Ministeri Suvi-Anne Siimes

Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle komission alustavasta talousarvioesityksestä vuodelle 2003 (budjetti) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle yleisaineisto komission 30 päivänä huhtikuuta 2002 hyväksymästä Euroopan yhteisöjen alustavasta talousarvioesityksestä vuodelle 2003 sekä yleisaineistosta laadittu muistio. Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2002 Ministeri Suvi-Anne Siimes Budjettineuvos Rauno Lämsä

2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 15.5.2002 EUROOPAN KOMISSION EUROOPAN YHTEISÖJEN ALUSTAVA TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2003: YLEISKATSAUS 1. Yleistä Euroopan yhteisöjen komissio hyväksyi 30 päivänä huhtikuuta 2002 alustavan esityksensä Euroopan yhteisöjen yleiseksi talousarvioksi vuodelle 2003. Tämä muistio perustuu käytettävissä olevaan yleisaineistoon komission alustavasta talousarvioesityksestä. Komission alustava talousarvioesitys vuodelle 2003 kokonaisuudessaan kaikille virallisille kielille käännettynä julkaistaan kesäkuussa 2002, jonka jälkeen se toimitetaan neuvostolle ja tiedoksi parlamentille. Euroopan yhteisöjen yleinen talousarvio perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 272 artiklaan, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 78 artiklaan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 177 artiklaan. 2. Komission alustavan talousarvioesityksen pääasiallinen sisältö Komission alustava talousarvioesitys vuodelle 2003 on kolmen painopisteen, laajentuminen, vakaus ja turvallisuus sekä kestävä kehitys, mukainen. Komission mukaan esityksen maksumäärärahojen kasvu jää alle jäsenvaltioiden talousarvioiden keskimääräisen kasvun. Esityksen tavoitteena on saavuttaa vakaa tasapaino uusien tehtävien rahoituksen ja budjettikurin välillä. Hallintomenot ja ulkoiset toimet tulevat komission mukaan hallitsemaan budjettiprosessia 2003. Hallintomenoissa joudutaan erityisesti varautumaan laajentumiseen. Komission alustava talousarvioesitys johtaa otsakkeen 5 hallintomenojen kehyksen ylittymiseen, joka ehdotetaan rahoitettavaksi joustoinstrumentin käytöllä. Ulkoisten toimien rahoituksen osalta esitys lähtee nykyisten lupausten, mm. Aasian, Balkanin maiden ja Välimeren maiden sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kunnioittamisesta. Tässä vaiheessa ei voida vielä arvioida mahdollisia uusia tarpeita, etenkään Lähi-idän tarpeiden näkökulmasta. Komission esitys lähtee myös siitä, ettei maatalouspolitiikan puolivälitarkistuksella ole suoraa vaikutusta budjettiin 2003. Ehdotettavat maatalousmenot jäävät selvästi alle kehysten. Sitoumukset ja maksatukset Alustavassa talousarvioesityksessä maksusitoumusten määrä nousee 100 mrd. euroon ja maksumäärärahat 98,2 mrd. euroon. Sitoumukset kasvaisivat 1,4 % ja maksatukset 2,7 %. Maksatusten kasvuun vaikuttaa ensisijaisesti maksamatta olevien sitoumusten ongelman helpottamispyrkimys. Maksatuksissa on komission mukaan pyritty määrittelemään tarkasti vuoden 2003 maksusitoumukset. Komissio korostaa sitä, että maksumäärärahojen kasvusta huolimatta esitys sisältää 4,7 mrd. euron suuruisen

3 marginaalin maksatuksissa. Sitoumusten osalta marginaali on 2,3 mrd. euroa. Komission esityksen mukaan maksatukset olisivat suhteessa yhteisön bruttokansantuloon 1,03 % eli alle vuoden 2002 talousarvion tason 1,05 %. Menot Komission alustavan talousarvioesityksen menot ovat 100 007 milj. euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 98 218 milj. euroa maksumäärärahoina. Suurin kasvu on hallintomenoissa, runsaat 5,2 %. Rakennetoimien maksatukset kasvavat myös merkittävästi, 4,4 %. Vaikka maatalousmenot kasvavat yhteensä 863 milj. euroa vuoden 2002 tasoon verrattuna, ne jäävät 2 260 milj. euroa alle kehysten. Otsakkeessa 3 (sisäiset politiikat) marginaalia jäisi komission esityksen mukaan 81 milj. euroa ja otsakkeessa 4 (ulkoiset toimet) 61 milj. euroa. Sekä hallinto- että rakennetoimien menoissa mennään yli kehysten. Otsakkeen 2 kehysten ylitys aiheutuu kalastuslaivaston 27 milj. euron määrärahatarpeista, joka esitetään rahoitettavaksi joustoelementillä. Maatalousmenojen osuus sitoumuksista on 45 % ja rakennetoimien osuus 34 %. Vuoden 2003 talousarvion rahoittamiseen tarvittavat omat varat, jotka edustavat 1,03 % jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta, jäävät selvästi alle omien varojen sallimasta enimmäismäärästä 1,24 prosentista. Maksusitoumusten osalta liikkumisvaraa jäisi 2 308 milj. euroa ja maksumäärärahojen osalta 4720 milj. euroa eli kokonaisuutena hieman enemmän vuoteen 2002 verrattuna. Komissio esittää vuoden 2002 menettelyn tavoin, että Berliinin rahoituskehyksissä laajentumista varten vuodelle 2003 varatut otsakkeen 8 varat jätetään käyttämättä, koska laajentumista ei ole tapahtumassa vuonna 2003. Seuraavassa esitetään yhteenvetotaulukko 1 komission esittämistä alustavista maksusitoumusmäärärahoista meno-otsakkeiden mukaisesti.

4 Taulukko 1: Rahoitusnäkymien otsakkeiden mukainen jako (euroa) Talousarvio 2002 euroa Rahoitusnäkymät 2003 euroa ATE 2003 euroa Muutos ATE/TA % Muutos ATE/TA euroa Maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat 1. MAATALOUS 44 255 080 000 47 378 000 000 45 117 850 000 1,9 862 770 000 Marginaali 2 331 920 000 2 260 150 000 - Maatalousmenot (ilman maaseud. kehitt. menoja) (osastot B1-1 - B1-3) 39 660 080 000 40 419 850 000 1,9 759 770 000 - Maaseudun kehittäminen ja liitännäistoimenpiteet (osasto B1-4) 4 595 000 000 4 698 000 000 2,2 103 000 000 2. RAKENNETOIMET 33 838 000 000 33 968 000 000 33 995 000 000 0,5 157 000 000 Marginaali -200 000 000-27 000 000 3. SISÄISET POLITIIKAT 6 557 813 600 6 796 000 000 6 714 965 000 2,4 157 151 400 Marginaali 186 400 81 035 000 4. ULKOISET TOIMET 4 803 000 000 4 972 000 000 4 911 882 000 2,3 108 882 000 Marginaali 70 000 000 60 118 000 5. HALLINTO 5 176 833 242 5 381 000 000 5 446 814 000 5,2 269 980 758 Marginaali 2 166 758-65 814 000 6. VARAUKSET 676 000 000 434 000 000 434 000 000-35,8-242 000 000 Marginaali 0 0 7. LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA TUKI 3 328 000 000 3 386 000 000 3 386 000 000 1,7 58 000 000 Marginaali 0 0 - Maatalous 555 000 000 564 000 000 1,6 9 000 000 - Liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline (ISPA) 1 109 000 000 1 129 000 000 1,8 20 000 000 - PHARE 1 664 000 000 1 693 000 000 1,7 29 000 000 Maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat yhteensä 98 634 726 842 