ä Metsä Valmen-nu smetsä Lähimetsä Maisemametsä Erityisalueet Suojelu-alu eet Vesialueet 3.1 Talousmetsät Talousmetsiä hoidetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: Metsiä hoidetaan perinteisen metsätalouden hoitomenetelmin. Metsätalouden tavoitteena on korkealuokkainen puuntuotto. Metsätaloutta on suunniteltava pitkällä tähtäimellä metsänhoitosuunnitelmaa noudattaen ja hakkuut eivät saa ylittää keskimääräistä kestävää puutavarakertymää tulevan 10-vuotiskauden aikana. Metsä uudistuu osin luontaisin uudistuksin, koska kaupungin metsät ovat pääosin karuilla mailla kasvavaa mäntymetsää, missä luontaisella uudistuksella on hyvät mahdollisuudet onnistua, ja osin hyvää taimimateriaalia käyttäen. Jos uudistuminen syystä tai toisesta epäonnistuu, täydennetään aloja siinä, missä katsotaan aiheelliseksi. Metsänhoitotoimenpiteet suoritetaan oikeaan aikaan jotta kustannustaso pysyisi tasapainossa. Myöhästyneet hoitotoimenpiteet johtavat yleensä kustannusten nousuun. Talousmetsien hoidossa noudatetaan metsätalouden yleisiä ohjeita, ts. metsälakia, Metsäkeskus Tapion ohjeita hyvästä metsänhoidosta, luontokohteiden hoito-ohjeita, sertifiointia ja muita yhteiskunnan yleisesti hyväksymiä ohjeita. Talousmetsässä voi myös olla arvokkaita luonnonkohteita. Ne sisältyvät olemassa oleviin suunnitelmiin ja ne on otettava huomioon hoitotoimenpiteitä suoritettaessa. Rakennetuilla ulkoilureiteillä, kuten metsän halki kulkevilla pururadoilla ja hiihtoladuilla, jätetään reittien varrelle riittävät suojakaistaleet, jotta ympäristö säilyisi esteettisen houkuttelevana, juuri sellaisena kuin ulkoilijat odottavatkin. Vapaa-aikatoimistolle annetaan mahdollisuus tutustua ulkoilureittien ympärillä tehtäviin toimenpiteisiin ja ilmaista mielipiteensä niistä. Turvallisuus on tärkeä seikka, joka on huomioitava ulkoilureittien ympäristöä käsiteltäessä. Turvallisuutta on katsottava siitä näkökulmasta, että putoavat oksat eivät aiheuta vaaraa tai lahot puut eivät kaadu ulkoreitille. Toinen näkökulma on se, ettei kuntoilijan tarvitse tuntea turvattomuutta, koska hän ei liian tiheän puuston takia näe mitä lähiympäristössä liikkuu. 3
Talousmetsiä koskevia tilastotietoja Kuvio osoittaa puuston tilanteen vuonna 2011. Pylväistä voidaan lukea, että puusto on suhteellisen nuorta ja vaatii hoitotoimenpiteitä. Uudistuskypsän puuston osuus on suhteellisen pieni eikä anna tilaa suuremmille päätehakkuille. Yllä oleva kuvio näyttää tilanteen vuosina 2021 ja 2031, kun laadittua metsänhoitosuunnitelmaa on noudatettu. Puusto on eri kehitysluokissa tasaantunut ja jako on näin ollen ideaalinen. Tämän tilan saavuttamiseksi tarvitaan pidättyväisyyttä päätehakkuissa suunnitelman alkupuoliskolla. 4
Puutavaravarastoa on kaupungin metsissä 118m 3 /ha, ja alueen keskiarvo on n. 140-160 m 3. Matala arvo johtuu siitä, että puusto on nuorta. Sen tähden on tärkeätä välttää suurempia päätehakkuita, ja siten saada puustoon korkeampaa arvonnousua. 3.2 Taajamametsät Taajamametsät sijaitsevat tiiviin asutuksen lähellä. Asukkaat käyttävät taajamametsiä virkistykseen. Taajamametsät jaetaan useampiin alaluokkiin ja siitä johtuen taajamametsäsuunnitelmaan sisältyvät kuviot ovat hyvin pieniä alaltaan. Kuvioiden pienialaisuuden takia kustannukset ovat suhteellisen korkeat eikä suuria tuloja ole odotettavissa, joten tällaisen metsän käytössä on painotettava asukkaiden virkistys- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Taajamametsät ovat huomattava osa kaupunkikuvaa ja maisemaa. Sen lisäksi, että taajamametsien tehtävänä on toimia viheralueina, ne toimivat myös melu-, näkö-, pöly- ja tuulisuojana. Loviisan kaupungin olemassa olevassa