VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI LASTEN VALMENNUS

Sivu 1 / 10 VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI LASTEN VALMENNUS Urheiluosaaminen 3.3 Lajiosaaminen Pelaajan kehittäminen Joukkueena pelaamisen kehittäminen 1.1 Itsetuntemus Itsearviointikyky 100 Perustelukyky 80 60 Itsensä johtaminen/ itsensä kehittämisen taidot 1.2 Kehittymishakuisuus Kehittymismotivaatio Kehittymismenetelmien hyödyntäminen 40 3.2 Urheilullisuusosaaminen 20 0 1.3 Voimavarat 3.1 Suunnittelu ja organisointiosaaminen 2.1 Lapsilähtöistä liikuntaa Lasten aktiivinen osallistuminen Lapsi aikuinen suhde 2.3 Yhteistyötaidot Vastuun jakaminen Sidosryhmäyhteistyö 2.2 Vuorovaikutus ja ilmapiiri Ilmapiirin luominen Toimivan tiimin rakentaminen Ihmissuhdetaidot

Sivu 2 / 10 1 ITSENSÄ JOHTAMINEN/ITSENSÄ KEHITTÄMISEN TAIDOT (OSAAMISKOKONAISUUS) 0 25% TIETÄÄ PYSTYY TOIMIMAAN / (VÄHIMMÄISOSAAMINEN) 50% YMMÄRTÄÄ JA OSAA ARVIOI JA REFLEKTOI 75% OSAA JA HALLITSEE KEHITTÄÄ JA KEHITTYY 1.1. Itsetuntemus Osa alueella varmistetaan valmennustoiminnan reflektiivisyys. Toiminta on kokonaisvaltaisesti perusteltua ja mukana olevien näkemykset toiminnan perusteista ovat yhdenmukaiset. 1.1.1. Itsearviointikyky Ei todennettavissa Valmentaja osaa arvioida toimintaansa tietyillä osaalueilla. Valmentaja ymmärtää itsearvioinnin merkityksen ja pyrkii arvioimaan omaa toimintaansa (itsensä johtaminen ja urheiluosaaminen). MINÄ ITSE taso. Valmentaja osaa arvioida omaa toimintaansa eri osa alueilla. Valmentajan näkemykset omasta toiminnastaan ovat pääosin yhdenmukaiset muiden toimijoiden kanssa kaikilla osaalueilla (itsensä johtaminen, ihmissuhdetaidot ja urheiluosaaminen). MINÄ + MUUT VALMENTAJAT. Valmentaja osaa arvioida omaa osaamistaan laaja alaisesti ja kokonaisvaltaisesti itsensä kehittämisen taitojen, ihmissuhdetaitojen ja urheiluosaamisen näkökulmasta. Valmentajan näkemykset omasta toiminnastaan ovat yhdenmukaiset muiden toimijoiden kanssa. MINÄ + MUUT TOIMIJAT. 1.1.2. Perustelukyky Valmentaja osaa perustella valintansa asialähtöisesti. Valmennustoiminta on suunnitelmallista ja suunnitelmille on asiaperusteet (mitä, miten ja miksi). Valmentaja osaa perustella valintansa kokonaisvaltaisesti. Valmennustoiminnalle on määriteltävissä selkeä asia ja arvoperusta seuran valmennuslinjauksen mukaisesti. Sidosryhmäyhteistyö toimii. Valmentaja osaa perustella valintansa kokonaisvaltaisesti. Valmennustoiminnalle on määriteltävissä selkeä asia ja arvoperusta. Joukkueen toiminnan arvojen näkymistä käytännön tasolla todennetaan ja vahvistetaan (näkyy valmentajien, pelaajien ja esim. vanhempien puheissa ja toiminnassa). Kaikki toimijat tietävät miten ja miksi toimitaan näin ja ovat tästä asiasta yhtä mieltä.