102 315 000 000 100 006 511 000 1,4 1 371 784 158 Marginaali 2 204 273 158 2 308 489 000 - Pakolliset menot 41 295 667 100 41 874 489 100 1,4 578 822 000 - Ei-pakolliset menot 57 339 059 742 58 132 021 900 1,4 792 962 158 Maksumääräyksiin käytettävät määrärahat Maksumääräyksiin käytettävät määrärahat yhteensä 95 654 759 342 102 938 000 000 98 217 526 000 2,7 2 562 766 658 Marginaali 4 590 240 658 4 720 474 000 - Pakolliset menot 41 365 063 100 41 929 937 100 1,4 564 874 000 - Ei-pakolliset menot 54 289 696 242 56 287 588 900 3,7 1 997 892 658 Maksumääräyksiin käytettävät määrärahat prosentteina BKTL:stä 1,05 1,08 1,03

5 Otsake 1 maatalous ja maaseudun kehittäminen Komission arvion mukaan maatalousmarkkinoiden tilanne näyttää suotuisalta vuoden 2003 alustavan talousarvioesityksen kannalta. EU:n sisäinen kulutus ja viennin määrä ovat kasvusuunnassa. Julkisen varastoinnin tarve vähenee huomattavasti. Komissio aikoo käyttää hyväkseen toimielinten välisen sopimuksen tarjoamaa mahdollisuutta arvioida tarpeita uudelleen lokakuussa 2002 esitettävässä oikaisukirjelmässä. Tuolloin talousarvioesitykseen saatetaan joutua tekemään myös EU:n maatalouspolitiikan kesällä 2002 käynnistyvästä väliarvioinnista aiheutuvia muutoksia. Maatalousmenot kasvavat yhteensä 1,9 %, mikä aiheutuu lampaan- ja vuohenlihan markkinahintoihin perustuvan järjestelmän korvaamisesta tulotukijärjestelmällä sekä maaseudun kehittämistukiin käytettävissä olevan rahoituskehyksen kasvusta. Markkinatoimet (alaotsake 1 a) kasvavat 1,9 % ja maaseudun kehittämisen ja liitännäistoimien määrärahat (alaotsake 1 b) kasvavat 2,2 % verrattuna vuoteen 2002. Otsakkeen 1 kokonaismitoitukseksi komissio esittää 45 118 milj. euroa, josta alaotsakkeeseen (a) 40 420 milj. euroa ja alaotsakkeeseen (b) 4698 milj. euroa. Alaotsakkeeseen 1 a jäisi marginaalia 2 260 milj. euroa suhteessa voimassa olevaan rahoituskehyksen enimmäismäärään. Alaotsake 1 b budjetoitaisiin kehyksen enimmäismäärän mukaisesti. Otsake 2 rakennepoliittiset toimet Alustavassa talousarvioesityksessä esitetään rakennetoimiin 33 995 milj. euron määrärahaa maksusitoumusmäärärahoina ja 33 538 milj. euron määrärahaa maksumäärärahoina, mikä vastaa sitoumuksien osalta 0,5 % kasvua edellisvuodesta. Maksatuksissa kasvua on kuitenkin 4,4 %, mikä johtuu arviosta ohjelmakauden 2000 2006 maksatuksien nopeutumisesta uuden ohjelmakauden neljäntenä vuonna. Lisäksi edelliseltä ohjelmakaudelta (1994 1999) maksattamatta jääneiden sitoumusten maksatuksiin tarvitaan vielä vuotta 2002 enemmän (8 %) määrärahoja, sillä edellisen ohjelmakauden viimeiset maksuhakemukset on toimitettava komissioon viimeistään maaliskuussa 2003. Ohjelmakaudella 2000 2006 myönnetään sitoumuksia rakennerahastoihin yhteensä 195 010 milj. euroa ja koheesiorahastoon 18 000 milj. euroa vuoden 1999 hinnoin. Otsake 3 EU:n sisäiset politiikat Sisäisiin politiikkoihin komissio esittää yhteensä 6714 milj. euroa maksusitoumusmäärärahoina (+2,4 % vuoteen 2002 verrattuna) ja 6 131 milj. euroa maksumäärärahoina (-0,4 %). Marginaalia jäisi tällöin 81 milj. euroa. Sisäisten politiikoiden osalta komission esitykseen sisältyvä liikkumavara on pieni, koska noin neljä viidesosaa määrärahoista määritellään yhteispäätösmenettelyyn