Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen hankkeen loppuraportti. Heli Jutila

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen hankkeen loppuraportti Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 31 2015

Kannen kuva: Vasemmalla ylhäällä vesi päästetään suurempaan Pohjoistenjoen varren kampakosteikkoon. Oikealla ylhäällä fosforin saostusvene Takasen rannassa. Alhaalla vasemmalla Myllylammen ruoppaus käynnissä ja oikealla alhaalla mittausta järvellä. Sisäkannen kuva: Kaivinkone ruoppaamassa Myllylampea 26.1.2012. Valokuvat ovat Heli Jutilan ottamia ellei toisin mainita. Lähdeviite: Jutila Heli 2015: Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen hankkeen loppuraportti. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 31. 26 sivua ja 1 liite. Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskunta, ympäristö ja rakentamispalvelujen tilaajayksikkö. ISBN 978 952 5962 46 8 (painettu) ISBN 978 952 5962 47 5 (verkkojulkaisu) ISSN L 1798 0704 ISSN 1798 0704 (painettu) ISSN 1798 0712 (verkkojulkaisu) 1

Sisällys Tiivistelmä 3 Abstract 4 Johdanto 5 Hankkeen tavoitteet 6 Keskeisimmät toteutetut toimet ja laaditut selvitykset 7 Vesistöjen veden laatu ja tilaselvitykset 7 Kalastoselvitys 10 Sulkasääskiselvitys 10 Takasen fosforin kemiallinen saostus 11 Vesikasvillisuuden niitot 13 Pohjoisten Myllylammen ruoppaus 15 Sipilän kampakosteikon rakentaminen 15 Pohjoistenlahden kunnostus 17 Pannujärven kunnostustoimet 19 Toteutetut toimet vuosittain 20 Keskeisimmät toimet vuonna 2011 20 Keskeisimmät toimet vuonna 2012 21 Keskeisimmät toimet vuonna 2013 23 Keskeisimmät toimet vuonna 2014 24 Talous 25 Tiedotus 25 Kirjallisuus 26 LIITTEET Liite 1. Tuuloksen vesistöjen tila hankkeen tiedotteet. 2

Tiivistelmä Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen hanke käynnistyi vuoden 2011 alussa ja päättyi vuoden 2014 lopussa. Tuuloksen järvien ja jokien tilasta kerättiin tietoa ja aiheeseen liittyviä esityksiä pidettiin suojeluyhdistysten kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa. Haja asutuksen jätevesitietoa jaettiin kesätapahtumassa. Hankkeessa selvitettiin kuuden järven kalasto ja kolmen järven sulkasääskikantaa (Chaoborus flavicans). Hankkeessa vähennettiin Suolijärveen valuma alueelta tulevaa ravinne ja kiintoainekuormitusta mm. rakentamalla kampakosteikkoja Teuronjoen alajuoksulle ja Pohjoistenjoen molemmille rannoilla. Pohjoisten Myllylammen ruoppaus lisäsi lammen vesitilavuutta ja siten tehosti Ormijoesta tulevan kiintoaineksen sedimentoitumista. Pannujärven valuma alueelta tulevan kuormituksen määrää ja vähentämiskeinoja selvitettiin ja käytettiin valvonnallisia toimia. Järvien sisäisen kuormituksen vähentämistä selviteltiin mm. Pannujärvellä, Kuorueella, Oksjärvellä ja Takasella. Hankkeessa toteutettiin Takasen veden fosforin kemiallinen saostua lokakuussa 2012 käyttäen alumiinikloridia. Toimi onnistui vähentämään vesifaasin fosforimäärää ja järven rehevyyttä. Positiiviset vaikutukset ulottuivat myös alajuoksulle. Hankkeessa virkistyskäyttömahdollisuuksia parannettiin varsinkin vesikasvillisuuden niitoilla kuudella järvellä, Leheellä, Pyhäjärvellä, Ylisellä Tuuloslammillä, Suolijärvellä, Teuronjärvellä ja Jänisjärvellä. Suolijärvellä niitettiin laajalti Pohjoistenlahdella ja suppeasti järven pohjoispäässä. Teuronjärvellä niitettiin sekä pohjoisosassa että eteläosassa. Jänisjärvellä hanke osallistui paikallisiin niittoihin. Suolijärven Pohjoistenlahden vesiliikenneväylien ruoppauksella lisättiin lahden itä ja länsirantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Pohjoistenjoen suistossa tapahtuneella puuston poistolla oli maisemaa avaava vaikutus. Hankkeessa selviteltiin myös muutamien patojen kunnostusta, mutta niistä luovuttiin mm. vesilain mukaisten lupien pitkien ratkaisuaikojen vuoksi. Pannujärvellä hanke tuki osakaskuntaa vesilain mukaisen lupahakemuksen kustannuksissa. 3

Abstract Improving the waters in the parish of Tuulos in Hämeenlinna begun 2011 and ended 2014. Water quality data of the lakes and rivers was collected and water protection was promoted by presentations in public events and meetings. Wastewater information was delivered in a summer event. In the project a fish population study was made for six lakes and a phantom midge (Chaoborus flavicans) study for three lakes. Nutrient and solid matter load from the drainage basin to the Lake Suolijärvi was decreased by building comb structured artificial wetlands to the downstream of River Teuronjoki and to the both shores of River Pohjoistenjoki. Dredging increased the water volume in the Pond Myllylampi in Pohjoinen and thus, allowed more efficient sedimentation of solids from the River Ormijoki. Also the recreation possibilities were improved. The nutrient load from the Veitsijärvi drainage basin to the Lake Pannujärvi was studied and ways to reduce the load were evaluated. Also inspectional measures were used. To reduce the internal load of the lakes was studied in Lakes Pannujärvi, Kuorue, Oksjärvi and Takanen. Chemical precipitation of phosphorous was implemented in the Lake Takanen on October 2012 by using aluminium chloride. The measure managed to reduce phosphorous level of the water and reduce the eutrophication of the lake. The positive effects could be seen also downriver. The recreational opportunities were improved in the project particularly with mowing the aquatic vegetation in six lakes, Jänisjärvi, Lehee, Pyhäjärvi, Suolijärvi, Teuronjärvi and Ylinen Tuuloslammi. In Suolijärvi mowing occurred in large areas in Bay Pohjoistenlahti and in a small area in the North corner of the lake. In Teuronjärvi mowing occurred both in the North and in the South part of the lake. The dredging of the water ways to the East and West part of the Bay Pohjoistenlahti in Lake Suolijärvi improved clearly the recreational opportunities. Cutting the trees in the delta of River Pohjoistenjoki created pleasant open scenery. In the project restoration of some dams was examined, but due to the long decision making times of water act based permits they were dropped from further application. In the case of Lake Pannujärvi the project subsidized the owner co operative to apply for the water act based permit. The water quality in Valkelammi is good. 4

Johdanto Tuuloksen kunnan sulautuessa osaksi uutta Hämeenlinnaa vuoden 2009 alusta tuuloslaiset päättivät yhdeksi kuntaliitoksen porkkanarahojen käyttökohteeksi Tuuloksen vesistöjen tilan parantamisen. Lopulta vuoden 2011 alkupuolella käynnistettiin Tuuloksen vesistöjen tilan parantamishanke. Tuuloksen järvien tilaa oli selvitetty laajasti vuonna 1999 (Huitu & Mäkelä 1999), ja vuonna 2001 teetettiin hoitosuunnitelmat Pannu, Suoli, Oks, Lehee, Jänis ja Jylisjärvelle (Eskola ym. 2001) sekä myöhemmin Teuronjärvelle. Vuoden 2008 aikana Tuuloksen kunnassa neuvoteltiin useita kertoja vesistöjen hoidosta ja kartoitettiin vesistöjen kuntoa. Pannujärvestä teetettiin kalastoselvitys vuonna 2008, vesikasveja niitettiin Leheestä, Teuron ja Suolijärvestä sekä kerättiin vesinäyttein perustietoa järvien tilasta. Vuonna 2009 selvitettiin usean tuuloslaisen järven tilaa (Jutila 2009), jatkettiin vesikasvien niittoja ja teetettiin leväselvitys Pannujärvestä. Myös Pannujärven patoasiaan liittyen käytiin neuvotteluja. Aiemmin tehdyt hoito ja kunnostussuunnitelmat sekä ajantasainen tieto vesistöjen kunnostusmenetelmistä, niiden tehosta ja saatavuudesta, olivat pohjana, kun ympäristönsuojelun viranhaltijat laativat Tuuloksen vesistöjen tilan parantamishankkeen suunnitelmat. Hankkeessa oli tavoitteena tarkastella koko entisen Tuuloksen vesistöjä, mutta keskeisiä kohteita olivat Suolijärven, Pannujärven ja Pyhäjärven alueet. Hankkeeseen ei palkattu ketään, vaan työt on hoidettu muiden tehtävien ohella. Tilaajajohtaja Päivi Saloranta on vastannut allekirjoituksillaan hankkeeseen liittyvistä hankinnoista. Hankkeen varat (yht. n. 300 000 ) on osoitettu vuosina 2011 2014 yhdyskuntalautakunnan investointiosaan. Hankkeen toteutuksen päävastuu on ollut ympäristöasiantuntija Heli Jutilalla. Ympäristötarkastaja Soile Kunnas on ollut mukana työparina. Ohjausryhmässä on edellisten ohella toiminut ympäristöjohtaja Juha Lahti. Yhdyskuntalautakunnalle esitettiin 15.3.2011 hankkeen suunnitelma, jonka se hyväksyi ohjeellisena. Kustannuslaskelma (1000 e) 2011 2012 2013 vedenlaatututkimukset 6 6 6 laitteet, vuokraus ja hankinta 22 20 20 ruoppaus 10 45 5 kosteikko 5 5 virkistystä palvelevat toimet 10 15 padot 5 5 hapetus 5 15 15 ravinnesaostus 10 35 pohjasedimenttitutkimus 35 yhteensä 58 141 101 5

Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteeksi määriteltiin A. Vesistöjen kunnostustoimien edellyttämän tiedon kerääminen vesien tilasta sekä luontoarvoista B. Järvien sisäisen kuormituksen vähentäminen. C. Valuma aluekuormituksen vähentäminen. D. Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen. Vasemmassa yläkuvassa Pannujärven vettä vedennoutimessa 27.8.2014. Oikealla ylhäällä niittoväylä Teuronjärven eteläpäässä. Vasemmassa alakuvassa Pohjoistenjoen suiston suurin kampakosteikko valmiina 5.11.2014. Oikealla alhaalla uimari Valkeajärven rannassa. 6

Keskeisimmät toteutetut toimet ja laaditut selvitykset Vesistöjen veden laatu ja tilaselvitykset Järviveden laatua tutkittiin kesäkerrosteisuuden lopulla eli elokuussa tekemällä YSI 6600 mittauksia ja ottamalla vesinäytteitä vedennoutimella. Hämeenlinnan kaupungin vesistöjen tilan seurantatutkimuskohteina olivat Tuuloksessa vuonna 2011 Iso Humalajärvi, Majavilammi, Okslammi, Pannujärvi, Pyhäjärvi, Teuronjärvi, Vähä Humalajärvi ja Ylinen Tuuloslammi. Vuonna 2012 tutkittiin Hyötymäjärvi, Kastanajärvi, Kuorue, Lehee, Oksjärvi, Pannujärvi, Takanen, Teuronjärvi ja Valkealammi. Lisäksi yksittäinen näyte otettiin Suolijärveltä. Vuonna 2013 tutkimusvuorossa olivat Lehee, Takanen, Suolijärven Pohjoistenlahti, Teuronjärvi ja Valkeajärvi. Vuonna 2014 tutkittiin Pannujärvi, Suolijärven Pohjoistenlahti ja Orisäärenharjun suppalammet. Tutkituista Tuuloksen vesistöistä erinomaiseksi luokitettiin Kastanajärvi, Oksjärvi ja Vähä Humalajärvi. Leheen ja Takasen valuma alueen latvoilla sijaitseva Kastanajärvi on pieni (33 ha) vähähumuksinen järvi, jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori ja typpi sekä klorofylli αpitoisuus osoittivat erinomaista ekologista tilaa. Oksjärvi on pieni (226 ha) humusjärvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosfori ja typpipitoisuus (Md= 11 ja Md=510) osoittavat erinomaista luokkaa ja klorofylli α pitoisuus (Md=5,8 μg/l) hyvää ekologista luokkaa. Oksjärveen tulee ilmeisimmin kalkkivaikutusta. Suolijärven valuma alueen yläjuoksulla sijaitseva pieni (11 ha), humusvetinen Vähä Humalajärvi on säilyttänyt erinomaisen luonteensa niin kokonaisfosfori, typpi kuin α klorofyllipitoisuudenkin perusteella mitattuna (Jutila 2013). Erinomaisen Kastanajärven vesi on kirkasta. Hyväkuntoisiksi arvioitiin Hyötymäjärvi, Iso Humalajärvi, Pyhäjärvi, Suolijärvi, Valkeajärvi ja Valkealammi. Oksjärveen laskeva Hyötymäjärvi on pieni (8 ha) humusjärvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosforipitoisuus (Md= 10 μg/l) osoitti erinomaista luokkaa ja klorofylli α sekä kokonaistyppipitoisuus hyvää luokkaa. Matalahko Iso Humalajärvi on pieni (17 ha) humusjärvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosforipitoisuus (Md= 18 μg/l, n=4) osoitti erinomaista luokkaa, α klorofyllipitoisuus ja kokonaistyppipitoisuus osoittavat hyvää luokkaa. Pyhäjärvi on keskikokoinen vähähumuksinen järvi (949 ha), jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosforipitoisuus osoittivat erinomaista, kokonaistyppi ja klorofylli α pitoisuudet hyvää tilaa. Kalaston perus 7

teella Pyhäjärven ekologinen tila oli hyvä. Myös ELY keskuksen kokonaisarvio vuodelta 2013 päätyy hyvään tilaan. Laajoilta Teuron ja Ormijokien valuma alueelta vesiä keräävä Suolijärvi tyypitellään pieneksi humusjärveksi (203 ha). Suolijärven tila on hyvä, pohjan heikkohappisuutta lukuun ottamatta. Tämän hankkeen toimilla on monin tavoin vähennetty Suolijärveen tulevaa kuoritusta. Pieniin humusjärviin lukeutuvan Valkeajärven kokonaisfosforipitoisuus oli erinomainen (12 μg/l), kokonaistyppipitoisuus hyvä ja klorofylli α pitoisuus tyydyttävät. Poutunkankaan harjualueella sijaitsevasta Valkealammista kerättiin ensimmäiset vesistötiedot vuonna 2012. Se on pieni humusjärvi, jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori ja typpipitoisuudet osoittavat erinomaista tilaa ja mittarilla saatu klorofylli α pitoisuus oli tyydyttävä. Valkealammen suurin riski on heikko puskurikyky (Jutila 2013). Tyydyttäväksi arvioitiin Lehee, Majavinjärvi, Okslammi, Pannujärvi, Takanen ja Ylinen Tuuloslammi. Humusvetinen Lehee (104 ha) on kerrostumaton matala läpivirtausallas, joka saa vetensä toisaalta Suolijärven suunnalta pitkin Kylänjokea ja toisaalta Takasen suunnalta. Leheen kasvukauden aikaisten pintaveden kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvo osoittaa hyvää ja klorofylli α ja kokonaistyppipitoisuus tyydyttävää tilaa. Leheen rantoja luonnehtivat laajat ilmaversoiskasvustot. Ojitettujen suoalueiden ympäröimältä Majavinjärveltä ei ole aiempia tutkimustietoja. Se on runsashumuksinen järvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosfori ja typpipitoisuus osoittivat erinomaista ja klorofylli α pitoisuus tyydyttävää tilaa. Takaseen laskevan pienen, humus ja sameavetisen Okslammin (11,73 ha) kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosforipitoisuus (19 μg/l) osoitti hyvää ja kokonaistyppi (750 μg/l) ja klorofylli α pitoisuudet tyydyttävää ekologista tilaa. Veden laadultaan tyydyttäväksi arvioitu Pannujärvi on harjumaastossa ja kokonaan pohjavesialueella sijaitseva karu pikkujärvi, jonka vesi lienee alkujaan ollut kirkasta, mutta saanut selvän humusleiman valuma alueen soiden ojituksen myötä. Takanen on pieni (35 ha) ja rehevän vesikasvillisuuden luonnehtima humusjärvi. Sekä Pannujärven että Takasen kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja klorofylli α pitoisuudet osoittavat tyydyttävää tilaa. Takasen tila parani hankkeen toimien ansiosta tyydyttävän ja hyvän rajamaille. Vesikasvillisuuden suureksi osaksi täyttämä Ylinen Tuuloslampi on matala (14 ha) humusjärvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosfori ja kokonaistyppipitoisuus osoittavat hyvää ja klorofylli α pitoisuudet erinomaista tilaa. Vesikasvillisuuden niitoilla on voitu pitää Ylisen Tuuloslammin käyttökelpoisuutta tyydyttävänä. Tuuloslammit ovat linnustollisesti arvokkaita. Kuorueen ja Teuronjärven tila arvioitiin välttäväksi. Valuma alueen ojaperkauksista aikanaan täyttynyt ja rehevöitynyt Kuorue on pieni (7 ha), keskisyvä ja sameavetinen humusjärvi, jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori ja klorofylli α pitoisuudet osoittavat tyydyttävää ekologista tilaa ja kokonaistyppipitoisuus välttävää tilaa. Teuronjärvi (132 ha) on rehevä ja varsin matala järvi, johon laskevat Kurkijokea myöten Kataloistenjärven vedet läpi peltojen (19 %) luonnehtimien seutujen. Pieneksi humusjärveksi tyypitellyn Teuronjärven tila arvioitiin Jutilan selvityksessä (2013) välttäväksi, mutta vuonna 2014 Hämeen ELY:n tekemän asiantuntija arvion mukaan se oli tyydyttävä. Teuronjärven kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosforipitoisuus ja klorofylli α pitoisuus osoittavat välttävää ja kokonaistyppipitoisuus tyydyttävää tilaa. Kaislajärviin kuuluvan Teuronjärven vesikasvillisuus on runsasta. Laajoja ilmaversoiskasvustoja pyrittiin rajoittamaan hankkeen niitoilla. Teuron, Ormi ja Pohjoistenjoen veden laatua mitattiin Luode mittausasemilla 14.9. 19.10.2011 (Kiirikki kirj.). Asemien antureina käytettiin YSI6600 sondeja ja STS pinnankorkeusantureita. Lisäksi jokien virtaamia käytiin siivikoimassa kolmena päivänä akustisella siivikolla (Sontek FlowTracker). Virtaamien ja pinnankorkeuksien avulla Pohjoistenjoelle ja Teuronjoelle laadittiin purkautumiskäyrät, joiden avulla jokivirtaama voidaan laskea pinnankorkeuden perusteella. Ormijoelle ei pystytty laatimaan purkautumiskäyrää, koska mittauspisteen alapuolella sijaitsevat patoluukut avattiin 8

