Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo 14.3.2013 E/126/224/2013 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 1.1 Johdon katsaus 2 1.2 Vaikuttavuus 4 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus 4 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus 6 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 6 1.3.1 Toiminnan tuottavuus 6 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus 7 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 9 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 10 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 12 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödyt 12 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 16 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 21 1.6 Tilinpäätösanalyysi 23 1.6.1 Rahoituksen rakenne 23 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 23 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma 23 1.6.4 Tase 27 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 29 1.8 Arviointien tulokset 30 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 30 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 31 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 32 4 TASE 33 5 LIITETIEDOT 35 6 ALLEKIRJOITUS 44

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 2 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Tutkimuskeskuksen (GTK) toiminta vastasi työ- ja elinkeinoministeriön kanssa laaditun monivuotisen tulossopimuksen tavoitteenasettelua ja GTK saavutti vuodelle 2012 yksilöidyt tulostavoitteet hyvin. Myös laitoksen taloudellinen tulos oli hyvä. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta täyttää toteutetun arvioinnin mukaan talousarvioasetuksessa säädetyt vaatimukset. Huomioiden kertomusvuonna saavutetut toiminnalliset ja taloudelliset tulokset sekä laaja ja aktiivinen ote toiminnan kehittämiseen erityisesti kestävän mineraalialan toimintaedellytysten rakentamisessa voidaan GTK:n tulosta vuoden 2012 osalta pitää kokonaisuutena onnistuneena. Vuonna 2010 toteutetun GTK:n strategisen arvioinnin esiin nostamat toimintalinjaukset ohjelma- ja kehittämistoiminnan vahvistamisesta ja fokusoimisesta on viety osaksi käytännön menettelytapoja ja toiminnan ohjaamista. Henkilöstörakenteen hallittu muutos entistä asiantuntijapainotteisemmaksi ja osaamistason syventäminen ja laajentaminen ovat jatkuneet henkilöstöstrategian ja strategisen osaamisen kehittämisohjelman mukaisesti. Eurooppa-tasoisen huippuosaamistason kehittymistä luonnonvarojen kestävän käytön alueella on edistetty omalla ohjelmalla. Voimistuneen eläköitymisen seurauksena kyettiin myös avainrekrytointeihin resurssikehyksen supistumisesta huolimatta. Näytteenotto- ja mittauspalvelujen kehittäminen jatkui osana valtionhallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa ja ydintoiminta-analyysiä vuoteen 2015 ulottuvan suunnitelman mukaisesti. Sisäisen kehittämistyön tuloksena tehostettiin sisäistä tulosohjausta ja raportointia edelleen. GTK osallistui sektoritutkimuslaitosten toimintaa kuvaavaan mittaristotyöhön yhdessä muiden tutkimuslaitosten ja Tilastokeskuksen kanssa. GTK:n toiminnan pääpaino oli kertomusvuonna tavoitteiden mukaisesti edelleen mineraalivarat ja raaka-ainehuollon tulosalueella. Kaivosalan useita vuosia jatkunut myönteinen kehitys on merkittävästi hankaloitunut viime vuonna ilmenneiden ympäristöongelmien ja julkisuudessa esiin nostettujen voimakkaan kriittisten näkemysten vuoksi. Kaivannaistoiminnan kestävän toimintamallin kehittäminen ja julkisen hyväksynnän hankkiminen ovat nopeasti nousseet avaintekijöiksi kaivostoiminnan kansantaloudellisesti myönteisen kehityksen jatkamiseksi. Luonnonvarojen arviointiin liittyvän perustoimintansa lisäksi GTK panosti kertomusvuonna monin tavoin kestävän mineraalialan pitkäjänteisten toimintaedellytysten rakentamiseen niin kotimassa kuin EU-tasolla. Toiminnan onnistuneisuudesta ja GTK:n asiantuntemuksen arvostuksesta kertovat monet seikat kuten esimerkiksi Green mining konseptiin liittyvän hanketoiminnan vahvistuminen, GTK vahva osallistuminen työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toteutettavaan cleantech-aihepiiriin kuuluvan 'Kestävä kaivannaistoiminta' toimenpideohjelman valmisteluun sekä useiden GTK:n edustajien nimeäminen merkittäviin tehtäviin EU-laajuisiin raaka-ainealan valmisteluryhmiin EIPkumppanuusohjelmassa (European Innovation Partnership). Lisäksi loppuvuodesta aloitettiin työ- ja elinkeinoministerin toimeksiannosta kaivosalan yhteiskuntavastuun ja hyväksyttävyyden edistämiseen tähtäävä hanke laajassa yhteistyössä alan viranomaisten, muiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Energiahuolto ja ympäristö tulosalueella GTK jatkoi toimintaa, jolla tuetaan ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisiä tavoitteita energian tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja vähäpäästöisten tuotantomuotojen edistämiseksi. Painopisteinä olivat edelleen ministeriön tavoitteiden ohjaama turvevarojen kartoitus ja pääosin toimeksiantoihin perustuva geoenergian hyödyntämistä ja käytetyn ydin-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 3 polttoaineen turvallista loppusijoittamista palveleva tutkimus. Geoenergian käytön ennakoidaan ylittävän energiastrategiassa asetetun 8 TWh:n tavoitetason. GTK aloitti kertomusvuonna Suomen geoenergiapotentiaalin määrittämiseen ja geonergia-atlaksen laadintaan liittyvät valmistelutyöt tavoitetason asettamiseksi potentiaalin sallimalle tasolle. Maankäyttö ja rakentaminen tulosalueella GTK:n toiminnan painopiste oli valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin ja valtioneuvoston hyväksymään vesienhoidon toteutusohjelmaan liittyvissä yhteisrahoitteisissa hankkeissa viranomaisten keskeisinä teemoina yhdyskuntien kiviaines- ja vesihuollon tarpeet sekä happamien sulfaattimaiden kartoitus vesistöhaittojen ehkäisemistä tukevien maankäyttöratkaisujen aikaansaamiseksi. Käynnissä oli useita hankkeita eripuolissa Suomea. GTK:n merkittävän panostuksen ansiosta Rokua nimettiin ensimmäisenä alueena suomessa kansainväliseen GeoPark-ketjuun. GeoPark status lisää alueen matkailullista vetovoimaa. Taloudellisesti laitoksen tulos oli kokonaisuutena hyvä sekä hallitun menokehityksen että hyvän tulokertymän ansiosta. Vuoden 2012 toimintamenomäärärahasta siirtyi vuodelle 2013 yhteensä 2,64 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuotot (9,0 milj. euroa) ylittivät ministeriön asettaman tavoitteen merkittävästi, mutta tuotot vähenivät vajaat miljoona euroa edellisvuoteen verrattuna. Tärkein palvelujen käyttäjä oli edelleen elinkeinoelämä (tuotot 4,0 milj.euroa) ja merkittävin asiakasryhmä kaivannaisteollisuus (2,3 milj.euroa). Vientiprojektien tuotot (3,6 milj.euroa) pysyivät jokseenkin edellisvuoden tasolla. Näkymät vuodelle 2013 ovat kuitenkin heikommat Maailmanpankin ja pohjoismaisen kehitysrahaston rahoittaman Ugandan kartoitushankkeen päätyttyä kertomusvuonna. Ulkoministeriön rahoittamien IKI-hankkeiden merkitys on myös tuottojen kannalta kasvanut, ja niiden osuus oli yli puolet vientihankkeiden tuotoista. Maksullisen toiminnan kannattavuus nousi hyvälle tasolle (12,1 %). Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat edellisvuoden tasolla (4,1 milj. euroa) ja toiminnan kustannusvastaavuus oli edellisvuosien tapaan korkealla tasolla (yli 60 %). EUhankkeiden tulojen ennakoidaan laskevan ohjelmakauden vaihtumisen 2013 2014 seurauksena, mutta GTK:n roolin ja toiminnan Eurooppa-tason ohjelmavalmisteluissa odotetaan toisaalta luovan aikaisempaa parempia mahdollisuuksia GTK:n toiminnan rahoituksen tukemiseen EU-lähteistä. Monet taloudellisen kehityksen epävarmuustekijät, kaivostoimintaan kriittisesti suhtautuvan yleisen mielipiteen voimistuminen ja valtioneuvoston nimeämän työryhmän ehdotus sektoritutkimuksen perusteellisesta rakenteellisista ja rahoituksellisista muutoksista ovat kertomusvuonna toimintaympäristöä vahvasti hallinneita tekijöitä. GTK on aktiivisella, määrätietoisella ja tuloksellisella otteellaan omalta osaltaan pyrkinyt hälventämään sekä omaan toimintaansa että koko yhteiskunnan kehityksen tulevaisuuskuvaan liittyviä epävarmuustekijöitä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 4 1.2 Vaikuttavuus 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on vuosille 2012 2015 laaditussa tulossopimuksessa asettanut GTK:n vaikuttavuustavoitteet seuraavasti: 1. Mineraaliala vahvistuu osana elinvoimaista kestävän kehityksen taloutta (TL1.1) 2. Kestävien energiaratkaisujen käyttöönottomahdollisuudet paranevat. (TL3.2., 3.3) 3. Yhdyskuntien raaka-ainehuollon ja maankäytön suunnittelun edellytykset paranevat. 4. Geologinen tieto ja asiantuntemus laajasti yhteiskunnan kehityksen tukena. 5. Mineraaliset luonnonvarat osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua. - - - Luetelluissa tavoitteissa on otettu huomioon TEM-konsernin tavoitelinjaukset 1. GTK:n toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ilmenee ensisijaisesti tavoitelinjauksen 1:n alaan koskevassa toiminnassa.myös tavoitelinjaus 3 näkyy korostetusti GTK:n toiminnassa. Nämä ovat pitkän aikavälin tavoitteita, joiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kokonaisvaltaisilla vaikuttavuusarvioinneilla sekä erillisselvityksillä tässä sopimuksessa mainituilla tavoilla. Vuosittain toteutumista seurataan suuntaa antavilla mittareilla. Ensimmäinen arviointi toteutetaan GTK:n itsearviointina vuonna 2013 syyskuun loppuun mennessä ja jälkimmäinen ulkopuolisena arviointina keväällä 2015, siten, että aineisto on käytettävissä GTK:n seuraavaan runkosopimukseen. GTK:n toiminta ja tulokset vuonna 2012 vastaavat tulossopimuksen vaikuttavuustavoitteita. Mineraalialaa palveleva toiminta on jatkunut GTK:n painopistealueena. Kertomusvuonna vahvistettiin monin eri tavoin erityisesti vaikuttavuustavoitteen mukaista kestävän mineraalialan toimintaedellytysten luomiseen tähtäävää toimintaa sekä kotimaassa että EU-tasolla. Kertomusvuoden tulokset ovat rohkaisevia. GTK:n aloitteesta käynnistynyt Tekesin Green Mining ohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin ja useita uusia t&k-hankkeita käynnistyi ohjelmassa myös GTK:ssa aihepiireinä mm. ympäristömyötäiset ja innovatiiviset etsintämenetelmät sekä hi-tech-mineraalien rikastusprosessit. GTK:lla on merkittävä rooli ja vahva panostus kertomusvuonna käynnistyneessä työ- ja elinkeinoministeriön 'Round Table' prosessissa. Sen tuloksena laaditaan nopealla aikataululla cleantechaihepiiriin kuuluva 'Kestävä kaivannaisteollisuus' toimenpideohjelma valtioneuvoston päätettäväksi. Prosessin päämääränä on kotimaahan suuntautuvan jatkojalotusteollisuuden investointien turvaaminen ja alan vientiyritysten kilpailukyvyn parantaminen osana luonnonvaraselonteon pitkän 1 Tavoitelinjaus 1 (TL 1): Edistämme korkean arvonlisän uutta, kasvavaa ja vientiin suuntautuvaa yritystoimintaa Tavoitelinjaus 2 (TL 2): Edistämme työllisyyttä panostamalla erityisesti nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän laatuun Tavoitelinjaus 3 (TL 3): Lisäämme Suomen energiaomavaraisuutta Tavoitelinjaus 4 (TL 4) Poistamme rakenteellisia kilpailun esteitä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 5 aikavälin tavoitetta kehittää Suomesta kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijämaa maailmassa. Loppuvuodesta aloitettiin lisäksi, niin ikään ministeriön toimeksiannosta, kolmivuotinen hanke kaivosalan yhteiskunta- ja ympäristövastuullisuuden sekä toiminnan hyväksyttävyyden parantamiseksi. Hankkeen yleisenä tavoitteena on kaivosalaa koskevan luotettavan tiedon välittäminen ja mm. alan toimintaa ja säädöksiä koskevan verkkosivuston rakentaminen alan yritysten, viranomaisten ja kansalaisten käyttöön. EU-aktiivisuuden tuloksena useita GTK:n edustajia nimettiin merkittäviin tehtäviin EU:n raaka-ainealoitteen toteutukseen kytkeytyviin EU-laajuisiin valmistelutyöryhmiin EIPohjelmassa (European Innovation Partnership). VTT:n ja Aalto-yliopiston kanssa selvittiin eurooppalaisessa verkostossa mahdollisuuksia mineraalialan kansallisen osaamiskeskuksen muodostamista Suomeen EIT-KIC ohjelmaan (European Institute of Innovation and Technology) liittyen. Valmistelutyö jatkuu. Energiasektorilla GTK:n toiminta edistää osaltaan kansallisen energiastrategian tavoitteita omavaraisuudesta ja vähäpäästöisen energiatuotannon lisäämisestä sekä hajautetusta energiatuotannosta. GTK:n toiminta kohdistuu turvevaroihin, geonergiaan ja ydinvoimalaitosten sekä käytetyn ydinpolttoaineen geologisesti turvalliseen sijoittamiseen. Vuonna 2012 avattu turvetilinpidon verkkopalvelu tuottaa sekä suokohtaista että alueellista tietoa teollisesti hyödynnettävistä turvevarannoista, ja siinä huomioidaan mm. kansallisen turvestrategian tavoitteet soiden luonnontilaisuusluokituksesta sekä muut suoalueiden ja turvemaiden käyttöön liittyvät maankäytölliset ja suojelulliset rajoitteet. Palvelun kehittäminen jatkuu turvevarantojen riittävyyden ja kestävän käytön näkökulmasta. Geoenergiatutkimukset jatkuivat painopisteenä suuriin rakennuskohteisiin integroitavat lämmitysja/tai viilennysenergiaa tuottavat hybridijärjestelmät. Vuoden 2012 keskeiseen tutkimuskohteeseen kehitetty geoenergiakentän kuituoptinen monitorointimenetelmä on herättänyt alan yrityksissä suurta kiinnostusta. Geoenergian käyttö kasvaa ja sen odotetaan jo lähivuosina ylittävän energiastrategiassa asetetun tavoitteen. Valmistelut Suomen geoenergiapotentiaalin kokonaisarvioimiseksi ja geoenergia-atlaksen laatimiseksi aloitettiin vahvistamaan geoenergian jatkuvaa kasvua ja tukemaan uusien energialinjauksien määrittelyä. Yhdyskuntien raaka-ainehuolto ja maankäytön suunnittelua koskeva toiminta perustuu suurelta osin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin, millä varmistetaan tiedon välitön hyödynnettävyys. Kiviaineshuollon turvaamiseen tähtäävät alueelliset kiviainestutkimukset jatkuivat Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla ja saatiin valmiiksi Päijät-Hämeessä ja Kainuussa. Tulokset hyödynnetään mm. maakuntakaavoituksessa. Vesihuoltoratkaisujen tukemiseksi oli käynnissä useita pohjavesialueiden kolmiulotteista rakennekartoituksia Etelä- ja Länsi-Suomessa pohjaveden virtausmallien ja antoisuuden määrittämiseksi. Vesistöhaittoja aiheuttavien happamien sulfaattimaiden yleiskartoitus on tarkoitus saada valmiiksi vesienhoidon toteutusohjelman mukaisesti vuoden 2015 loppuun mennessä. Kertomusvuonna kartoituksen painopiste oli Pohjanlahden rannikolla. Liikenneviraston kanssa yhteistyössä rakennettu verkkovälitteinen pohjatutkimuspalvelu laajentui merkittävästi ja sisälsi kertomusvuoden päättyessä jo lähes 500 000 kairauspistettä eri puolilta Suomea. Palvelu parantaa sekä julkisen että yksityisen sektorin mahdollisuuksia sekä kustannuksia säästävään että ympäristötekijät paremmin huomioivaan rakentamiseen. GTK jatkoi monitahoisesti toimintansa kehittämistä geologisen tiedon ja asiantuntemuksen saannin varmistamiseksi yhteiskunnan kehityksen tueksi. Keskeiset toimenpiteet kohdistuivat asiakas- ja sidosryhmähallintaan, asiantuntijapalveluihin ja tietopalveluihin. Kertomusvuonna mm. uudistettiin GTK:n palvelustrategia ministeriön palvelutoiminnan suuntaviivojen mukaisesti ja avattiin verkkokauppa aineistopalvelun sujuvoittamiseksi. Myös aineistopolitiikka uudistettiin kansallisten linjausten mukaisesti ja kattavat kartta-aineistot avattiin 'Open data' jakeluun.