Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto
Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo Osallisuus ARJEN TURVA
Maaseudun arjen palveluverkostohankkeen taustaa hanke pohjautuu Lapissa vuodesta 2007 lähtien toteutettuun sisäisen turvallisuuden laaja-alaiseen verkostoyhteistyöhön sekä maaseudun Arjen turvaverkosto -hankkeen (4/2009-9/2011) ja Arjen turvaa kunnissa -hankkeen (1/2012-12/2014) tuloksiin. Maaseudun arjen turvaverkosto -hankkeessa mallinnettiin laaja-alaisen hyvinvointi- ja arjen turvallisuuden alueellisen yhteistyön toimintamalli ja Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa vastaava paikallinen yhteistoimintamalli.
Maaseudun arjen palveluverkosto- hanke Jalkauttaa Arjenturvaa toimintamallin kuntiin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla tavoitteena 40 kuntaa. Rahoitus: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja 40 kuntaa Lapista ja Pohjois- Pohjanmaalta Edellyttää kunnalta johdon vahvaa sitoutumista, htvresurssin osoittamista työhön ja hiukan rahallista panostusta Toteutetaan Euroopan maaseuturahaston tuella 93,5% Kustannusarvio 618 000, Hankeaika 1.8.2016-31.12.2018) Henkilöstö: Marko Palmgren, Verkostojohtaja, Lappi Mirja Kettunen, Verkostokoordinaattori, Lappi Verkostokoordinaattori Pirjo Nikula
Arjen turvan toimintamalli Hyvinvointia ja turvallisuutta kuntalaisille - taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Mikä? Arjen turvallisuuden toimintamalli on Lapissa Arjen turva- hankkeessa v. 2012-2014 kehitetty toimintamalli, jonka avulla eri tahot saadaan toimimaan organisoidusti yhdessä, yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toimintamallia on käytetty hyvin tuloksin kuntien ennaltaehkäisevän hyvinvointi- ja turvallisuustyön tehostamisen. Toimintamalli on valittu Euroopan parhaaksi alueelliseksi toimintamalliksi vuonna 2013. European Public Sector Award EPSA 2013. Toimintamalli levitetään Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kuntiin Maaseudun arjen palveluverkosto -hankkeessa vuosina 2016-2018
Kiteytys arjen turvan toimintamallista 1. Kunnan johto sitoutuu ja nimeää koordinaattorin 2. Kunta ja muut paikalliset resurssinhaltijat valitsevat kehittämiskohteen 3. Kutsutaan koolle olemassa olevat paikalliset ja alueelliset resurssit 4. Rakennetaan palvelukokonaisuus olemassa olevista resursseista ja sovitaan yhteistyössä tehtävistä toimenpiteistä
Arjen turvan toimintamallin prosessi kuntatasolla Sitoutuminen Kunnan johto sitoutuu + nimetään koordinaattori 2 vk Kehittämiskohteen valinta Koordinaattori kartoittaa, laaja-alainen työryhmä valitsee 1 kk Paikallisten ja alueellisten resurssien hallinta Lähetetään kutsut toimijatapaamiseen 2 vk Rakennetaan palveluverkosto Pidetään toimijatapaamisia ja toteutetaan toimenpiteitä 6 9 kk Palveluverkoston kattavuuden arviointi Laaja-alainen työryhmä toteaa kattavuuden kokou s Vuodessa läpi ja kohti seuraavaa haastetta
Keskeiset johtopäätökset Arjen turvaa kunnissa -toimintamallista Kunnissa on enemmän resursseja käytössä kuin uskotaan. Yhteiset resurssit on mahdollista suunnata tehokkaammin kuntien ja kuntalaisten tueksi. Hankkeet on valjastettava yhteisten tavoitteiden toteutukseen. Kuntajohtajan on otettava johto kokonaisuudesta. Kunnassa tulee olla henkilö, joka tuntee resurssit ja koordinoi yhteistyötä
Arjen turvan toimintamallin levittäminen Lapissa 21 kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla 4/30 (tilanne 7.10.2016, tavoite 20) Pohjois-Pohjanmaan verkostokoordinaattori aloittaa työt 17.10.2016. Pohjois-Pohjanmaan kuntien rekrytointi
Arjen turvaa Case: Pudasjärvi Pudasjärven kaupunki on kehittänyt järjestöjen ja yritysten kanssa uusi yhteistyömalleja. Esimerkiksi työllistämällä on lisätty hoivapalveluja ikäihmisille, perustettu remonttiryhmiä erilaisiin kunnostustöihin ja saatu maisemanhoitoon sekä liikuntapaikkojen huoltotyöhön ryskätöistä pitävää porukkaa. Yhteistyöllä on saatu merkittävää sekä taloudellista että hyvinvointia lisäävää hyötyä: Työllisyyden säästöt kuntaosuuksissa n. 150 000 200 000 /vuosi Liikuntapaikat ja reitit yms. n. 100 000 /vuosi Ikäihmisten palvelut ja ruoan jakaminen säästö laitospaikoissa n. 500 000 600 000 /vuosi Säästö vuositasolla n. 750 000 900 000
Miksi Pudasjärvellä onnistuttiin? 1. Kunnanjohtajalla vahva ote, usko ja halu uuteen toimintamalliin Palvelutuotannosta resurssien ja verkostojen hallintaan 2. Verkosto-/hyvinvointikoordinaattori kunnan työntekijä ja johtoryhmän jäsen 3. Talous: hyvinvoinnin ja työllisyyden lisääminen Elinkeinotoiminta Toimintojen ulkoistaminen = elinvoimaisuuden lisääminen Kilpailuttamisosaaminen paikallisia toimijoita tukevalla tavalla Järjestöt, kyläyhdistykset Kehittämis- ja toiminta-avustusten sitominen kuntalaisten hyvinvointia lisäävien harrastus- ja toimintamahdollisuuksien järjestämiseen sekä mm. latujen ja kenttien ylläpitoon Osallistava budjetointi, sopimuksellisuus järjestöjen kanssa Puskurilainat mm. työllistämiseen ja hankkeiden toteutukseen Työllistämisosaaminen Luovaa yhteistyötä järjestöjen, yritysten ja julkisten toimijoiden välillä
Tulevaisuuden kunta Kunta vastaa kuntalaisten hyvinvoinnista ja osallisuudesta sekä kunnan elinvoimasta Maakunta vastaa sote-palveluista Kuntiin hyvinvointia ja työllisyyttä edistäviä yhteistyöverkostoja paikallisista ja alueellisista resursseista Kunta ottaa hyvinvointiin ja elinvoimaan liittyvän kokonaisuuden haltuun, jotta kunta pystyy huolehtimaan kuntalaisistaan ja maakunnasta saadaan tarpeidenmukaisia palveluja Kyse on paikallisten ja alueellisten resurssien järkevästä käytöstä
Kiitos! Keskustelua ja kysymyksiä Yhteystiedot: - Verkostojohtaja Marko Palmgren - Verkostokoordinaattori Mirja Kettunen (Lappi) - Verkostokoordinaattori Pirjo Nikula (Pohjois-Pohjanmaa) Email. etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi