Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi

Transkriptio

1 Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi Pirjo Nikula Verkostokoordinaattori Lapin liitto

2 Yhteys kunta-, maakunta- ja sote-uudistukseen Maakunta vastaa sote-palveluista, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta ja alueellisista kehittämistehtävistä sekä muista laissa annetuista tehtävistä Kunta vastaa Opetus-, sivistys-, liikunta- ja kulttuuripalveluista. Paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta Työllisyyden hoidosta nykyisen lain mukaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Tulevaisuuden kunnan rooli: elinvoimasta, työllisyydestä, osallisuudesta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä huolehtiminen

3 Arjen turvan toimintamalli Hyvinvointia ja turvallisuutta kuntalaisille - taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Mikä? Arjen turvan toimintamalli on Lapissa kehitetty toimintamalli, jonka avulla eri tahot saadaan toimimaan organisoidusti yhdessä, yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toimintamallia on käytetty hyvin tuloksin kuntien ennaltaehkäisevän hyvinvointi- ja turvallisuustyön tehostamiseen ja työllisyyden lisäämiseen. Toimintamalli pilotoitiin Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Posiolla, Pudasjärvellä ja Torniossa vuosina Toimintamalli on valittu Euroopan parhaaksi alueelliseksi toimintamalliksi vuonna European Public Sector Award EPSA 2013.

4 Hyödyt Pudasjärven kaupungille Työllistämiseen ollaan kehitetty ja kehittämässä yritysten ja järjestöjen kanssa uusia yhteistyömahdollisuuksia kaupungin järjestämillä asiakaslähtöisillä foorumeilla ( esim. hoiva-, media-, remppa-, ympäristöfoorumit). Taloudelliset hyödyt ovat Pudasjärven kaupungin osalta mittavat. - Työllisyyden säästöt kuntaosuuksissa n /vuosi - Liikuntapaikat ja reitit yms. n /vuosi - Ikäihmisten palvelut ja ruoan jako Säästö laitospaikoissa arvio n /vuosi Kokonaissäästö vuositasolla on arviolta / vuosi

5 Miksi Pudasjärvellä onnistuttiin? 1. Kunnanjohtajalla vahva ote, usko ja halu uuteen toimintamalliin Palvelutuotannosta resurssien ja verkostojen hallintaan 2. Verkosto-/hyvinvointikoordinaattori kunnan työntekijä ja johtoryhmän jäsen 3. Talous: hyvinvoinnin ja työllisyyden lisääminen Elinkeinotoiminta Toimintojen ulkoistaminen = elinvoimaisuuden lisääminen Kilpailuttamisosaaminen paikallisia toimijoita tukevalla tavalla Järjestöt, kyläyhdistykset Kehittämis- ja toiminta-avustusten sitominen kuntalaisten hyvinvointia lisäävien harrastus- ja toimintamahdollisuuksien järjestämiseen sekä mm. latujen ja kenttien ylläpitoon Osallistava budjetointi, sopimuksellisuus järjestöjen kanssa Puskurilainat mm. työllistämiseen ja hankkeiden toteutukseen Työllistämisosaaminen Luovaa yhteistyötä järjestöjen, yritysten ja julkisten toimijoiden välillä

6 Arjen turvan toimintamalli - Esimerkki etenemisestä Sitoutuminen Kunnan johto sitoutuu + nimetään yhteyshenkilö 2 vk Kehittämiskohteen valinta (Johtoryhmä, hv-työryhmä ) Lapsiperheet, nuoret, ikäihmiset, työllisyys, kaupunginosan tai kylän asukkaiden koettu hyvinvointi, koko kunnan elinvoimaisuus koetun hyvinvoinnin näkökulmasta kunta päättää! 1 kk Paikallisten ja alueellisten resurssien hallinta Mahdollisuus hyödyntää sähköistä toimijakartoituskyselyä yhteyshenkilö analysoi kuntakohtaiset vastaukset Yhteistyössä organisoidaan toimijatapaaminen Rakennetaan palveluverkosto - Pidetään toimijatapaamisia ja toteutetaan toimenpiteitä yhdessä sovitulla tavalla, työpajatyöskentelyä tarpeen mukaan 1-2 kk 6 9 kk Palveluverkoston kattavuuden arviointi Laaja-alainen työryhmä toteaa kattavuuden Elinvoimasopimuksen laatiminen kokous Prosessi muotoutuu kuntakohtaisesti Vuodessa läpi ja kohti seuraavaa haastetta