taajamametsäsuunnitelmassa kaikki metsäalueryhmät eivät ole edustettuna. Taajamametsäsuunnitelmaan sisältyy myös kaikki ne viheralueet, jotka eivät ole rakennettuja puistoja tai avoimia luonnonmukaisia alueita (niittyjä yms.). Kortteleiden välisillä alueilla, pusikoissa, tehdään suuri osa taajamametsien hoitotöistä. Yhteistyö asukkaiden kanssa on keskeisimpiä elementtejä taajamametsien hoidossa. Tärkeä osa taajamametsätyössä on myös informaation jakaminen asukkaille ja yhteistyön tekeminen metsänhoitoasioissa liikuttaessa alueilla, jotka rajautuvat eri kiinteistöihin. Seuraavassa taajamametsien alaluokat lyhyine määritelmineen: 3.2.1 Lähimetsät Puistomaiset, luonnontilaiset metsät, joissa luonnonkasvillisuutta. Lähimetsät sijaitsevat yleensä tiiviin asutuksen välittömässä läheisyydessä, jolloin metsään kohdistuu kulutusta runsaasta käytöstä johtuen. Lähimetsän hoidon tavoitteena on elinvoimaisen kasvillisuuden ylläpitäminen. Lähimetsillä ei ole metsätaloudellista merkitystä, vaan päinvastoin ne aiheuttavat kustannuksia koska metsät ovat asukkaiden kovassa käytössä, mikä vaatii metsän hoitoa ja siistimistä lyhyin väliajoin. 3.2.2 Ulkoilu- ja virkistysmetsät Ulkoilu- ja virkistysmetsät sijaitsevat asutuksen liepeillä laajempina vihervyöhykkeinä antaen kaupunki- ja taajamarakenteeseen väljyyttä. Asukkaat käyttävät alueita mm. liikuntaan, ulkoiluun, sienestykseen, marjastukseen ym. Hoidon tavoitteena on ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen ja maiseman luonnonkasvillisuuden säilyttäminen. Yllä olevien tavoitteiden lisäksi ulkoilu- ja virkistysmetsiin kohdistuu myös metsäntuotollisia tavoitteita. 3.2.3 Suojametsät 5
Suojametsät sijaitsevat liikenneväylien, teollisuusalueiden, soran- ja hiekanottopaikkojen ym. reuna-alueilla. Suojametsät ovat mm. näkö-, tuulen- ja pölysuojana sekä meluvallina toimivia suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeiden käyttötarkoituksesta riippuen kasvillisuus ja tiheys vyöhykkeillä vaihtelevat huomattavasti ja siksi suojametsät jaetaan edelleen useampaan alaryhmään. Suojametsien virkistyskäyttö on vähäistä. Hoidon tavoitteena on kasvillisuuden monikerroksisuuden luominen pääasiassa peittävyyden ja suojavaikutuksen ylläpitämiseksi. 3.2.4 Metsä Taajamametsäsuunnitelmaan sisältyy myös tavalliseksi metsäksi merkittyjä metsäalueita. Alueet sijaitsevat varsinaisen taajama-asutuksen ulkopuolella ja metsän hoito on perinteinen. Hoidon tavoitteena on kestävä ja korkea puuntuotto. Näihin alueisiin sovelletaan samoja normeja kuin talousmetsiin. 3.2.5 Valmennusmetsä: metsä alueilla, joilla varaudutaan maankäyttölajin muutokseen Metsä, joka sijaitsee alueella, jolle rakennetaan tulevaisuudessa. Tavoitteena on hoitaa metsiä niin, että kasvillisuus säilyttää elinvoimaisuutensa myös rakentamisen aiheuttaman muutoksen jälkeen. Valmennusmetsä jaetaan kahteen alaluokkaan hoitomenetelmistä riippuen. Hoitoluokan tärkein merkitys on, että valmennustoimenpiteillä säilytetään viheralueet ja viherreunavyöhykkeet, sen sijaan että rakennettaisiin uusia viheralueita (puistoja) ja tällä tavoin syntyy säästöjä niin rakennus- kuin kunnossapitokustannuksissakin. 3.2.6 Maisemametsät Näillä avoimiin alueisiin rajoittuvilla metsillä on suuri maisemallinen merkitys. Maisemanhoito näillä alueilla vaatii suunnittelua mutta puuntuotantoon sillä ei ole mainittavaa merkitystä. 3.2.7 Erityisalueet Erityisalueiksi luetaan sellaiset viheralueosat, joiden olemus on hyvin omalaatuinen. Alueiden käyttö on yleensä poikkeava ja ne vaativat erityishoitoa. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi uimarannat. 3.2.8 Suojelualueet Suojelualueisiin kuuluvat valtioneuvoston, lääninhallitusten, kuntien, ympäristökeskusten tai muiden viranomaisten päätöksillä suojellut alueet. 3.2.9 Vesialueet Vesialueisiin kuuluvat alueet, jotka sijaitsevat rantalinjan ulkopuolella, vesijättöalueet mukaan lukien. Näiden alueiden hoitoon kuuluu yleensä kaislikon niitto, roskakalojen poisto ym. 4. Vastuualueet Luokituksen tarkoituksena on ensisijaisesti luoda katsaus kaupungin päätöksentekijöille ja esittää 6
