POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI Johtava arvioija, Joanna Westerholm Asiantuntija-arvioija, Piia Sneck 20.9.2016
2 (15) 1 SISÄLLYS 1. TAUSTA... 3 2. POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI... 5 2.1. Suunnittelu... 5 2.2. Ulkoisen arvioinnin otanta ja menettely... 5 2.3. Ulkoisen arvioinnin eteneminen... 6 2.4. Ulkoisen arvioinnin tavoite... 7 2.5. Ulkoiseen arviointiin valmistautuminen arvioinnin aikana... 8 3. POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOISEN ARVIOINNIN HAVAINNOT... 8 3.1. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen... 9 3.2. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen... 10 3.3 Miten lapset, nuoret ja perheet on otettu mukaan kehittämistyöhön ja miten kohderyhmän osallistaminen on vaikuttanut kehittämistoimenpiteisiin?... 10 3.4 Minkälaisia muutoksia kehittämistoimenpiteillä on saatu aikaan kohderyhmän palveluissa? 12 3.5 Miten hankkeessa kehitetyt tai käyttöön otetut menetelmät ovat muuttaneet verkostomaista yhteistyötä ja dialogin toteutumista eri ammattiryhmien välillä?... 13 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 14 LIITTEET... 15
3 (15) 1. TAUSTA Pois syrjästä -hanke on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima kehittämishanke. Hanke liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman, KASTE, osaohjelmaan. Hanke palvelee myös tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyötä kehittäessään moniammatillista, organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Pois syrjästä -hanke toteutuu 1.1.2014 31.10.2016 välisenä aikana. Hankkeella on kaksi toinen toistaan tukevaa pääteemaa: 1) verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2) ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Pois syrjästä -hankkeen tarkoituksena on, että - osallistuvilla kunnilla on yhtenäiset keinot puuttua erilaisiin ylisukupolvisiin ongelmiin - organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. Pois syrjästä -hankkeen kahdeksan yksilöityä tavoitetta ovat: 1) Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan. 2) Kehittää asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisten välillä. 3) Kehittää palveluntarpeen arviointia, erityisesti lasten, nuorten ja heidän perheidensä avuntarpeen varhaista tunnistamista sekä palveluohjausta. 4) Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneiden ja / tai toistuvien koulupoissaolojen ja ongelmien ehkäisemiseksi. 5) Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseen auttamiseen. 6) Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. 7) Koordinoida alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä. 8) Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä.
4 (15) Pois syrjästä -hankkeessa juurrutetaan jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja tarvittaessa kehitetään uusia malleja. Toimintamallit levitetään koko hankealueelle ja ne ovat hyödynnettävissä myös muualla. Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: - asiakkaiden osallistamisen ja asiakkaan kohtaamisen toimintamallien kehittäminen ja kokeileminen - palveluntarpeen arvioinnin, erityisesti varhaisen avuntarpeen tunnistamisen, toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto - erilaisten kouluongelmien ehkäiseminen - ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen toimintamallien kehittäminen - matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveys palvelujen kehittäminen koulu ja ylisukupolvisten ongelmien tueksi - osaamisen lisääminen ja verkostomaisen yhteistyön kehittäminen - hankkeen organisointi ja hankehallinto. Pois syrjästä -hanke on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima hanke, johon on osallistunut seuraavat kunnat ja kuntayhtymät: Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Köyliö, Luvia, Nakkila, Pohjois- Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä PoSa (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Pomarkku, Siikainen), Pori, Rauma, Salo ja Säkylä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Yhteistyötä tehdään muun muassa sosiaali- ja terveys-, koulu- kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen kanssa, sosiaalialan osaamiskeskuksen, järjestökentän, poliisin ja muiden viranomaistahojen sekä oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Pois syrjästä -hankkeen ulkoinen arviointi toteutettiin 6.6.2016 13.6.2016 välisenä aikana. Pääarvioijana oli Lead Auditor Joanna Westerholm ja asiantuntija-arvioijana Piia Sneck, HM, sairaanhoitaja (ylempi AMK). Alueellinen hankearviointi toteutettiin kolmella paikkakunnalla. Porissa arviointiin osallistuva kehittämisosio oli verkostomaisen yhteistyön kehittäminen. Raumalla arvioitiin Säkylän ja Rauman kehittämisosio. Porissa arvioinnin kohteena oli ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen ja Salossa Salon kehittämisosio. Haastatteluihin osallistui kaikkiaan 39 Pois syrjästä -hankkeeseen osallistunutta kehittäjää.