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 6 Kertomusvuonna GTK laati yli 40 asiantuntijalausuntoa keskeisimpiä aiheina kaivoslupa- ja ympäristöasiat (mm. Talvivaaran kaivoksen laajennushanke, Talvivaaran uraanin talteenotto, Taivaljärven kaivoksen ympäristö- ja vesistölupa), Suomen merenhoitosuunnitelman laadinta, Suomen kehityspoliittisen ohjelman luonnos ja maakuntakaavoitus. GTK:n asiantuntemusta hyödynnettiin lisäksi useissa erilaisissa säädöstoiminnan ja ohjeistuksen valmisteluun liittyvissä työryhmissä. GTK edistää tavoitetta mineraalivarojen kytkemisestä osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua sekä vientitoiminnallaan että EU:n INSPIRE-direktiivin toteuttajana. GTK on erinomaisesti integroitunut Suomen kehityspolitiikan toteutukseen keskeisenä instrumenttina ulkoministeriön IKIrahoitus. Tähän liittyen GTK:lla oli toimintavuonna useita hankkeita Kaukoidässä, Keski-Aasiassa, Afrikassa ja Väli-Amerikassa. Hankkeet nivoutuvat GTK:n lanseeramaan 'Minerals for Development' (M4D) konseptiin, jonka avulla pyritään edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hyvää hallintoa kehitysmaissa köyhyyden poistamiseksi ja tasa-arvon lisäämiseksi. EU:n INSPIREverkostossa GTK:lla on keskeinen vastuu mineraalisia luonnonvaroja koskevien tietosisältöjen ja - mallien sekä standardien määrittelyssä. Työ on laajenemassa EU:n ulkopuolelle. Yhtenäisen luonnonvaratietopohjan rakentaminen luo osaltaan perustaa luonnonvarojen käyttöön, saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvien suurien kehityshaasteiden ratkaisemiselle niin EU:n sisällä kuin laajemminkin maailmassa. 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Ei raportoitavaa. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Tuottavuuden parantaminen kuuluu merkittävänä osana GTK:n strategiaan ja tuottavuutta kehitetään kokonaisvaltaisesti laitoksen kehittämistoiminnan yhtenä tavoitteena. Toimintavuonna toteutettiin seuraavat tuottavuuden edistämistä tukevat toimenpiteet: 1. Henkilöstön määrän hallinta. GTK:n henkilöstöä koskevassa TEM:n hallinnonalan tuottavuusohjelmassa (1 ja 2) asetettu henkilöstötavoite oli vuoden 2015 lopussa 562 htv. GTK:n henkilötyövuosikertymän toteuma vuoden 2012 lopussa on muun toiminnan kohdalla 554,3 htv ja maksullisen toiminnan (ei sisälly tuottavuusohjelmaan) 52,5 htv. GTK on kertomusvuonna toteuttanut asetetut määrälliset tavoitteet. 2. Toimintojen ja menettelytapojen systemaattinen kehittäminen ja seuranta toimivat tuottavuuden parantamistarpeiden tunnistamisen ja kehittämisen toimenpiteiden välineinä. Kehittämistyössään GTK hyödyntää systemaattisesti mm. CAF-itsearviointia, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan CosoErm-arviointijärjestelmää, laatujärjestelmää ja toimintojen auditointeja. 3. GTK:n laaja kansainvälinen vientitoiminta on tuottanut tieteellisten tulosten ohella työprosessien ja menettelytapojen tehostumista, uutta osaamista sekä positiivisia heijastusvaikutuksia toiminta-prosesseihin myös kansallisella tasolla. 4. Strategisen osaamisen kehittämisen toimenpideohjelmaa on kertomusvuonna toteutettu lähes kaikkien koulutusmodulien osalta. Toimenpideohjelman sisältämän substanssiosaamisen kehittämisen (GTK-akatemia) vaikutukset ilmenevät sekä osaamisen laadullisena että työn tuottavuuden nousuna.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 7 GTK jatkoi toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden parantamisen edellytyksiä vahvistavaa johdon syväjohtamisvalmennusta esimiehille. Lisäksi esimiehille ja potentiaalisille esimiehille tarkoitettua johtamisen erikoistutkintokoulutusta (JET-tutkinto) jatkettiin, esimiehille annettiin osaamisen hallintaan liittyvää koulutusta ja järjestettiin esimiespäivät. Huippuosaamisen kehittämisen toimenpideohjelma toteutettiin toimintasuunnitelman mukaan tavoitteena tutkimuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. 5. Geotietojärjestelmän aineistojen ja niiden käsittelymenetelmien kohdalla jatkuneen kehittämistyön tuloksena on merkittävä tuottavuuden nousu tutkijoiden henkilötyössä ja aineistojen laadussa. Uusien menetelmien seurauksena, esim. laserkeilauksella tuotettujen aineistojen laatutaso ja sovellusalueet ovat kehittyneet merkittävästi. 6. Strategiaa tukevilla tutkimuslaiteinvestoinneilla tuettiin tuottavuuden kehittämistavoitetta. 7. Teknisten palvelujen kehittämisohjelman toteuttamista jatkettiin suunnitelman (2015) mukaisilla toimenpiteillä. Tavoitteena on osana vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa kehittää kairausja mittauspalvelujen toimintaprosesseja, lisätä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. 8. Henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon rutiinitehtävät sekä kemian analyysipalvelutoiminta hoidettiin sopimuksen mukaisesti ulkoisina palveluina tavoitteena tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen. 9. Verkkopalvelujen ja hallinnon e-järjestelmien kehittämistä jatkettiin. Verkkokaupan käyttöönotto toteutui. Valtion yhteiskäyttöinen viestintäratkaisu (VYVI-järjestelmä) otettiin käyttöön. Samoin käyttöön otettiin MS Exchange ohjelmisto, TILHA-tilausten käsittelyjärjestelmä ulkoisten palvelujen hankinnassa ja aloitettiin MS Windows 7 käyttöönotto tavoitteena tietojen hallinnan kustannussäästöt ja parempi tuottavuus. Myös laitoksen videoneuvottelujärjestelmää laajennettiin. 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus GTK:n tulosalueet ovat mineraalivarat ja raaka-ainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen. Henkilötyövuosien ja kustannusten jakautumat tulosalueittain vuosina 2010, 2011 ja 2012 on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Taulukoissa on esitetty myös tulosalueisiin liitettyjen tutkimusohjelmien henkilötyövuosi- ja kustannusluvut. Vuonna 2011 tutkimusohjelmat yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja kytkettiin tulosalueisiin osana edellisenä vuonna valmistuneen evaluointiraportin pohjalta valittuja kehittämistoimenpiteitä. Vuoden 2010 tiedot on laskettu takautuvasti uuden jaottelun mukaisiksi eivätkä ne ole täydellisesti vertailukelpoisia vuosien 2011 ja 2012 tietojen kanssa. Tutkimusohjelmat koostuvat t&k-hankkeista ja tiedonkeruuhankkeista.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 8 Taulukko 1: Henkilöstö tulosalueittain vuosina 2010, 2011 ja 2012 HTV:t Tulosalueet 2010 % 2011 % 2012 % Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 361,7 56,7 337,7 54,3 329,8 54,1 - Mineraalipotentiaali 284,6 44,6 240,4 38,7 232,1 38,1 - Ekotehokas kaivostoiminta 77,1 12,1 97,3 15,6 97,7 16,0 Energiahuolto ja ympäristö 147,0 23,1 167,3 26,9 162,5 26,7 - Energia 114,1 17,9 140,3 22,6 140,9 23,1 - Merigeologia ja globaalimuutos 32,9 5,2 27,0 4,3 21,6 3,6 Maankäyttö ja rakentaminen 128,7 20,2 116,8 18,8 117,1 19,2 - Yhdyskuntarakentaminen 56,1 8,8 48,9 7,9 47,7 7,8 - Pohjavesi ja kiviainekset 72,6 11,4 67,9 10,9 69,4 11,4 YHTEENSÄ * 637,4 100,0 621,8 100,0 609,4 100,0 * Sisältää myös ulkopuolisella rahoituksella palkatut Taulukko 2: Kustannukset tulosalueittain vuosina 2010, 2011 ja 2012 Kustannukset milj. euroa Tulosalueet 2010 % 2011 % 2012 % Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 30,9 59,1 32,0 56,8 31,4 56,3 - Mineraalipotentiaali 24,3 46,4 23,3 41,3 22,6 40,6 - Ekotehokas kaivostoiminta 6,6 12,7 8,7 15,5 8,8 15,7 Energiahuolto ja ympäristö 11,3 21,6 13,9 24,8 14,0 25,2 - Energia 8,5 16,3 11,4 20,3 11,7 21,1 - Merigeologia ja globaalimuutos 2,8 5,3 2,5 4,5 2,3 4,1 Maankäyttö ja rakentaminen 10,1 19,3 10,4 18,4 10,3 18,5 - Yhdyskuntarakentaminen 4,4 8,4 4,3 7,6 4,0 7,3 - Pohjavesi ja kiviainekset 5,7 10,9 6,1 10,8 6,3 11,2 YHTEENSÄ 52,3 100,0 56,3 100,0 55,7 100,0 Sekä henkilötyövuosien että kustannusten jakautumissa mineraalivarojen ja raaka-aine-huollon osuus on suurempi kuin kahden muun tulosalueen osuudet yhteensä. Vuonna 2012 tulosalueen suhteellinen osuus pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuotena kahteen muuhun tulosalueeseen verrattuna, vaikka tulosalueen henkilötyövuosissa ja kustannuksissa tapahtuikin jonkin verran vähenemistä. Tulosalueen henkilötyövuosien väheneminen kohdistui tiedonkeruuhankkeisiin ja painottui siellä kallioperätiedon keruuseen. Kustannusten kohdalla lievää vähenemistä tapahtui mineraalipotentiaalin tutkimusohjelmassa. Ekotehokkaan kaivostoiminnan henkilötyövuosikertymä ja kustannukset kasvoivat hieman. Energiahuolto ja ympäristö tulosalue pysyi vuonna 2012 suhteellisesti tarkasteltuna samalla tasolla kuin edellisenä vuotena, vaikka tulosalueen henkilötyövuosikertymä vähenikin. Henkilötyövuosien