mittausjakson aikana. Laskennalliset keskimääräiseksi kokonaisfosforipitoisuudeksi saatiin Teuronjoella 22 ug/l. Teuron, Ormi ja Pohjoistenjokien YSI6600 sondilla mitattu sameus syksyllä 2011. Vedenlaatua ja virtaamaa mitattiin myös Kurkijoen kolmella pisteellä 20.10. 19.11.2011 käyttäen samoja menetelmiä kuin Pohjoistenjoen suistossakin (Kiirikki kirj). Kurkijoen kaksi ylintä mittausasemaa eli Kylä Keisari, Vahtermäki siivikoitiin kahteen kertaan akustisella siivikolla (Sontek FlowTracker). Alimmalla asemalla eli Kurkijoen suistossa siivikointia ei voitu tehdä erittäin pehmeän pohjan takia. Virtaamien ja pinnankorkeuksien avulla Kylä Keisarille ja Vahtermäelle laadittiin suuntaaantavat lineaariset purkautumisyhtälöt. Kylä Keisarin lammella veden sameus pysyi mittausjakson aikana alhaisena ja osoitti laskennallisesti alle 20 µg/l Kurkijoen pitoisuustasoa. Vahtermäen ja suiston pisteillä sameus kohosi lokakuun lopussa ja laskennalliset kokonaisfosforipitoisuudet nousivat 20 µg/l tasolta 40 µg/l tasolle ja ajoittain paljon korkeammallekin (85 µg/l). Kurkijoen YSI6600 sondilla mitattu sameus syksyllä 2011. Ojaveden laatua mitattiin vuonna 2012 Pannujärven Veitsijärvenojan valuma alueella sekä Takaseen laskevissa ojissa ja sen lasku uomassa. Teuron ja Ormijokien suistossa tehtiin veden laadun mittauksia liittyen toteutettuihin valumavesien käsittelymenetelmiin. Myös Sairialanojalla tehtiin yksittäinen mittaus (Jutila 2013). 9

Kalastoselvitys Hankkeessa selvitettiin Takasen, Leheen, Suoli, Oks, Teuron ja Pyhäjärven kalasto vuonna 2012 (Känkänen & Vesala 2012). Tarjouskilpailun voittanut Suomen vesistöpalvelu osuuskunta verkkokoekalasti kyseiset kuusi järveä kesällä 2012. Kalastusten tarkoituksena oli selvittää järven kalayhteisön rakenne sekä kalalajien väliset runsaussuhteet. Saatuja saalistietoja hyödynnettiin arvioitaessa kalataloudellisten hoitotoimien tarvetta kyseisissä vesistöissä. Pyydyksenä koekalastuksissa käytettiin NORDIC yleiskatsausverkkoa. Koekalastukset perustuivat ositettuun satunnaisotantaan, jossa verkkomäärät ovat suhteessa syvyysvyöhykkeiden pinta aloihin. Tätä varten järvet oli jaettu maksimisyvyydestä riippuen yhdestä neljään eri syvyysvyöhykkeeseen (0 3 m, 3 10 m, 10 20 m ja >20 m). Pyyntivuorokausien määrä eri järvillä vaihteli kahden ja neljän välillä järven pinta alan ja syvyyssuhteiden mukaan. Lajikohtaisten kokonaissaaliiden perusteella laskettiin yksikkösaaliit (kpl/verkko ja g/verkko). Lisäksi saaliskalojen pituus mitattiin lajikohtaisten kokojakaumien laskemista varten. Järven ekologista tilaa arvioitiin kalaston perusteella indeksillä (EQR4), mikä laskettiin neljästä eri kalayhteisömuuttujasta: biomassa (g/verkko), lukumäärä (kpl/verkko), rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen biomassaosuus ja indikaattorilajien esiintyminen. Vuoden 2012 koekalastusten perusteella arvioitu vesistön ekologinen tila oli Takasen, Leheen ja Teuronjärven tapauksissa tyydyttävä. Takasessa ja Teuronjärvessä havaittiin kalastusten yhteydessä syvänteen happivajetta. Edellä mainituista Teuronjärvi on ainoa, jossa hoitokalastuksella saatettaisiin saada vedenlaatua parantavaa vaikutusta. Suoli, Oks ja Pyhäjärven vesistöjen ekologinen tila arvioitiin kalaston perusteella hyväksi vuonna 2012. Näissä kohteissa kalastoon kohdistuvia hoitotoimia ei katsota tarpeellisiksi. Hauen poikanen (Esox lucius) ja kalansaalis. Sulkasääskiselvitys Tuuloksen vesistöjen tila hankkeessa tutkittiin sulkasääsken toukkien runsautta kolmella järvellä: Pannujärvellä, Suolijärvellä ja Pyhäjärvellä (Malinen & Vinni 2013). Näytteenotto toteutettiin kaikuluotauksella, nostohaavilla ja pohjanoutimella. Niiden perusteella laskettiin toukkien suuntaa antavat tiheysarviot syvännealueelle sekä arvioitiin toukkien vertikaalijakauma vesipatsaassa. Lisäksi sulkasääsken merkitystä ja hoitokalastuksen käyttömahdollisuuksia tutkimusjärvien hoidossa tarkasteltiin. Sulkasääsken (Chaoborus flavicans) toukat ovat eläinplanktonia syöviä petoja, jotka saattavat 10