5 (15) 2. POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI 2.1. Suunnittelu Pois syrjästä -hankkeen arvioinnin suunnittelu on sisältänyt tilaajan toimittamaan taustamateriaaliin tutustumisen sekä arviointisuunnitelman tekemisen. Arviointisuunnitelmassa on huomioitu hankkeen tavoitteiden arvioiminen, jolloin ulkoisen arvioinnin tavoitteeksi asetettiin arvioida Pois syrjästä -hankkeen tavoitteiden toteutumista ja löytää vastaukset seuraaviin kysymyksiin: - Miten lapset, nuoret ja perheet on otettu mukaan kehittämistyöhön ja miten kohderyhmän osallistaminen on vaikuttanut kehittämistoimenpiteisiin? - Minkälaisia muutoksia kehittämistoimenpiteillä on saatu aikaan kohderyhmän palveluissa? - Miten hankkeessa kehitetyt tai käyttöön otetut menetelmät ovat muuttaneet verkostomaista yhteistyötä ja dialogin toteutumista eri ammattiryhmien välillä? Arvioinnin tavoitteet ovat kehittämiseen ja oppimiseen liittyviä, joiden tarkoitus on korostaa myönteisiä asioita, ei lisätä valvontaa eikä etsiä virheitä. Ulkoisen arvioinnin tarkoituksena on pyrkiä selvittämään hankkeen tavoitteellista onnistumista. Ulkoisen arvioinnin tavoitteena on arvioida Pois syrjästä -hankkeen pääteemojen toteutumista. Hankkeella on kaksi toinen toistaan tukevaa pääteemaa, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita: 1) verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2) ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Arvioinnin ajankohdaksi valikoitui kehittämistoimenpiteiden implementointi vaihe, joten tulosten lopullista juurruttamis- ja levittämistyötä ei voida arvioida. Ennen ulkoista arviointia Pois syrjästä -hankkeen projektipäällikölle lähetettiin ulkoisen arvioinnin arviointisuunnitelma sekä haastattelun tukena käytettävät teema-alueet. Arviointisuunnitelma sisälsi ulkoisen arvioinnin aikataulun ja haastatteluihin osallistuvat henkilöt sekä ohjeet ulkoiseen arviointiin valmistautumiseen. 2.2. Ulkoisen arvioinnin otanta ja menettely Ulkoisen arvioinnin tiedonkeruuta varten haastateltiin Pois syrjästä -hankkeen vastuutyöntekijöitä, johtajia ja päälliköitä, lääkäreitä, lehtoreita, vastaavia hanketyöntekijöitä, strategisia vastuuhenkilöitä sekä hankkeen ja sidosryhmien avainhenkilöitä.
6 (15) Haastattelut perustuivat Pois syrjästä -hankkeen projektipäällikön 4.3.2016 lähettämään yksikkölistaan, josta otantamenettelyllä arviointia suorittava taho valitsi arvioitavat kohteet. Otanta kohdistui koko hankealueeseen, Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen. Haastattelutilaisuudet suunniteltiin teema-alueittain, mikä mahdollisti ryhmähaastattelut ja näin ollen suuremman otannan. Haastattelujen paikan valinnassa pyrittiin huomioimaan maantieteellinen asemoituminen, jotta osallistumiselle ei muodostuisi pitkän etäisyyden takia estettä. Henkilöstömuutoksissa, kuten työtehtävän vaihtumisen yhteydessä, oli korvaavan henkilön valinta, perehdytys sekä aikataulusta ja haastattelusta sopiminen hankkeen projektipäällikön vastuulla. Henkilöstömuutokset on kirjattu ulkoisen arvioinnin arviointisuunnitelmaan otannassa valikoituneen henkilön perään korvaavana henkilönä (liite). Haastattelun ajankohdasta ja paikasta tiedotettiin projektipäällikön toimesta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kyseiseen haastatteluun valikoitunutta henkilöä. Näin hänelle jäi aikaa valmistautua tilaisuuteen. Haastateltavia pyydettiin perehtymään oman kehitettävän asian / käytännön / toimenpiteen kehittämissuunnitelmaan ja siihen, miten tavoitteet olivat toteutuneet ja miten muutos näkyy arjen toiminnassa. Tämän lisäksi oli hyvä tuoda keskustelun tueksi dokumentteja, joilla tavoitteiden toteutuminen ja siihen liittyvät tulokset voitiin osoittaa. Haastattelut toteutettiin ryhmä- ja yksilöhaastatteluina. Ryhmähaastattelut kestivät 2½ tuntia. Aika oli jaettu 10 15 minuuttia kestävään yksilökohtaiseen kehittämistyön esittelyyn. Ryhmän yhteiselle keskustelulle oli varattu aikaa ½ - 1 tunti. Yksilöhaastatteluun oli varattu aikaa 30 45 minuuttia haastateltavaa kohti. Haastattelujen aikana tehtiin muistiinpanoja analyysin tueksi. Haastatteluihin osallistui kaikkiaan 39 Pois syrjästä -hankkeeseen osallistunutta kehittäjää. 2.3. Ulkoisen arvioinnin eteneminen Pois syrjästä -hankkeen ulkoinen arviointi toteutettiin 6.6.2016 13.6.2016 välisenä aikana. Arvioinnissa otetaan kantaa kahteen arvioitavaan pääteemaan: 1) verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2) ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen ja pyritään löytämään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: - Miten lapset, nuoret ja perheet on otettu mukaan kehittämistyöhön ja miten kohderyhmän osallistaminen on vaikuttanut kehittämistoimenpiteisiin? - Minkälaisia muutoksia kehittämistoimenpiteillä on saatu aikaan kohderyhmän palveluissa? - Miten hankkeessa kehitetyt tai käyttöön otetut menetelmät ovat muuttaneet verkostomaista yhteistyötä ja dialogin toteutumista eri ammattiryhmien välillä?