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 9 väheneminen kohdistui tiedonkeruuhankkeisiin, erityisesti turvevarojen kartoitukseen. Energian tutkimusohjelman henkilötyövuodet ja kustannukset kasvoivat hieman edellisestä vuodesta, kasvua tapahtui lähinnä geoinformaatio-ohjelmassa. Merigeologia ja globaalimuutos tutkimusohjelmassa henkilötyövuosikertymä väheni selvästi edelliseen vuoteen verrattuna ja myös kustannukset olivat alemmalla tasolla. Maankäyttö ja rakentaminen tulosalueen henkilötyövuodet ja kustannukset olivat samalla tasolla kuin vuonna 2011 ja myös tulosalueen suhteellinen osuus GTK:n toiminnasta pysyi samalla tasolla. Muutokset ohjelmatasolla olivat vähäisiä. 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 9,0 milj. euroa ja ylittivät ministeriön asettaman tavoitteen (6,5 milj. euroa) 2,5 milj. eurolla. Tuotot jäivät 0,9 milj. euroa vuoden 2011 tuottoja pienemmiksi. Maksullisen toiminnan ylijäämä oli 1 094 000 euroa, joten tavoite 455 000 euroa ylitettiin selvästi. Myös maksullisen toiminnan kannattavuustavoite (7 %:n ylijäämä tuotoista) ylitettiin. Toteutunut ylijäämäprosentti oli 12,1. Maksullisen toiminnan tuotot vähenivät 8,5 % ja kokonaiskustannukset 15,6 % edelliseen vuoteen nähden. Maksullisen toiminnan osuus GTK:n henkilötyövuosista vähentyi 17,6 % ja oli 52,5 henkilötyövuotta (tehollinen työaika, vuonna 2011 63,7 henkilötyövuotta). Erilliskustannukset vähenivät 14,9 % maksullisen toiminnan henkilötyövuosien laskun ja palvelujen ostojen vähenemisen johdosta. Henkilötyövuosikertymä ja palvelujen ostot vähenivät mm. siksi, että Ugandan kartoitushanke oli vuonna 2012 loppuvaiheessaan ja hankkeelle tehtävä työ oli selvästi vähäisempää kuin aikaisempina vuosina. Hankkeen loppulaskutuksen ajoittuessa vuoteen 2012 hankkeelle kertyi vielä tuloja 1,2 milj. euroa. Ulkoministeriön rahoituksella toteutettavien IKI- ja muiden vastaavien vientihankkeiden määrä ja volyymi lisääntyi. IKI-hankkeita oli vuoden 2012 lopussa käynnissä 11 kappaletta (10 kpl vuonna 2011), ja tuotot nousivat 2,2 milj. euroon (1,5 milj. euroa v. 2011). Eniten tuottoja kertyi edelleen koti- ja ulkomaiselta elinkeinoelämältä, 4,7 milj. euroa, mutta ne vähenivät 0,9 milj. eurolla. Vähennys johtui kaivannaisteollisuudelta saatujen tuottojen vähenemisestä, vuonna 2012 ne olivat 2,3 milj. euroa (vuonna 2011 3,3 milj. euroa). Myös vientiprojektien tuotot vähentyivät hieman ja olivat 3,6 milj. euroa (vuonna 2011 3,7 milj. euroa). Tuotot valtio- ja kuntasektorilta kasvoivat jonkin verran.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 10 Taulukko 3 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2012 (1000 euroa) Vuosi 2012 toteutuma Vuosi 2012 tavoite Vuosi 2011 toteutuma Vuosi 2010 toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 8 958 6 500 9 848 8 817 Maksullisen toiminnan muut tuotot 87 38 238 Tuotot yhteensä 9 045 6 500 9 886 9 055 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 313 279 476 Henkilöstökustannukset 3 840 4 512 4 166 Vuokrat 89 108 110 Palvelujen ostot 870 1 289 975 Muut erilliskustannukset 909 885 884 Erilliskustannukset yhteensä 6 021 7 073 6 611 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 840 1 046 846 Poistot 153 191 170 Korot 9 11 14 Muut yhteiskustannukset 928 1 094 880 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1 930 2 342 1 910 Kokonaiskustannukset yhteensä 7 951 6 045 9 415 8 521 KUSTANNUSVASTAAVUUS 1 094 455 471 534 (tuotot kustannukset) Ylijäämä % tuotoista 12,1 % 7,0 % 4,8 % 5,9 % Tuotot % kustannuksista 114 108 105 106 Työllisyysvaroja ei ole käytetty maksulliseen toimintaan vuonna 2012. Vaihto-omaisuus on arvostettu jälleenhankintahintaan, joten sen osalta korkokantana on käytetty reaalikorkoa. Käyttöomaisuus on arvostettu alkuperäiseen hankintahintaan, joten korkokantana on käytetty nimelliskorkoa. 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 4,1 milj. euroa eli samalla tasolla kuin vuonna 2011. Kustannusvastaavuus (tuotot prosenttia kokonaiskustannuksista) oli 64,4 %. Kustannusvas-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 11 taavuus parani 2,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2011, ja tulossopimuksessa yhteisrahoitteiselle toiminnalle asetettu kustannusvastaavuustavoite 50 % ylitettiin selvästi. Kustannusvastaavuuden paraneminen johtui siitä, että tuottojen pysyessä samalla tasolla kokonaiskustannukset laskivat 3,7 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan henkilötyövuosikertymä oli 45,8 henkilötyövuotta (tehollinen työaika, 48,3 vuonna 2011). Kustannusten lasku johtui henkilötyövuosimäärän vähenemisestä. Osuus ydintoiminnan henkilötyövuosikertymästä oli 15,4 % eli sama kuin vuonna 2011, joten vuodelle 2012 asetettu tavoite 11 % ylitettiin. Toiminnasta jäi GTK:n omin budjettivaroin katettavaksi 2,3 milj. euroa (2,5 milj. euroa vuonna 2011). Yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeiden lukumäärä oli 89 kpl (vuonna 2011 84 kpl), joten tavoite 80 kpl ylitettiin. EU-rahoitteisten hankkeiden määrä kasvoi edelleen. Hankkeita oli käynnissä 37 kpl (30 vuonna 2011). EU-hankkeisiin tehtyjen henkilötyövuosien määrä (tehollinen työaika) oli 28,6 henkilötyövuotta (26,6 henkilötyövuotta vuonna 2011) ja tuottojen 2,1 milj. euroa (2,2 milj. euroa vuonna 2011). EAKR-hankkeiden määrä lisääntyi ja niitä oli käynnissä 19 kpl (13 vuonna 2011). Vuonna 2012 alkaneen uuden ENPI-CBC ohjelman hankkeita oli meneillään seitsemän. Merkittävimpiä GTK:n koordinoimia EU-hankkeita vuonna 2012 olivat ProMine (tulot 0,37 milj. euroa), MINERA (0,17 milj. euroa), SEPI (0,15 milj. euroa) ja ENPI-TIEDÄ (0,10 milj. euroa). Muun yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi oli suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, henkilötyövuosia käytettiin vuonna 2012 15,8 (19,7 vuonna 2011), tuotot olivat vuonna 2012 1,8 milj. euroa (1,7 milj. euroa vuonna 2011). Muista yhteisrahoitteisista hankkeista merkittävän osan muodostivat Tekesin rahoittamat julkisen tutkimuksen hankkeet, joita vuonna 2012 oli käynnissä yhteensä 9 kpl (7 vuonna 2011). Näistä hankkeista Green Mining -hankkeeseen kuului 6 kpl (2 vuonna 2011). Tekes-rahoitteisten hankkeiden tuotot olivat 1,1 milj. euroa (0,7 milj. euroa vuonna 2011)