runsaana esiintyessään säädellä eläinplanktonin runsautta ja siten aiheuttaa sinileväkukintoja. Jos sulkasääskikanta on tiheä, ei hoitokalastuksella voida parantaa järven tilaa. Pannujärvellä esiintyi runsaasti sulkasääsken toukkia yli 6 m syvillä alueilla (2800 yks./m 2 ). Järven sedimentti oli poikkeuksellisen pehmeä, minkä ansiosta toukilla saattaa olla keskimääräistä sedimenttikerrosta suurempi elinympäristö käyttävinään. Vesipatsaassa humuspitoisen veden aiheuttama valon sammuminen ja alusveden vähähappisuus tarjoavat hyvän suojan kalojen saalistukselta. Pannujärven sulkasääskikanta oli niin runsas, että sillä täytyy olla voimakas vaikutus järven eläinplanktonyhteisöön ja sitä kautta todennäköisesti myös sinileväkukintoihin. Sulkasääskitutkimuksen tulosten perusteella Pannujärven tilaa ei voida parantaa tehokalastuksella. Alusveden hapetustakaan ei suositella, koska sen vaikutuksia sulkasääskikantaan ei tunneta. Parhaiten Pannujärven tilaa voidaan parantaa valuma alueen vesiensuojelulla. Sulkasääsken toukka (ylhäällä) ja kotelo (alhaalla). Toukan pituus on n. 1 cm. Kuva: Mika Vinni. Suolijärvelläkin sulkasääsken toukkien tiheys oli korkea yli 6 m syvillä alueilla eli n. 1000 yks./m 2, mutta toukkia esiintyi paljon pienemmällä alueella kuin Pannujärvellä. Vesipatsaassa toukkien esiintymisen yläraja oli kirkkaamman veden ansiosta 7,5 m syvyydellä. Sedimentissä toukista oli 94 %. Koska sedimentin toukat nousevat yöllä vesipatsaaseen syömään eläinplanktonia, saattaa sulkasääskikanta säädellä kalojen ohella eläinplanktonin runsautta syvännealueella ja siten mahdollisesti vaikuttaa sinileväkukintojen muodostumiseen Suolijärvellä. Sulkasääskien merkitys on silti huomattavasti pienempi kuin Pannujärvellä. Nykytilassa sulkasääskien toukat eivät pääse runsastumaan, koska ulapan kalatiheys on melko suuri. Hoitokalastusta ei suositella Suolijärven kunnostukseen. Sulkasääski kuuluu Pyhäjärven lajistoon, mutta alhaisen tiheyden (n. 70 yks./m 2 yli 6 m syvillä alueilla) takia sillä ei ole ulapan ravintoverkossa suurta merkitystä. Toukkia esiintyi vain sedimentissä. Veden kirkkaus, hyvä happitilanne ja kuorekanta selittävät alhaista sulkasääskitiheyttä. Hoitokalastus olisi sulkasääskikannan puolesta mahdollista, mutta toisaalta se ei ole Pyhäjärvellä tarpeen. Takasen fosforin kemiallinen saostus Takasen veden korkeaa kokonaisfosforipitosuutta ja järven rehevyyttä pyrittiin vähentämään laskeuttamalla fosforia pohjaan alumiinikloridilla. Toimen tavoitteena oli parantaa veden laatua ja lisätä veden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Samalla Takasesta Leheeseen ja edelleen Pyhäjärven reitille tuleva ravinnekuormaa saatiin vähenemään. Toimea suunniteltaessa saatiin Hämeen ELY keskuksen vesilain mukainen lausunto, jonka mukaan vesilain mukaista lupaa ei katsottu tarvittavan. Vesialueen omistajan eli Juttilan osakaskunnan lupa toimeen oli saatu, ja suuri osa ranta ja lähikiinteistöjen omistajista myös kannatti sitä. 11

Takasen veden ennakkotarkkailua suoritettiin maalis, elo ja syyskuussa 2012. Syyskuussa näytteitä otettiin myös tulo ja laskuojista. Lisäksi kesällä 2012 tehtiin kalastoselvitys, joka osoitti, että fosforin saostamiselle ei ole kalastollisia esteitä. Saostuskokeiden perusteella tarvittavaksi annostukseksi saatiin noin 60 g/m 3, joka teki kemikaalin kokonaismääränä 42 tonnia. Fosforin saostus tapahtui 9. 11.10.2012 ja siitä tiedotettiin. Kemikaalin levityksen toteuttivat Ympäristö Ojansuut ja seurantatutkimukset teetettiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksellä. Ensimmäisenä saostuspäivänä veden alumiinipitoisuus kymmenkertaistui ennen saostusta mitattuun verrattuna. Klorofyllipitoisuus sen sijaan pienentyi 90 %. Fosforipitoisuus putosi kahdessa vuorokaudessa lähes puoleen ja vesi kirkastui. Noin viikon kuluttua alumiinipitoisuus oli kääntynyt laskuun, fosforipitoisuus oli laskenut tasolle 10 µg/l ja levää oli vedessä vain karuille järville tyypillisen verran. Veden laatua tutkittiin vielä 7.2.2013. Yhteenvetona voidaan todeta, että saostus toimi odotetusti, joskin tulokset olisivat olleet paremmat hieman rohkeammalla kemikaaliannostuksella. Takasen kemialliseen kunnostukseen liittyen suoritettiin myös suppea pohjaeläintutkimus. Takasen fosforisaostus 11.10.2012. Vasemmalla ylhäällä Keski Hämeen toimittaja haastattelee Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen Jukka Mattilaa ja Reijo Oravaista. Oikealla ylhäällä alumiinikloridikemikaalikontit ja etualalla Veijo Ojansuu Ympäristö Ojansuista. Alhaalla vasemmalla johtoihin kytketty levitysvene on täytettävänä kemikaalilla ja alhaalla oikealla levitys on käynnissä. 12

Vesikasvillisuuden niitot Tuuloksen järvet hankkeessa vesikasvillisuutta niitettiin heinä elokuussa 2011 Pyhäjärven venepaikalla, Leheellä ja Ylisellä Tuuloslammilla. Kesällä 2012 niitettiin Pyhäjärven venepaikalla, Leheellä, Ylisellä Tuuloslammilla, Teuronjärven pohjois ja eteläpäässä ja Pohjoistenlahdella. Vuonna 2013 niitettiin samoilla alueilla kuin kesällä 2012, mutta Pohjoistenlahdella pienemmällä alueella kuin aiemmin. Lisäksi kesällä 2013 vesikasvillisuutta niitettiin Jänisjärvellä, missä hanke osarahoitti niittoa. Vesikasvillisuuden niittoa. Niitoista tiedotettiin ja ne keräsivät positiivista palautetta. Muutamilla järvillä ranta asukkaat avustivat niittojen suunnittelussa ja toteutuksen valvonnassa. Vesikasvillisuuden niittoalueet vas. Lehee, oik. Pyhäjärven veneranta. 13

Vesikasvillisuuden niittoalueet vasemmalla ylhäällä Suolijärven pohjoispää ja oikealla eteläpää. Alimpana vasemmalla Jänisjärvi ja oikealla Teuronjärvi. Kartat ovat kaikki eri mittakaavassa. Vasemmalla Tuuloslammin sokkeloiset niittoalueet ja oikealla Pohjoisten venerantaan niitetty uoma. 14

Pohjoisten Myllylammen ruoppaus Pohjoisten kylän Ormijoen Myllylampi ruopattiin Suolijärveen päätyvän kiintoaineskuorman vähentämiseksi. Toimesta tehtiin ruoppausilmoitus Hämeen ely:een. Hankkeen toteuttamiseksi tehtiin sopimukset neljän tahon vesialueen omistajan ja kahden maa alueen omistajan sekä Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Ruoppaus ja puuston harvennus toteutettiin 24.1.2012 27.1.2012. Rantakiinteistöjen omistajat osallistuivat Myllylammen ruoppauksen kustannuksiin ja kaupungin osuudeksi jäi 30 % 3 600 :n hinnasta. Ruoppauksesta tiedotettiin. Vasemmalla syksyinen Myllylampi ennen ruoppausta 21.11.2011, ja oikealla keväinen Myllylampi ruoppauksen jälkeen 3.5.2012. Myllylammen ruoppausta aamuhämärässä 26.1.2012. Sipilän kampakosteikon rakentaminen Keväällä 2011 Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen hankkeessa etsittiin sopivia kosteikkokohteita ja Antti Sipilä ilmoitti, että hänen Teuronjoen suistossa olevaa maa aluetta voi käyttää vesiensuojeluun parhaaksi katsotulla tavalla. Teuronjoen kuormitusta selvitettäessä lokakuussa 2011 havaittiin, että kiintoaineita ja ravinteita virtaa joessa varsinkin tulva aikaan merkittävä määrä. Ympäristöasiantuntija suunnitteli kampakosteikon Sipilän osoittamalle maa alueelle, ja teki maanomistajan kanssa sopimuksen hankkeen toteutuksesta. Ely keskukselle tehtiin ilmoitus kohteen rakentamisesta. Hankkeelle saatiin myös Pohjoisten Lakkolan osakaskunnan suostumus. Hankkeessa tuli huomioida Hämeenlinnan seudun Veden vesijohdon kulkeminen kohteen välittömässä läheisyydessä sekä viranomaisten antamat ohjeet. 15