1 ITSENSÄ KEHITTÄMISEN TAIDOT (OSAAMISKOKONAISUUS) Sivu 3 / 10 1.2. Kehittymishakuisuus Valmentaja osaa huomioida erilaisia näkökulmia sekä hyödyntää monipuolisesti erilaisia menetelmiä osaamisen ja toiminnan jatkuvassa kehittämisessä. 1.2.1. Kehittymismotivaatio Valmentaja on vastaanottavainen toiminnan kehittämiseen liittyen (kuuntelee aktiivisesti, avoimuus). Valmentaja kehittää omaa osaamistaan oma aloitteisesti. Toteuttaa sovittua kehittymissuunnitelmaa. Kuuntelee mitä hänelle puhutaan ja kerrotaan Vaatii vielä ulkoista tukea ja ohjaamista Pyrkii aktiivisesti kehittämään omaa osaamistaan. Osaaminen kehittyy rajattomasti valmentajan vahvan sisäisen motivaation kautta. Valmennustoiminta on vahvasti kehittymishakuista (itseohjautuvuus). 1.2.2. Kehittymismenetelmien hyödyntäminen Valmentaja hyödyntää aktiivisesti yksittäisiä menetelmiä osaamisen kehittämisessä (esim. seuran tapahtumat, valmennustiimi, itseopiskelu, mentorointi, tutorointi). Valmentaja ymmärtää kehittymisprosessin merkityksen ja osaa toimia sen edellyttämällä tavalla Valmentaja hyödyntää monipuolisesti useita (esim. itseopiskelu, vertaiskeskustelut, koulutukset jne.) eri menetelmiä osaamisen kehittämisessä. Osaa toimia valmentajan kehittymisprosessin edellyttämällä tavalla. Valmentaja tiedostaa oman tapansa oppia ja hyödyntää laaja alaisesti ja kokonaisvaltaisesti eri menetelmiä osaamisen kehittämisessä. Hallitsee valmentajan kehittymisprosessin ja osaa hyödyntää sitä omassa työssään.

1 ITSENSÄ KEHITTÄMISEN TAIDOT (OSAAMISKOKONAISUUS) Sivu 4 / 10 1.3. Voimavarat Valmentaja tiedostaa voimavarojen merkityksen omassa toiminnassaan ja pystyy omilla toimenpiteillään vaikuttamaan omaan jaksamiseensa. Innostuneisuus näkyy valmentajan toiminnassa. Valmentaja on elämäntavoiltaan esimerkillinen (vähintään joukkueen toiminnassa). Valmentaja pitää kokonaisvaltaisesti huolta jaksamisestaan ja omista voimavaroistaan (perhe, työ, lepo, ravinto, liikkuminen, muut harrastukset jne.). Hyödyntää oman valmennustiiminsä muita jäseniä tarkoituksenmukaisella tavalla. Valmentaja pystyy päämäärätietoisella toiminnalla lisäämään omia voimavarojaan. Valmentaja toimii energisesti eri yhteyksissä ja pystyy omalla esimerkillään vaikuttamaan innostavasti koko joukkueen ja sidosryhmien toimintaan. ( voimaannuttaminen ).

Sivu 5 / 10 2 IHMISSUHDETAIDOT (OSAAMISKOKONAISUUS) 2.1 Lapsilähtöistä liikuntaa 2.1.1 Lasten aktiivinen osallistuminen Valmentaja saa kaikki lapset osallistumaan toimintaan. Pystyy osittain huomioimaan lasten toiveita liikuntaleikkien ja pelien valitsemisessa. Vuorovaikutus on luontevaa erilaisten lasten kanssa. 2.1.2 Lapsi aikuinen suhde Valmentaja pyrkii rakentamaan luottamusta itsensä ja lasten välille. Toiminnassa mukana oleva lapsi uskaltaa näyttää avoimesti tunteitaan. Valmentaja osaa myötäelää lapsen osoittamien tunteiden suunnassa ja innostaa lasta omalla esimerkillään. Valmentaja tukee kahdenkeskisyyttä puhuttelemalla lasta etunimellä. Kannustaa lasta, ei suoritusta. Vuorovaikutus on lasten kanssa säännöllistä ja määrätietoista (l. tavoitteellista). Suunniteltu ja kohderyhmälle soveltuva toiminta mahdollistaa lasten monipuolisemman aktivoinnin liikunnan toteuttamisessa. Pystyy suunnitelmallisesti luomaan lapselle mahdollisuuden osallistua toiminnan suunnitteluun. Ymmärtää ja heittäytyy mukaan lapsen leikkimaailmaan. Opastaa lasta mieli ja vertauskuvallisesti. Osaa luoda toiminnalle turvalliset rajat. Ymmärtää lasten henkiset ja fyysiset kehitysvaiheet. Kykenee hyödyntämään tietoa lasten liikuntatoiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Hyödyntää ja aktivoi lapsia säännöllisesti osallistumaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Osaa huomioida lasten persoonallisuuteen ja temperamenttiin liittyviä erityispiirteitä yksilöllisessä ohjaamisessa.