7 (15) Arviointiaineisto koostui: - Pois syrjästä -hankkeen projektipäällikön toimittamasta ennakkomateriaalista o hankesuunnitelma o hankkeen yksikkölista, johon on koottu hankkeessa mukana olevat toimijat, kehittämisosiot sekä kehitettävä asia / käytäntö / toimenpide - Ulkoisen arvioinnin aikana o hankkeeseen liittyvät dokumentit o yksilö- ja ryhmähaastattelut o muistiinpanot Alueellinen hankearviointi toteutettiin kolmella paikkakunnalla: - Porissa 6.6.2016 arviointiin osallistuva kehittämisosio oli verkostomaisen yhteistyön kehittäminen - Raumalla 9.6.2016 arvioitiin Säkylän ja Rauman kehittämisosiot - Porissa 10.6.2016 arvioinnin kohteena oli ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen - Salossa 13.6.2016 oli Salon kehittämisosiot Haastatteluihin osallistui kaikkiaan 39 Pois syrjästä -hankkeeseen osallistunutta kehittäjää. Hanketyöhön on osallistunut edellä mainittujen kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöä eri ammattiryhmistä sekä sidosryhmien edustajia. Haastatteluissa kuultiin hanketyöhön osallistuneiden henkilöiden kokemuksia heidän kehittämistyöstään sekä kehittämistöiden tuloksista. 2.4. Ulkoisen arvioinnin tavoite Arvioinnissa otetaan kantaa kahteen arvioitavaan Pois syrjästä -hankkeen pääteemaan, 1) verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2) ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita: - Miten lapset, nuoret ja perheet on otettu mukaan kehittämistyöhön ja miten kohderyhmän osallistaminen on vaikuttanut kehittämistoimenpiteisiin? - Minkälaisia muutoksia kehittämistoimenpiteillä on saatu aikaan kohderyhmän palveluissa?
8 (15) - Miten hankkeessa kehitetyt tai käyttöön otetut menetelmät ovat muuttaneet verkostomaista yhteistyötä ja dialogin toteutumista eri ammattiryhmien välillä? Pois syrjästä -hankkeen tavoitteen toteutuminen varmistetaan ulkoisella arvioinnilla, johon on valittu koko hankealue, Satakunta ja Varsinais-Suomi. 2.5. Ulkoiseen arviointiin valmistautuminen arvioinnin aikana Ulkoinen arviointi aloitettiin aloituskokouksella, joissa oli paikalla eri ammattiryhmien ja sidosryhmien edustajia yhteensä n. 10. Aloituskokouksessa arviointia tekevä taho sekä haastateltavat esittäytyivät. Käytiin läpi Pois syrjästä -hankkeen ulkoisen arvioinnin arviointisuunnitelma, hankkeen pääteemat sekä päivän ohjelma. Todettiin viestintään liittyvät asiat, otantamenetelmä ja raportointitavat sekä käytössä olevat resurssit, luottamuksellisuus ja arvioinnin keskeytys mahdollisuus. Lisäksi varmistettiin arvioinnissa ja raportoinnissa käytettävä kieli. Ryhmähaastatteluissa edettiin arviointisuunnitelman mukaisessa järjestyksessä, jolloin seuraavalla haastateltavalla oli mahdollisuus valmistautua omaan esitykseensä. Ryhmähaastattelun aikana oli mahdollisuus pitää noin viiden minuutin tauko haastattelujen puolessa välissä, joka mahdollisti pienen jaloittelun muuten tiukkaan aikatauluun. Yksilöhaastattelut toteutettiin arviointisuunnitelman mukaisesti noudattaen sovittua aikataulua. 3. POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOISEN ARVIOINNIN HAVAINNOT Pois syrjästä -hanke on Satakunnan sairaanhoitopiirin hallinnoima hanke, johon on osallistunut edellä mainitut kunnat ja kuntayhtymät. Hankesuunnitelmassa on, kahden pääteeman lisäksi, laadittu hankkeen tavoitteet sekä tavoiteltavat toimenpiteet kattavasti. Pois syrjästä -hanke mahdollisti henkilöstöresurssien lisäämisen ja hankeorganisaation muodostamisen. Haastateltavien mielestä hankeorganisaation rakentamisen haasteilla nähtiin olevan suuri merkitys hankkeen alkuvaiheessa. Hankeorganisaatiossa koettiin olevan suhteellisen paljon vaihtuvuutta, minkä arvioitiin vaikuttavan kehittämistyön hitaaseen käynnistymiseen sekä mukana olevien organisaatioiden hallinnon sitoutumiseen. Myös kuntien ja kuntayhtymien sitoutumista Pois syrjästä -hankkeen tavoitteisiin pidettiin alkuvaiheessa aikaa vievänä. Hankkeen laajat kokonaistavoitteet nähtiin selkeytyneen vasta, kun ne oli pilkottu osatavoitteisiin. Pois syrjästä - hanke nähtiin hyvänä jatkumona aikaisemmissa hankkeissa aloitetuille kehittämistoimille. Hyvien käytänteiden levittäminen ja niiden juurruttaminen nähtiin tärkeänä, ennen uusien kehittämistoimien aloittamista.
9 (15) Pois syrjästä -hankkeen hankeorganisaatiossa toimivien henkilöiden työpanosta pidettiin haastatteluun osallistuneiden mielestä tärkeänä: - eri hankealueiden kehittämismallien ja -toimintojen yhtenäistämisessä - hyvien käytänteiden ja toimintamallien levittämisessä Ohjaus- ja tukiryhmien sekä hanketyöntekijöiden yhteydenpidon avulla nähtiin haastateltavien mielestä olevan positiivinen merkitys: - eri ammattiryhmien ja sidosryhmien verkostotyön lisääntymisessä Pois syrjästä - hankkeen aikana - yhdenmukaisten käytänteiden ja toimintamallien juurruttamisessa sekä viestinnässä koko hankealueelle Haastatteluun osallistuneiden mielestä myös Pois syrjästä -hankkeen yhteiset koulutustilaisuudet sekä työpajat vahvistivat verkostomaista yhteistyötä sekä yhdenmukaistivat käytänteitä hankealueella. 3.1. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen Pois syrjästä -hankkeeseen osallistuneiden arvioitiin tiedostavan lasten, nuorten ja perheiden mukaan ottaminen toiminnan kehittämiseen sen kaikissa vaiheissa, suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin, parantavan palveluiden ja tarpeiden kohtaamista sekä lisäävän sitä kautta hyvinvointia. Myös verkostoyhteistyön osaamisen ja hyödyntämisen niin palveluverkoston sisällä kuin eri sidosryhmien kanssa koettiin vahvistuvan Pois syrjästä -hankkeen aikana. Hankkeen tavoitteiden nähtiin ohjaavan eri sektorien työntekijät toimimaan yhdessä perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Verkostomaisen yhteistyön arvioitiin vähentävän tarvetta turvautua erikoissairaanhoidon palveluihin. Yleinen näkemys oli, että tulevaisuudessa perustasolla kyetään tunnistamaan lapsen ja nuoren oireilu ja puuttumaan siihen riittävän varhain. Pois syrjästä - hankkeen aikana kehitettyjen ja käyttöön otettujen toimintamallien sekä hankkeen aikana opittujen toimintatapojen arvioitiin lisäävän henkilökunnan mahdollisuuksia ja kykyä työskennellä entistä laajemmissa yhteistyöverkostoissa.