Teuronjoen alajuoksulle, lähelle Suolijärveä rakennettiin Sipilän kampakosteikko helmikuussa 2012. Kampakosteikoon otetaan osa Teuronjoen vedestä puhdistumaan. Näin se vähentää Suolijärveen tulevaa kiintoaine ja ravinnekuormitusta. Sipilän kampakosteikkoa esiteltiin tiedotustilaisuudessa 20.2.2012. Kampakosteikon rakentamiskustannukset olivat 4 000. Kampakosteikko kasvittui nopeasti ja oli täysin toimintakunnossa jo saman vuoden elokuussa. Sen toimivuutta on seurattu vesinäytteenotoin. Tuloksista voidaan päätellä kosteikon toimivan. Kuvia Teuronjoen alajuoksulla sijaitsevasta Sipilän kampakosteikosta. Ylävasemmalla kosteikko juuri rakennettuna 9.2.2012, ja yläoikealla kohde keväällä 3.5.2012 vielä varsin paljaana. Alhaalla hyvin kasvittunut loppukesäinen Sipilän kampakosteikko ja oikealla yksi kammoista 28.8.2012. 16

Pohjoistenlahden kunnostus Pohjoistenlahden kunnostussuunnittelu ja vesilain mukaisen luvan laatiminen käynnistyivät vuonna 2012. Tarjouskilpailun voittaneen Suunnittelutoimisto Vesmannin laatima kunnostussuunnitelma ja maanomistajien kanssa tehdyt sopimukset sekä ranta asukkaiden suostumukset olivat pohjana kesäkuussa 2012 jätetylle vesilain mukaiselle lupa hakemukselle. Tosin suunnitelmaa jouduttiin heti karsimaan, sillä kokonaiskustannusarvio olisi ollut huimat 178 655. Alueella vuonna 2011 tehtyjen linnusto ja sudenkorentoselvitysten tuottaman tiedon pohjalta laadittiin luonnonsuojelulain 49 :n mukainen poikkeamishakemus, sillä täplälampikorennon esiintymisaluetta ulottui pieneltä osin suunniteltujen kunnostustoimien alueelle. Elyn kanssa käytyjen neuvottelujen ja ohjeistuksen pohjalta tämä hakemus kuitenkin vedettiin pois ja kunnostussuunnitelmaan tehtiin korjaus, jossa ruoppaukset poistettiin täplälampikorentojen esiintymisalueelta. Aluehallintovirastoon jätettyä vesilupahakemusta täydennettiin. Viitasammakkojen esiintyminen selvitettiin Pohjoistenlahdella keväällä 2013 (Nupponen & Manninen 2013), ja tulokset huomioitiin täydennetyssä vesilain lupahakemuksessa. Alkuperäisestä suunnitelmasta poistettiin venerannan eteläpuolelle suunniteltu kosteikko ja lintusaarekealue, jonka toteutukseen varatkaan eivät olisi riittäneet. Vesilain mukainen lupa Pohjoistenlahden kunnostukseen saatiin Etelä Suomen aluehallintovirastolta heinäkuussa 2013. Hankkeelle laadittiin tarkkailuohjelma, joka esitettiin Hämeen ELY keskukselle hyväksyttäväksi. Pohjoistenlahden kunnostuksen toteutus tarjouskilpailutettiin elo syyskuussa 2013, mutta kilpailutus päätettiin keskeyttää yhdyskuntalautakunnassa. Tarjouskilpailutus uusittiin keväällä 2014. Hankintapäätös ja sopimus Lopen Maa ja Vesirakenne Oy:n kanssa tehtiin maaliskuussa 2014. Hämeen ELY keskus päätti osallistua Pohjoistenlahden kunnostukseen 20 000 :lla. Lintutornin suunnittelusta kaupungin omistamalle Syrjänmäelle jouduttiin luopumaan ja lisäksi kustannuksia leikattiin väyläleveyttä kaventamalla. Pohjoistenlahden kunnostuksen toteutus alkoi 27.3.2014 ja jatkui keväällä 30.4.2014 saakka. Työ käynnistyi uudelleen virkistyskäyttökauden päätyttyä syyskuun alussa 2014 ja kaksi (yhteispintaalaltaan n. 2 ha) kampa kosteikkoa valmistuivat lokakuun puolivälissä 2014. Kaivumassoja muodostui noin 4000 m 3 ktr. Vasemmalla Pohjoistenlahden pienemmän kampakosteikon kaivua 18.9.2014, ja oikealla pienempi kampakosteikko valmiina 10.8.2014. Tämä jälkeen siirryttiin väyläruoppauksiin, joiden toteutusta märkä syksy hidasti. Pohjoistenlahden itä ja länsiosaan ruopattiin etelä pohjoissuuntaiset veneväylät, jotka yhtyvät pohjoispäässään. Kaik 17

kiaan vesiliikenneväylää ruopattiin 1350 metrin matkalta 8 metriä leveänä. Väylän tavoitesyvyys oli 83,36 m N60, mikä saavutettiin koko alueella. Ruoppausmassat, joita syntyi noin 2700 m 3, sijoitettiin lahden itäpuolen pellolla sijaitsevalle läjitysalueelle. Pohjoistenlahden kunnostuksen lopputarkastus ja loppukokous pidettiin 16.12.2014. Pohjoistenlahden vesiliikenneväylää ennen (18.9.2014) ja jälkeen ruoppauksen (16.12.2014). 18

Pohjoistenlahden kunnostuksen lopputarkastus maastossa 16.12.2014. Pannujärven kunnostustoimet Pannujärven kunnostusta yritettiin edistää Tuuloksen vesistöjen tilan parantamishankkeessa tilaamalla hoitokalastus järvelle syksyllä 2011, mutta nuottaussaalis jäi heikoksi, koska kalat eivät olleen parveutuneet syvänteeseen vaan olivat hajallaan järven pintavedessä. Järven heikko happitilanne oli johtanut tähän käyttäytymiseen. Pannujärvellä huolta herättivät veden korkeus ja Veitsijärvenojan kuormitus. Hankkeessa käynnistettiin Pannujärven suojelu ja kunnostussuunnitelman laatiminen, mutta parin kokouksen jälkeen asian päätettiin jättää odottamaan akuutimpien asioiden ratkaisemiseksi ensin. Pannujärven Veitsijärvenojan valuma alueella otettiin runsaasti vesinäytteitä ja tehtiin tarkastuksia sieltä tulevan merkittävän kuormituksen vuoksi. Asia päätyi Hämeenlinnan ympäristö ja rakennuslautakunnan tekemänä vesilain mukaisena hallintopakkoasiana Etelä Suomen aluehallintovirastoon. Myös Pannujärven suojeluyhdistys teki vireillepanon aluehallintovirastoon. Lokakuussa 2014 aluehallintovirastosta saapui hylkäävä päätös. Hanke tuki Pannujärven suojeluyhdistyksen tekemää työtä antamalla asiantuntija apua. Syrjäntaan osakaskunnalle myönnettiin kesällä 2013 4000 :n avustus Pannujärven patoon liittyvän lupahakemuksen kuluihin. Pannujärven veden laatia selvitettiin hankkeessa vuosittain. Järvi oli tärkein kohde laaditussa sulkasääskiselvityksessä, jossa järvellä havaittiin esiintyvän runsaasti sulkasääsken toukkia yli 6 m syvillä alueilla (2800 yks./m 2 ). Tämän todettiin altistavan sinileväkukintoihin. 19

