Rohkeasti uuteen ammattiin Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta
Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? 1. Tunnustettava aikuiskoulutuksen rajat ja mahdollisuudet 2. Tarve panostaa aikuiskoulutukseen kasvaa ja muodostaa menestymisemme perustan 3. Rahoituksella luotava toteuttamisen mahdollisuudet - nuoret ja aikuiset - valtionosuusjärjestelmä muu rahoitus - NOSTE-ohjelma ja sen jatko 1. Eri rahoittajien välinen yhteistyö 2. Huomioitava alueiden väliset erot 2
Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? Aktiivisimmat ikäryhmät 35-54 v. naiset ja 25-44 v. miehet Henkilöstökoulutukseen osallistuu 62,5% kork.koulutettuja Eniten palvelualoilta ja vähiten rakentamisen sekä majoitus- ja ravintolapalvelujen aloilta Eniten yli 500 hengen yrityksiin Eri henkilöstöryhmät erotellaan koulutuksen avulla 3
Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? Koulutuksen järjestäjät eivät huomioi tarpeeksi eri henkilöiden valmiuksia osaamisensa nostamiseksi Vieläkin on liian vahva tavoite yksinomaan koko tutkinnon suorittamiseen. Osatutkintojen kautta eteneminen tehty liian hankalaksi. Ops-koulutus, tutkintotavoitteinen koulutus ja oppisopimuskoulutus eivät kohtaa joustavasti uuden ammatin etsijää NOSTE-ohjelma liian tiukasti rajattu koko maata ajatellen 4
Miten autetaan osaamisen kautta uuteen ammattiin? 1. Perustana valtionosuusjärjestelmä, jossa erillinen aikuiskoulutuskiintiö lisättynä koulutuksen järjestäjälle säädetyllä joustolla 2. Riittävä alueella suunnattava erillisrahoitus esim. NOSTE-ohjelma, jota ei lopeteta juuri silloin, kun tarve on suurin (paras ratkaisu tuleville vuosille olisi ennen NOSTE:tta toiminut HANKINTATOIMINTA) 3. AITO-ohjelman jatko hyvän pohjatyön vieminen käytännön toimiksi 5
Miten autetaan osaamisen kautta uuteen ammattiin? 4. Ennakointitiedon tuottaminen - KESU-yhteistyö - alueellinen yhteistyö, - Tiedon tuottaminen koulutuksen järjestäjille, - Koulutuksen järjestäjien panostusta sisältöihin, oikeisiin painotuksiin, järjestelyihin ja ajantasaisiin osaamistarpeisiin, - Koulutuksen markkinointi jatkuvaa vuoropuhelua, työntekijät työnantajat koulutuksen järjestäjät 6
Miten autetaan osaamisen kautta uuteen ammattiin? 5. Mikä ohjaa koulutuksen tarjontaa? - opiskelijoiden tuomat eurot? 6. Mikä ohjaa koulutuksen kysyntää? - ihanteelliset mielikuvat? 7. Keskeyttämiset! - pitäisikö miettiä muutakin, kuin pelkkiä % 8. Tutkintojen suorittamattomuus! - osaaminen? tutkinto? kannustin? 7
Miten autetaan osaamisen kautta uuteen ammattiin? 10. Miksi johtamisen erikoisammattitutkinto on harvinainen poikkeus? - olisiko muillakin erikoisammattitutkinnoilla laajempaa käyttöä? varsinkin tutkinnon osilla 11. Olemmeko käyttäneet oikeita kannustimia ja olemmeko hyödyntäneet ne positiiviset kokemukset ja oivallukset joita jo on kokeiltu tai käytössä? 8
Rohkeasti uuteen ammattiin Toiminnan edellytykset kuntoon Toimintaan pitkäjänteisyyttä Järjestelyihin joustavuutta Osaamistavoitteet ja niiden kautta kannustava hyöty Ehdoton kaikkien osapuolien välinen yhteistyö Pätevyysluotsit Hakeva-toiminta ym. Opintosetelin käyttö kannustimena 9
Rohkeasti uuteen ammattiin Toiminnan edellytykset kuntoon Toimintaan pitkäjänteisyyttä Järjestelyihin joustavuutta Osaamistavoitteet ja niiden kautta kannustava hyöty Ehdoton kaikkien osapuolien välinen yhteistyö Pätevyysluotsit Hakeva-toiminta ym. Opintosetelin käyttö kannustimena Yhteistyö todelliseksi ja varsinkin siihen kannustaminen Osaamistason nostaminen tärkeämmäksi kuin koulutusta tarvitsevien ryhmittely oikeisiin rahoitusryhmiin 10
Muutama hajanainen esimerkki Työvoiman vähennykset: UPM, Nokia ja sen alihankkijat, pankit, vakuutusyhtiöt, jne. Uudenlaiset työtehtävät, ABC-asemat, marketit, hoitoala, rakennusala, tietoalat, jne. Koulutusasteiden murtuminen, esim. järjestelmäasiantuntija on ammattikoulun keskeyttänyt - merkonomi, sähköalan asentaja, teknikko, datanomi, tradenomi, maisteri, insinööri, DI, tohtori, jne. Suuryrityksen koulutustarpeet Pk- sektorin koulutustarpeet 11