kuuluvilla monivuotisilla ohjelmilla. Komission mukaan esitys kattaa kuitenkin kaikkiin vuoden 2003 toimintastrategiassa mainittuihin kolmeen poliittiseen painopisteeseen kuuluvat toimet. Vuosi 2003 on tutkimuksen kuudennen puiteohjelman ensimmäinen vuosi, jolloin ohjelman toteuttaminen saattaa olla seuraavia vuosia hitaampaa. Tämän johdosta puiteohjelman rahoitus on esitetty säilytettäväksi vuoden 2002 tasolla, mikä osaltaan luo liikkumavaraa muihin ohjelmiin. Laajentuneen Euroopan valmistelua (toimintastrategian painopiste 1) edistetään ottamalla ehdokasmaat mukaan EU:n ohjelmiin ennen vuotta 2004 sekä erityistoimilla Euroopan laajuisten verkkojen, koulutuksen ja kulttuurin alalla. Vakautta ja turvallisuutta (painopiste 2) edistetään rahoittamalla toimia, joiden tavoitteena on luoda Euroopasta turvallisuuteen perustuva alue. Varoja osoitetaan kansanterveyteen ja kuluttajansuojaan, elintarviketurvallisuuteen,

6 liikenneturvallisuuteen sekä maksuliikenteen ja viestintäverkkojen turvallisuuteen. Vuonna 2003 esitetään rahoitusta mm. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle 16 miljoonaa euroa ja Eurojustia varten 30 miljoonaa euroa. Kestäväpohjaisen ja osallisuutta edistävän talouden (painopiste 3) tavoitteena on yhdistää talouskehitykseen ympäristön ja sosiaalisten näkökohtien kunnioittaminen. Sen yhteydessä vahvistetaan ympäristönsuojelun alalla toteutettavia toimenpiteitä (erityisesti Kioton sopimusten täytäntöönpano), mutta edistetään myös eeurope -aloitteita sekä käynnistetään uudet Tulli 2007 ja Fiscalis 2007 -ohjelmat. Lisäksi on tarkoitus tarkastella uudelleen Euroopan työllisyysstrategiaa ja käynnistää jälleen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu sekä toiminta eräillä muilla toimintalohkoilla kuten Euroopan laajuisten verkkojen alalla, jotta voidaan ottaa huomioon seuraavan laajentumisen vaikutukset niihin. Otsakkeen suurin lisäys kohdistuu Euroopan uuteen energiaohjelmaan (+45 %), jota koskevat neuvottelut ovat vasta alkamassa. Otsake 4 Ulkoiset toimet Unionin ulkopuolisiin maihin suuntautuvia toimia rahoitetaan vuoden 2003 alustavan talousarvioesityksen mukaan otsakkeista 4 (ulkoiset toimet), otsakkeesta 6 (varaukset, niistä hätäapuvaraus ja takuuvaraus suoranaisesti ulkoisiin toimiin kuuluvia) sekä otsakkeesta 7 (liittymistä valmisteleva tuki). Otsakkeeseen 4 komissio esittää 4 912 milj. euroa maksusitoumusmäärärahoja (lisäystä 2,3 % verrattuna vuoden 2002 määrärahoihin). Tämä jättäisi vain 61 milj. euron marginaalin otsakkeen ylärajaan. Kasvua otsakkeen sitoumusten alaerissä vuoteen 2002 nähden esitetään humanitaariseen apuun, Aasiaan (Afganistanin vuoksi), Lähi-itään, Etelä- Afrikkaan, Itä-Eurooppaan ja Keski-Aasiaan, muihin yhteistyötoimiin sekä kolmanneksen lisäystä yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (komission esitys vuodelle 2003 on 40 milj. euroa, vuoden 2002 määräraha oli 30 milj. euroa). Turkin avustamisen komissio ehdottaa siirrettäväksi Välimeren maiden liittymistä valmistelevien toimien yhteyteen Meda-linjalta otsakkeen 4 sisällä. Komissio esittää Kyproksen, Maltan ja Turkin liittymistä valmistelevien tukien rahoittamista otsakkeesta 4 ja Turkin eroteltavaksi muusta Medasta. Maksumäärärahojen kokonaistasoon