10 (15) 3.2. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Ennaltaehkäiseville, varhaisen tuen palveluille nähtiin olevan hankealueella selkeä tarve. Haastateltavien mielestä lasten, nuorten ja perheiden oirehtiminen on lisääntynyt eikä palvelujärjestelmää ole kehitetty vastaamaan ajan haasteisiin. Palvelujärjestelmästä todettiin puuttuvan taho, joka näkisi lapsen elämän kokonaisvaltaisemmin ja voisi reagoida hänen ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. Yleisesti todettiin, että heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla perheiden lapsilla ja nuorilla on epäedullisia terveystottumuksia. Tämän nähtiin usein johtavan sosiaaliseen eriarvoistumiseen ja terveydentilan nopeaan heikkenemiseen perheissä. Ylisukupolvisen syrjäytymiskehityksen katkaisemiseksi nähtiin hankealueella olevan yhteinen tahto perheiden auttamiseksi. Pois syrjästä -hankkeen aikana kehitettyjen ja juurrutettujen yhteisten toimintatapojen ja -mallien sekä matalan kynnyksen palvelujen tarjoaminen lapselle, nuorelle ja hänen perheelle nähtiin tarpeelliseksi ennen kuin joudutaan turvautumaan raskaiden ja kalliiden palvelujen piiriin. Pois-syrjästä -hankkeen aikana luotujen toimintamallien ja hyvien käytänteiden juurruttamisen koettiin vahvistavan varhaisen tunnistamisen ja haasteisiin puuttumisen taitoja. Hankkeen nähtiin mahdollistavan entistä tiiviimpi kuntien eri palvelusektorien ja sidosryhmien välinen yhteisten toimintatapojen mallintamistyö. 3.3 Miten lapset, nuoret ja perheet on otettu mukaan kehittämistyöhön ja miten kohderyhmän osallistaminen on vaikuttanut kehittämistoimenpiteisiin? Haastateltavien mielestä Pois-syrjästä -hankkeen tavoitteiden nähtiin ohjaavan toiminnan kehittämistä kohti kulttuurinmuutosta, jossa asiakas nostetaan keskiöön. Hankeen nähtiin myös edesauttavan uudenlaisen verkostomaisen työtavan omaksumista. Haastateltavat kokivat, että verkostomainen työtapa oli laajentunut hankkeen aikana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä sidosryhmien lisäksi myös lasten, nuorten sekä perheiden aktiiviseen osallisuuteen. Hankkeen aikana kehitettyjen toimintamallien ja kehittämistyöhön liittyvien koulutusten arvioitiin henkilökunnan osaamisen vahvistamisen kautta lisänneen kohderyhmän osallisuutta. Pois syrjästä -hankkeen aikana oli yhteistyössä hankkeen kohderyhmän kanssa kehitetty ja käyttöönotettu useita eri toimintamalleja ja -tapoja, joiden arvioitiin lisäävän lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Näiden käyttöönotettujen toimintamallien koettiin mahdollistavan varhainen puuttuminen palveluverkoston alkuvaiheessa. Toimintamalleista osa oli luotu jo
11 (15) aikaisemmissa kehittämishankkeissa, mutta mallien juurruttamisen kuvattiin toteutuneen Pois syrjästä -hankkeen aikana. Haastateltavat kokivat tärkeänä toimintamallit, missä lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta lisätään ennaltaehkäisevien toimintojen kautta ennen kuin palvelujen tarve muodostuu. Haastateltavien mielestä Pois syrjästä -hankkeen aikana oli saatu hyviä kokemuksia toimintamalleista, jotka oli kehitetty ja toteutettu yhteistyössä sidosryhmien ja lasten, nuorten sekä perheiden kanssa. Kohderyhmän osallistamisen nähtiin tuovan tarvittavaa lisäresurssia, mikä varmisti toimintamallin vaikuttavuutta. Myös toimintamallit, jotka on kehitetty hankkeen aikana vahvistamaan osallisuutta kohderyhmän päivittäisessä elinympäristössä, koettiin haastatteluun osallistuvien mielestä tärkeänä. Haastateltavat arvioivat toimintamallien kehittämistyön aikana kohderyhmältä kerätyn palautteen kehittävän toimintatapoja lasten, nuorten ja perheiden tarpeen mukaan ja lisäävän näin ollen kohderyhmän osallisuutta. Lasten, nuorten ja perheiden mukaan ottaminen kehittämistyöhön koettiin haastateltavien mielestä kaikkia osapuolia sitouttavana tapana toimia, sillä eri toimintamallit tarjosivat erilaisia osallisuuden mahdollisuuksia. Haastateltavat näkivät kohderyhmän mukana olemisen kehittämistyössä vahvistavan käsitystä, että tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan. Hyvät käytänteet ja valmiit toimintamallit nähtiin tarpeelliseksi levittää hankealueelle ja ottaa käyttöön johdonmukaisesti eri palvelusektoreilla. Tämän nähtiin yhdenmukaistavan asiakkaan palveluketjua ja