2 IHMISSUHDETAIDOT (OSAAMISKOKONAISUUS) Sivu 6 / 10 2.2 Vuorovaikutus ja ilmapiiri 2.2.1 Ilmapiirin luominen Valmennustoiminnassa on ymmärretty, että lasten liikunta on ensisijaisesti innostamista hyvässä ilmapiirissä. Ymmärretään jokaisen kohtaamisen merkittävyys ilmapiirin rakentumisessa. Valmentaja osaa suunnitellusti kehittää ilmapiiriä kauden aikana huomioiden eri sidosryhmät (muut valmentajat, toimihenkilöt, vanhemmat ja lapset) Ryhmän arvot ja asenteet on määritelty käytännön toiminnan tasolle (miten näkyy toiminnassa ja teoissa) ja niitä vahvistetaan säännöllisesti. 2.2.2 Toimivan tiimin rakentaminen Suurin osa tiimin jäsenistä osallistuu aktiivisesti toiminnan kehittämiseen omassa roolissaan. Valmentaja osaa eritellä roolit selkeästi. Eri toimijat osallistuvat aktiivisesti toiminnan kehittämiseen eri rooleissa. Ryhmän toimivuutta arvioidaan satunnaisesti osana valmennustoimintaa. Valmentaja osaa tunnistaa tiimin jäsenten vahvuudet ja käyttää niitä. Eri toimijoilla on selvä käsitys omasta roolistaan ja siihen liittyvistä odotuksista valmennustoiminnan kehittämisessä. Ryhmän toimivuutta kehitetään ja arvioidaan säännöllisesti osana valmennustoimintaa. Valmennustiimin jäsenet pyrkivät omatoimisesti kehittämään osaamistaan rooliodotusten suunnassa.

2 IHMISSUHDETAIDOT (OSAAMISKOKONAISUUS) Sivu 7 / 10 2.3 Yhteistyötaidot 2.3.1 Vastuun jakaminen Valmentaja jakaa vastuuta tiimin jäsenille pitkälti omista lähtökohdistaan (tilannekohtainen delegointi) Toiminnan johtaminen ja organisointi on pitkälti suunniteltu koko valmennusryhmän yhteistyöllä. 2.3.2 Sidosryhmäyhteistyö Valmentaja pystyy viestittämään toiminnan tavoitteista eri sidosryhmille ja osoittaa omalla toiminnallaan yhteistyöhalukkuutta. Valmennustiimin jäsenille on määritelty omat vastuualueet. Valmentaja voi luottaa, että tiimin jäsenet selviävät tehtävistään. Toiminnan organisointi on selkeää ja tarkoituksenmukaista. Vastuuta on jaettu myös lapsille heille soveltuvissa tehtävissä. Valmentaja pyrkii yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa toiminnan kehittämisessä (ikäryhmien välinen yhteistyö, seurayhteistyö, eri lajien välinen yhteistyö ja vanhempien osallistuminen) Valmennustiimin jäsenillä on omaa osaamista ja sen hyödyntämistä tukevat kehittämisvastuut. Tiimin jäsenet pääsevät omien osaamisalueiden kautta osallistumaan aktiivisesti koko valmennusprosessin toteuttamiseen ja kehittämiseen (jaettu omistajuus ja yhteiskehittely työssä). Valmentaja pystyy päämäärätietoisesti hyödyntämään eri sidosryhmiä valmennustoiminnan kehittämisessä. Eri toimijoilla on yhtenäinen näkemys ja sen pohjalta rakentuvat toimenpiteet pelaajien kehittymisen tukemiseksi. Ulkopuolisia asiantuntijoita hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti toiminnan kehittämisessä.

Sivu 8 / 10 3 URHEILUOSAAMINEN (OSAAMISKOKONAISUUS) 3.1 Suunnittelu ja organisointiosaaminen Harjoittelu on toiminnallisuudeltaan ja toistomääriltään kehittävää. Valmentaja osaa vetää kausisuunnitelman mukaisia harjoituksia joukkuetasolla. Harjoitustoteuman suunnittelu ja seuranta on satunnaista. Valmentaja osaa soveltaa pelaajapolun tavoitteet ja kausikohtaiset painopisteet osaksi pelaajan ja joukkueen kehittymissuunnitelmaa ja käytännön valmennustoimintaa. Harjoitusrakenteita eriytetään suhteessa lasten osaamistasoon. (ympäristö, välineet jne.) Harjoitustoteuman suunnittelu ja seuranta on säännöllistä. Valmennuksessa hyödynnetään lasten valmennuksen pedagogiikkaa kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Valmentaja hallitsee käytännön valmennustoiminnan suunnittelun ja toteutuksen suhteessa pelaajan ja joukkueen kehittymissuunnitelmiin. Harjoitusrakenteet on eriytetty tarkoituksenmukaisesti suhteessa lasten osaamistavoitteisiin ja harjoitusmenetelmillä pystytään tukemaan valmiuksien kehittymistä kokonaisvaltaisesti (eri harjoitusmuodot palvelevat samoja kehittymistavoitteita). Harjoitustoteuman suunnittelu ja seuranta on jatkuvasti toimintaa kehittävää.