Näkymä Pannujärven rannalta 27.8.2012. Toteutetut toimet vuosittain Kun hankkeelle saatiin hyväksyntä yhdyskuntalautakunnassa, toimien toteutus käynnistyi maaliskuussa 2011. Tilaajajohtaja määritteli, että ensi toteutetaan toimien kannalta keskeisten selvitysten laatiminen ja painopiste suurimmissa kunnostuksissa on hankkeen lopussa. Keskeisimmät toimet vuonna 2011 Tuuloksen vesistöjen tilan parantamishanke käynnistyi vesistötutkimuksilla hyödyntäen hankittua automaattista mittauslaitteistoa. Kolmella järvellä niitettiin vesikasvillisuutta, hoitokalastus tilattiin yhdelle järvelle ja kosteikkokohteiden kartoitus aloitettiin. Hankkeesta tiedotettiin yleisötilaisuuksissa (23.3. ja 26.10.2011), tiedotusvälineissä ja internetissä. Asiaa käsiteltiin yhdyskuntalautakunnassa kahdesti 15.3. ja 11.10.2011. Seuraavassa on tavoitekohtaisesti esitetty toteutetut toimet kursiivilla ja alleviivauksella on osoitettu jatkosuunnitelmia. A. Toimien edellyttämän tiedon kerääminen vesistöjen tilasta ja luontoarvoista Veden laadun mittaus ja vesinäytteenotto järvillä ja virtavesissä. Automaattinen vedenlaatumittari (alentaa vesistötutkimuskuluja), vedennoudinlaite ja näkösyvyyslevyjä hankittiin. Virtavesien veden laadun mittausjaksoja tilattiin Ormijoelle, Teuronjoelle ja Pohjoistenjoelle sekä Kurkijoelle. Vesistöjen tilasta tiedotettiin tiedottein, lehtijutuin, verkkosivuilla, kahdessa yleisötilaisuudessa esityksinä. Suolijärven Pohjoistenlahden linnusto ja sudenkorennot selvitettiin Hämeen elyn toimesta. 20

B. Järvien sisäisen kuormituksen vähentäminen. Takasen ja Leheen ravinteiden saostuksen suunnittelu käynnistyi. Laadittiin ilmoitus elyyn. Selvitettiin Pannujärven soveltuvimpia kunnostustoimia kuten hapetusta. Hoitokalastus tarjouskilpailutettiin ja tilattiin Pannujärvelle, mutta kalaparvet onnistuivat pakoilemaan nuottaajaa eikä kalastus onnistunut. C. Valuma aluekuormituksen vähentäminen Kosteikkopaikkoja haettiin lehti ilmoituksella. Pohjoistenjokisuiston, Näsin ja Kurkijoen kosteikkojen yleissuunnittelu käynnistettiin. Näsin kosteikon toteutuksesta jouduttiin luopumaan maanomistajan kiireiden vuoksi. Ylisen Tuuloslammen kosteikko toteutui toisen rahoituksen kautta. Pintavalutuskentän toimivuutta ja Pannujärven valuma alueen kuormitusta selvitettiin. Vesistökuormituksen vähentämiskeinoista tiedotettiin nettisivuilla ja yleisötilaisuuksissa. D. Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen Vesikasvillisuuden niitot heinä elokuussa Pyhäjärvellä, Leheellä ja Ylisellä Tuuloslammilla. Pannujärven patoasia työllisti ympäristövalvontaa. Teuronjoen padon tietoja koottiin. Uppotukkien poistosta Suolijärven keskialueelta luovuttiin, koska paikalliset eivät pitäneet neuvotteluissa asiaa enää ajankohtaisena. Keskeisimmät toimet vuonna 2012 Tammikuussa Pohjoisten Myllylammea ruopattiin tavoitteena Suolijärveen päätyvän kiintoaineskuorman vähentäminen. Myllylampeen aiemmin laskeutunutta ainesta poistettiin ja varmistettiin näin, että lampi säilyy jatkossakin laskeutusaltaan ja vähentää Pohjoistenlahteen päätyvää kiintoainesmäärää. Helmikuussa rakennettiin Sipilän kampakosteikko Teuronjoen suistoon. Molemmista hankkeesta tiedotettiin. Suolijärven vesistökunnostuksien suunnittelu käynnistyi. Takasen, Okslammen, Leheen ja Kuoruen fosforin kemiallisen saostuksen suunnittelu käynnistyi ja hanke toteutettiin lokakuussa Takasella. Kalasto ja sulkasääskiselvitykset laadittiin. Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen hanke järjesti yleisötilaisuuden kauppakeskus Tuulosessa 23.4.2012 ja lisäksi hanketta esiteltiin luonnonsuojelupiirin järjestämässä yleisötilaisuudessa 29.11.2012. Asiaa käsiteltiin yhdyskuntalautakunnassa 16.4. ja 20.11.2012 A. Toimien edellyttämän tiedon kerääminen vesistöjen tilasta sekä luontoarvoista. Veden laadun mittaus ja vesinäytteenotto toteutettiin 12 vesistöissä: Teuronjärvi, Pannujärvi, Takanen, Okslammi, Kuorue, Lehee, Alanne Vitajärvi, Alinen Kyynärö, Kastanajärvi, Hyötymäjärvi ja Valkealammi sekä Veitsijärvenoja. Kosteikkojen ja lasketusaltaiden toimivuutta seurattiin Myllylammella ja Sipilän kampakosteikolla. Kalastoselvitys tarjouskilpailutettiin ja toteutettiin Leheellä, Takasellä, Oks, Pyhä, Suoli ja Teuronjärvellä. Tulokset huomioitiin fosforin kemiallisessa saostuksessa ja hoitokalastuksen suunnittelussa. Kalastoselvityksen toteutuksesta ja tuloksista tiedotettiin lehdistötiedotteella ja netissä sekä laadittiin julkaisu Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja sarjaan (Känkänen & Vesala 2012). Sulkasääskitutkimus tilattiin ja tutkimuksen näytteenotto tehtiin Pannujärvellä, Suolijärvellä ja Pyhäjärvellä. Tulokset huomioitiin hoitokalastuksen suunnittelussa. 21

B. Järvien sisäisen kuormituksen vähentäminen Takasen, Leheen ja Okslammen ravinteiden kemiallinen saostus tarjouskilpailutettiin. Takasen fosforin kemialliseen saostukseen hankittiin vesialueen omistajan eli Juttilan osakaskunnan lupa ja Takasen ja Okslammen ranta alueen omistajien suostumukset. Hämeen ELY:lle osoitettiin vesilain mukainen ilmoitus. Fosforin saostus tapahtui 9. 11.10.2012 ja siitä tiedotettiin. Asianmukainen toimeen liittyvä vedenlaadun tarkkailu käynnistyi. C. Valuma aluekuormituksen vähentäminen. Kosteikkojen ja lasketusaltaiden luominen a. Pohjoisten Myllylampi ruopattiin tavoitteena Suolijärveen päätyvän kiintoaineskuorman vähentäminen. b. Teuronjoen suistoon rakennettiin Sipilän kampakosteikko. Toimivuutta on mitattu kevään aikana. Pannujärven valuma alueen kuormituksen vähentämiseen vaikuttaminen monitahoisesti o Pannujärven Veitsijärvenojan valuma alueella ottaen näytteitä, tehden tarkastuksia ja antaen kehotus. o Pannujärven suojelu ja kunnostussuunnitelman laatiminen käynnistyi. D. Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen Vesikasvillisuuden niitot o Vesikasvillisuuden niitot toteutuivat heinä elokuussa 2012 laajoina Pyhäjärven venepaikalla, Leheellä, Ylisellä Tuuloslammilla, Teuronjärven pohjois ja eteläpäässä ja Pohjoistenlahdella. o Niitoista tuli positiivista palautetta. o Niittosuunnitelman laatiminen ja tiedotus mm. netissä. Patohankkeet Pannujärven pato korjattiin Pannujärven suojeluyhdistyksen toimesta. Kunnan ympäristöviranomainen toimi roolissaan. Teuronjoen padon kunnossapito ja siirtoasiaa selvitettiin, mutta päädyttiin siihen, että tässä hankkeessa ei käynnistetä toimia. Kopsjoen kivien siirrostakin luovuttiin osana hanketta. Pohjoistenlahden kunnostussuunnittelu ja vesilain mukaisen luvan laatiminen. Tarjouskilpailun voittaneen Suunnittelutoimisto Vesmannin kanssa allekirjoitettiin sopimus, ja kunnostussuunnittelu käynnistyi mm. mittauksilla. Pohjoistenlahden kunnostussuunnittelu valmistui ja vesilain mukainen lupa hakemus jätettiin ja sitä täydennettiin pyynnön mukaisesti. Jätettiin luonnonsuojelulain 49 :n mukainen poikkeamishakemus ja lausuntopyyntö, mutta tämä vedettiin ohjeistuksen jälkeen pois. Pohjoistenlahden kunnostuksen kustannusarvio oli huimat 178 655, joten suunnitelmaa jouduttiin karsimaan. Kunnostukseen liittyvä lupa, sopimus ja suostumusasioita hoidettiin. Käytiin erinäisiä neuvotteluja. Lintutornin suunnitteluun liittyen tarkistettiin kaupungin omistama maa alue eli Syrjänmäki Pohjoistenlahden länsirannalla. 22