7 KOETTU HYVINVOINTI - toiminto/ palveluverkon rakentaminen asukaslähtöisesti, mitkä ovat tarpeet? - mitä toimintoja ja palveluita on jo tarjolla, mitä pitää kehittää? - paikallisten toimijoiden kartoitus, alueellisten toimijoiden osaaminen - koettu hyvinvointi indikaattorit sähköiseen hyvinvointikertomukseen - taloudellinen tilanne - opiskelumahdollisuudet: vapaa sivistystyö - sosiaalietuudet Kuntalaisten palvelut työ- ja toimeentulo, opiskelu elintavat ja elämänlaatu (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi) - Lähipalvelut: kauppa, posti, apteekki, kirjasto - Kotipalvelut, ateriapalvelu - Kuljetuspalvelut (julkinen liikenne, muu) - Asiointiapu - Liikuntapalvelut - Kulttuuripalvelut - Turvallisuus, kaatumisen estäminen, turvalaitteet, valaistus, kodin muutostyöt - Korjausneuvonta, liikuntaesteiden kartoitus - Talvikunnossapito, nurmikonleikkuu jne - Mahdolliset muut kotipalvelut - Omaishoito Fyysinen hyvinvointi ja sen ylläpitäminen: - päivittäiset toimet, arkirutiinit - kuntoutus, kuntouttaminen - Erityiset ongelmat: päihteet, kognitiiviset kuten muistiongelmat Kodin ylläpitotyöt, kodinhoito, ruoanlaitto, asiointiapu, kodin korjaus- ja muutostyöt, apu hätätilanteissa, osallisuus, sosiaalinen verkosto asuminen, elinympäristö, turvallisuus Koettu hyvinvointi - Sosiaalinen verkosto - Yksinäisyys - Mielen hyvinvointiin vaikuttavat muut tekijät - ->psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen - tuki eläköitymisen jälkeen - Päiväkeskustoiminta (matalan kynnyksen kohtaamispaikka) ja kerhot - virkistys, keskustelu, ulkoilu, harrastukset - aktivointi ja hyvinvointi - kulttuuri ja liikuntapalvelut - luontopalvelut - vapaaehtoistoiminta - naapuriapu

8 Niina Rantamäki, julkaisemattomat luentodiat (käyttölupa on), projektitutkija, Chydenius-instituutti, Kokkola

9 Hankkeen tuki kunnille 1. Prosessin ohjaus ja tuki 2. Hyvien käytäntöjen levittäminen kuntien välillä 3. Alueellisten resurssien ohjaus kuntien tarpeisiin yhteistyössä PPL:n kanssa laadittu sähköinen toimijakartoitus järjestöavustusprototyyppi toimijatapaamisten organisointiin ja toteutukseen liittyvä tuki Yhteiskehittäminen: esimerkiksi case työllisyys Pudasjärvellä, lapsiperhepalvelut, case kylien asukkaiden hyvinvointi (matkakulut korvataan) THL arviointi Vaala, Utajärvi ja Pudasjärvi Jokaisessa kunnassa mallia sovelletaan paikallisten tarpeiden ja olemassa olevien rakenteiden mukaan

10 Esimerkkinä Vaala: kehittämiskohteena koko kunnan elinvoimaisuus asukkaiden koetun hyvinvoinnin näkökulmasta THL arvioi Strategia, BDO kouluttaa ja ohjaa Kysely kuntalaisille ja työntekijöille helmi-maaliskuussa Vanhus ja vammaisneuvosto Nuorisoneuvosto 1.3. Mökkitoimikunta 9.4. Valtuuston työpajapäivät 6.4. ja Työntekijätiimien valinta Työntekijätiimit aloittavat työnsä elosyyskuussa Kuntalais- ja sidosryhmätilaisuus lokakuussa Valtuusto hyväksyy strategian vuoden 2017 loppuun mennessä Hallintosääntö ja johtamisjärjestelmän uudistaminen, BDO kumppanina Johtamisjärjestelmän nykytilan kartoitus Johtoryhmätyöskentely Valtuustotyön arviointi BDO:n seminaari Johtavat luottamushenkilöt Esimiespäivä Valtuustoton näkemykset 6.4. Hallintosääntö valmis 2.5 hallitus ja valtuusto BDO:n seminaari Laaja hyvinvointikertomus, Arjen turvaa hanke mukana Toimijakysely Toimijatyöpajat ja Hyte-toimikunta Hyte-jory Laaja hyvinvointikertomus valmis 18.5 Elinvoimasopimus Talousarvio ja hyvinvointisuunnitelma 2018 Rakennetaan laajan hyvinvointikertomuksen ja strategiatyön pohjalta syys-lokakuussa

11 Esimerkki toimijoista ja palveluntuottajista

12

13 Laajaan hyvinvointikertomukseen kirjatut sitoutumisen mallit TAI PPL:n laatiman Elinvoimasopimuksen pilotointi. Elinvoimasopimuksen periaatteena on kunnan toimijoiden yhteisen kehittämisen ja hyvinvoinnin edistämisen malli ->lähtökohtana toimijoiden sitouttaminen ja yhteistyön edistäminen ->voi toimia lähtökohtana myös järjestö-/ toimijaavustusten kriteereille Toimijatapaamisten ja työpajatyöskentelyn perusteella sovitaan kuka tekee, mitä tekee ja miten rahoitetaan. Tarkempi sisältö sovitaan kuntakohtaisesti!

14 Arjen turvan toimintamallin levittäminen Aiesopimukset hankkeeseen osallistumisesta: Lapissa 20 kuntaa (marrasjoulukuussa 2015 tehty sopimukset) Pohjois-Pohjanmaalla 9/30 (tilanne , tavoite 20) Pohjois-Pohjanmaan verkostokoordinaattori Pirjo Nikula, puh Pohjois-Pohjanmaan kuntien rekrytointi

15