otsakkeessa 4 komissio esittää 0,6 prosentin kasvua. Suuria yksittäisiä maksatusmäärärahakasvuja olisi lähinnä Lähi-idän maiden avustuksissa. CARDS-ohjelmaan (Balkanin maiden apu) osoitettaisiin vuonna 2003 yht. 685 milj. euroa vuoden 2002 tason ollessa 765 milj. euroa. Vuotuiset panostukset Balkanille tullevat laskemaan edelleen seuraavina vuosina. Aasian kehitysmaiden avustamiseen komissio esittää 546 milj. euroa, missä on lisäystä 12 %. Välimeren alueelle komissio esittää 932 milj. euroa. Muissa yhteistyötoimissa komissio esittää 55 milj. euron lisäystä terveyskysymysten ratkaisemiseen, ml. 35 milj. euron panostuksen Maailmanlaajuiseen terveysrahastoon (Global Health Fund). Myös Euroopan kehitysrahaston panostuksia pyritään entistä enemmän suuntaamaan terveysongelmien ratkaisuun. Komissio esittää ulkosuhdeohjelmien sitoumuksiin seuraavia muutoksia (milj. euroa): Vuosi 2002 Vuosi 2003 ero, % Ruoka-apu 455 455-0,0

7 Humanitäärinen apu 442 470 + 6,4 Aasian maat 488 546 + 11,9 Latinalainen Amerikka 347 330-4,8 Etelä-Afrikka 125 127 + 1,8 Välimeren maat ja MEDA* 861 754 + 4,8* Uudet itsenäiset valtiot ja TACIS 473 502 + 6,0 Balkanin maat 765 685-10,5 Muut yhteistyötoimet 420 467 + 11,3 Demokratia ja ihmisoikeudet 104 89-14,9 Kansainväliset kalastussopimukset 193 194 + 0,4 Yhteisön toimien ulkoiset vaikutukset 79 80 + 1,5 YUTP 30 40 + 33,3 Välimeren maiden liittymistä, valmisteleva 21 174 + 19,1* strategia* (* Turkin avustaminen, jonka osuudeksi komissio esittää 149 milj. euroa siirrettäisiin Medasta Kyproksen ja Maltan ohjelmien yhteyteen, puhdistettu %-vertailuista.) Otsake 5 hallintomenot Hallintomenojen osalta komissio esittää 5 447 milj. euron kokonaissummaa (+5,2 %). Kasvua on komission hallintomenoissa +4,8 %, muiden toimielinten hallintomenoissa +5,2 % ja eläkkeissä +6,9 %. Otsakkeen 5 kehykset mahdollistavat 204 milj. euron suuruisen kasvun hallintomenoissa verrattuna vuoden 2002 budjetin tasoon. Hallintomenoissa joudutaan komission esityksen mukaan erityisesti varautumaan laajentumiseen. Monissa yksiköissä tarvittaisiin jo alkuvuonna 2003 lisähenkilöstöä valmistelussa. auttamaan laajentumisen Komissio esittääkin määrärahoja 500 ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen laajentumisen hallinnollisten vaikutusten huomioonottamiseksi. Komission esitysten seurauksena hallintomenot otsakkeen 5 ylittävät vuonna enimmäismäärän 66 2003 milj. eurolla. Komissio esittää joustovälineen käyttöönottoa laajentumisen hallintomenojen kattamiseksi kaikkien toimielinten osalta. Hallintomenoesityksillä pyritään jatkamaan hallinnon hajauttamista kohdentamaan varoja lähetystöihin, hallinnon uudistusprosessin jakamiseen sekä varmistamaan toimielinten rekrytointitoimiston perustaminen. yhteisen Otsakkeet 6 ja 7 varaukset ja liittymistä valmisteleva tuki Otsakkeeseen 6 sisältyy kolme varausta, rahoitusvaraus, takuuvaraus ja hätäapuvaraus, jotka ovat esityksessä toimielinten välisessä sopimuksessa sovitun mukaisia (rahoitusvarauksen poistuessa yht. 434 milj. euroa, kun vuonna 2002 varausten yhteismäärä oli 676 milj. euroa). Liittymistä valmistelevalle tuelle esitetyt maksusitoumusmäärärahat, yhteensä 3 386 milj. euroa, jakautuvat maatalousinstrumenttiin 564 milj. euroa (+1,62 %), rakennepolitiikan instrumenttiin 1 129 milj. euroa (+1,8 %), sekä Pharerahoitukseen, jolle komissio esittää 1 693 milj. euroa (+1,74 %). Maksatuksiin otsakkeeseen 7 esitetään merkittäviä lisäyksiä siten, että maksatukset olisivat yhteensä 2 857 milj. euroa (+10 %). Tulot Komission alustavan talousarvioesityksen tulojen kokonaissumma on 98 218 milj. euroa eli tasapainoperiaatteen mukaisesti yhtä suuri kuin maksumäärärahojen kokonaissumma. 