3 URHEILUOSAAMINEN (OSAAMISKOKONAISUUS) Sivu 9 / 10 3.2 Urheilullisuusosaaminen Valmentaja ymmärtää lasten urheilun painopistealueet (lajiharjoittelun suhde omaehtoiseen liikuntaan ja toisiin lajeihin). Valmentaja on kiinnostunut lasten muista harrastuksista ja kokonaiskuormituksesta. Harjoittelua hyödynnetään osana pelaajan liikunnallisten taitojen kehittymistä ja liikuntaan innostamista. Suorituskyvyn kehittymisen seuranta on satunnaista. Valmentaja osaa harjoituttaa lapsia monipuolisesti sekä lasten herkkyyskaudet ja muut lajit huomioiden. Valmentaja osaa huomioida muun elämän vaikutukset (koulu ja perhesuhteet) osana kokonaisuutta. Valmentaja osaa huomioida kokonaiskuormituksen suunnittelussa ja toteutuksessa (ravinto, lepo ja harjoittelu) lasten mielipiteitä kuunnellen. Harjoittelua hyödynnetään osana pelaajan liikunnallisten taitojen kehittymistä ja liikuntaan innostamista. Suorituskyvyn kehittymisen seuranta on järjestelmällistä. Valmentaja hallitsee suunnittelun ja toteutuksen lasten monipuolisen harjoittelun sekä herkkyyskausien osalta. Valmentaja pystyy suunnitelmassa huomioimaan muiden lajien/omaehtoisen harjoittelun osana kokonaissuunnitelmaa. Suunnittelu sekä toteutus ovat lapsikeskeistä toimintatapaa tukevia. Valmentaja osaa huomioida muun elämän vaikutukset (koulu ja perhesuhteet) osana suunnittelun ja toteutuksen kokonaisuutta. Valmentaja osaa suunnitella kohde /sidosryhmälle sopivan elämänhallintaohjeistuksen joka huomioi ravinnon, levon ja harjoittelun. Harjoittelua hyödynnetään osana pelaajan liikunnallisten taitojen kehittymistä ja liikuntaan innostamista. Suorituskyvyn kehittymisen seuranta on järjestelmällistä ja tuloksia hyödynnetään harjoittelun suunnittelussa.

3 URHEILUOSAAMINEN (OSAAMISKOKONAISUUS) Sivu 10 / 10 3.3 Lajiosaaminen 3.3.1 Pelaajan kehittäminen lajitekniikoista ja taidoista pelitaitoon 3.3.2 Joukkueena pelaamisen kehittäminen Harjoitussisällöt tukevat pelitaitojen kehittymistä pelaajapolun tavoitteiden mukaisesti. Valmentaja tuntee peli ja kilpailusäännöt. Harjoitussisällöt tukevat joukkueena pelaamisen kehittymistä pelaajapolun tavoitteiden mukaisesti. Valmennustoiminta tukee pelaajana kehittymistä kokonaisvaltaisesti niin jää kuin oheisharjoittelun osalta. Pelaajana kehittymisen seuranta on säännöllistä tietyillä osaalueilla. Ymmärrys pelitaidoista suhteessa lajitaitoihin ja tekniikoihin. Valmennustoiminta tukee joukkueena pelaamisen kehittymistä kokonaisvaltaisesti niin jää kuin oheisharjoittelun osalta. Joukkueena pelaamisen kehittymisen seuranta on säännöllistä tietyillä osa alueilla ( pelisuorituksen joukkuemittarit ). Valmennustoiminta tukee kokonaisvaltaisesti lajitekniikoiden, taitojen ja pelitaitojen kehittymistä pelaajapolun tavoitteiden mukaisesti (esim. fyysisten ja henkisten ominaisuuksien merkitys taitojen kehittymisessä). Kehittymistavoitteet rakentuvat pelaajien tarpeiden pohjalta osaksi lyhyen ja pitkän aikavälin kehittymissuunnitelmaa. Harjoittelun vaikuttavuuden seuranta on kaikilla toimijoilla kiinteä osa valmennusprosessia ( pelisuorituksen yksilömittarit ). Valmennustoiminta tukee kokonaisvaltaisesti joukkueena pelaamisen kehittymistä pelaajapolun tavoitteiden mukaisesti. Kehittämistavoitteet rakentuvat joukkueen tarpeiden pohjalta osaksi lyhyen ja pitkän aikavälin kehittymissuunnitelmaa. Harjoittelun vaikuttavuuden seuranta on kaikilla toimijoilla kiinteä osa valmennusprosessia ( pelisuorituksen joukkuemittarit ).