Keskeisimmät toimet vuonna 2013 Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen hankkeessa odotettiin alkuvuonna lupaa Pohjoistenlahden kunnostukseen. Osana valmisteluja hankealueen maanomistajille järjestettiin neuvottelutilaisuus Wetterillä 16.9.2013 klo 17 alkaen. Omistajien luvat toimiin jouduttiin uusimaan hankkeen venyessä. Pohjoistenlahden kunnostuksen toteutustarjouskilpailu vei paljon aikaan ja lopulta hankinta keskeytettiin yhdyskuntalautakunnassa lokakuussa 2013. Hanketta käsiteltiin yhdyskuntalautakunnassa 12.11.2014. A. Toimien edellyttämän tiedon kerääminen vesistöjen tilasta sekä luontoarvoista Veden laadun mittaus ja vesinäytteenotto toteutettiin seuraavissa vesistöissä: Lehee, Suolijärven Pohjoistenlahti, Pannujärvi, Takanen, Teuronjärvi ja Valkjärvi sekä Veitsijärvenoja. Vesistöjen tilasta tiedotettiin tiedotteina, lehtijuttuina, verkkosivuina, kutsutilaisuutena maanomistajille ja esityksinä. Kosteikkojen ja lasketusaltaiden toimivuutta seurattiin Myllylammella ja Sipilän kampakosteikolla. Pannujärven pohjaeläimet ja sulkasääsket selvitys valmistui ja tuloksista tiedotettiin lehdistötiedotteella ja netissä sekä laadittiin julkaisu Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja sarjaan (Malinen & Vinni 2013). Viitasammakkojen esiintyminen selvitettiin Pohjoistenlahdella ja huomioitiin täydennetyssä vesilain lupahakemuksessa. B. Järvien sisäisen kuormituksen vähentäminen. Takasen kunnostuksen tarkkailu jatkui ohjelman mukaisesti. Jouduttiin luopumaan suunnitellusta Pannujärven hapetuksesta varojen puutteen vuoksi. C. Valuma aluekuormituksen vähentäminen. Valuma aluekuormituksen vähentämistä selviteltiin erityisesti Pannujärven Veitsijärvenojan valuma alueella ottaen näytteitä ja tehden tarkastuksia. Valmisteltiin YMRALAn käsittelyyn hallintopakon vireillepano, joka lähetettiin Etelä Suomen aluehallintovirastoon. Siinä vaadittiin kuormituksen lopettamista ja korjaavien toimien toteuttamista alueella. D. Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen Vesikasvillisuuden niitot Vesikasvillisuuden niitot jatkuivat heinä elokuussa Pyhäjärven venepaikalla, Leheellä, Ylisellä Tuuloslammilla, Teuronjärven pohjois ja eteläpäässä ja Pohjoistenlahdella sekä Jänisjärvellä. Pohjoistenlahden kunnostussuunnittelu ja vesilain mukaisen luvan laatiminen. Vesilain mukainen lupa saatiin Pohjoistenlahden kunnostukseen. Laadittiin Pohjoistenlahden kunnostukseen liittyvä tarkkailuohjelma, joka esitettiin Hämeen ELY keskukselle. Suunnitelma hyväksyttiin. Pohjoistenlahden kunnostuksen toteutus tarjouskilpailutettiin ensimmäisen kerran, mutta kilpailutus päätettiin keskeyttää yhdyskuntalautakunnassa. Hämeen ELYn kanssa neuvoteltiin Pohjoistenlahden kunnostuksesta ja saatiin suostumus kampakosteikkojen rakentamiseen osallistumisesta maksimissaan 20 000 :lla. Lintutornin suunnittelusta luovuttiin. Patohankkeet Syrjäntaan osakaskunnalle maksettiin 4000 :n avustus Pannujärven patoon liittyvän lupahakemuksen kuluihin. 23

Keskeisimmät toimet vuonna 2014 A. Toimien edellyttämän tiedon kerääminen vesistöjen tilasta sekä luontoarvoista. Veden laadun mittaus ja vesinäytteenotto toteutettiin seuraavissa vesistöissä: Suolijärven Pohjoistenlahti, Pannujärvi ja Orisäärenharjun suppalammet. Vesistöjen tilasta tiedottaminen: Toteutunut tiedotustilaisuutena, tiedotteina, lehtijuttuina, verkkosivuina, kutsutilaisuutena maanomistajille ja esityksenä OPET seminaarissa. Kosteikkojen ja lasketusaltaiden toimivuutta seurattiin mittauksin Myllylammella ja Sipilän kampakosteikolla. Pohjoistenlahden kunnostuksen tarkkailuohjelman mukaan veden laatua tutkittiin kolmasti kahdella pisteellä Pohjoistenlahdella ja veden korkeutta mitattiin Pohjoistenjoen automaattiasemalla 10.6.2014 alkaen. Lisäksi havainnoitiin viitasammakoiden esiintymistä keväällä. B. Järvien sisäisen kuormituksen vähentäminen Ei toimia. C. Valuma aluekuormituksen vähentäminen. Pohjoistenjoen varteen rakennettiin Suolijärven kiintoaine ja ravinnekuormitusta vähentävät kampakosteikot. D. Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen Pohjoistenlahden kunnostuksen toteutustarjouskilpailutus käytiin toistamiseen. Uuden kilpailutuksen hankintapäätös tehtiin maaliskuussa 2014 ja sopimus Lopen Maa ja Vesirakenne Oy:n kanssa 27.3.2014. Kunnostuksen toteutus alkoi 27.3.2014 ja jatkui keväällä 30.4.2014 saakka. Työ jatkui syyskuun alussa 2014 ja kaksi (yhteispinta alaltaan n. 2 ha) kampakosteikkoa valmistuivat lokakuun puolivälissä 2014. Kaivumassoja muodostui noin 4000 m 3 ktr. Töiden valmistumisajankohta oli sopimuksen mukaan 15.11.2014, mutta toteutusta jouduttiin jatkamaan märän maan hidastettua ruopatun massan ajoa läjitykseen. Työ valmistui joulukuussa 12.12.2014 ja väyläsyvyydet mitattiin 15.12.2014. Hankkeen lopputarkastus ja loppukokous pidettiin 16.12.2014. Pohjoistenlahden itä ja länsiosaan ruopattiin eteläpohjoissuuntaiset veneväylät, jotka yhtyvät pohjoispäässään. Kaikkiaan vesiliikenneväylää ruopattiin 1350 metrin matkalta 8 metriä leveänä. Väylän tavoitesyvyys oli 83,36 m N60, mikä saavutettiin koko alueella. Ruoppausmassat, joita syntyi noin 3000 m 3, sijoitettiin lahden itäpuolen pellolla sijaitsevalle läjitysalueelle. Vasemmalla vedenkoreuden mittausasema Pohjoistenjoen rannalla Pohjoistenlahden kunnostuksen aikana. Oikealla hankkeen projektipäällikkö Heli Jutila automaattisen vedenlaadun ja korkeuden mittauslaitteen luona Teuronjoen alajuoksulla 17.10.2011. 24