vahvistavan palveluverkostoa. Yhteistyö erikoissairaanhoidon ja kuntien tuottamien palvelujen välillä oli haastatteluun osallistuneiden mielestä tärkeä osa ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämistyötä. Yhteistyön avulla nähtiin mahdolliseksi, että lapsi, nuori ja hänen perhe tulee saamaan riittävä tuen, joka toteutuu ensisijaisesti asiakkaan palveluverkoston alkuvaiheessa ennaltaehkäisevän palvelun piirissä. Näin lapsen, nuoren ja perheiden arvioitiin välttyvän tarpeettomasti raskaamman palvelun piiriin joutumiselta. Yleisesti todettiin, että Pois syrjästä -hankkeen aikana vahvistettiin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisessä varhaisen puuttumisen toimintatapaa sekä nähtiin tärkeänä viedä palvelut lähemmäs asiakasta. Samalla arvioitiin, että myös palvelujen kattavuus kohdennettiin laajemmalle asiakasryhmälle, joka nähtiin hyvänä asiana jatkuvuuden kannalta. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisessä nähtiin sidosryhmien merkityksen korostuvan kohderyhmän osallisuuden vahvistamisessa. Haastateltavien mielestä kehittämisyhteistyön rakentaminen erikoissairaanhoidon piirissä olevan lapsen, nuoren ja perheen kanssa vaatii vielä toimintamallien kehittämistä. Yleisesti arvioitiin lyhyiden ja intensiivisten hoitojaksojen vaikuttavan siihen, että toimintatapojen ja -mallien kehittämiseen ei ole saatu kohderyhmää osallistettua. Pois syrjästä -hankkeen aikana on
12 (15) erikoissairaanhoidon piirissä kehitetty erilaisia toimintatapoja, millä kohderyhmän osallisuutta on pyritty lisäämään. Erikoissairaanhoidossa on tehty yhteistyötä myös sidosryhmien kanssa, mutta lasten, nuorten ja perheiden osallisuus kehittämistyöhön arvioitiin olevan erikoissairaanhoidossa huomattavasti vähäisempää kuin peruspalvelujen piirissä. Haastateltavat näkivät, että koko palveluketjua kehitettäessä olisi tärkeää saada kohderyhmältä arvokasta tietoa myös erikoissairaanhoidon alueelta. 3.4 Minkälaisia muutoksia kehittämistoimenpiteillä on saatu aikaan kohderyhmän palveluissa? Haastatteluun osallistuneet arvioivat hankkeen aikana kehitettyjen tai juurrutettujen verkostomaisten yhteistyömallien toimivan työkaluina, joiden avulla on mahdollista selvittää ensisijaisesti perustason tarjoamat mahdollisuudet auttaa lasta, nuorta ja hänen perhettään. Pois syrjästä -hankkeen kehittämistoimenpiteiden avulla haastateltavat arvioivat perustason palvelujen vahvistumisen vähentävän erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta tulevaisuudessa. Palveluverkostojen yhtenäiset toimintatavat ja -mallit, joita hankkeen aikana oli vahvistettu, nähtiin kohderyhmän kannalta selkeyttävänä ja osallisuuden sekä sitouttamisen kannalta tarpeellisina. Hanketyöntekijöiden rooli koettiin tärkeänä resurssina yhdenmukaisten esitteiden, julisteiden sekä ohjeiden valmistelussa. Tämän arvioitiin vähentäneen kohderyhmän epätietoisuutta ja yhdenmukaistaneen asiakkaan palveluverkostoa eri palvelusektoreilla asioidessaan. Yhdenmukaisella toimintakulttuurilla nähtiin olevan merkitystä lasten, nuorten ja perheiden osallisuuteen. Kattavan ja selkeän viestinnän avulla toimintamallien todettiin tulleen asiakkaalle tutuksi jo ensikontaktissa palveluverkoston kanssa, minkä arvioitiin madaltavan kynnystä hakeutua tarvittaessa palvelujen piiriin. Pois syrjästä -hankkeen aikana kehitettiin useita eri toimintamalleja ja -tapoja, joiden koettiin mahdollistavan lasten, nuorten ja perheiden valinnanvapautta ja samalla lisäävän eri palveluverkostojen tuomaa tukea. Haastateltavien mielestä Pois syrjästä -hankkeen aikana kehitettyjen toimintamallien avulla yhteistyöverkostot rakentuvat asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti ja asiakkaalla on oma päätösvalta hänen palveluverkostoon osallistuvien suhteen. Tämä nähtiin yleisesti hyvänä, oikeansuuntaisena ja asiakaslähtöisenä tapana toimia. Haastateltavat kuvasivat Pois syrjästä -hankkeen laajentaneen toimijaverkostoja sidosryhmän lisäksi entistä enemmän perheiden kanssa yhdessä toteutettaviin toimintatapoihin, mikä on lisännyt tietoisuutta perheiden palvelujen tarpeesta. Toimintamallit ovat ohjanneet toimintatapoja entistä lähemmäksi lasten, nuorten ja perheiden arkea, jonka nähtiin haastateltavien mielestä mahdollistavan tuloksellisen yhteistyön.