3. Vaikutus Suomen lainsäädäntöön ja talousarvioon

8 Alustavalla talousarvioesityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset otetaan huomioon Suomen vuoden 2003 talousarvioesityksessä. Sovellettavan menettelytavan mukaan kansalliseen budjettiesitykseen sisällytettävät maksut EU:iin perustuvat neuvoston ensimmäisen lukemisen tuloksiin. Komission alustavan talousarvioesityksen loppusumman mukainen menojen kasvu yhdessä Suomen kasvavan maksuosuuden kanssa merkitsisi Suomen kansallisen talousarvion kautta EU:lle suoritettavien maksujen laskennallista lisäystä arviolta 41 milj. euroa suhteessa vuoden 2002 talousarvioon. Omien varojen järjestelmässä ei tapahdu rakenteellisia muutoksia vuonna 2003. 4. Valtioneuvoston kannanoton valmistelun lähtökohdat Komissio sopi vuoden 2003 budjetin painopisteistä helmikuussa 2002. Nyt käsiteltävänä olevan valtioneuvoston kannanoton valmistelussa on nojauduttu pääosin hallituksen marraskuussa 2001 määrittelemiin EU-budjettia koskeviin konkreettisiin painopistelinjauksiin. EUministerivaliokunnan 6.11.2001 hyväksymän kannanottomuistion yksityiskohtaisia tavoitteita pyritään edistämään budjettikäsittelyn eri vaiheissa. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta antoi lausuntonsa valtioneuvoston selvityksestä Suomen konkreettisista painopisteistä EU:n vuoden 2003 budjetin osalta joulukuun 18 päivänä 2001 (El 15/2001 vp; VaVl 38/2001 vp). Neuvosto antoi päätelmät vuoden 2003 talousarvion suuntaviivoista maaliskuun 5 päivänä 2002. Neuvosto korosti ensisijaisesti rahoituskehysten kunnioittamista ja sitä, että EU:n budjetin laadinnassa tulee säilyttää samanlainen budjettikuri kuin mitä unionin jäsenvaltioissa noudatetaan. Nämä kannanotot muodostavat perustan nyt käsiteltävälle valtioneuvoston kannanmuodostukselle. Tässä valmistelussa on nyt lisäksi kiinnitetty erityistä huomiota kansallisesti tärkeisiin ajankohtaisiin tavoiteasetantoihin. Lähtökohtana on, että laajentuminen on budjettiprosessin 2003 keskeisin prioriteetti. Kannanottoa on käsitelty EU-asiain komitean alaisessa budjettijaostossa ja EUministerivaliokunnassa. 5. Valtioneuvoston kanta Valtiovarainministeriö ilmoittaa asian oltua valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä perustuslain 96 :n 2 momentin nojalla valtioneuvoston Euroopan yhteisöjen kannanottona alustavasta talousarvioesityksestä vuodelle 2003 seuraavaa: 1. EU:n vuoden 2003 talousarvion laadinta ajoittuu unionin toiminnan kannalta merkittävään ja laajakantoiseen taitevaiheeseen: unionin laajentuminen on edessä vuonna 2004. Suomi katsoo, että laajentumisen tulee olla keskeisin vuoden 2003 budjettiprioriteetti. Suomi tukee komission budjettiesityksessään asettamia laaja-alaisia painopisteitä. Komission alustava talousarvioesitys muodostaa hyvän