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 12 Taulukko 4. Yhteisvastuurahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2012 (1000 euroa) YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Vuosi 2012 toteutuma Vuosi 2012 tavoite Vuosi 2011 toteutuma Vuosi 2010 toteutuma Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 1 985 1 963 1 708 EU:lta saatu rahoitus 802 601 725 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 229 1 429 1 180 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 81 69 48 Tuotot yhteensä 4 097 4 062 3 661 Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 134 126 124 Henkilöstökustannukset 3 113 3 141 2 717 Vuokrat 135 159 156 Palvelujen ostot 678 852 707 Muut erilliskustannukset 616 558 345 Erilliskustannukset yhteensä 4 676 4 836 4 049 Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus Tukitoimintojen kustannukset 732 790 590 Poistot 134 144 119 Korot 8 8 Muut yhteiskustannukset 808 827 613 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1 682 1 769 1 322 Kokonaiskustannukset yhteensä 6 358 6 605 5 371 OMARAHOITUSOSUUS -2 261-2 543-1 710 (tuotot kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 64,4 % 50,0 % 61,5 % 68,2 % Työllisyysvaroja ei ole käytetty yhteisrahoitteiseen toimintaan vuonna 2012. Vaihto-omaisuus on arvostettu jälleenhankintahintaan, joten sen osalta korkokantana on käytetty reaalikorkoa. Käyttöomaisuus on arvostettu alkuperäiseen hankintahintaan, joten korkokantana on käytetty nimelliskorkoa. Korkokustannukset esitetään nyt toista kertaa yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmalla. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannuksiin on sisällytetty Valtiokonttorin ohjeen mukaisesti myös arvonlisäveromenot (yhteensä 178 229,32 euroa). Tuottopuolelle on sisällytetty rahoittajilta laskutetut, rahoitusosuuksien mukaiset alv-menojen korvaukset (yhteensä 80 055,01 euroa). 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödyt Suoritteiden ja aikaansaatujen julkishyödykkeiden tarkastelu perustuu tulossopimuksessa asetettujen sanallisten ja tunnuslukuina esitettyjen tavoitteiden toteutumavertailuun (taulukot 4 ja 5).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 13 Taulukko 5. Toiminnallinen tuloksellisuus, sanalliset tavoitteet ja toteutumatiedot TAVOITTEET 2012 TOTEUTUMA 2012 Luonnonvarojen pitkäjänteinen arviointitoiminta luo mahdollisuuksia mineraalisten raakaaineiden sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivarojen hyödyntämiselle (TL 1.1). GTK luo ratkaisuja ja teknologiaa ekotehokkaalle kaivostoiminnalle ja energiatuotannolle Tavoitteen mukainen toiminta. Toimintaa on painotettu yhteiskunnan raaka-ainehuollon tarpeiden mukaisesti. Mineraalisten raaka-ainevarojen arviointitoimintaa on kertomusvuonna erityisesti Pohjois- Suomessa merkittävästi vaikeuttanut epäselvyydet Metsähallituksen (maanomistaja) tutkimusluvan myöntämisperusteissa ja hitaus malminetsintälupien saannissa. Vuoden 2012 keskeisiä tuloksia: Jokioisten Kedonojankulman CU-AU- esiintymän tutkimustulosten sekä Etelä-ja Keski-Suomen nikkelipotentiaalia selvittäneen monivuotisen arviointihankkeen tulokset raportointiin. Jokioisten Kedonojankulman esiintymä on Suomessa uudentyyppinen ns. porfyyrimalmityyppi ja voi avata uusia mahdollisuuksia aikaisemmin tuntemattomien malmipotentiaalisten vyöhykkeiden tunnistamiseen. Keski-Pohjanmaan alueen moreeninäytteiden tutkimustulokset tarkensivat alueen litium-löydösten geologista kuvaa ja osoittavat alueen olevan ennakoitua laajempi. GTK:n johdolla yhdessä Ruotsin, Norjan ja Venäjän sisarlaitosten kanssa julkaistu Fennoscandian metallogenian käsikirja antaa ensimmäistä kertaa yhtenäisin periaattein luodun kuvan koko Fennoskandian malmipotentiaalista. Luonnonkivien tuotantoa ja käyttöä Kaakkois- Suomen ja Pietarin alueella koskeva verkostohanke aloitettiin GTK:n koordinoimana ENPI-CBC ohjelmassa alan toimijoiden kanssa. Turvetutkimusten tuloksena raportoitiin teollisesti hyödynnettävä energiaturvemäärä, jonka energiasisältö 87 TWh vastaa lähes neljän vuoden käyttötarvetta. Alueellisia kiviainestutkimuksia toteutettiin yhteisrahoitteisesti Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Savossa. Pohjavesivaroihin liittyvien tutkimusten (pohjavesialueiden geologiset rakennetutkimukset ja pohjaveden virtausmallit) painopiste yhteisrahoitteisissa hankkeissa Länsi- ja Keski-Suomen tärkeillä pohjavesialueilla Tavoitteen mukainen toiminta.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 14 (TL 1.1, 3.2 ja 3.3) Jatkettu aktiivisesti Green Mining konseptin ja sitä tukevan hanketoiminnan kehittämistä Tekesin ja EU:n ohjelmiin liittyen. Useita uusia tutkimushankkeita käynnistyi meneillä olevien lisäksi aihepiireinä mm. ympäristömyötäiset malminetsintämenetelmät ja hi-tech metallien prosessointimenetelmät. GTK edistää luonnonvara- ja mineraalipolitiikkaa, sen vahvistumista ja kansainvälistymistä sekä tukee ministeriötä kehittämistyössä (TL 1.1). GTK:n Mintec-laboratorion laatujärjestelmä sertifiointi valmistui, mikä vahvistaa edelleen laboratorion toimintaedellytyksiä laadullisesti huipputasoisena palveluyksikkönä Useille koti- ja ulkomaisille malmityypeille luotu rikastusteknisiä ratkaisuja pääosin maksullisina toimeksiantoina. Geoenergian hyödyntämisratkaisuja kehitetty toimeksiantopohjalta suurkohteisiin erityisesti ns. hybridiratkaisujen yhteyteen. GTK:n kehittämä geoenergiakentän lämpötilaseurannan etämonitorointitekniikka on herättänyt laajaa kiinnostusta. Tavoitteen mukainen toiminta. Monipuolista ja vahvistuvaa toimintaa vuoden aikana kotimaassa ja EU-tasolla mm: Yhdessä TEM:n ja YM:n kanssa järjestetty malminetsintää ja kaivostoimintaa koskeva yleisöseminaari Säätytalolla Helsingissä Osallistuttu 'kestävä kaivostoiminta' ohjelman valmisteluun ja käynnistetty Kaivos Akatemia - hanke ministeriön toivomuksen mukaisesti Yhteistyössä VTT:n ja Aaltoyliopiston kanssa selvitetty mahdollisuuksia luoda vahva alan osaamiskeskittymä Suomeen ja osallistua raaka-aineita koskevaan EIT-KIC hakuun v. 2013. EU-tasolla osallistuminen raaka-aineita koskevan EIP- ja EraMin ohjelma valmisteluun ja ETP- SMR teknologiaplatformin työhön

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 15 Geologisten aineistojen kuvaustiedot ja palvelut valmistuvat EU:n paikkatietodirektiivin asettamien tavoitteiden mukaisesti. GTK osallistuu osaltaan suostrategian jatkotyönä valmisteltavan (MMM) valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeen panoon. GTK tuottaa osaltaan vesienhoitosuunnitelmien toteuttamisessa tarvittavaa geologista tietoa (VN:n vesienhoidon toteutusohjelma vuoteen 2015) teemoina happamat sulfaattimaat, pohjavesialueet ja turvetuotannon vesistövaikutukset. Tavoitteen mukainen toiminta. V. 2012 valmistuivat seuraavat metatietokuvaukset: Aeroradiometriset matalalentomittaukset Aerosähkömagneettiset matalalentomittaukset Kansannäyteaineistot Kohteellinen moreenigeokemia-aineisto Maa-aineskartoitus Happamat sulfaattimaat 1:250 000 Outokumpu Mining Oy:n luovuttamat kohteelliset moreenigeokemialliset aineistot Raportoidut malminetsintä- ja valtausalueet Tavoitteen mukainen toiminta. GTK asiantuntijana YM:n nimeämässä jatkovalmistelutyöryhmässä ja valtioneuvoston 31.8.2012 julkistaman periaatepäätöksen valmistelussa. Kertomusvuonna avattu turpeen tilinpitoa koskevassa verkkopalvelussa huomioidaan suostrategian edellyttämä soiden luonnontilaisuusluokitus. Tavoitteen mukainen toiminta. Happamien sulfaattimaiden yleiskartoitus ja pohjavesialueiden kartoitukset jatkuneet yhteisrahoitteisina hankkeina alan toimijaverkoston kanssa. Turvetuotannon vesistövaikutustutkimus valmisteltu pilottityöhön perustuen yhdessä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Taulukko 6: Toiminnallisen tuloksellisuus, tunnuslukutavoitteet ja toteutumat 2010 toteutuma 2011 toteutuma 2012 toteutuma 2012 tavoite TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tulosalueittaiset kustannukset, % - mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 59 56,8 56,3 59 - energiahuolto ja ympäristö 22 24,8 25,2 22 - maankäyttö ja rakentaminen 19 18,4 18,5 19 Yhteisrahoitteinen toiminta - kustannusvastaavuus, % 68,2 61,5 64,4 50 - osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 11,6 15,4 15,4 11 - hankkeiden lukumäärä 72 84 89 80 Maksullinen toiminta - tulot, milj. euroa 9,1 9,9 9,0 6,5 - ylijäämä, 1000 euroa 534 471 1 094 455 - ylijäämä, %:ia tuotoista 5,9 4,8 12,1 7