13 (15) Haastateltavien mielestä ennakoiva ja oikea-aikainen palvelujärjestelmä vaatii vielä erikoissairaanhoidon, peruspalvelujen ja sidosryhmien välistä yhteistyötä. Eri kuntien ja kuntayhtymien välisiä toimintatapoja pyritään vielä yhtenäistämään, jonka nähdään vahvistavan yhtenevien käytäntöjen hallintaa. Yleisesti arvioitiin eri ammattiryhmien välisen yhteistyön lisääntyneen Pois syrjästä -hankkeen aikana. Tämän nähtiin tukevan syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisemistä varhaisen tuen palveluilla. Hankkeeseen osallistuvilla kunnilla nähtiin olevan yhteiset keinot puuttua ylisukupolvisiin ongelmiin ja organisaatioiden koettiin osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. 3.5 Miten hankkeessa kehitetyt tai käyttöön otetut menetelmät ovat muuttaneet verkostomaista yhteistyötä ja dialogin toteutumista eri ammattiryhmien välillä? Pois syrjästä -hankkeen kehittämistyöhön osallistuneista osa oli kouluttautunut verkostotyöhön jo aiemmin. Verkostomaisen työtavan arvioitiin sujuvan hyvin, ainakin aluetasolla. Hankkeen aikana tarjottavan koulutuksen nähtiin kuitenkin vahvistavan jo olemassa olevaa osaamista. Hankkeen eri alueiden ja kunnan sisällä eri toimijoiden välisen yhteistyön nähtiin lisäävän vaikuttavuutta asiakkaiden kokonaispalveluihin. Haastateltavien mielestä hankkeen aikana kehitetyllä ja käyttöön otetulla verkostomaisella yhteistyöllä saatiin kasvatettua synergiaetua. Yhteistyö arvioitiin myös tehokkaaksi tavaksi toimia sekä henkilökunnan osaamista vahvistavaksi. Verkostojen rakentamisen haasteena nähtiin kuntarajojen merkitys, mikä esti lähikuntien täysipainoista yhteistyötä. Myös luottamus rajakuntaan nähtiin toisinaan rakoilevana, jonka takia verkostoyhteistyö sairaanhoitopiirin tai kauempana olevan kunnan kanssa miellettiin toimivammaksi. Kuntapalveluja tuottavien yksiköiden sekä sidosryhmien välisen yhteistyön merkitys nähtiin tärkeänä, vaikka yhteistyö hankkeen aikana todettiin yleisesti riittämättömäksi. Osa yhteistyö toimijoista koki, että heidät oli unohdettu hankkeen alkuvaiheessa. Nähtiin, että yhteisten aikataulujen, toimintamallien ja -tapojen luominen ontui yhteistyöverkostoissa. Myös ympäristötekijöiden nähtiin lisäävän tavoitteellisia ja toiminnallisia muutoksia verkostoyhteistyöhön. Yleisesti kuitenkin arvioitiin, että verkostomainen yhteistyö tulee vielä vahvistumaan. Haastateltavien mielestä Pois syrjästä -hankkeen aikana on opittu tunnistamaan eri toimijoiden toimintatapoihin liittyvät erityispiirteet, jotka tulee huomioida toimivan yhteistyön rakentamisen vaiheissa. Haastateltavat pitivät tärkeänä sitä, että eri ammattiryhmien toimijat vahvistivat hankkeen aikana tietoisuutta entistä enemmän toistensa työstä. Todettiin, että moniammatillista toimintaa voidaan
14 (15) tehostaa tarvittavilla konsultaatioilla ja välttää näin suurella ryhmällä kokoontumista. Samalla todettiin maantieteellisten ulottuvuuksien tuovan lisähaastetta palvelujen järjestämiseen eri asiakasryhmille. Myös Pois syrjästä -hankkeen aikana muodostuneiden yhteistyöverkostojen ylläpitämisen haasteeksi nähtiin pitkät etäisyydet. Haastateltavat näkivät, että teknologisilla ratkaisuilla saadaan yhteistyötä ylläpidettyä ja vahvistettua myös tulevaisuudessa. 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Edellä mainitun mukaisesti, Pois syrjästä -hankkeen ulkoisen arvioinnin tarkoituksena on pyrkiä selvittämään hankkeen tavoitteellista onnistumista. Ulkoisen arvioinnin tavoitteena on arvioida Pois syrjästä -hankkeen pääteemojen toteutumista. Hankkeella on kaksi toinen toistaan tukevaa pääteemaa, 1) verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2) ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita: - Miten lapset, nuoret ja perheet on otettu mukaan kehittämistyöhön ja miten kohderyhmän osallistaminen on vaikuttanut kehittämistoimenpiteisiin? - Minkälaisia