perustan esityksen jatkokäsittelylle. Erityisesti maksumäärärahojen kasvu on aikaisempaa maltillisempi, mikä edesauttaa osaltaan budjettivallan käyttäjien budjettisovun löytymistä. yhteisen Vuoden 2003 budjettiesitys on laadittu nopeasti muuttuvissa olosuhteissa, etenkin ulkosuhdetoimien rahoituksen osalta. Muuttuvissa olosuhteissa ja laajentumistarpeet huomioon ottaen on tärkeää, että budjettivallan käyttäjät pääsevät yhteisymmärrykseen selkeästä prioriteettijärjestyksestä budjettivarojen kohdentamiseksi vuodelle 2003 ja keskipitkällä aikavälillä. Neuvoston 5 päivänä maaliskuuta 2002 hyväksymät vuoden 2003 talousarvion suuntaviivat ovat lähtökohtana budjettivalmistelulle. 2. Vuoden 2003 budjetin valmistelun tulee lähteä nykyisten rahoituskehysten kunnioittamisesta. Alati muuttuvien ja ennakoimattomien menotarpeiden sekä laajentumisen varmistamiseksi on luotava riittävät käytettävissä olevat liikkumavarat

9 eri otsakkeiden ylärajoihin nähden. Tätä tarkoitusta varten etenkin otsakkeissa 3 ja 4 on tarvetta lisätä marginaaleja komission esitykseen verrattuna. Ulkosuhdeohjelmien tarpeet edellyttävät riittävää liikkumavaraa. 3. Suomen lähtökohtana on, että yhteisön tasolla varmistetaan samanlainen budjettikuri kuin mitä keskimäärin kansallisella valtion budjettitasolla noudatetaan. Vuoden 2003 budjetti tulisi mitoittaa todellisten menotarpeiden ja ohjelmien aikaisemman toteutustason pohjalta. Maksumäärärahojen hallitun kehityksen turvaamiseksi tulee budjettivalmistelussa kiinnittää erityistä huomiota vuosina 2000 ja 2001 ilmenneeseen budjetin varojen merkittävään alikäyttöön, yhteensä selvästi yli 20 mrd euroa. Suomi esittää, että vuoden 2003 budjettiprosessin yhteydessä sovittaisiin suoritettavaksi selvitys alikäyttöön vaikuttaneista syistä, ml. hallintomenettelyihin liittyvistä näkökohdista. Selvityksen pohjalta tulisi komission laatia toimenpidesuunnitelma asian korjaamiseksi. 4. Maataloussektorin talousarvioesityksen kokonaismitoitus vuodelle 2003 vaikuttaa perustellulta. Se perustuu kuitenkin mm. markkina- ja valuuttakurssikehityksen osalta melko myönteisiksi katsottaville oletuksille. Tämän johdosta rahoitukseen on tarpeen jättää suunnilleen komission esittämän suuruinen marginaali suhteessa kehykseen ennakoimattomiin menoihin varautumiseksi. Suomi lähtee siitä, että maatalousmenojen tasoa arvioidaan tuoreimpien tietojen ja ennusteiden perusteella syksyn oikaisukirjelmässä. Tällöin voidaan myös ottaa huomioon maatalouden välitarkistuksesta mahdollisesti jo aiheutuvat muutostarpeet. Suomi pitää komission esitystä maaseudun kehittämiseen käytettävien varojen budjetoimisesta rahoituskehysten enimmäismäärien mukaisesti perusteltuna. 5. Rakennerahastositoumusten osalta komission esitys on Berliinin päätösten sekä toteutetun kehysmuutoksen mukainen ja siten hyväksyttävissä. Rakennerahastojen maksatuksiin esitetään varsin merkittävää kasvua. Suomen näkemyksen mukaan komission tulisi toimittaa yksityiskohtaisia perusteluja ja tietoja eri ohjelmien maksatusaikatauluista. Edellisen rakennerahastokauden 1994 1999 viimeisiä maksatuksia koskevia säädöksiä tulee soveltaa yksiselitteisesti. 