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 16 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset - laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl 7 5 4 5 - muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl 17 26 18 25 Turvevarojen kartoitus - kartoitettu suoala, km 2 315 328 352 300 - raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, 162 208,7 203,8 po. milj. m 3 100 - TWh 75 88 87 50 Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl 3 5 4 3 Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset 15 14 13 16 Merigeologinen kartoitus - kartoitettu pinta-ala, km 2 275 400 600 500 - luotaukset, linja-km 900 2 400 1 969 1 000 Julkaiseminen - vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut, lukumää 36 40 57 60 Yhteenvetona voidaan todeta, että GTK saavutti tulossopimuksessa määritetyt toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet hyvin, ja joiltakin osin ylitti ne reilusti. Turvevarojen kartoituksen tavoitteet ylittävä tulos resurssien vähenemisestä huolimatta selittyy uusien menetelmien, mm. digitaalisen tiedonkeruun ja laserkeilausaineistojen käytön ansiosta tehostuneesta kartoitusprosessista. Merigeologisen kartoituksen korkea luotausmäärä heijastaa laajoja maksullisia väyläselvityksiin liittyviä toimeksiantoja. 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelukyvyn kehittäminen Palvelujen jatkuva kehittäminen ja suoritteiden laadunvarmistus pohjautuvat aktiiviseen sidosryhmätoimintaan ja laitoksen laatujärjestelmän hyödyntämiseen. GTK:n palvelukyvyn kehittämisen kulmakivinä toimivat toimintaprosessien ja osaamisen jatkuva parantaminen, vaikuttavuusalueittain ja asiakassegmenteittäin tapahtuva tarvekartoitus ja markkinointi sekä palvelujen tuotteistus. Laatujärjestelmän ylläpito, suoritteiden laadunvarmistus ja kehittäminen tapahtuu laatupäällikön koordinoimana. Osana toimintaa kootaan vuosittain asiakaspalautetta tuotosten ja palvelukyvyn parantamisen perustaksi. Laatujärjestelmän toimivuuden varmennuksesta huolehdittiin sisäisten auditointien, CAF-itsearvionnin sekä GTK:n johdon vuosittaisen laatukatselmuksen avulla. Ministeriön informaatio-ohjaus on osaltaan toiminut palvelutoiminnan kehittämisen kehyksenä. Palvelustrategia uudistettiin TEM palvelutoiminnan suuntaviivojen mukaiseksi. Strategia konkretisoidaan kehittämistavoitteiksi vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Palvelutoiminnan kehittäminen jakaantui kolmelle osa-alueelle: asiakas- ja sidosryhmähallinta, asiantuntijapalvelut ja tietopalvelut. Asiakastietojen hallinta ja sidosryhmien odotusten systemaattinen selvittäminen nostettiin johtoryhmän itsearvioinnin tulosten pohjalta painopisteeksi. Asiakashallinnan teknisten ratkaisujen uudistamista selvitettiin ja avainasiakkaiden hoitomallien laatiminen käynnistyi.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 17 Tietopalvelujen kehittämisen painopiste oli kohdistettujen palvelujen konseptoinnissa sekä jakelukanavien selkiyttämisessä. Kokoavat palvelut määriteltiin ja käytännön aineistopalvelua sujuvoitettiin avaamalla verkkokauppa. Yleinen tavoite on edelleen tukea GTK:n palvelusuuntautuneisuutta ja luoda välineistöä kehittyneiden palveluratkaisujen luomiseen. Asiantuntijapalvelujen palvelukokonaisuudet saatiin määriteltyä ja palvelutuotteiden kuvaaminen aloitettiin. Esitekokonaisuutta koskeva suunnitelma valmistui ja esitesarjan uudistaminen käynnistettiin. Palvelujen kysyntä GTK:n maksullisten palveluiden kysyntä, yhteisrahoitteinen toiminta ja verkkopalvelujen käyttö kuvaavat sekä GTK:n palvelukykyä että toiminnan ja tuotteiden laatuun liittyviä tekijöitä. 2010 9,1 milj. 2011 9,9 milj. 2012 9,0 milj. Valtionhallinto Kuntasektori Elinkeinoelämä Vientiprojektit Muut asiakkaat Kuva 1. GTK:n maksullisen toiminnan tuotot vuosina 2010 2012 Maksullisen toiminnan tuotot vähenivät 0,9 milj. eurolla 9,0 milj. euroon. Tärkein palvelujen käyttäjä oli edelleen elinkeinoelämä, mutta sen volyymi väheni 0,9 milj. eurolla 4,7 milj. euroon. Kaivannaisteollisuus oli edelleen merkittävin yksittäinen asiakasryhmä (2,3 milj. euroa), vaikka juuri siltä saadut tuotot aiheuttivat mainitun vähennyksen. Vientiprojektitoiminta väheni hiukan (tuotot 3,6 milj. euroa). UM:n IKI-rahoituksella toteutettavat hankkeet kasvattivat osuuttaan 2,2 milj. euroon. 2010 41,1 htv 2011 48,3 htv 2012 45,8 htv. EU-hankkeet Muut yhteisrahoitteiset hankkeet Hankkeiden valmistelu Kuva 2. Yhteisrahoitteisen toiminnan htv-kertymät (tehollinen työaika) vuosina 2010 2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 18 GTK oli kertomusvuonna edelleen haluttu yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa. Kertomusvuonna oli käynnissä kaikkiaan 89 yhteisrahoitteista hanketta (lisäystä 5 kpl edelliseen vuoteen nähden). EU-rahoitteisen toiminnan volyymi kasvoi edelleen. Hankkeita oli käynnissä 37 (lisäystä 7 kpl). GTK toimi päätoteuttajana yli kolmasosassa EU-hankkeita. Noin puolet EU-hankkeista oli EAKR-hankkeita. Uuden naapuruuden ja kumppanuuden ohjelman (ENPI-CBC) myötä GTK:ssa käynnistyi 7 hanketta. Tekes-rahoitteisen Green Mining -ohjelman hankkeissa GTK kasvatti osuuttaan kahdesta hankkeesta kuuteen. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri on laaja ja painottuu erilaisiin luonnonvaroihin ja niiden käyttöön liittyviin ympäristökysymyksiin, joihin tarvitaan geologista asiantuntemusta. Yksittäisistä hankkeista suurin oli ProMine-hanke, joka jatkui GTK:n johdolla. Kotimaassa yhteisrahoitteisen toiminnan painopiste oli pohjavesialueiden geologisissa rakennetutkimuksissa. Vuonna 2011 alkanut verkkosivujen graafisen ilmeen ja sisältöjen uudistus jatkui vuonna 2012 GTK:n ruotsin- ja englanninkielisten verkkosivujen uusimisella. Samassa yhteydessä uudistettiin myös kävijäseuranta. Suurin muutos oli sisällön uudelleenjärjestely vaikuttavuusalueittain ja kohderyhmittäin. GTK:n tarjoamat asiantuntijapalvelut koottiin omaksi kokonaisuudeksi. Uudistetun kävijämääräseurannan mukaan käynnit suomenkielisillä verkkosivuilla oli vahvassa kasvussa. Sivujen uudistusvaihe vaikutti laskevasti englannin- ja ruotsinkielisten sivujen käyntien määrään. Käytettävä Snoobi-seuranta mittaa käyntejä selaimesta, jolloin saadaan tarkempaa tietoa mm. kävijöiden viipymistä, kiinnostuksen kohteena olevista verkkosivuista sekä kävijöiden organisaatioista. Kertomusvuoden aikana otettiin käyttöön sekä verkkokirjasto että verkkokauppa, josta kaikki GTK:n painetut julkaisut ja kartat löytyvät. Vuoden aikana saatiin päätökseen projekti, jossa kaikki GTK:n julkaisut saatettiin helppokäyttöiseen numeeriseen muotoon. GTK avasi keskeiset maankattavat geologiset karttatuotteet ja lentogeofysiikan mittaustiedot avoimeen jakeluun avoimen datan lisensioinnin periaatteella. Karttapalvelujen käyttö on kaksinkertaistunut (34 000 kävijää v. 2012) vuodesta 2010 lähtien. Seurantatiedon mukaan pääkäyttäjinä olivat raaka-aineisiin liittyvä yrityssektori sekä julkinen sektori kuten kaupungit ja kunnat. Turvevarojen tilipitopalvelu otettiin käyttöön. Palvelu on suunnattu maanomistajille, elinkeinoelämälle, maakuntaliitoille ja viranomaisille, ja se tarjoaa tietoa suo- ja turvemaiden maankäytöstä sekä GTK:n kartoittamista turvevaroista. Tavoitteena on parantaa soiden käytön suunnittelua sekä käytön kohdentamista. Tilinpitopalvelua kehitetään edelleen tavoitteena palvella monipuolisesti kansallista turvestrategiaa ja energiapolitiikan linjausten toteutusta. Malminetsintäyhtiöille suunnattu Exploration-verkkokokonaisuus aktiivikarttapalveluineen säilytti asemansa suosituimpana englanninkielisenä sivustona. Suomenkielisten sivujen mineraalivarat ja raaka-ainehuolto toimialan kohderyhmälle suunnatut asiakaskohtaiset palvelut sekä populäärigeologinen sivusto olivat suosituimmat suomenkieliset sivustot.