muutoksia kehittämistoimenpiteillä on saatu aikaan kohderyhmän palveluissa? - Miten hankkeessa kehitetyt tai käyttöön otetut menetelmät ovat muuttaneet verkostomaista yhteistyötä ja dialogin toteutumista eri ammattiryhmien välillä? Arvioinnin ajankohdaksi valikoitui kehittämistoimenpiteiden implementointi vaihe, joten tulosten lopullista juurruttamis- ja levittämistyötä ei voida arvioida. Pois syrjästä -hankkeen alueellisesti kehitettyjen ja juurrutettujen toimintamallien lisäksi hanke miellettiin toimineen tärkeänä kunnan peruspalvelujen sekä niiden sidosryhmien toimijoiden yhteistyöverkoston luojana. Hanke kokosi yhteen käytännön työn kehittäjiä ja muodosti tiiviisti yhdessä toimivan hankeorganisaation, joka toimi osaltaan kuntien ja kuntayhtymien kehittämistyön tukena. Hankkeen arvioitiin lisänneen yhteistyötä paikallisesti sekä alueellisesti kunnan peruspalvelujen sisällä sekä yhteistyössä toimivien sidosryhmien kanssa. Verkostomainen yhteistyö todettiin tärkeäksi voimavaraksi, joka vahvisti asiakkaan palveluverkostoa. Yleisesti arvioitiin yhteistyön lisäävän lapsen, nuoren ja hänen perheen osallisuutta. Haastatteluun osallistuneiden mielestä sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö nähtiin vähäisenä tai se oli vasta käynnistymässä. Sidosryhmien osalta nähtiin yhteistyön
15 (15) merkitys huomattavasti laajempana mahdollisuutena ja siihen toivottiin lisää dialogisuutta ja aktiivista kanssakäymistä. Pois syrjästä -hankkeen arvioitiin edistäneen hankealueen kuntien peruspalvelujen sekä niiden sidosryhmien tuottamien palvelujen yhdenmukaista kehittämistä. Etenkin verkostomaisen yhteistyön laajentumisen sekä vahvistumisen nähtiin tuovan lisäarvoa. Pois syrjästä -hankkeen tuloksiksi miellettiin yleisesti eri kehittämistavoitteiden mukaisesti kehitetyt uudet työkäytännöt ja toimintamallit. Haastateltavat arvioivat, että Pois syrjästä -hankkeen aikana on onnistuttu juurruttamaan ja levittämään aiemmin hyväksi havaittuja käytänteitä. Pois syrjästä -hankkeen aikana luoduista uusista toimintamalleista ja aikaisempien hankkeiden mallien juurruttamisesta ei ole vielä selkeitä arviointituloksia. Henkilöstö- ja asiakaskyselyt ovat vielä toteutumassa hankkeen loppuvaiheessa. Yleisesti arvioitiin, että hankkeen aikana juurrutetuista toimintamalleista on positiivisia kokemuksia. Haastateltavien mielestä hankeorganisaation resurssit eivät aina tukeneet kehittämisorganisaation toimintaa. Etenkin hankkeen alkuvaiheessa koettiin, että toisinaan puuttui yhteinen kieli. Toisaalta hankeorganisaation koordinoimat koulutukset ja työpajat nähtiin yhtenäistävän käytäntöjä eri kuntien ja kuntayhtymien välillä. Etenkin henkilökunnan systemaattinen koulutus uuden toimintamallin käytön laajentamiseksi nähtiin Pois syrjästä - hankkeen yhtenä tärkeimpänä osa-alueena. Palvelujärjestelmän erilaisissa siirtymäkohdissa arvioitiin vielä olevan tarve vahvistaa asiakkaan kokonaisvaltaista huomioimista, joka perustuu tarvittavaan erityisosaamiseen. Hyvät toimintamallit ja -käytännöt ovat siirtymässä strategialähtöiseksi, jonka nähtiin mahdollistavan toimintojen yhdenmukaisuus ja riittävät resurssit. Yleisesti arvioitiin, että toimintakulttuurissa on vielä tehostamista verkostoyhteistyön asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa. Asiakkaiden osallisuuden ja sitouttamisen kanavia tulee vielä löytää. Pois syrjästä -hankkeen aikana luodun toimintakulttuurin arvioitiin ohjaavan lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puuttumista vahvemmin kohti ennakoivan ja varhaisen puuttumisen toimintamallia. Toimintakulttuurin muutoksen arvioitiin vähentävän lasten, nuorten ja perheiden joutumista varhaisessa vaiheessa raskaamman sekä kustannuksiltaan kalliin erikoissairaanhoidon palvelujen piiriin. LIITTEET Pois syrjästä -hankkeen ulkoisen arvioinnin arviointisuunnitelma