heille missä metsäalueet sijaitsevat ja mitkä alueet on syytä käsitellä talousmetsänä, ja mitkä taajamametsänä. Samalla halutaan selventää teknisen keskuksen puistoyksikön ja maaseutuyksikön vastuualueet. 4.1 Teknisen keskuksen puistoyksikön vastuualue Vanhan Loviisan taajamametsäsuunnitelmaan kuuluvat alueet, jotka käsittävät noin 596 ha Harmaakallion ja Myllyharjun alueet mukaan lukien, esitetään kokonaisuudessaan teknisen keskuksen puistoyksikön hoidettaviksi. Perusteena esitetään seuraavat seikat: Jo vanhassa Loviisassa alueilla on ollut taajamametsästatus ja niitä on osittain hoidettu suunnitelman normien mukaan. Lisäksi on huomioitava alueen kaavoitustilanne ja Harmaakallion alueen tärkeys asukkaille. Näiden alueiden lisäksi puistoyksikön vastuualueelle kuuluisivat entisten kuntien taajaan rakennettujen keskusta-alueiden metsät, jotka itse asiassa jo aikaisemminkin on hoidettu lähimetsinä. Nämä alueet ovat entisessä Pernajassa: Koskenkylän, Isnäsin, Pernajan kirkonkylän ja Kuggomin kaava-alueet, sekä Rönnäsin ja Bästanin uimarannat. Liljendalissa Sävträskin kaava-alue ja Heikantbacken. Ruotsinpyhtäällä Strömforsin ruukin ja Tesjoen kaava-alueet sekä Ahvenkoskelle suunnitteilla oleva alue. Lisäksi puistoyksikön vastuualueelle kuuluisivat entisen Loviisan kaupungin saaret ja kaupungin eri saarissa olevat alueet. Saarissa ei ole mainittavia puuvarantoja ja hakkuu proomukuljetuksineen olisi hyvin kallista silloin kun talvet eivät salli kuljetusta jääteitse. Hakkuu sekä korjuu ja kuljetus proomulla on paitsi kallista myös vaikeaa koska saaria ympäröivät alueet ovat hyvin kivisiä. Puistoyksikön vastuualueen yhteenlaskettu pinta-ala olisi noin 1 000 ha. Pinta-ala on siinä määrin laaja, että jonkunlainen tulo on odotettavissa myös taajamametsäsuunnitelmaan kuuluvista metsistä. Tällä tavalla puistoyksikkö pystyy jossain määrin käyttämään omarahoitusta muiden, pelkästään kustannuksia aiheuttavien, metsien hoitoon. Liitteet: 5 18 Taajamametsät on merkitty liitekarttoihin seuraavasti: liitteeseen 5 violetilla ja oranssilla kuvioinnilla, liitteisiin 6-12 ja 15-18 keltaisella värityksellä sekä liitteisiin 13 ja 14 vihreällä värillä. 4.2 Maaseutuyksikön vastuualue Maaseutuyksikkö vastaa metsänhoitosuunnitelmaan kuuluvista metsäalueista. Niillä alueilla, joilla metsä rajoittuu asutukseen tai rakennettuun ulkoilureittiin, tämä seikka huomioidaan toiminnassa esimerkiksi niin kuin aikaisemmin sanottu, perustamalla riittävät suojavyöhykkeet ja huomioimalla asutuksen viereinen maisemanäkymä. Ympäristönsuojeluyksikölle varataan mahdollisuus osallistua vuosittaisten metsänhoitotöiden ja hakkuiden suunnitteluun. Tehokkaan ja kokonaistaloudellisen järjestelmän ylläpitämiseksi teknisen keskuksen ja maaseututoimen on tehtävä yhteistyötä mm. puunmyyntitarjouksia pyydettäessä, jotta voitaisiin tehdä mahdollisimman edullisia puunmyyntikauppoja. Lisäksi keskustellaan siitä minkälaisia asioita ja toimenpiteitä yhteiskunnan kehitys ja kaavoittaminen asettaa, mm. missä vaiheessa 7
suunniteltujen alueiden rakennusvalmistelut tulisi aloittaa ja milloin on tarpeellista muuttaa talousmetsä taajamametsäksi. Kaupunginhallitus päättää luokituksen muuttamisesta. Liitteet: 1-4 8