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 19 Kuva 3. GTK:n verkkopalvelujen käytön kehitys vuosina 2010 2012 Verkostoituminen Mineraalialan verkostoyhteistyö aktivoitui kertomusvuonna erityisesti EU-tasolla. Euroopan tasolla ohjaavana tekijänä on EU:n raaka-ainealoite (RMI), sen pohjalta laaditut kansalliset strategiat ja kansainväliset työryhmät ja verkostoaloitteet. Toimintavuonna osallistuttiin vahvalla panoksella Euroopan kestävää mineraalihuoltoa edistävään EU:n teknologiaplatformin (ETP-SMR) toimintaan, Eurogeosurveys-työryhmään sekä eurooppalaisen raaka-aineisiin keskittyvien ohjelmien (EIP, EIT- KIC) valmisteluihin, joilla rakennetaan pohjaa myös EU:n tulevalle Horizon 2020 ohjelmille. Green Mining ohjelman käynnistäminen kokosi yhteen mineraalialan kotimaiset toimijat. GTK:n johdolla toimiva Suomen Vuoriklusteri tutkimus- ja yritysmaailmaa yhdistävänä foorumina kytkeytyy vahvasti osaksi Suomen mineraalistrategian toteutusta. Mineraalisektorin ajankohtaisuus heijastui myös ulkoministeriön kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä hanketasolla että pyrkimyksenä Minerals for Development -aloitteen konkretisointiin. Eurooppalaisen tutkimuslaitosyhteistyön EuroGeosurveys-verkosto (EGS) verkosto ja EGS:n asiantuntijaryhmien panos eurooppalaisen geoalan tutkimuksen ja informaatioinfrastruktuurin linjaamisessa on muodostunut yhä merkittävämmäksi. Kahdenvälisiä suhteita on vahvistettu yhteistyösopimuksin ja johtajatason vierailuin useiden ulkomaisten sisarlaitosten kanssa. Teemakohtaisen kansainvälisen yhteistyön rakentuminen tapahtuu edelleen tieteenalakohtaisten työryhmien (esim. IUGS-työryhmät) ja asiantuntijaverkostojen (esim. Geoparks, Geoinformation Consortium). Kotimaassa yhteistyötä yliopistojen syvennettiin edelleen hankkimalla yhteisesti rahoitettuja kalliita tutkimuslaitteita Suomen isotooppigeologian laboratorioon (SIGL) osana kansallisen tutkimusinfrastruktuurin muodostamista. Asiakas/sidosryhmäpalaute Toimeksiantokohtainen (projektikohtainen) asiakaspalaute, erilaiset asiakas- ja sidosryhmätapaamiset ja niiden yhteydessä toteutetut asiakaskyselyt olivat keskeisimmät palautteiden hankkimiskeinot. Näiden tapahtumien yhteydessä kootaan myös tietoa GTK:n toimintaan ja sen kehittämiseen koh-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 20 distuvista odotuksista. Myös erilaisten hankkeiden ja yhteistyöryhmien päätöstilaisuudet sekä verkkosivujen kautta saatava palaute ovat merkittäviä sidosryhmäpalautteen tietolähteitä. Vuoden 2012 aikana GTK ei toteuttanut erillisiä laajempia asiakasmielipiteen kartoituksia vaan palautetta saatiin yllä mainituista projekteista ja tilaisuuksista. Asiakasrahoitteisen toiminnan osalta kokonaistyytyväisyys on palautteen perusteella hyvällä tai erinomaisella tasolla. Kehittämiskohteeksi tunnistettiin toimitusaikataulujen pitävyys. Yhtään reklamaatiota ei tullut vuoden aikana GTK:n toimintaan liittyen. Positiivisinä piirteinä GTK:n toiminnasta mainittiin mm. selkeät raportit, hyvä henki yhteistyössä ja korkea osaamisen taso. Kokonaisuutena palautteen ja tehtyjen selvitysten perusteella sidosryhmät arvostavat GTK:n osaamista, hyvää yhteistyöhenkeä ja puolueettomuutta. Kehittämisehdotukset liittyen GTK:n palveluihin ovat olleet yksittäisiä ja koskeneet vuonna 2012 joidenkin toimeksiantojen aikataulujen pitävyyttä ja laitekehitystä. Sidosryhmiltä saatu palaute ohjataan palvelun tuottaneeseen yksikköön, joka hoitaa palautteen käsittelyn, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi asiakkaan kanssa sekä huomioi sen omaa toimintaa kehittäessään. Palautteen tiivistelmä ja poikkeamien korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet on käsitelty laitoksen johdon vuosittaisessa laatukatselmuksessa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 21 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen GTK:n keskeiset henkilöstötavoitteet perustuvat toimintastrategioihin ja kohdistuvat osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen, henkilöstörakenteen hallittuun muuttamiseen sekä motivoituneen työyhteisön kehittämiseen. Ne soveltuvat luontevasti pidemmän aikavälin seurantaan. Taulukko 1. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tunnusluvut vuosilta 2010 2012 2010 2011 2012 2012 toteutuma toteutuma toteutuma tavoite Henkilötyövuodet yhteensä (toimintamenot) 627 614 607 614 - budjettirahoitteinen 601 584 578 592 - ulkopuolinen rahoitus 26 30 29 22 Henkilöstön hyvinvointi paranee - sairauspoissaolopäivät/htv * 7,6 <8,4 9,1 <8 - lyhytaikaiset (1-3 pvää) 75,8 % sairauspoissaolotapaukset/htv 1,3 <1 1,2 <2 Organisaation osaaminen kasvaa - osaamisen indeksiluvun kehittyminen (mediaaniluku) 8,0 9,0 7,0 9,5 - ulkomaiset hvt:t GTK:ssa ja kv-verkostohankkeiden htv-määrä, % -osuus kok. htv-määrästä 3,72 4,1 3,4 4,25 - huippututkijoiden osuus (%) tutkijoista 8,7 -* 10,5 11,0 - jatkotutkinnon suorittaneiden %-osuus tutkijoista 29,0 36,0 34,94 31,0 Toimintastrategiaa vastaava henkilöstörakenne - asiantuntijoiden %-osuus koko henkilöstöstä 48,2 50,2 52,1 48,5 Työnantajan kilpailukyky paranee - sisäinen työnantajakuva (VM/Baro-8, asteikko 1-5) - - 3,33 ** - kokonaistyytyväisyys (VM/Baro-8, asteikko 1-5) - - 3,45 ** - johtaminen (VM/Baro-8, asteikko 1-5) - - 3,48 ** * ei toteutumalukua ** ei tavoitelukua; VM/Baro käyttöön v. 2012 Henkilöstöstrategian mukaista toimintaa jatkettiin sovittujen lähtökohtien mukaisesti. Henkilöstöstrategian keskeiseksi tavoitteeksi määriteltiin motivoitunut ja osaava henkilöstö, jonka osaaminen kehittyy strategian mukaisesti. Työhyvinvoinnin edistäminen todettiin yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi. Valtaosa vuoden rekrytoinneista tehtiin korkean tason asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin. Kansainvälisiä rekrytointiprosesseja käynnistettiin useita. Asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden osuus nousi 52,1 %:iin ja vastaavasti suorittavaa työtä tekevien osuus laski asetetun tavoitteen mukaisesti.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 22 Henkilöstön osaamisen kehittämistä jatkettiin määrätietoisesti strategisen osaamisen kehittämisohjelman mukaisesti. Koulutusta toteutettiin hanketoiminnan valmennuksen, geo-osaamisen (GTKakatemia), esimiestoiminnan ja johtamisen osalta. GTK-akatemiassa painotettiin erityisesti syventävän osaamisen lisäämistä ja uuden tiedon jakamista tutkijoille. Huippuosaamisen kehittämiseen panostettiin omalla ohjelmalla edellisvuoden tapaan. Ohjelma sisälsi tutkijavaihtoa, kansainvälistä verkostoitumista, osaamispääoman laajentamista ja uuden tiedon hankkimista sekä seminaareja. Vuoden aikana käynnistettiin GTK:lle räätälöidyn uuden esimiesvalmennuksen suunnittelu (aloitus syksyllä 2013). Osaamisen indeksiluvun osalta voidaan todeta, että eläkepoistuma vaikuttaa indeksiin pienentävästi. Osaamisen tason ei voida kuitenkaan todeta heikentyneen yleisellä tasolla merkittävästi. Osaamisen indeksiluku koostuu useasta eri arviointitekijästä, kuten palkkausjärjestelmässä määrittelyistä vaativuusluokasta ja suoritusarviointitekijöistä sekä mm. julkaisujen määrästä. Uudet rekrytoidut henkilöt eivät työsuhteensa alussa saavuta heti aivan samaa korkeaa tasoa näiden tunnuslukujen osalta kuin eläköitymisen kautta poistuneilla on ollut, mutta tilanne on väliaikainen. GTK panostaa voimakkaasti osaamisen kehittämiseen. Henkilöstön kokonaissairauspoissaolojen (pv/htv) määrä ylittyi jonkin verran asetettuun tavoitteeseen nähden, mutta lyhyiden poissaolojen määrä alittui selvästi. Henkilöstön kannustavuuden lisäämiseen on pyritty vaikuttamaan mm. tavoite- ja kehityskeskustelukäytäntöä kehittämällä ja palkkausjärjestelmän soveltamista yhdenmukaistamalla. Tavoite- ja kehityskeskusteluiden ohjeistuksessa huomioitiin erityisesti osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat. Henkilöstölle järjestettiin yksikkö- ja työvirepäivien yhteydessä sekä fyysiseen että henkiseen työhyvinvointiin liittyviä tilaisuuksia. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tiivistettiin tavoitteena ennaltaehkäisevän toiminnan entistä suurempi painotus. Toimintavuonna toteutettiin VM/Baro-henkilöstökysely. Vastausten yleistaso oli hyvä. Tulokset analysoitiin sekä kokonais- että yksikkötasolla ja analysoinnin pohjalta sovittiin tarvittavista toimenpiteistä. GTK:n työnantajakuvassa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Kiinnostavuus työpaikkana työpaikkahakemusten perusteella ja vähäinen lähtövaihtuvuus olivat samalla tasolla kuin edellisvuonna.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 23 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Toimintavuonna käytettävissä oleva kokonaisrahoitus mukaan lukien ulkopuolinen rahoitus ja edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat oli 44,9 milj. euroa. Omasta budjettirahoituksesta vuoden 2012 talousarviorahoituksen osuus oli 40,6 milj. euroa ja edelliseltä vuodelta siirtyneen määrärahan osuus 4,0 milj. euroa. Vuoden 2012 toimintamenorahoitus (44,6 milj. euroa) oli 1,8 milj. euroa pienempi kuin vuoden 2011 rahoitus siirtomäärärahaosuudet huomioiden. Ulkopuolista rahoitusta oli yhteensä 0,3 milj. euroa, josta työllistämisvaroja 0,08 milj. euroa ja ympäristöministeriön rahoitusta LIFE-hankkeisiin 0,22 milj. euroa. Kokonaismenoja kertyi 55,3 milj. euroa, 1,4 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Menoista 55,0 milj. euroa kirjattiin omalle toimintamenomomentille ja 0,3 milj. euroa katettiin ulkopuolisella rahoituksella. Toiminnan tulot olivat yhteensä 13,1 milj. euroa, mikä on 0,9 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Tulo- ja ulkopuolisella rahoituksella katettiin 24,2 % kokonaismenoista (vuonna 2011 25,5 %). 1.6.2 Talousarvion toteutuminen GTK:n tuottamat tulot tuloarviotileille olivat yhteensä 1 milj. euroa, mikä koostui lähes kokonaan arvonlisäverotuotoista. Määrärahamomenttien käyttö oli yhteensä 41,9 milj. euroa, mistä GTK:n nettomenot vuoden 2012 momentilla 32.20.01 olivat 38,0 milj. euroa. Maksettuja arvonlisäveroja oli yhteensä 3,8 milj. euroa. Työllistämismäärärahoja käytettiin 0,08 milj. euroa. Lisäksi käytettiin vuodelta 2011 siirtyneet GTK:n toimintamenomomentin 32.20.01 määrärahat 4,0 milj. euroa. Ympäristöministeriön määrärahasta vuodelta 2011 siirtynyttä osuutta käytettiin 0,19 milj. euroa. GTK:n vuoden 2012 toimintamenomäärärahasta siirtyi vuodelle 2013 2,64 milj. euroa ja ympäristöministeriön rahoituksesta 0,02 milj. euroa. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelma tehdään liikekirjanpidon perusteella, ja sen takia laskelman tuotot ja kulut poikkeavat talousarviokirjanpidon tuloista ja menoista joiltakin osin. Tilikauden kulujäämä oli 45,4 milj. euroa, joka on 0,6 milj. euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Toiminnan tuotot vähenivät 1,0 milj. euroa ja toiminnan kulut kasvoivat 0,6 milj. euroa. Toiminnan tuotot olivat yhteensä 13 milj. euroa. Tuotoista 69,0 % (70,6 % vuonna 2011) kertyi maksullisesta toiminnasta. Maksullisen toiminnan myyntituottoja kertyi suunniteltua enemmän ja ne olivat 9,0 milj. euroa, jossa on laskua edelliseen vuoteen verrattuna 0,9 milj. euroa (-9,1 %). Tuotot vientiprojekteista olivat 3,6 milj. euroa, jossa on vähennystä 0,1 milj. euroa. Ugandan vientihankkeissa kirjattiin tuotoiksi 1,2 milj. euroa, jossa on vähennystä 0,5 milj. euroa vuoteen 2011 verrattuna. UM-rahoitteisten IKI-hankkeiden tuotot olivat 2,2 milj. euroa. Muun toiminnan tuotot olivat 4,0 milj. euroa, jossa oli vähennystä 0,07 milj. euroa. Ne koostuivat pääosin yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista 3,8 milj. euroa (4,0 milj. euroa vuonna 2011). EUrahoitteisten hankkeiden tuotot laskivat 2,2 milj. eurosta 2,1 milj. euroon. Muun yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 1,7 milj. euron tasolla kuten edellisenäkin vuonna.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 24 Vuokrista ja käyttökorvauksista suurin osa oli Labtium Oy:ltä perittyjä korvauksia tilojen käytöstä. Kuva 4. Toiminnan kulut vuosina 2011 ja 2012 Toiminnan kulut olivat 55,6 milj. euroa ja ne lisääntyivät 0,6 milj. eurolla vuodesta 2011. Aine-, tarvike- ja tavaraostot olivat 3,1 milj. euroa ja vähenivät 0,4 milj. euroa (10,2 %). Eniten lisääntyivät kalustehankinnat, jotka olivat 0,2 milj. euroa. Lisäys 0,1 milj. euroa johtui Espoon toimipisteen remontista ja muutoista. Eniten vähenivät atk-laitehankinnat, 0,7 milj. eurosta 0,5 milj. euroon (-34,4 %). Tutkimuslaite- ja -kalustohankinnat vähenivät 0,1 milj. eurosta 0,1 milj. euroon. Kartta- ja julkaisuvarastojen vähennys oli pieni (8 306 euroa).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 25 Kuva 5. Aineet, tarvikkeet ja tavarat vuosina 2011 ja 2012 Suurin kuluryhmä oli henkilöstökulut, 32,4 milj. euroa (31,7 milj. euroa vuonna 2011), jossa on nousua 0,7 milj. euroa vuoteen 2011 verrattuna. Lisäys johtui lähinnä palkkatason kasvusta. Henkilötyövuosikertymä pieneni 12,3 henkilötyövuodella (vuonna 2012 609,5 henkilötyövuotta, vuonna 2011 621,8 henkilötyövuotta). Lomapalkkavelan lisäys henkilösivukuluineen oli 0,16 milj. euroa. Vuokrat olivat yhteensä 5,3 milj. euroa ja vähenivät 0,1 milj. euroa. Suurin erä oli muiden rakennusten vuokrat 4,5 milj. euroa, joka väheni 0,16 milj. euroa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 26 Kuva 6. Palvelujen ostot vuosina 2011 ja 2012 Palvelujen ostot 9,9 milj. euroa oli toiseksi suurin kuluerä ja se kasvoi 0,1 milj. euroa (1,0 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Suurimmat erät olivat muut tutkimuspalvelut 3 milj. euroa, josta Labtiumilta ostettujen analyysipalvelujen ostot olivat 2,8 milj. euroa (lisäystä 0,3 milj. euroa), kairaukset 1,0 milj. euroa (lisäystä 0,1 milj. euroa), ohjelmistojen ylläpitopalvelut 0,8 milj. euroa, asiantuntijapalvelut 0,6 milj. euroa (vähennystä 0,1 milj. euroa), työterveyspalvelut 0,5 milj. euroa ja palvelukeskusmaksut ml. atk-palvelujen ostot 0,4 milj. euroa. Muut kulut, 3,4 milj. euroa, lisääntyivät 0,2 milj. euroa. Niissä merkittävin kuluerä oli matkakulut 3,0 milj. euroa, joissa nousua oli edelliseen vuoteen verrattuna 0,3 milj. euroa (11,3 %). Poistot pienenivät noin 4 % (0,06 milj. euroa). Poistot olivat 1,4 milj. euroa (1,5 milj. euroa v. 2011). Rahoitustuotot sisältävät saatuja viivästyskorkoja ja vientiprojektien kurssivoittoja, rahoituskulut puolestaan maksettuja viivästyskorkoja ja kurssitappioita. Satunnaiset tuotot ovat vahinkovakuutuskorvauksia. Satunnaiset kulut sisältävät mm. maanomistajille maksettuja vahingonkorvauksia ja muita satunnaisia kuluja. Se sisältää myös tilin muut maksetut korvaukset, jolle kirjattiin vuonna 2011 Espoon toimitalon II-siivestä luopumisesta maksettu kertakorvaus, 1 183 560 euroa. Tämän takia satunnaiset kulut ovat vähentyneet vastaavasti.