Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EMV:n kestävyyskriteeri-info 30.8.2013
Kansallisen kestävyyslainsäädännön tilanne Laki biopolttoaineista ja bionesteistä (ns. kestävyyslaki) tuli voimaan 1.7.2013 Lain nojalla annettavan asetuksen valmistelu käynnistyy syksyllä EMV:n maksuasetuksen muutos valmisteilla (lausunnolla 3.9. asti) Kestävyyden osoittamiseen velvoittavat lakimuutokset biopolttoaineiden jakeluvelvoitelakiin, lakiin nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta ja päästökauppalakiin tulleet voimaan 1.7.2013. HE laiksi polttoaineiden elinkaarenaikaisten khkpäästöjen vähentämisestä on valmisteilla (YM)
Direktiiviehdotus biopolttoaineiden epäsuorista maankäytön muutoksista (ns. ILUC ehdotus)
Ehdotuksen pääasiallinen sisältö 1/3 Perinteisten eli vilja-, sokeri- ja öljykasveista valmistettujen biopolttoaineiden määrä EU:ssa rajoitetaan noin nykytasolle eli enintään 5 %-yksikköön liikenteen uusiutuvan energian 10 %:n tavoitteesta ja vastaavaan energiamäärään kansallisessa uusiutuvan energian kokonaistavoitteessa (Suomi 38 %) Pidetään yleisesti liian tiukkana -> %-katto ylemmäksi Keskustelussa myös kehittyneiden biopolttoaineiden erillinen alatavoite katon rinnalle tai tilalle
Ehdotuksen pääasiallinen sisältö 2/3 Tuetaan laskentakertoimilla sellaisten kehittyneiden biopolttoaineiden käyttöönottoa, joihin ei liity maankäytön muutosta raaka-aineet luetellaan kategorisesti RES-direktiiviin lisättävässä liitteessä Suomi ei ole kannattanut suljettuja listoja, mutta enemmistö tukee jätteistä, tähteistä, levistä tuotetut biopolttoaineet RESdirektiivin 10 %:n tavoitteiseen nelinkertaisena 4x laskennasta ehkä luovutaan, vain 2x laskenta käytetystä ruokaöljystä, eläinrasvoista, non-food selluloosasta ja lignoselluloosasta (ei tukkipuu) tuotetut biopolttoaineet kaksinkertaisena
Ehdotuksen pääasiallinen sisältö 3/3 Painokertoimia ei sovelleta RES-direktiivin uusiutuvan energian kokonaistavoitteen laskennassa eikä laatudirektiivissä säädetyn polttoaineiden 6 %:n KHKpäästösäästötavoitteen laskennassa Tiukennetaan kaikkien 1.7.2014 jälkeen käyttöön otetuissa laitoksissa tuotettujen biopolttoaineiden KHKpäästösäästötavoitetta 60 %:iin (aikataulu tiukentuu neljällä vuodella) Turvataan vanhat investoinnit pysyttämällä KHKpäästösäästötavoite 35 %:ssa vuoteen 2018 saakka, jolloin tiukentuu 50 %:iin (aikataulu myöhentyy vuodella) Ehdotuksessa esitetään säädösvallan laajaa siirtoa komissiolle (delegoidut säädökset)
Vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön ILUC-direktiivi ei aiheuttane olennaisia muutoksia kestävyyslakiin Suurimmat muutostarpeet kohdistuvat biopolttoaineiden jakeluvelvoitelakiin (1. sukupolven rajoitukset/2. sukupolven erillistavoite, moninkertaisen laskennan uudet säännöt) Polttoaineverotukseen ei välttämättä muutostarpeita Komissio on lisäksi ilmoittanut suunnittelevansa bionesteiden khklaskentasääntöjen muutosta siten, että päästö lasketaan tuotettua lämpöä/sähköä kohden (analoginen kiinteiden biomassojen kestävyysdirektiivin kanssa); tapahtuisi RES-direktiivin liitteen V muutoksella komitologiamenettelyn kautta -> energialaitoksille kestävyyden osoittamisvelvoite?
Kiinteän ja kaasumaisen biomassan kestävyyskriteerit
Komission ehdotusluonnos Direktiiviehdotuksen sisältö tiivistetysti Kestävyyskriteerit pohjautuvat nykyisiin nestemäisten biopolttoaineiden kestävyyskriteereihin, minkä lisäksi on lisätty uusia vaatimuksia metsäbiomassan kestävyydelle. Jotta tuotettu sähkö, lämpö tai metaani olisi kestävää, pitää täyttää seuraavat kriteerit: KHK-kriteeri; kasvihuonekaasujen päästösäästövaatimus verrattuna fossiilisilla tuotettuun energiaan; päästösäästön tulee olla 60%. KHK-kriteeri koskisi kaikkia biomassoja, joita käytetään laitoskoon kynnysarvon ylittävissä laitoksissa. korjuukohdekriteerit: raaka-aine ei saa olla peräisin tietyltä erityisen monimuotoiselta alueelta eli aarniometsästä, luonnonsuojelualueelta, erityisen monimuotoiselta ruohoalueelta eikä alueelta, jolta on hävitetty metsä tai kuivatettu kosteikko tai suo metsänhoitokriteeri: metsistä korjattavien runkopuiden, latvusten ja oksien tulee olla peräisin kansainvälisten periaatteiden ja kriteerien mukaan kestävästi hoidetuista metsistä. Metsäbiomassan korjuumäärien tulee olla kestäviä, biodiversiteettiä tulee suojella sekä ylläpitää tai lisätä metsien hiilivarantoa keskipitkällä tai keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Kestävyyskriteerit koskisivat laitoksia, joiden sähköteho on 1 MW tai suurempi ja lämpöteho 2,5 MW tai suurempi sekä suuria biomassan myyjiä.