Talous Hankkeen talous ajoittui alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen neljälle vuodelle johtuen Pohjoistenlahden kunnostukseen tarvittavan luvituksen ja tarjouskilpailujen viivästymisestä. Hämeenlinnan kaupungin osuutta hankkeessa supistettiin hieman, kun Hämeen ELY keskus saatiin mukaan rahoittamaan Pohjoistenjokivarren kampakosteikkoja 20 000 :lla. Kun tämä summa huomioidaan, hankkeen kokonaiskuluissa ollaan jo varsin lähellä alun perin suunniteltua 300 000. On myös huomattava, että hankkeen kustannuksina eivät näy ympäristö, yhdyskunta ja rakentamispalvelujen tilaajayksikössä tehtyjen töiden ja esim. matkakulujen kustannukset. Kokonaisuutena Tuuloksen vesistöjen tilan parantamiseen panostettiin vuosina 2011 2014 n. 350 000. Kustannukset (1000 ) 2011 2012 2013 2014 Yht. vedenlaatututkimukset 18,029 8,122 8,984 35,134 laitteet, vuokraus ja hankinta 17,307 0,724 18,031 Pohjoistenlahden kunnostus 13,416 6,470 88,310 108,196 kosteikko 0,399 6,071 6,470 virkistystä palvelevat toimet, niitto 3,256 10,671 9,442 23,369 padot 4,000 4,000 hapetus ravinnesaostus 61,927 61,927 pohjasedimenttitutkimus hoitokalastus, selvitykset 22,870 22,870 muut (julkaisu, lintutorni) 0,274 1,601 0,389 2,263 yhteensä 38,991 124,677 28,895 89,423 281,985 Tiedotus Hankkeesta tiedotettiin tiedotusvälineissä, internetissä, yleisötilaisuuksin sekä henkilökohtaisin kirjein. Kaikkiaan laadittiin 12 tiedotetta ja asiaa uutisoitiin ainakin viidessä tiedotusvälineessä (Hämeen Sanomat, Keski Häme, Maaseudun Tulevaisuus, Yle Radio Häme, Ylen TV Hämeen) ja noin 30 jutun kera. Tiedotteiden ja tiedotustilaisuuksien ajankohdat selviävät liitteestä 1. Hankkeen yleisötilaisuudet järjestettiin 23.3.2011, 26.10.2011 ja 23.4.2012. Hankkeen loppukokous järjestettiin 16.12.2014. Vasemmalla tiedotustilaisuus Sipilän kampakosteikolla ja oikealla Suolijärven kiiltomatosoutuun osallistujia Suolijärvellä. 25

Kirjallisuus Eskola Hanna, Marttila Jaana ja Piiparinen Jorma 2001: Eräiden Lammin ja Tuuloksen pienjärvien kunnostusmahdollisuuksien tarkastelu. Helsingin yliopisto, limnologian ja ympäristönsuojelun laitos. Moniste 44 s. Huitu Eeva & Mäkelä Suvi 1999: Etelähämäläinen järviluonto. Nykytila ja tulevaisuuden näky miä. Maatalouden vesiensuojelun, maatalousympäristön sekä vesiekosysteemin monimuotoisuuden kehittäminen projektin järvitutkimusosuuden loppuraportti. Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema. 188 s. liitteineen. Jutila Heli 2013: Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuosina 2011 ja 2012 (pdf, 33 Mt) Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 24. 87 sivua ja 2 liitettä (34+1 sivua). Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskunta, ympäristö ja rakentamispalvelujen tilaajayksikkö. Jutila Heli 2010: Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuonna 2009. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 7. 38 sivua ja 2 liitettä (39+52+3 sivua). Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ympäristö. Jutila Heli ja Manninen Jarmo 2013: Tuuloksen Suolijärven kunnostushanke. Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 30. 23 sivua. Hämeenlinnan kaupunki ja Suunnittelutoimisto VESMANN. Vesirakentamistarjouskilpailun vaiheen luonnos. Kiirikki 2011a: Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron, Ormi ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011 Mittausraportti. 6 s. + 1 liite. Kiirikki 2011b: Vedenlaatu ja virtaama Kurkijoen kolmella mittausasemalla syksyllä 2011 Mittausraportti. 6 s. + 1 liite. Känkänen Mikko & Vesala Sami 2012: Hämeenlinnan Tuuloksen Leheen, Takasen, Pyhä, Oks, Suolija Teuronjärvien kalastoselvitys 2012 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 21. 33 sivua ja 6 liitettä (6 sivua). Malinen Tommi ja Vinni Mika 2013: Sulkasääsken runsaus ja merkitys Hämeenlinnan Tuuloksen Pyhä, Suoli ja Pannujärvessä Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 23. 21 sivua. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos ja Hämeenlinnan kaupunki. Nupponen Kari ja Manninen Elina 2013: Tuuloksen Suolijärven Pohjoistenlahden viitasammakkoselvitys vuonna 2013. Moniste 11 s. Faunatica Oy. Takasen fosforin kemiallinen saostus meneillään 26

Liite 1. Tiedotteet ja lehtiartikkelit Tuuloksen järvet -hankkeessa pvm tyyppi julkaistu mm. otsikko 30.4.2011 artikkeli Hämeen Sanomat Juttu Hämeenlinnan vesistöjen tilasta 10.7.2011 toimittajan juttu Hämeen Sanomat Tuuloksen järvet hankkeen etenemisestä Kesän 2011 vesistöjen tilan seurantatutkimuksien alustavia 5.9.2011 tiedote tuloksia Hämeen Sanomat 22.9.2011 toimittajan juttu Keski-Häme Pannujärvellä on vakava happivajaus 12.10.2011 tiedote Automaatinen vedenlaadun mittaus käynnissä Tuuloksen järvet -hankkeessa 14.10.2011 artikkeli Hämeen Sanomat Tuuloksen järvien veden laatua mitataan 20.10.2011 artikkeli Keski-Häme Automaatinen vedenlaadun mittaus käynnissä Tuuloksessa 13.10.2011 radiojuttu Radio Häme Automaatinen vedenlaadun mittaus käynnissä Tuuloksessa. 25.1.2012 tiedote Myllylampea kunnostetaan Tuuloksen järvet -hankkeessa 27.1.2012 Hämeen Sanomat Myllylampeen ruopattiin laskeutustilaa 2.2.2012 Keski-Häme Myllylampeen ruopataan lisää vesitilaa 20.2.2012 tiedotustilaisuus Teuronjoen vesi puhdistuu Sipilän kampakosteikossa 23.2.2012 Keski-Häme Teuronjokeen nopeasti kampakosteikko 21.2.2012 Hämeen Sanomat 26.4.2012 toimittajan juttu Keski-Häme 1.6.2012 Hämeen Sanomat niitot, kalastoselvitys, jätevesi 11.10.2012 tiedote Hämeen Sanomat, Keski- Takasen veden fosforia saostetaan kemiallisesti 10.- 11.10.2012 25.1.2013 tiedote Hämeen Sanomat; YLE Sulkasääski vaikuttaa Tuuloksen järvien tilaan 26.4.2013 tiedote Hämeen Sanomat; YLE Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuosina 2011 ja 2012 16.8.2013 tiedote 30.9.2013 10.10.2014 tiedote toimittajan artikkeli YLE Häme Vesistöistä UPM on laiminlyönyt ympäristönsuojelua. UPM ei suunnitellut Kankaistenjärven alueelle tekemiään hakkuita tarpeeksi huolellisesti, ja tämä on lisännyt Kankaistenjärveen tulevia fosforipäästöjä Vesikasvien niitot kesällä 2013 Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen -hankkeessa Hämeenlinnan kaupunki on käynnistänyt tarjouskilpailun Suolijärven Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelman toteuttamisesta Pohjoistenlahden vesistökunnostuksessa rakennetaan kaksi kampakosteikkoa ja ruopataan veneväyliä 11.7.2013 toimittajan omaaloitteinen artikkeli Hämeen Sanomat Hämeen 25.7.2013 tiedote Sanomat, Keski- 10.10.2014 artikkeli Hämeen Sanomat Kaivuri ruoppaa väylät Pohjoistenlahteen (etusivulla). Suolijärven liettymistä hidastetaan kampakosteikoiden avulla. 23.10.2014 artikkeli Hämeen Sanomat Suolijärven ruoppaus hieman myöhässä. Pohjoistenlahden veneväyliin on rahaa kuitenkin vielä jäljellä. 28.10.2014 tiedotustilaisuus 6.11.2014 artikkeli Keski-Häme Kampakosteikot valmistuivat jo. Veneväylien ruoppaus odottaa pakkasia. 31.10.2014 artikkeli Maaseudun Tulevaisuus Kampakosteikko pidättää Ormijoen ravinteet 18.12.2014 tiedote Suolijärven Pohjoistelahden veneväylät on ruopattu 19.12.2014 artikkeli Hämeen Sanomat Suolijärven Pohjoistelahden veneväylät on ruopattu