6. Sisäisten politiikkojen otsakkeen 3 osalta Suomi pitää erityisen tärkeänä Lissabonin päätelmien mukaisen, eeurope -tyyppisen toiminnan syventämistä tuottavuuden lisäämiseksi sekä uuden talouden ja teknologian edistämiseksi. Eri ohjelmien määrärahatarpeita arvioitaessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota niiden merkitykseen ja painoarvoon unionin kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämisen kannalta. Tätä kehitystä tulisi tukea EU:n uuden elinkeinopolitiikan ytimenä ja sen tulisi heijastua myös vuoden 2003 talousarvioon. Tietoyhteiskunnan hankkeiden edistämisen tuleekin olla yksi vuoden 2003 budjetin keskeisimpiä painopistealueita. Erityisesti tulisi varmistaa uuden eeurope -aloitteen riittävä rahoitus. Tutkimuksen puiteohjelmaa koskeva rahoitusesitys on Suomen hyväksyttävissä ottaen huomioon puiteohjelman käynnistämiseen liittyvät seikat. Euroopan uuden energiaohjelman rahoituksen merkittävä kasvu on perusteltu energiapolitiikkaan panostamiseksi. 7. EU:n laajentuminen muuttaa unioniin rajoittuvien maiden ja alueiden asemaa, mihin liittyen laajentuvan unionin lähialueille kohdistuvaa rahoitusta tulisi lisätä. Unionin lähialueet ovat EU:n tärkein ulkosuhdeprioriteetti. Jo vuoden 2003 budjetti tulisi laatia vielä selvemmin tältä pohjalta. Suomi tukee pääpiirteissään komission ulkosuhdeohjelmien mitoitusta. Laajentumisresurssien turvaamisen lisäksi tulee budjettivalmistelussa kiinnittää huomiota varautumiseen ennakoimattomiin tarpeisiin, varsinkin Lähi-idän osalta. Tämä edellyttää otsakkeen 4 sisäisen marginaalin lisäämistä ottaen huomioon mm. Lähi-idästä aiheutuvat tarpeet. Uutta joustavuusinstrumenttia siviilikriisinhallintaan ei tarvita. Sen sijaan YUTP:n ml. siviilikriisinhallinnan, riittävä rahoitus tulee turvata.

10 8. Liittymistä valmistelevien tukien sitoumukset tulee komission esityksen mukaisesti budjetoida täysimääräisesti. Niiden maksatusmäärärahojen mitoituksen tulee perustua realistiseen arvioon ko. rahoitusvälineiden toimeenpanosta. 9. Suomi toteaa, että hallintomenot tulee pitää otsakkeen 5 enimmäismäärän puitteissa. Hallintomenojen lisärahoitus joustoinstrumentin käyttöönotolla ei ole puollettavissa. Hallintomenoissa tulee kokonaisuutena noudattaa erityistä tiukkuutta. Hallintomenojen vähäisestä liikkumavarasta johtuen on tärkeää, että komission hallinnon uudistus ja koko unionin päätöksenteon uudistaminen johtavat selkeämpien tulosten ohella kustannustehokkuuden lisääntymiseen ja resurssien hyvään hallintaan. Berliinin Eurooppa-neuvoston päätelmiin liittyen hallinnon uudistus- ja rationalisointitoimilla tulisi kokonaisuudessaan saavuttaa selviä kustannussäästöjä nykyisellä rahoituskaudella. Tätä taustaa vasten tulisi arvioida toimielimien esittämiä resurssitarpeita vuodelle 2003. Hallintomenojen hillitsemiseksi tarvitaan vaikuttavia horisontaalisia toimenpiteitä. Näissä puitteissa tulee Suomen näkemyksen mukaan turvata laajentumisen valmisteluun ja ulkosuhdetoimintoihin liittyvät hallinto- ja resurssitarpeet. 10. Suomi korostaa, että unionin vuoden 1995 laajentumiseen liittyen henkilöstön maantieteellinen tasapainotavoite tulee toteuttaa vuoden 2003 kuluessa kaikissa unionin toimielimissä. Tämän tavoitteen puitteissa tulisi olemassa olevia avoimia vakansseja kohdentaa laajentumisen valmistelun edistämiseksi.